Lue keskustelun säännöt.
”Haluaisin edes kerran kuussa kahvilaan...” Miten köyhyys määritellään?
09.10.2019 |
Miten tämä köyhyys nyt näin määritellään? Onko kahvilakäynti välttämättömyys? Olen mielestäni ihan kelpo toimeentuleva, ei kyllä ole mikään tarve kahviläkäynteihin. Jos olisi, olisinkin varman köyhä. Menojaan pitää miettiä. Pullat voi leipoa itse ja kahveet keittää. Kaikkien pitäisi saada kaikki nykyään.
Kommentit (689)
Kaikki oli paljon halvempaa vielä parikymmentä vuotta sitten, kun opiskelin. Esimerkiksi Finnkinoin leffaliput maksoivat 7-10 euroa, kerran kuussa oli 5 euron päivä. Nykyään halvimmat liput ovat 12 euroa ja jos leffa on hienommassa salissa, jopa 18 euroa. On siis ihan eri asia mennä leffaan nyt vs. silloin. Todellakin kannattaa ottaa mieluummin Netflix ja maksaa 11 euroa kuussa kaikista leffoista ja sarjoista.
Mäkkärin ateriat maksoivat jossain vaiheessa 5 euroa/kpl. Tällä hetkellä taitaa olla 8 eurosta ylöspäin. Tällaiset erot ovat tosi suuria jos on köyhä.
Tampereen bussilipuissa yksi matka maksoi 2 euroa, nyt 3,50. Kuukausilipun hinta taisi olla 44 euroa, nyt 53.
Kaikki hinnat ovat nousseet koko ajan. Tämä tietysti näkyy siinäkin, mitä keskituloiset voivat rahoillaan ostaa. Eniten se kurittaa kuitenkin köyhimpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.
50 euroa on todella iso raha köyhälle. Kela voi myöntää maksusitoumuksen, jolla saa pesukoneen ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteiskunta kustantaa asunnon, lapsilisää, varhaiskasvatuksen, lääkkeet, silmälasit, vaatteet, lääkärikäynnit, tarvittaessa ruokaa ja siihen päälle vielä kahvilat, Netflixit ja HBO:tkin niin ei houkuta enää vuorotyö pienellä palkalla t. Sairaanhoitaja :D
Jospa sitä pientä palkkaa korottaisi... on taas supisuomalaista logiikkaa... annetaan mieluummin 100e siitä hyvästä, että se naapuri ei saa 50 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen on rikas, jos tienaa yli 2000 euroa kuussa. En ole itse saanut koskaan yli 1200 e/kk tekemästäni työstä.
Läheskään kaikki ihmiset eivät pääse palkkaa vastaaviin tuloihin työttömänä/toimeentulotuella. Ehkä ansiosidonnaisella pääseekin, mutta se edellyttää että on saanut isoa palkkaa ennen työttömyyttä.
Jotkut selvästi kadehtivat työttömiä jotka saavat rahaa "tyhjästä". Voitte itse heittäytyä pois työelämästä jos haluatte kokeilla, millaista se on. Menetätte heti kaikki edut joita useimmissa työpaikoissa on. Ei enää työterveyshoitoa, liikunta- ja kulttuuriseteleitä, lounasseteleitä, kuntosalietuja, pikkujouluja, kesäjuhlia, bonuksia, joululahjoja, ulkomaan työmatkoja jne. Samoin katoaa työkaverit, jotkut haluaa pitää yhteyttä ja toiset ei, kun ei ollakaan samassa työpaikassa enää. Muutenkin kaverit saattavat kaikota, kun ei olekaan rahaa lähteä heidän kanssaan syömään ja baariin. Jotkut avoimesti halveksivat työtöntä eivätkä halua olla väleissä. Työttömille on toki tarjolla ilmaisia tapahtumia ja päivätoimintaa jne., mutta ei se mitenkään korvaa kaikkea mitä työssä oleva saa.
