Lue keskustelun säännöt.
Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-ajan hyvinvointi
09.10.2019 |
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä täysin ratkaisevia menoja on nyt verrattuna 80-lukuun???
Mitä?
Eikö nykynuoret keksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vähän alakanttiin tuo insinöörin palkka-arvioisi kyllä. Jo 90-luvun puolivälissä oli miesten mediaanipalkka luokkaa 160 000mk/vuosi. Ensimmäisestä oikeasta työpaikastani kouluttamattomana varastomiehenä 90-luvun lopussa tienasin lisineen sen kymppitonnin, eiköhän ne inssit tienanneet sillonkin vähän enemmän.
Olen syntynyt 1971 ja en tiedä yhtäkään koulukaveria, jonka äiti ois ollut kotiäiti. Oli siten mitä yht.kuntaluokkaa tahansa. Mutta elintaso oli erilainen. Silloin oli ihan normaalia ettei koskaan käyty missään ulkomailla tai syöty ulkona. Siis koskaan. Lapsille ei ostettu jotain merkkilenkkareita tms. Ainakaan keskiluokkaisissa perheissä, edes hyvinkään toimeentulevissa. Jos oli joku luokkaretki, niin sinne sai hikisesti sen 5-10 e nykyrahaa, ei todellakaan heitetty tuosta noin 100 e matkarahaksi yms. Kaikkea harkittiin ja kaikkea joutui kinuamaan. Esim. ensimmäistä permistä tai värjäystä kampaajalla sai mankua vuoden, ja jossain vaiheessa sen sitten sai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
silloin ei lennetty ulkomaille ja autot oivat Ladoja. Puhumattakaan elektoniikan kuluista tai uusista lenkkareista kuukausittain..
Niinpä. Kulutuskulttuuri oli erilaista. Kun ostettiin se omakotitalo, oli selvää, että pääosa rahoista menee siihen ja kaikesta muusta säästettiin. Auto saattoi ihan hyvin olla lada, ulkomailla ei käyty vaan kesälomareissut tehtiin mummolaan, elektroniikkaa ei vaihdettu niin usein vaan sama telkkari saattoi hyvinkin olla käytössä 10-15 vuotta eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Joku kyivausrumpu olisi ollut melkoinen luksustuote vaikka nykyään taitaa olla ainakin lapsiperheillä ihan perusvarustusta jne.
Lisäksi taisi kyllä silloinkin olla yleisempää se, että vaimot kävivät töissä. Varmaan oli enemmä kotiäitejä kuin nykyään mutta ei se mikään vallitseva elämäntapa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä täysin ratkaisevia menoja on nyt verrattuna 80-lukuun???
Netti, puhelimet, jossa on netti.
Meillä menee em. asioihin n. 35 €/kk.
Yksi aikuinen, yksi lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duunari-ISÄ!
Mahtavaa miehen korostamista.
Eivät äidit enää 80-luvulla pääsääntöisesti kotona olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vähän alakanttiin tuo insinöörin palkka-arvioisi kyllä. Jo 90-luvun puolivälissä oli miesten mediaanipalkka luokkaa 160 000mk/vuosi. Ensimmäisestä oikeasta työpaikastani kouluttamattomana varastomiehenä 90-luvun lopussa tienasin lisineen sen kymppitonnin, eiköhän ne inssit tienanneet sillonkin vähän enemmän.
Alä unta näe, äläkä valehtele. Olin itse v 1997 KONE-osakeyhtiön tuotekehityksessä muutaman vuoden työtä tehneenä projekti-insinöörinä, ja se palkka oli juuri sen kymppitonnin, hiukan yli.
