Lue keskustelun säännöt.
”Haluaisin edes kerran kuussa kahvilaan...” Miten köyhyys määritellään?
09.10.2019 |
Miten tämä köyhyys nyt näin määritellään? Onko kahvilakäynti välttämättömyys? Olen mielestäni ihan kelpo toimeentuleva, ei kyllä ole mikään tarve kahviläkäynteihin. Jos olisi, olisinkin varman köyhä. Menojaan pitää miettiä. Pullat voi leipoa itse ja kahveet keittää. Kaikkien pitäisi saada kaikki nykyään.
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen on rikas, jos tienaa yli 2000 euroa kuussa. En ole itse saanut koskaan yli 1200 e/kk tekemästäni työstä.
Läheskään kaikki ihmiset eivät pääse palkkaa vastaaviin tuloihin työttömänä/toimeentulotuella. Ehkä ansiosidonnaisella pääseekin, mutta se edellyttää että on saanut isoa palkkaa ennen työttömyyttä.
Jotkut selvästi kadehtivat työttömiä jotka saavat rahaa "tyhjästä". Voitte itse heittäytyä pois työelämästä jos haluatte kokeilla, millaista se on. Menetätte heti kaikki edut joita useimmissa työpaikoissa on. Ei enää työterveyshoitoa, liikunta- ja kulttuuriseteleitä, lounasseteleitä, kuntosalietuja, pikkujouluja, kesäjuhlia, bonuksia, joululahjoja, ulkomaan työmatkoja jne. Samoin katoaa työkaverit, jotkut haluaa pitää yhteyttä ja toiset ei, kun ei ollakaan samassa työpaikassa enää. Muutenkin kaverit saattavat kaikota, kun ei olekaan rahaa lähteä heidän kanssaan syömään ja baariin. Jotkut avoimesti halveksivat työtöntä eivätkä halua olla väleissä. Työttömille on toki tarjolla ilmaisia tapahtumia ja päivätoimintaa jne., mutta ei se mitenkään korvaa kaikkea mitä työssä oleva saa.
Myös osa-aikatyökyvyttömän elämä on karua. Itsellä palkka 500 euroa, asumistuki 300 ja perustoimeentulotuki 200-300 euroa, riippuu kuukaudesta ja siitä onko päätöksen tekijä suopealla päällä. Eli yhteensä noin tonni, yleensä vähän alle. Reseptilääkkeet korvataan, muita menoja ei. Toimeentulotukea on haettava erikseen joka kuukausi, todistettava ettei ole säästöjä eikä muita tuloja. Onneksi vuokra on alle 400 euroa, mutta eipä niillä rahoilla pitkälle pötkitä.
Montako alaikäistä lastasi asuu samassa taloudessa kanssasi? Veikkaan, että ei yhtään. En usko, että kovin moni lapseton sinkku haluaisikaan vaihtaa pienipalkkaistakaan työpaikkaansa työttömyyteen. Varsinkaan, jos asuu paikassa, jossa vuokra on vain 400 €/kk. Mutta jos perheessä on kaksi tai useampia lapsia, tilanne muuttuu. Taloudellisesti on aivan sama, käykö töissä vai ei. Ja joissain tapauksissa olisi jopa järkevämpää, että ei kävisi töissä.
Ei ole lapsia. Mutta eipä niitä ole kaikilla työttömilläkään.
Yhteiskunnan on pakko elättää lapset, koska ei ole lapsen vika jos vanhempi ei saa töitä, tai ei halua mennä töihin. Sinänsä se on ihan järkevää.
Aivan totta. Ja jos yhteiskunnan elättäessä saa saman elintason kuin työssäkäydessä, syntyy motivaatio-ongelma työssäkäyntiä kohtaan. Jos työssäkäynnistä ei hyödy millään tavalla, miksi käydä töissä? Mikä matalapalkka-alan työ on sellainen, että sitä haluaisi tehdä ihan vain huvikseen? Jos saisin saman rahan työttömänä kuin työssäkäydessäkin, irtisanoisin itseni heti huomenna hyväpalkkaisesta työstäni. Mutta koska en saa, menen taas aamulla töihin. Rahan vuoksi, en siksi, että haluaisin käydä töissä tai että työkaverini olisivat niin ihania ihmisiä, että ehdottomasti haluaisin viettää suurimman osan hereilläoloajastani juuri heidän seurassaan.