Myös osa-aikatyökyvyttömän elämä on karua. Itsellä palkka 500 euroa, asumistuki 300 ja perustoimeentulotuki 200-300 euroa, riippuu kuukaudesta ja siitä onko päätöksen tekijä suopealla päällä. Eli yhteensä noin tonni, yleensä vähän alle. Reseptilääkkeet korvataan, muita menoja ei. Toimeentulotukea on haettava erikseen joka kuukausi, todistettava ettei ole säästöjä eikä muita tuloja. Onneksi vuokra on alle 400 euroa, mutta eipä niillä rahoilla pitkälle pötkitä.
Montako alaikäistä lastasi asuu samassa taloudessa kanssasi? Veikkaan, että ei yhtään. En usko, että kovin moni lapseton sinkku haluaisikaan vaihtaa pienipalkkaistakaan työpaikkaansa työttömyyteen. Varsinkaan, jos asuu paikassa, jossa vuokra on vain 400 €/kk. Mutta jos perheessä on kaksi tai useampia lapsia, tilanne muuttuu. Taloudellisesti on aivan sama, käykö töissä vai ei. Ja joissain tapauksissa olisi jopa järkevämpää, että ei kävisi töissä.
Ei ole lapsia. Mutta eipä niitä ole kaikilla työttömilläkään.
Yhteiskunnan on pakko elättää lapset, koska ei ole lapsen vika jos vanhempi ei saa töitä, tai ei halua mennä töihin. Sinänsä se on ihan järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole ikinä varaa syödä ulkona, käydä kahvilla, elokuvissa, kuntosalilla tai ylinpäätään ihmisten ilmoilla niin onko se enää ihmisarvoista elämää?
T: eräs työtön jolla ei ole varaa kuin istua yksin kotona ja kävellä lähikauppaan punalappujen perässä. Eutanasiaa pyytäisin jos se olisi mahdollista.
Kannattaisiko ottaa vastaan ihan mitä työtä vain?
Kuvitteleeko joku, että työtä "otetaan vastaan" jos huvittaa? Työtä haetaan, ja sitä ottaa vastaan se joka sattuu työtä saamaan
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oli paljon halvempaa vielä parikymmentä vuotta sitten, kun opiskelin. Esimerkiksi Finnkinoin leffaliput maksoivat 7-10 euroa, kerran kuussa oli 5 euron päivä. Nykyään halvimmat liput ovat 12 euroa ja jos leffa on hienommassa salissa, jopa 18 euroa. On siis ihan eri asia mennä leffaan nyt vs. silloin. Todellakin kannattaa ottaa mieluummin Netflix ja maksaa 11 euroa kuussa kaikista leffoista ja sarjoista.
Mäkkärin ateriat maksoivat jossain vaiheessa 5 euroa/kpl. Tällä hetkellä taitaa olla 8 eurosta ylöspäin. Tällaiset erot ovat tosi suuria jos on köyhä.
Tampereen bussilipuissa yksi matka maksoi 2 euroa, nyt 3,50. Kuukausilipun hinta taisi olla 44 euroa, nyt 53.
Kaikki hinnat ovat nousseet koko ajan. Tämä tietysti näkyy siinäkin, mitä keskituloiset voivat rahoillaan ostaa. Eniten se kurittaa kuitenkin köyhimpiä.
.. eli suomeksi palkat ovat inflatoituneet. Kumma muuten, että virallisesti euroaikana Suomessa on valtionvarainministeriön mukaan vallinnut lähes nollainflaatio. Jokainen kyllä tietää arjestaan, ettei näin ole.
Mutta koska halvalla Suomeen tuotujen italialaisten tomaattisäilykkeiden, saksalaisten jauhojen ja tanskalaisen kinkun hinnat eivät ole nousseet, niin pitäähän sitä uskoa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Työttömällä ei ole samoja vaihtoehtoja. Monelle se on Kelan maksama pesukone tai käsipyykki. Kunnan hammaslääkäri on ainoa vaihtoehto, joten pitää odottaa se pari kuukautta. Silmälaseihin voi saada korvauksen, tai sitten ei. Itse hain korvausta mutta en saanut sitä, vaikka lasit olivat kohtuullisen hintaiset.
En odota että keskituloinen pystyisi samassa kuussa maksamaan hammaslääkärin, pesukoneen ja silmälasit lapselle. Mutta työttömälle mikä tahansa näistä asioista jo yksistään on liikaa. Se on kuitenkin eri tilanne.
