Lue keskustelun säännöt.
”Haluaisin edes kerran kuussa kahvilaan...” Miten köyhyys määritellään?
09.10.2019 |
Miten tämä köyhyys nyt näin määritellään? Onko kahvilakäynti välttämättömyys? Olen mielestäni ihan kelpo toimeentuleva, ei kyllä ole mikään tarve kahviläkäynteihin. Jos olisi, olisinkin varman köyhä. Menojaan pitää miettiä. Pullat voi leipoa itse ja kahveet keittää. Kaikkien pitäisi saada kaikki nykyään.
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Ei ole vaan vähäinen määrä toimeentulotuen asiakkaista käy töissä. Ja uskoisin että nämäkin tekevät vain osa-aikaista työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.
50 euroa on todella iso raha köyhälle. Kela voi myöntää maksusitoumuksen, jolla saa pesukoneen ilmaiseksi.
Ei anna. Sulla on siis tapa rikkoa pesukone joka kuukausi? Muilla menee vuosia/vuosikymmeniä.
Ja kuitenkin löytynee sit se iphööni taskusta eikövaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Niin olenkin. Sillä erolla, että emme saa asumistukea, sossu ei maksa uutta pesukonetta, silmälaseja tai reseptilääkkeitä ja mm. päivähoitomaksut menevät täysimääräisinä. Keskituloinen silti olen, juuri ja juuri.
Et ole keskiluokkainen vaan köyhä. Rahan (ja palkan) arvo mitataan sillä, mitä sillä saa. Sen vuoksi 400 euroa merkkaa Thaimaassa keskituloisuutta ja Suomessa köyhyyttä. Älä häpeä köyhyyttäsi. Toivottavasti myös äänestät sen mukaan vaaleissa...
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se hyvä toimeentulo on sitä, ettei tarvitse soimata itseään hankinnoista, priorisoida rahankäyttöään prikulleen.
Nimenomaan rahankäyttö kannattaakin suunnitella prikuulleen, koska silloin siitä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.
Jos ostelee jotain turhaa niin totta kai siitä tulee syyllinen olo.
En minä tunne ketään niin rikasta, että voisi tuosta vaan ilman mitään tunnontuskia ostella ihan mitä sattuu.Et nyt ymmärtänyt. Siis niin, että voi käydä kahvilla ja pullalla ja sitä ei tarvitse miettiä etukäteen eikä murehtia jälkeenpäin. Taloudessa on liikkumavaraa, jotta ei tarvitse miettiä elokuvalipun hintaa tai bussilippua. Tai kaupassa jättää ostamatta jokin hedelmä, koska siihen ei ole varaa. Tai ostaa se hedelmä, mutta jättää lohimedaljonki ostamatta.
Isommat ostokset ja hankinnat sitten erikseen.
Muistan vielä vuosienkin jälkeen, miten köyhänä ollessani kaduin pitkään ja katkerasti, miten kerran olin käynyt kahvilassa ja ostanut kahvin ja pullan. Mietin jälkikäteen, miten kauan olisin sillä rahalla syönyt puuroa, makaronia ja hernemaissipaprikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Ei ole vaan vähäinen määrä toimeentulotuen asiakkaista käy töissä. Ja uskoisin että nämäkin tekevät vain osa-aikaista työtä.
Helsingissä joka 4. talous nostaa asumistukia. Työttömyysprossa taitaa heilua siinä 5% kieppeillä. Sanoisin, että melkoinen joukko työssäkäyviä nostaa tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.
50 euroa on todella iso raha köyhälle. Kela voi myöntää maksusitoumuksen, jolla saa pesukoneen ilmaiseksi.
Ei anna. Sulla on siis tapa rikkoa pesukone joka kuukausi? Muilla menee vuosia/vuosikymmeniä.
Mistä sinä tuon "joka kuukausi" otit? Totta kai pesukone rikkoutuu vain harvoin, ja uusi kone kestää pitkään.