Mainitsit aiemmin myös muut mahdolliset työsuhde-edut ja ne ovat palkanlisiä. Ja myös ne vaikuttavat siihen, haluaako käydä töissä. Mun mielestä on ihan normaalia, että työssä käydään, jotta elintaso on parempi kuin jos ei kävisi töissä. Joissain tapauksissa - valitettavasti - se ei ole yhtään sen parempi. Ja mä ymmärrän niitä ihmisiä, joita ärsyttää, että toinen saa saman elintason tekemättä töitä.
Mutta kun itse asiassa hyvin harva on omasta tahdostaan työttömänä. On työkyvyttömiä, sairaita, vanhuksia jne. ja sitten sellaisia työttömiä, jotka ovat vain tehneet kyllä ihan kaikkensa työllistyäkseen. Heillekö et soisi, että yhteiskunta mahdollistaa mitään, mikä tuo elämään vähän iloa? Heidän pitäisi elää loputtomassa kurjuudessa, koska muuten työssäkäyville tulee motivaatio-ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Juuri näin. Pitääkö yhteiskunnan kustantaa teinille oma hevonen vai riittääkö mopo? Mihin vedetään raja, minkä hintaiseen porukkaan pitää päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Juuri näin. Pitääkö yhteiskunnan kustantaa teinille oma hevonen vai riittääkö mopo? Mihin vedetään raja, minkä hintaiseen porukkaan pitää päästä?
Kalteva pinta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Juuri näin. Pitääkö yhteiskunnan kustantaa teinille oma hevonen vai riittääkö mopo? Mihin vedetään raja, minkä hintaiseen porukkaan pitää päästä?
No nyt keskusteltiin kahvilassa käynnistä kerran kuussa eli luultavasti noin max. 10e. Ei hevosesta eikä moposta. Eikä työttömästä vaan lapsesta jonka vanhemmista ei kerrottu olivatko työttömiä, töissä vai eläkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen on rikas, jos tienaa yli 2000 euroa kuussa. En ole itse saanut koskaan yli 1200 e/kk tekemästäni työstä.
Läheskään kaikki ihmiset eivät pääse palkkaa vastaaviin tuloihin työttömänä/toimeentulotuella. Ehkä ansiosidonnaisella pääseekin, mutta se edellyttää että on saanut isoa palkkaa ennen työttömyyttä.
Jotkut selvästi kadehtivat työttömiä jotka saavat rahaa "tyhjästä". Voitte itse heittäytyä pois työelämästä jos haluatte kokeilla, millaista se on. Menetätte heti kaikki edut joita useimmissa työpaikoissa on. Ei enää työterveyshoitoa, liikunta- ja kulttuuriseteleitä, lounasseteleitä, kuntosalietuja, pikkujouluja, kesäjuhlia, bonuksia, joululahjoja, ulkomaan työmatkoja jne. Samoin katoaa työkaverit, jotkut haluaa pitää yhteyttä ja toiset ei, kun ei ollakaan samassa työpaikassa enää. Muutenkin kaverit saattavat kaikota, kun ei olekaan rahaa lähteä heidän kanssaan syömään ja baariin. Jotkut avoimesti halveksivat työtöntä eivätkä halua olla väleissä. Työttömille on toki tarjolla ilmaisia tapahtumia ja päivätoimintaa jne., mutta ei se mitenkään korvaa kaikkea mitä työssä oleva saa.