Ilmeisesti köyhyydessä käy juuri noin, että jotkut ihan arkiset tai turhat asiat, esim. kahvilassa käynti, matkustelu i-phone puhelin ym. muuttuvat jotenkin välttämättömän tason mittareiksi. Esim. monet köyhät lapset toivovat jouluksi älylaitteita. Näin työssäkäyvänä hyvätuloisena ei tulisi mieleenkään edes ajatella tuollaisia juttuja.
Kun on varaa, ei ole oikeasti tarvetta mihinkään turhanpäiväiseen ja voi keskittyä elämän pieniin iloihin.
Köyhän on vaikea lykätä mielihyvää, kun on jatkuva pula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lasten ja nuorten köyhyys on sydäntäsärkevää ja itku meinaa tulla, kun lähes poikkeuksetta he tuntevat siitä avuttomuutta ja syyllisyyttä, kun he ovat voimattomia tekemään sille mitään. Ja se huoli on usein vanhemmissa, miten kauan he vielä jaksavat ja mitä he voisivat auttaa asiassa. Jopa 5v joutuvat ajattelemaan vanhempien raha asioita ja arjessa pärjäämistä.
Kaikki sympatiat on 15v Kaisassa ja on turhauttavaa, kuinka täällä aikuiset vähättelevät 7€/kk omaa rahaa ja kertovat, kuinka leipovat pullansa itse tai käyttävät taloyhtiön uimahallia. Jotenkin säälittävää ja empatiakyvyn puutetta, kun 15v kielletään jopa unelmat, ihan kuin nekin olisi jonkun elämästä pois.
Ei kukaan kiellä 15-vuotiasta unelmoimasta. Omatkin lapseni ovat tuossa iässä unelmoineet vaikka mistä aivan kuten itsekin unelmoin aikoinaan. Minä unelmoin teininä mm lentoemännän ammatista, mutta en koskaan kasvanut tarpeeksi pitkäksi. Unelmat ovat kuitenkin vain unelmia. Jotkut unelmat pystyy aikuisena toteuttamaan, joitakin ei.
Vähän eri asia unelmoida tulevaisuuden ammatista, skootterista tai ulkomaan matkasta kuin 5-10e maksavista jutuista kuten kahvilassa käynnistä kerran kuussa.
Mikä olisi sun ratkaisusi? Jokaiselle 15-17 -vuotiaalle oma "lapsilisä" 10 €/kk, jonka Kela maksaisi lapsen omalle tilille eikä tätä laskettaisi tuloksi toimeentulotuessa? Sitten, kun kaikilla teineillä olisi varaa kerran kuukaudessa käydä kahvilassa, mikä olisi seuraava asia, josta köyhän perheen teini unelmoisi?
Tässä tutkimuksessa ei ollut kyse toimeentulotukea saavista vaan köyhistä perheistä/lapsista. Ehkä ensimmäinen askel voi olla lapsilisien korotus, nythän niitä on vastikään jopa alennettu.
Useammassa vastauksessa tulee ilmi se ettei perheellä ole rahaa eikä lapsilla on huono omatunto jos jotain tarvitsisivat. Kyllä he edelleen voivat unelmoida vaikka pääsystä presidentiksi mutta se ei paljoa lämmitä jos tarvitsisi uuden talvitakin.
Eikö tuossa käy sitten niin, että niillä, joilla jo nyt on varaa kahvilassa käynteihin, olisi varaa käydä niissä vieläkin useammin tai käydä vaikka kahvilareissun yhteydessä leffassakin? Ja sillä köyhän perheen lapsella vain kerran kuukaudessa yhteen jahvilareissuun? Ja entä, jos köyhän lapsen vanhempi käyttääkin lapsilisän korotuksen johonkin muuhun kuin lapsensa kahvilassa käyntiin? Vaikka siihen talvitakkiin?