Pointti oli siinä, että oikeasti köyhä ihminen ei voi yhtäkkiä maksaa edes sitä 50 euroa pesukoneesta, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään ylimääräistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lasten ja nuorten köyhyys on sydäntäsärkevää ja itku meinaa tulla, kun lähes poikkeuksetta he tuntevat siitä avuttomuutta ja syyllisyyttä, kun he ovat voimattomia tekemään sille mitään. Ja se huoli on usein vanhemmissa, miten kauan he vielä jaksavat ja mitä he voisivat auttaa asiassa. Jopa 5v joutuvat ajattelemaan vanhempien raha asioita ja arjessa pärjäämistä.
Kaikki sympatiat on 15v Kaisassa ja on turhauttavaa, kuinka täällä aikuiset vähättelevät 7€/kk omaa rahaa ja kertovat, kuinka leipovat pullansa itse tai käyttävät taloyhtiön uimahallia. Jotenkin säälittävää ja empatiakyvyn puutetta, kun 15v kielletään jopa unelmat, ihan kuin nekin olisi jonkun elämästä pois.
Ei kukaan kiellä 15-vuotiasta unelmoimasta. Omatkin lapseni ovat tuossa iässä unelmoineet vaikka mistä aivan kuten itsekin unelmoin aikoinaan. Minä unelmoin teininä mm lentoemännän ammatista, mutta en koskaan kasvanut tarpeeksi pitkäksi. Unelmat ovat kuitenkin vain unelmia. Jotkut unelmat pystyy aikuisena toteuttamaan, joitakin ei.
Vähän eri asia unelmoida tulevaisuuden ammatista, skootterista tai ulkomaan matkasta kuin 5-10e maksavista jutuista kuten kahvilassa käynnistä kerran kuussa.
Mikä olisi sun ratkaisusi? Jokaiselle 15-17 -vuotiaalle oma "lapsilisä" 10 €/kk, jonka Kela maksaisi lapsen omalle tilille eikä tätä laskettaisi tuloksi toimeentulotuessa? Sitten, kun kaikilla teineillä olisi varaa kerran kuukaudessa käydä kahvilassa, mikä olisi seuraava asia, josta köyhän perheen teini unelmoisi?
Tässä tutkimuksessa ei ollut kyse toimeentulotukea saavista vaan köyhistä perheistä/lapsista. Ehkä ensimmäinen askel voi olla lapsilisien korotus, nythän niitä on vastikään jopa alennettu.
Useammassa vastauksessa tulee ilmi se ettei perheellä ole rahaa eikä lapsilla on huono omatunto jos jotain tarvitsisivat. Kyllä he edelleen voivat unelmoida vaikka pääsystä presidentiksi mutta se ei paljoa lämmitä jos tarvitsisi uuden talvitakin.
Eikö tuossa käy sitten niin, että niillä, joilla jo nyt on varaa kahvilassa käynteihin, olisi varaa käydä niissä vieläkin useammin tai käydä vaikka kahvilareissun yhteydessä leffassakin? Ja sillä köyhän perheen lapsella vain kerran kuukaudessa yhteen jahvilareissuun? Ja entä, jos köyhän lapsen vanhempi käyttääkin lapsilisän korotuksen johonkin muuhun kuin lapsensa kahvilassa käyntiin? Vaikka siihen talvitakkiin?
Voisiko oikeampi ratkaisu sittenkin olla, että yhteiskunta alkaisi taas järjestää nuoria kiinnostavia tapaamispaikkoja, joissa kahvi olisi maksutonta? Nuoret voisivat vaikka yhdessä leipoa pullat ja nekin olisi maksuttomia. Siellä voisi tavata muita ikäisiään, juoda kahvia ja pullaa, eikä maksaisi teinille itselleen muuta kuin paikalle saapumisen vaivan. Biljardipöytä, pleikkari, telkkari Netfilxeineen yms tekemistä. Ei tarvitsisi enää tavata kavereitaan kauppakeskusten ryöstöhintaisissa kahviloissa. Kahveihin ja pulliin raaka-aineita voisi kysyä lähialueen kaupoilta tai muilta yrtiysiltä sponsorointina.