Myös osa-aikatyökyvyttömän elämä on karua. Itsellä palkka 500 euroa, asumistuki 300 ja perustoimeentulotuki 200-300 euroa, riippuu kuukaudesta ja siitä onko päätöksen tekijä suopealla päällä. Eli yhteensä noin tonni, yleensä vähän alle. Reseptilääkkeet korvataan, muita menoja ei. Toimeentulotukea on haettava erikseen joka kuukausi, todistettava ettei ole säästöjä eikä muita tuloja. Onneksi vuokra on alle 400 euroa, mutta eipä niillä rahoilla pitkälle pötkitä.
Montako alaikäistä lastasi asuu samassa taloudessa kanssasi? Veikkaan, että ei yhtään. En usko, että kovin moni lapseton sinkku haluaisikaan vaihtaa pienipalkkaistakaan työpaikkaansa työttömyyteen. Varsinkaan, jos asuu paikassa, jossa vuokra on vain 400 €/kk. Mutta jos perheessä on kaksi tai useampia lapsia, tilanne muuttuu. Taloudellisesti on aivan sama, käykö töissä vai ei. Ja joissain tapauksissa olisi jopa järkevämpää, että ei kävisi töissä.
Ei ole lapsia. Mutta eipä niitä ole kaikilla työttömilläkään.
Yhteiskunnan on pakko elättää lapset, koska ei ole lapsen vika jos vanhempi ei saa töitä, tai ei halua mennä töihin. Sinänsä se on ihan järkevää.
Aivan totta. Ja jos yhteiskunnan elättäessä saa saman elintason kuin työssäkäydessä, syntyy motivaatio-ongelma työssäkäyntiä kohtaan. Jos työssäkäynnistä ei hyödy millään tavalla, miksi käydä töissä? Mikä matalapalkka-alan työ on sellainen, että sitä haluaisi tehdä ihan vain huvikseen? Jos saisin saman rahan työttömänä kuin työssäkäydessäkin, irtisanoisin itseni heti huomenna hyväpalkkaisesta työstäni. Mutta koska en saa, menen taas aamulla töihin. Rahan vuoksi, en siksi, että haluaisin käydä töissä tai että työkaverini olisivat niin ihania ihmisiä, että ehdottomasti haluaisin viettää suurimman osan hereilläoloajastani juuri heidän seurassaan.
Mainitsit aiemmin myös muut mahdolliset työsuhde-edut ja ne ovat palkanlisiä. Ja myös ne vaikuttavat siihen, haluaako käydä töissä. Mun mielestä on ihan normaalia, että työssä käydään, jotta elintaso on parempi kuin jos ei kävisi töissä. Joissain tapauksissa - valitettavasti - se ei ole yhtään sen parempi. Ja mä ymmärrän niitä ihmisiä, joita ärsyttää, että toinen saa saman elintason tekemättä töitä.
Mutta kun itse asiassa hyvin harva on omasta tahdostaan työttömänä. On työkyvyttömiä, sairaita, vanhuksia jne. ja sitten sellaisia työttömiä, jotka ovat vain tehneet kyllä ihan kaikkensa työllistyäkseen. Heillekö et soisi, että yhteiskunta mahdollistaa mitään, mikä tuo elämään vähän iloa? Heidän pitäisi elää loputtomassa kurjuudessa, koska muuten työssäkäyville tulee motivaatio-ongelma?
Minä voin suoda heille ihan mitä vaan mitä haluavat. Kyse onkin niistä, jotka painavat niska limassa töitä matalapalkka-aloilla eivätkä saa siltikään sen enempää kuin joku yhteiskunnan tukien varassa elävä. Jos yhteiskunnan tukia saava saisi enemmän kuin nämä pienipalkkaiset ihmiset, mikä saisi heidät motivoitumaan työntekoon? Vai ajattelitko, että kaikki pienipalkkaisetkin voisivat lopettaa työnteon taloudellisesti kannattamattomana? Siivoojat, koulunkäyntiavustajat, kaupan kassat jne jne. Vaikka olenkin itse suurituloinen, osaan katsoa tätä asiaa myös niiden kannalta, jotka tekevät 8 tuntia päivässä töitä pienellä palkalla ja joiden voi olla vaikea löytää yhtäkään järkevää syytä työnteolleen, jos siitä ei hyödy taloudellisesti millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Juuri näin. Pitääkö yhteiskunnan kustantaa teinille oma hevonen vai riittääkö mopo? Mihin vedetään raja, minkä hintaiseen porukkaan pitää päästä?