Voisiko oikeampi ratkaisu sittenkin olla, että yhteiskunta alkaisi taas järjestää nuoria kiinnostavia tapaamispaikkoja, joissa kahvi olisi maksutonta? Nuoret voisivat vaikka yhdessä leipoa pullat ja nekin olisi maksuttomia. Siellä voisi tavata muita ikäisiään, juoda kahvia ja pullaa, eikä maksaisi teinille itselleen muuta kuin paikalle saapumisen vaivan. Biljardipöytä, pleikkari, telkkari Netfilxeineen yms tekemistä. Ei tarvitsisi enää tavata kavereitaan kauppakeskusten ryöstöhintaisissa kahviloissa. Kahveihin ja pulliin raaka-aineita voisi kysyä lähialueen kaupoilta tai muilta yrtiysiltä sponsorointina.
Eli oikeastaan voidaan alentaa lapsilisiä yhä koska varakkaammat voivat käyttää ne kahviloihin ja köyhät eivät voi jokatapauksessa joten otetaanpa taas vitonen pois?
Ehkäpä se alennus tehtiinkiin tuon takia. Toimeentulotukea saavilla lapsilisän määrällä ei ole mitään merkitystä ja varakkaillekin se on vaan bonus. Väliinputoajiksi jää se pienipalkkaisissa töissä käyvä perhe jolle niillä euroilla olisi ollit väliä.
Vastasit kysymykseeni kysymyksellä. Näetkö itse, että köyhien perheiden lasten ja varakkaiden perheiden lasten eriarvoistuminen jotenkin muuttuisi, jos lapsilisiä korotettaisiin? Jos kaikille annetaan enemmän, mikä muuttuu? Edelleen köyhillä on vähemmän kuin varakkailla. Köyhän lapsi pääsee kerran kuukaudessa kahvilaan ja ei-köyhän lapsi joka viikko kahvilaan ja sen lisäksi vielä leffaankin. Miksi ajattelet, että lasten keskuudessa sen jälkeen kerran kuukaudessa kahvilassa käynti olisi enää se unelma, jos se kerran olisi mahdollinen kaikille? Entä, jos sen jälkeen köyhän perheen lapsen unelma olisikin päästä kerran kuukaudessa leffaan?
Pointtini on, että eivät lapset ja teinit unelmoi itsestäänselvyyksistä. Oli aika, jolloin monen köyhän perheen lapsen unelma oli päästä oppikouluun. Nyt, kun kaikki lapset pääsevät peruskouluun, ei kukaan suomalaislapsi pidä enää peruskoulua muuta kuin itsestäänselvyytenä. Asiat, jotka kuuluvat kaikille, menettävät merkityksensä.
Ja sinä vastasit kysymykseeni aika monella kysymyksellä. Tottakai elintason noustessa ennen haaveilluista asioista tulee itsestään selvyyksiä. Mieluummin kuitenkin niin että se köyhänkin perheen lapsi pääsee sinne kahvilaan/elokuviin edes kerran kuussa kuin että ei pääse. Ei sekään lapsi haaveillut että voi kun pääsisin viikon ulkomaan lomalle niinkuin varakkaan perheen lapsetkin. Ja he pääsevät sinne vaikka lapsilisät puolitettaisiin,
Lapsiperheiden köyhyys on pahentunut ja se on valinta johon muunmuuassa lapsilisien alennukset ovat vaikuttaneet.
Eli sun mielestä lapsiperheiden köyhyys vähenee, jos teinien kerran kuukaudessa kahvilassa käynnistä tulee itsestäänselvyys?