Eli oikeastaan voidaan alentaa lapsilisiä yhä koska varakkaammat voivat käyttää ne kahviloihin ja köyhät eivät voi jokatapauksessa joten otetaanpa taas vitonen pois?
Ehkäpä se alennus tehtiinkiin tuon takia. Toimeentulotukea saavilla lapsilisän määrällä ei ole mitään merkitystä ja varakkaillekin se on vaan bonus. Väliinputoajiksi jää se pienipalkkaisissa töissä käyvä perhe jolle niillä euroilla olisi ollit väliä.
Vastasit kysymykseeni kysymyksellä. Näetkö itse, että köyhien perheiden lasten ja varakkaiden perheiden lasten eriarvoistuminen jotenkin muuttuisi, jos lapsilisiä korotettaisiin? Jos kaikille annetaan enemmän, mikä muuttuu? Edelleen köyhillä on vähemmän kuin varakkailla. Köyhän lapsi pääsee kerran kuukaudessa kahvilaan ja ei-köyhän lapsi joka viikko kahvilaan ja sen lisäksi vielä leffaankin. Miksi ajattelet, että lasten keskuudessa sen jälkeen kerran kuukaudessa kahvilassa käynti olisi enää se unelma, jos se kerran olisi mahdollinen kaikille? Entä, jos sen jälkeen köyhän perheen lapsen unelma olisikin päästä kerran kuukaudessa leffaan?
Pointtini on, että eivät lapset ja teinit unelmoi itsestäänselvyyksistä. Oli aika, jolloin monen köyhän perheen lapsen unelma oli päästä oppikouluun. Nyt, kun kaikki lapset pääsevät peruskouluun, ei kukaan suomalaislapsi pidä enää peruskoulua muuta kuin itsestäänselvyytenä. Asiat, jotka kuuluvat kaikille, menettävät merkityksensä.
Ja sinä vastasit kysymykseeni aika monella kysymyksellä. Tottakai elintason noustessa ennen haaveilluista asioista tulee itsestään selvyyksiä. Mieluummin kuitenkin niin että se köyhänkin perheen lapsi pääsee sinne kahvilaan/elokuviin edes kerran kuussa kuin että ei pääse. Ei sekään lapsi haaveillut että voi kun pääsisin viikon ulkomaan lomalle niinkuin varakkaan perheen lapsetkin. Ja he pääsevät sinne vaikka lapsilisät puolitettaisiin,
Lapsiperheiden köyhyys on pahentunut ja se on valinta johon muunmuuassa lapsilisien alennukset ovat vaikuttaneet.
Eli sun mielestä lapsiperheiden köyhyys vähenee, jos teinien kerran kuukaudessa kahvilassa käynnistä tulee itsestäänselvyys?
Olen samaa mieltä kanssasi, että lapsiperheiden köyhyys on pahentunut. Mutta ei suinkaan kaikkien lapsiperheiden vaan vähävaraisten ja pienituloisten lapsiperheiden. Edelleen hyvin monissa lapsiperheissä eletään ihan mukavasti, vaikka lapsilisistä on otettukin muutama kymppi pois. Joissain lapsiperheissä eletään jopa yltäkylläisesti. Eikä tällä ole mitään tekemistä lapsilisien muutaman kympin kanssa vaan syy on se, että näissä perheissä vanhemmat tienaavat ihan hyvin. Voi olla, että myös isovanhemmat tienaavat ihan hyvin ja mahdollistavat lapsenlapsilleen asioita, joihin köyhemmillä isovanhemmilla ei ole mahdollisuutta. Lapsilisien korottaminen voi olla ihan hyvä idea, mutta en usko, että lapsilisien korottaminen tulisi poistamaan lasten välistä eriarvoisuutta.