Jos olet varastosta tienannut kymppitonnin, niin kamalalla ylityömäärällä, ja sunnuntaita mukana, mistä tuolloin tosin jotain maksettiinkin. Mutta ei niitä jokaiselle irronnut, silloinkaan. Tiedän sen hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vähän alakanttiin tuo insinöörin palkka-arvioisi kyllä. Jo 90-luvun puolivälissä oli miesten mediaanipalkka luokkaa 160 000mk/vuosi. Ensimmäisestä oikeasta työpaikastani kouluttamattomana varastomiehenä 90-luvun lopussa tienasin lisineen sen kymppitonnin, eiköhän ne inssit tienanneet sillonkin vähän enemmän.
Alä unta näe, äläkä valehtele. Olin itse v 1997 KONE-osakeyhtiön tuotekehityksessä muutaman vuoden työtä tehneenä projekti-insinöörinä, ja se palkka oli juuri sen kymppitonnin, hiukan yli.
Jos olet varastosta tienannut kymppitonnin, niin kamalalla ylityömäärällä, ja sunnuntaita mukana, mistä tuolloin tosin jotain maksettiinkin. Mutta ei niitä jokaiselle irronnut, silloinkaan. Tiedän sen hyvin.
Tienasit sitten alle mediaanin, ei kovin hyvin projekti-inssiltä. Varaston liksoissa tosiaan oli erinäisiä lisiä, lähinnä teholisä ja jonkinverran ilta- ja viikonloppulisiä, ylitöitä en juurikaan jaksanut painaa. Peruspalkka oli 7800mk/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Sain v -85 työsuhdeautoksi Citroen BX:n. Sen hinta oli noin 80.000 markkaa ja jotakuinkin saman verran olivat bruttovuosituloni ilman bonuksia ja palkanlisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vähän alakanttiin tuo insinöörin palkka-arvioisi kyllä. Jo 90-luvun puolivälissä oli miesten mediaanipalkka luokkaa 160 000mk/vuosi. Ensimmäisestä oikeasta työpaikastani kouluttamattomana varastomiehenä 90-luvun lopussa tienasin lisineen sen kymppitonnin, eiköhän ne inssit tienanneet sillonkin vähän enemmän.
Alä unta näe, äläkä valehtele. Olin itse v 1997 KONE-osakeyhtiön tuotekehityksessä muutaman vuoden työtä tehneenä projekti-insinöörinä, ja se palkka oli juuri sen kymppitonnin, hiukan yli.
Jos olet varastosta tienannut kymppitonnin, niin kamalalla ylityömäärällä, ja sunnuntaita mukana, mistä tuolloin tosin jotain maksettiinkin. Mutta ei niitä jokaiselle irronnut, silloinkaan. Tiedän sen hyvin.
Tienasit sitten alle mediaanin, ei kovin hyvin projekti-inssiltä. Varaston liksoissa tosiaan oli erinäisiä lisiä, lähinnä teholisä ja jonkinverran ilta- ja viikonloppulisiä, ylitöitä en juurikaan jaksanut painaa. Peruspalkka oli 7800mk/kk.
Vastavalmistuneen ekonomin aloituspalkka (ediaalni) oli vuonna 1984 hiukan vajaa 6.000. Muistan sen hyvin koska tuolloin keväällä vastavalmistuneena aloitin ekan vakituisen työn juuri tuolla 6.000 kuukausipalkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vähän alakanttiin tuo insinöörin palkka-arvioisi kyllä. Jo 90-luvun puolivälissä oli miesten mediaanipalkka luokkaa 160 000mk/vuosi. Ensimmäisestä oikeasta työpaikastani kouluttamattomana varastomiehenä 90-luvun lopussa tienasin lisineen sen kymppitonnin, eiköhän ne inssit tienanneet sillonkin vähän enemmän.
Kouluttamaton varastomies ei tuollaista tienannut. Jokin mättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut. Ei ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Meillä oli auto ja omakotitalo, koska äidillä oli niin paljon parempi palkka kuin isällä. Äidillä oli korkeakoulututkinto ja isä oli duunari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Autoista.