Olen samaa mieltä kanssasi, että lapsiperheiden köyhyys on pahentunut. Mutta ei suinkaan kaikkien lapsiperheiden vaan vähävaraisten ja pienituloisten lapsiperheiden. Edelleen hyvin monissa lapsiperheissä eletään ihan mukavasti, vaikka lapsilisistä on otettukin muutama kymppi pois. Joissain lapsiperheissä eletään jopa yltäkylläisesti. Eikä tällä ole mitään tekemistä lapsilisien muutaman kympin kanssa vaan syy on se, että näissä perheissä vanhemmat tienaavat ihan hyvin. Voi olla, että myös isovanhemmat tienaavat ihan hyvin ja mahdollistavat lapsenlapsilleen asioita, joihin köyhemmillä isovanhemmilla ei ole mahdollisuutta. Lapsilisien korottaminen voi olla ihan hyvä idea, mutta en usko, että lapsilisien korottaminen tulisi poistamaan lasten välistä eriarvoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä erottaa kohta elämänkoululaisen korkeakoulutetusta jos tämän lapsillekin aletaan jo kustantaa harrastukset, merkkivaatteet ja kahvilassa istuskelu ettei eroa muista? Ei hitto sentään. Täällä ei kyllä kannata pian kenenkään opiskella tai tehdä ylipäänsä yhtään mitään kun kaikki samat asiat saa hopeatarjottimella eteen, vaikka vetäisi pussikaljaa kaikki ne vuodet kun toiset opiskelee. Juuri näin se köyhyys periytyy kun ei opeteta itse hoitamaan asioitaan, vaan totutaan jo lapsuudesta siihen, että jollain muulla on aina vastuu ja muut hoitaa vaikkei itse pistäisi tikkua ristiin. Jos haluat jotain, sovitat kulusi ja menosi itse, säästät ja hoidat asian itse. Täällä kyllä passaataan köyhälle nenän eteen ilmainen koulutus, asunto, lapsilisää, varhaiskasvatus, lääkkeet, silmälasit, vaatteet, neuvolat, lääkärikäynnit, ruokakin tarvittaessa... Että kahvilat voinee jäädä ihan vanhemman omalle vastuulle.
Minustakaan kahvilassakäynti ei ole mikään hyvinvoinnin kulmakivi, mutta aika säälittävää on tuokin, jos korkeakouluttautuu erottuakseen ja päästäkseen johonkin parempaan väkeen. Sillä asenteella, että ei kannata opiskella, jos ei ole pääsemässä ylenkatsomaan muita ja saa jotain parempia leluja kuin muut... Itse ainakin kouluttauduin siksi, että halusin oppia asioita ja saada itselleni mielekkään ammatin. Jos saisin jostain ns. ilmaiseksi tuloja, niin opiskelisin silti, ehkä vähän eri asioita tosin.
Köyhyys ei periydy siksi, että "lapsena koetaan, että muilla on vastuu". Lapsen kuuluukin kokea, että muilla (aikuisilla) on vastuu. Usein esim. syrjäytyneiden lapset ovat juuri niitä, jotka joutuvat ihan eri tavalla ottamaan vastuuta itsestään ja mahdollisista pikkusisaruksista kuin hyväosaisen perheen lapset, joiden ei tarvitse stressata vaikka siitä, että vanhemmat ryyppää ruokarahat ja liehuu baarissa yökaudet. Tilastollisesti köyhyys periytyy myös niille lapsille, jotka ovat joutuneet ottamaan aikuisen roolin jo siinä vaiheessa, kun hyvän perheen lapsen ei ole tarvinnut laittaa tikkua ristiin saadakseen elää mukavaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.
50 euroa on todella iso raha köyhälle. Kela voi myöntää maksusitoumuksen, jolla saa pesukoneen ilmaiseksi.
Jos taloyhtiössä on pesutupa, sossu ei maksa todella pesukonetta.
Samoin sohvan ostoon voidaan antaa 50-100€ ja lastenvaunujen hankintaan. Muut ovat urbaanilegendaan. Ainoa mitä voi saada uutena, 20€ mikro.
Ja nämä säännöt on voimassa koko maassa vai löytyykö sinulta lähdettä, milloin olisi toimittu toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole köyhä mutta kahvilassa käyn ehkä kerta vuodessa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Työttömään verrattuna on. Pienipalkkaisenakin tunsin itseni rikkaaksi verrattuna työttömyysaikoihin. Olen kokenut kaikkea työttömästä hyvin toimeentulevaan, ja voin kertoa eron olevan valtava, vaikka toisin yritetään väittää.
Maassa, jossa asun, espresso pöytään tarjoiltuna maksaa 60...75 senttiä.
Silti usein tulee juotua kapseliespresso kotona, noin 30 senttiä. Maistuu paremmalta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen on rikas, jos tienaa yli 2000 euroa kuussa. En ole itse saanut koskaan yli 1200 e/kk tekemästäni työstä.
Läheskään kaikki ihmiset eivät pääse palkkaa vastaaviin tuloihin työttömänä/toimeentulotuella. Ehkä ansiosidonnaisella pääseekin, mutta se edellyttää että on saanut isoa palkkaa ennen työttömyyttä.