Lapsiperheiden köyhyys vähenee sillä että heillä on enemmän rahaa käytettävänään. Käyttivät sen sitten kahvilaan, elokuviin tai keilaamiseen. Lapsilisiä tulisi korottaa ja vaikka sitten vastavuoroisesti nostaa hyvin toimeentulevien veroprosenttia jotta talous ei liikaa rasittuisi. Matala-alapalkathan täällä laahaavat jo perässä, samoin ostovoima eikä näille olla tekemässä yhtään mitään,
Itselläni ei ole ainoatakaan lasta eikä tule olemaan koska olen aina ollut köyhä ja tulen jäljellä olevan lisääntymiselle otollisen ajan olemaankin.
Ymmärrän pointtisi. Olemme puhuneet vähän eri asioista. Sinä olet puhunut lapsiperheiden köyhyydestä noin yleensä ja minä taas lasten eriarvoistumisesta vanhempiensa tulotason vuoksi. Lapsiperheiden köyhyys tietysti vähenee, jos jokainen Kaisakin pääsee kerran kuukaudessa kahvilaan korotettujen lapsilisien ansiosta. Mutta koska silloin Kaisan kaverit pääsevät kaksi tai useamman kerrankin kahvilaan tai kahvilan lisäksi elokuviinkin, Kaisan ja hänen kavereidensa välinen eriarvoistuminen ei poistu yhtään mihinkään. Ja vaikka hyvätuloisten verotusta kiristettäisiinkin, kaksi hyvätuloista vanhempaa pystyisi siltikin tarjoamaan lapselleen enemmän kuin kaksi pienituloista vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Niin olenkin. Sillä erolla, että emme saa asumistukea, sossu ei maksa uutta pesukonetta, silmälaseja tai reseptilääkkeitä ja mm. päivähoitomaksut menevät täysimääräisinä. Keskituloinen silti olen, juuri ja juuri.
Et ole keskiluokkainen vaan köyhä. Rahan (ja palkan) arvo mitataan sillä, mitä sillä saa. Sen vuoksi 400 euroa merkkaa Thaimaassa keskituloisuutta ja Suomessa köyhyyttä. Älä häpeä köyhyyttäsi. Toivottavasti myös äänestät sen mukaan vaaleissa...
Niin. Köyhän ei kannata äänestää vasemmistoa. Vasemmisto haluaa vain pitää ihmiset köyhänä tukien varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta köyhyys, ei edes lapsiperheen köyhyys tai unelmasta kahvilassa käymisestä luopuminen, ei ole pahinta mitä ihmistä voi kohdata.
Pahinta on asennevamma. Pahansuopaisuus, ilkeys, katkeruus, ylenkatsominen, kateus, empatiakyvyttömyys, johon ei ole lääkettä tai pilleriä, vaan lähes aina seuraa ihmistä läpi eliniän, koska se on vaikeasti hoidettavissa.
Ja se on hyvin surullista.
Köyhyydestä voi selvitä, jopa lapset ja nuoret ja omaa elintasoa parantaa, harvoin se seuraa läpi eliniän, toisin kuin asennevamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Tämä. Moni kuvittelee olevansa rikas ja hyvätuloinen, ainakin jos sattuu olemaan takana akateeminen koulutus ja vakityö tai jompi kumpi.
Tilastokeskuksen tilastot kertovat karua kieltä, suurin osa työssäkäyvistä elää köyhyydessä tai ainakin lähellä sitä, kun huomioidaan kulutusluotot ja muut velat.
Mutta joillekin on vain suuri häpeä tunnustaa, ettei rahat riitä, mieluimmin haukutaan ja syyllistetään köyhiä ja tt-tuella eläviä.