10 000 markalla sai 80 luvulla ruostevikaisen 100 000 ajetun ja vanhan 96-Saabin, käytetyn pikku Fiiatin, tai vuoden 1970 mallisen ja kuluneen Volvon. Tuollaisen auton hinta oli siis tehdastyontekijän useammankin kuukausipalkan verran.
Insinööri saattoi uneksia 1990 luvun lopulla 10 000 markan palkasta.
Vähän alakanttiin tuo insinöörin palkka-arvioisi kyllä. Jo 90-luvun puolivälissä oli miesten mediaanipalkka luokkaa 160 000mk/vuosi. Ensimmäisestä oikeasta työpaikastani kouluttamattomana varastomiehenä 90-luvun lopussa tienasin lisineen sen kymppitonnin, eiköhän ne inssit tienanneet sillonkin vähän enemmän.
Kouluttamaton varastomies ei tuollaista tienannut. Jokin mättää.
Tuo pohjapalkka vastaa n. 1800e/kk nykyrahassa eli ei tuo nyt mikään kovin ihmeellinen palkka ole. Varastohommissa pääsee nykyään parhaimmillaan ehkä kahteen puoleen, kolmeen tonniin, ylitöillä ja lisillä ylikin.
Toisaalta onhan noita nykyäänkin inssejä jotka jäävät keskiansioista, osa reilustikin.
https://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v96/leh198.html
Tuossa nyt kuitenkin vähän faktaakin näiden anekdoottien höysteeksi:
"Palkansaajan vuosipalkka 140 000 markkaa
Suomessa oli viime vuonna 1,2 miljoonaa palkansaajaa, jotka työskentelivät koko vuoden kokopäiväisesti. Määrä lisääntyi hieman vuodesta 1994. Kokopäiväisten palkansaajien nimellinen keskipalkka oli viime vuonna 140 000 markkaa eli 3,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 1994. Miesten keskipalkka oli 158 000 ja naisten 121 000 markkaa."
Omakotitalon vuokratontin vuokra yli 4000e/vuosi, näinäpäivinä. Ympäri suomen.
Päättäjät ohjeistanut että tonttivuokrilla kaupunkien pitää repiä rahaa. Esim.kajaani. Hulevesimaksut yms. Taivaalta sataneesta vedestä jo rahastetaan.
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalon vuokratontin vuokra yli 4000e/vuosi, näinäpäivinä. Ympäri suomen.
Päättäjät ohjeistanut että tonttivuokrilla kaupunkien pitää repiä rahaa. Esim.kajaani. Hulevesimaksut yms. Taivaalta sataneesta vedestä jo rahastetaan.
Hulevesimaksu on monessa paikassa melko hilpeä. Päällystämätön tontti viemärittömän tien varrella saattaa maksaa hulevesimaksua, vaikka tontilta ei mene vettä kunnan hulevesiviemäriin lainkaan!
"Palkat nousivat reaalisesti (eli hintoihin verrattuna) 3,5 % vuodessa 1960-luvulla, 1,8 % vuodessa 1970-luvulla, 2,3 % vuodessa 1980-luvulla, 1,3 % vuodessa 1990-luvulla ja 2,2 % vuodessa 2000-luvulla."
Jotenkin ei vain tunnu siltä...
Vierailija kirjoitti:
Yhden duunarin palkalla ei ole ikinä elätetty kunnolla koko perhettä, saati osteltu taloja tai asunto-osaketta.
1980 luvulla juusto maksoi 25 markkaa kilo. Kaikki ruoka oli todella kallista, paitsi peruna, jauhot, leipa ja margariini.
Perusruoka noin keskimäärin oli tuloihin suhteutettuna jonkin verran kalliimpaa ja valikoima oli suppeampi. En sanoisi, että olisi ollut todella kallista.
Paperimiehen palkalla oli varmaan mahdollista hankkia omakotitalo ja pitää vaimo kotiruovana, mutta ei se yleistä enää 80-luvulla ollut.
Mitä täysin ratkaisevia menoja on nyt verrattuna 80-lukuun???