Jotkut selvästi kadehtivat työttömiä jotka saavat rahaa "tyhjästä". Voitte itse heittäytyä pois työelämästä jos haluatte kokeilla, millaista se on. Menetätte heti kaikki edut joita useimmissa työpaikoissa on. Ei enää työterveyshoitoa, liikunta- ja kulttuuriseteleitä, lounasseteleitä, kuntosalietuja, pikkujouluja, kesäjuhlia, bonuksia, joululahjoja, ulkomaan työmatkoja jne. Samoin katoaa työkaverit, jotkut haluaa pitää yhteyttä ja toiset ei, kun ei ollakaan samassa työpaikassa enää. Muutenkin kaverit saattavat kaikota, kun ei olekaan rahaa lähteä heidän kanssaan syömään ja baariin. Jotkut avoimesti halveksivat työtöntä eivätkä halua olla väleissä. Työttömille on toki tarjolla ilmaisia tapahtumia ja päivätoimintaa jne., mutta ei se mitenkään korvaa kaikkea mitä työssä oleva saa.
Myös osa-aikatyökyvyttömän elämä on karua. Itsellä palkka 500 euroa, asumistuki 300 ja perustoimeentulotuki 200-300 euroa, riippuu kuukaudesta ja siitä onko päätöksen tekijä suopealla päällä. Eli yhteensä noin tonni, yleensä vähän alle. Reseptilääkkeet korvataan, muita menoja ei. Toimeentulotukea on haettava erikseen joka kuukausi, todistettava ettei ole säästöjä eikä muita tuloja. Onneksi vuokra on alle 400 euroa, mutta eipä niillä rahoilla pitkälle pötkitä.
Montako alaikäistä lastasi asuu samassa taloudessa kanssasi? Veikkaan, että ei yhtään. En usko, että kovin moni lapseton sinkku haluaisikaan vaihtaa pienipalkkaistakaan työpaikkaansa työttömyyteen. Varsinkaan, jos asuu paikassa, jossa vuokra on vain 400 €/kk. Mutta jos perheessä on kaksi tai useampia lapsia, tilanne muuttuu. Taloudellisesti on aivan sama, käykö töissä vai ei. Ja joissain tapauksissa olisi jopa järkevämpää, että ei kävisi töissä.
Ei ole lapsia. Mutta eipä niitä ole kaikilla työttömilläkään.
Yhteiskunnan on pakko elättää lapset, koska ei ole lapsen vika jos vanhempi ei saa töitä, tai ei halua mennä töihin. Sinänsä se on ihan järkevää.
Aivan totta. Ja jos yhteiskunnan elättäessä saa saman elintason kuin työssäkäydessä, syntyy motivaatio-ongelma työssäkäyntiä kohtaan. Jos työssäkäynnistä ei hyödy millään tavalla, miksi käydä töissä? Mikä matalapalkka-alan työ on sellainen, että sitä haluaisi tehdä ihan vain huvikseen? Jos saisin saman rahan työttömänä kuin työssäkäydessäkin, irtisanoisin itseni heti huomenna hyväpalkkaisesta työstäni. Mutta koska en saa, menen taas aamulla töihin. Rahan vuoksi, en siksi, että haluaisin käydä töissä tai että työkaverini olisivat niin ihania ihmisiä, että ehdottomasti haluaisin viettää suurimman osan hereilläoloajastani juuri heidän seurassaan.
Mainitsit aiemmin myös muut mahdolliset työsuhde-edut ja ne ovat palkanlisiä. Ja myös ne vaikuttavat siihen, haluaako käydä töissä. Mun mielestä on ihan normaalia, että työssä käydään, jotta elintaso on parempi kuin jos ei kävisi töissä. Joissain tapauksissa - valitettavasti - se ei ole yhtään sen parempi. Ja mä ymmärrän niitä ihmisiä, joita ärsyttää, että toinen saa saman elintason tekemättä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lasten ja nuorten köyhyys on sydäntäsärkevää ja itku meinaa tulla, kun lähes poikkeuksetta he tuntevat siitä avuttomuutta ja syyllisyyttä, kun he ovat voimattomia tekemään sille mitään. Ja se huoli on usein vanhemmissa, miten kauan he vielä jaksavat ja mitä he voisivat auttaa asiassa. Jopa 5v joutuvat ajattelemaan vanhempien raha asioita ja arjessa pärjäämistä.