Ja tämä näkyy kotitalouksien ylivelkaantumisena, erityisesti kulutusluotoissa, josta ollaan jo huolissaan, mutta silti eletään korkeampaa elintasoa, mihin olisi edes varaa. Ja tästä ei saa puhua, eikä kukaan syyllistä tai hauku.
Mieluimmin käydään heikompiosaisten kimppuun, jotka ei saa edes kulutusluottoa ja ovat usein velattomia, toisin kuin keskituloisilla joiden palkka ei riitä kulutusluoton maksuun, vaan siitä maksetaan vain murto-osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänestä sitkeesti vasemmistoliittoa, voit saada 50 eu lisää kuussa!
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tuon "joka kuukausi" otit? Totta kai pesukone rikkoutuu vain harvoin, ja uusi kone kestää pitkään.
Pointti oli siinä, että oikeasti köyhä ihminen ei voi yhtäkkiä maksaa edes sitä 50 euroa pesukoneesta, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään ylimääräistä.
Valtaosa keskituloista on ollut köyhiä opiskelijoina, jolloin menot suhteutettiin tuloihin. Työttömät taas saavat paljon enemmän mitä opiskelijat mutta silti ei yhtään ole koskaan ylimääräistä. Kumma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ymmärrettävää, ettei teillä keski- ja hyvätuloisella ole edes varaa käydä kerran kuukaudessa kahvilassa, kun elätte yli varojen ja kulutusluoton lasku on suurempi kuin kuukauden tulot. Jos nyt uutisiin ja tutkimuksiin on uskominen.
Tästähän jo Eu on antanut huomautuksen, kuinka poliittisten päättäjien pitää kiinnittää huomiota. Samoin asutaan tulotasoon nähden liian kalliissa asunnoissa, kun asuntolainat on satojatuhansia euroja.
Ja tämä on jopa ihailtavaa, eikä kukaan pahastu tai syyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tuon "joka kuukausi" otit? Totta kai pesukone rikkoutuu vain harvoin, ja uusi kone kestää pitkään.
Pointti oli siinä, että oikeasti köyhä ihminen ei voi yhtäkkiä maksaa edes sitä 50 euroa pesukoneesta, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään ylimääräistä.
Valtaosa keskituloista on ollut köyhiä opiskelijoina, jolloin menot suhteutettiin tuloihin. Työttömät taas saavat paljon enemmän mitä opiskelijat mutta silti ei yhtään ole koskaan ylimääräistä. Kumma juttu.
Opiskeluaikana köyhyyden ottaa tilapäisenä ja huumorilla. Mutta vähitellen se huumori alkaa loppua, jos ulospääsyä ei näy, ja yhä uusia sellaisia asioita kasautuu, joihin ei ole varaa.
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.
50 euroa on todella iso raha köyhälle. Kela voi myöntää maksusitoumuksen, jolla saa pesukoneen ilmaiseksi.
Ei anna. Sulla on siis tapa rikkoa pesukone joka kuukausi? Muilla menee vuosia/vuosikymmeniä.
Mistä sinä tuon "joka kuukausi" otit? Totta kai pesukone rikkoutuu vain harvoin, ja uusi kone kestää pitkään.
Pointti oli siinä, että oikeasti köyhä ihminen ei voi yhtäkkiä maksaa edes sitä 50 euroa pesukoneesta, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään ylimääräistä.
Älä valehtele! Jos kerran vaikka 5 vuodessa pitää ostaa 50 euron pesukone Suomessa, niin onnistuu kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tuon "joka kuukausi" otit? Totta kai pesukone rikkoutuu vain harvoin, ja uusi kone kestää pitkään.
Pointti oli siinä, että oikeasti köyhä ihminen ei voi yhtäkkiä maksaa edes sitä 50 euroa pesukoneesta, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään ylimääräistä.
Valtaosa keskituloista on ollut köyhiä opiskelijoina, jolloin menot suhteutettiin tuloihin. Työttömät taas saavat paljon enemmän mitä opiskelijat mutta silti ei yhtään ole koskaan ylimääräistä. Kumma juttu.
Opiskelijat keskituloisia?
Viime vuonna keskitulo palkansaajilla oli 3470€/kk brutto eli n.2300-2400€/kk netto
Ja tuohon palkkaluokkaan kuuluvat opettajat, terv.kesk.lääkärit jne.
Enpä ole yhdenkään työttömän tai opiskelijan kuullut saaneet tuollaisia tukija.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4066e732-d707-4934-b906-2db6f8132eb9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
Itse asiassa tarkistaisin ensin paikallisen facekirppiksen ja Torin tarjonnan. Kyllä työssäkäyvänä nippanappa keskituloisena joutuu miettimään hankitaanko tässä kuussa uusi puhelin (vanhassa ei enää akku kestä), vuotuinen silmälääkärikäynti tai uudet lasit lapselle, hammaslääkäri itselle (paikka irtosi, kunnalle saa ajan parin kk päähän) vai uusi pesukone hajonneen tilalle. Jos pesukoneen saa käytettynä, se helpottaa taloutta kummasti.
Monesti työttömät tuntuvat ajattelevan, että työssäkäyvillä on varaa kaikkeen tuosta noin vain.
Ehkä olet vain köyhä? Suomessa on paljon joukkoa, joka käy töissä, ja joutuu hakemaan sossusta tukia. Isoisoäidillä oli tapana sanoa, että köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on.
Keskiluokka ei merkkaa yhtään mitään. Suomessa on paljon joukkoa, joka ei suurin surminkaan myönnä toisille tai edes itselleen, että rahat eivät riitä normielämänmenoon. Ollaan siis "keskiluokkaisia". Koodisana köyhälle akateemisesti koulutetulle, jonka työnkuva ei vastaa koulutusta. Ei vain ole rohkeutta katsoa pankkitiliä kuun lopussa silmästä silmään ja vetää johtopäätöksiä.
Ei ole vaan vähäinen määrä toimeentulotuen asiakkaista käy töissä. Ja uskoisin että nämäkin tekevät vain osa-aikaista työtä.
Helsingissä joka 4. talous nostaa asumistukia. Työttömyysprossa taitaa heilua siinä 5% kieppeillä. Sanoisin, että melkoinen joukko työssäkäyviä nostaa tukia.
Asumistuki onkin eri asia. Sitä ei haeta eikä ole koskaan haettu sossusta. Helsingissä on myös paljon opiskelijoita mikä osaltaan nostaa tukea saavien määrää. Ja se asumistuen suojaosuus joka oli mielestäni virheliike.
Joka kolmas asumistukea saavista on eläkeläinen. Eikä ole varmasti ainoa se minun tuntemani eläkeläinen joka myi asunto-osakkeensa ja muutti vuokralle. Asumistuki alkoi rullata ja rahaa jää perillisillekin annettavaksi. Omaisuutta kun ei oteta huomioon asumistuessa.
Sun pitää ryhdistäytyä ja ajatella, että lapsille kuuluu opettaa elämäntaitoja ja rahankäyttöön asiallinen suhtautuminen on yksi niistä. Pystyt korjaamaan käytöksesi, vaikket asenteitasi.
Me ei tehty mun lapsuudessa kotona mitään, mistä olis jäänyt mitään erityisiä mielikuvia. En muista synttäreitä (ai niin, niitä ei järjestetty), ei mitään kohottavia juttuja, oli vain tarpeellisia ja asiallisia asioita. En sitten tiedä, olisiko sitä ilottomuutta voinut rahallakaan korjata.
Olen nyt jo vanha akka ja aloin käydä hierojalla kerran kuussa. Opin ajattelemaan, että kuluttaminen on kanssakäymistä ja kokemusten vaihtoa, en ole koskaan yksinomaan saamapuolella, vaan samalla tarjoan työtä muille ja ... elän.