Kaikki sympatiat on 15v Kaisassa ja on turhauttavaa, kuinka täällä aikuiset vähättelevät 7€/kk omaa rahaa ja kertovat, kuinka leipovat pullansa itse tai käyttävät taloyhtiön uimahallia. Jotenkin säälittävää ja empatiakyvyn puutetta, kun 15v kielletään jopa unelmat, ihan kuin nekin olisi jonkun elämästä pois.
Ei kukaan kiellä 15-vuotiasta unelmoimasta. Omatkin lapseni ovat tuossa iässä unelmoineet vaikka mistä aivan kuten itsekin unelmoin aikoinaan. Minä unelmoin teininä mm lentoemännän ammatista, mutta en koskaan kasvanut tarpeeksi pitkäksi. Unelmat ovat kuitenkin vain unelmia. Jotkut unelmat pystyy aikuisena toteuttamaan, joitakin ei.
Vähän eri asia unelmoida tulevaisuuden ammatista, skootterista tai ulkomaan matkasta kuin 5-10e maksavista jutuista kuten kahvilassa käynnistä kerran kuussa.
Mikä olisi sun ratkaisusi? Jokaiselle 15-17 -vuotiaalle oma "lapsilisä" 10 €/kk, jonka Kela maksaisi lapsen omalle tilille eikä tätä laskettaisi tuloksi toimeentulotuessa? Sitten, kun kaikilla teineillä olisi varaa kerran kuukaudessa käydä kahvilassa, mikä olisi seuraava asia, josta köyhän perheen teini unelmoisi?
Tässä tutkimuksessa ei ollut kyse toimeentulotukea saavista vaan köyhistä perheistä/lapsista. Ehkä ensimmäinen askel voi olla lapsilisien korotus, nythän niitä on vastikään jopa alennettu.
Useammassa vastauksessa tulee ilmi se ettei perheellä ole rahaa eikä lapsilla on huono omatunto jos jotain tarvitsisivat. Kyllä he edelleen voivat unelmoida vaikka pääsystä presidentiksi mutta se ei paljoa lämmitä jos tarvitsisi uuden talvitakin.
Eikö tuossa käy sitten niin, että niillä, joilla jo nyt on varaa kahvilassa käynteihin, olisi varaa käydä niissä vieläkin useammin tai käydä vaikka kahvilareissun yhteydessä leffassakin? Ja sillä köyhän perheen lapsella vain kerran kuukaudessa yhteen jahvilareissuun? Ja entä, jos köyhän lapsen vanhempi käyttääkin lapsilisän korotuksen johonkin muuhun kuin lapsensa kahvilassa käyntiin? Vaikka siihen talvitakkiin?
Voisiko oikeampi ratkaisu sittenkin olla, että yhteiskunta alkaisi taas järjestää nuoria kiinnostavia tapaamispaikkoja, joissa kahvi olisi maksutonta? Nuoret voisivat vaikka yhdessä leipoa pullat ja nekin olisi maksuttomia. Siellä voisi tavata muita ikäisiään, juoda kahvia ja pullaa, eikä maksaisi teinille itselleen muuta kuin paikalle saapumisen vaivan. Biljardipöytä, pleikkari, telkkari Netfilxeineen yms tekemistä. Ei tarvitsisi enää tavata kavereitaan kauppakeskusten ryöstöhintaisissa kahviloissa. Kahveihin ja pulliin raaka-aineita voisi kysyä lähialueen kaupoilta tai muilta yrtiysiltä sponsorointina.
Eli oikeastaan voidaan alentaa lapsilisiä yhä koska varakkaammat voivat käyttää ne kahviloihin ja köyhät eivät voi jokatapauksessa joten otetaanpa taas vitonen pois?
Ehkäpä se alennus tehtiinkiin tuon takia. Toimeentulotukea saavilla lapsilisän määrällä ei ole mitään merkitystä ja varakkaillekin se on vaan bonus. Väliinputoajiksi jää se pienipalkkaisissa töissä käyvä perhe jolle niillä euroilla olisi ollit väliä.
Vastasit kysymykseeni kysymyksellä. Näetkö itse, että köyhien perheiden lasten ja varakkaiden perheiden lasten eriarvoistuminen jotenkin muuttuisi, jos lapsilisiä korotettaisiin? Jos kaikille annetaan enemmän, mikä muuttuu? Edelleen köyhillä on vähemmän kuin varakkailla. Köyhän lapsi pääsee kerran kuukaudessa kahvilaan ja ei-köyhän lapsi joka viikko kahvilaan ja sen lisäksi vielä leffaankin. Miksi ajattelet, että lasten keskuudessa sen jälkeen kerran kuukaudessa kahvilassa käynti olisi enää se unelma, jos se kerran olisi mahdollinen kaikille? Entä, jos sen jälkeen köyhän perheen lapsen unelma olisikin päästä kerran kuukaudessa leffaan?
Pointtini on, että eivät lapset ja teinit unelmoi itsestäänselvyyksistä. Oli aika, jolloin monen köyhän perheen lapsen unelma oli päästä oppikouluun. Nyt, kun kaikki lapset pääsevät peruskouluun, ei kukaan suomalaislapsi pidä enää peruskoulua muuta kuin itsestäänselvyytenä. Asiat, jotka kuuluvat kaikille, menettävät merkityksensä.
Ja sinä vastasit kysymykseeni aika monella kysymyksellä. Tottakai elintason noustessa ennen haaveilluista asioista tulee itsestään selvyyksiä. Mieluummin kuitenkin niin että se köyhänkin perheen lapsi pääsee sinne kahvilaan/elokuviin edes kerran kuussa kuin että ei pääse. Ei sekään lapsi haaveillut että voi kun pääsisin viikon ulkomaan lomalle niinkuin varakkaan perheen lapsetkin. Ja he pääsevät sinne vaikka lapsilisät puolitettaisiin,
Lapsiperheiden köyhyys on pahentunut ja se on valinta johon muunmuuassa lapsilisien alennukset ovat vaikuttaneet.
Eli sun mielestä lapsiperheiden köyhyys vähenee, jos teinien kerran kuukaudessa kahvilassa käynnistä tulee itsestäänselvyys?
Olen samaa mieltä kanssasi, että lapsiperheiden köyhyys on pahentunut. Mutta ei suinkaan kaikkien lapsiperheiden vaan vähävaraisten ja pienituloisten lapsiperheiden. Edelleen hyvin monissa lapsiperheissä eletään ihan mukavasti, vaikka lapsilisistä on otettukin muutama kymppi pois. Joissain lapsiperheissä eletään jopa yltäkylläisesti. Eikä tällä ole mitään tekemistä lapsilisien muutaman kympin kanssa vaan syy on se, että näissä perheissä vanhemmat tienaavat ihan hyvin. Voi olla, että myös isovanhemmat tienaavat ihan hyvin ja mahdollistavat lapsenlapsilleen asioita, joihin köyhemmillä isovanhemmilla ei ole mahdollisuutta. Lapsilisien korottaminen voi olla ihan hyvä idea, mutta en usko, että lapsilisien korottaminen tulisi poistamaan lasten välistä eriarvoisuutta.
Lapsiperheiden köyhyys vähenee sillä että heillä on enemmän rahaa käytettävänään. Käyttivät sen sitten kahvilaan, elokuviin tai keilaamiseen. Lapsilisiä tulisi korottaa ja vaikka sitten vastavuoroisesti nostaa hyvin toimeentulevien veroprosenttia jotta talous ei liikaa rasittuisi. Matala-alapalkathan täällä laahaavat jo perässä, samoin ostovoima eikä näille olla tekemässä yhtään mitään,
Itselläni ei ole ainoatakaan lasta eikä tule olemaan koska olen aina ollut köyhä ja tulen jäljellä olevan lisääntymiselle otollisen ajan olemaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Niin olenkin. Sillä erolla, että emme saa asumistukea, sossu ei maksa uutta pesukonetta, silmälaseja tai reseptilääkkeitä ja mm. päivähoitomaksut menevät täysimääräisinä. Keskituloinen silti olen, juuri ja juuri.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.