No nyt keskusteltiin kahvilassa käynnistä kerran kuussa eli luultavasti noin max. 10e. Ei hevosesta eikä moposta. Eikä työttömästä vaan lapsesta jonka vanhemmista ei kerrottu olivatko työttömiä, töissä vai eläkeläisiä.
Entäs se koira? Mainitsit, että koiraporukkaan kuuluvalla pitää olla koira. Pitäisikö yhteiskunnan maksaa myös koira, sen ylläpito kaikkine eläinlääkärikuluineen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lasten ja nuorten köyhyys on sydäntäsärkevää ja itku meinaa tulla, kun lähes poikkeuksetta he tuntevat siitä avuttomuutta ja syyllisyyttä, kun he ovat voimattomia tekemään sille mitään. Ja se huoli on usein vanhemmissa, miten kauan he vielä jaksavat ja mitä he voisivat auttaa asiassa. Jopa 5v joutuvat ajattelemaan vanhempien raha asioita ja arjessa pärjäämistä.
Kaikki sympatiat on 15v Kaisassa ja on turhauttavaa, kuinka täällä aikuiset vähättelevät 7€/kk omaa rahaa ja kertovat, kuinka leipovat pullansa itse tai käyttävät taloyhtiön uimahallia. Jotenkin säälittävää ja empatiakyvyn puutetta, kun 15v kielletään jopa unelmat, ihan kuin nekin olisi jonkun elämästä pois.
Vanhemmissahan se ongelma on. Eihän siitä ole kauaa kun joku tuilla elävä yh avautui ettei hänellä ja lapsella riitä rahat ruokaan. Samaisesta artikkelista kuitenkin kävi ilmi, että naisella on auto, koira ja sisustaakin pitää. Kuulemma sossunväki ihmetteli kaunista kotia. No kyllä varmaan joo ihmetteleekin jos prioriteetit on noin päin peetä.
Enkä nyt sano että pienituloisella ei saa olla autoa tai koiraa jne, mutta jos nuo asiat on tärkeämpiä kuin se että omalla lapsella on ruokaa, niin pistää kyllä miettimään onko ihminen ihan kykenevä vanhemmaksi.
Minäkin luin sen artikkelin ja auto oli vanha ja halpa sekä koira hankittu jo paljon aiemmin ennen eroa. Tällä naisella oli myös jotain velkaa tai lainaa maksettavana. Taisi olla asuntolainaa aiemmasta talosta jonka olivat miehensä kanssa hankkineet. Näiden lisäksi tämän nainen oli sairastunut nivelreumaan eikä voinut enää olla aiemmassa työssään ja oli joutunut pitkälle sairaslomille. Näiden syiden vuoksi mietti uudelleen kouluttautumista tai sellaista työtä missä pärjäisi. Tuo sisustaminen meni niin, että oli paljon saanut tavaraa ilmaiseksi ja kaikki huonekalut olivat jo vanhoja ja "kierrätettyjä". Asioilla on aina monta puolta ja en pitänyt heidän elämäänsä todellakaan minään huonoja ja äitiä todellakaan typeränä. Ymmärrän sen, että ruuasta on tiukkaa ja sanoikin, että yrittää paljon kerätä marjoja ja hyödyntää ilmaiset jutut. Jokainen tietysti muodostaa oman käsityksensä lukemastaan ja itse olen varmaan niin tyhmä, että sain tästä äidistä ihan hyvän kuvan. Jos elämässä vaan tapahtuu monta asiaa nopeasti ja eroille tai sairastumisille ei voi mitään.
Ajoneuvovero ja liikennevakuutus on useita satoja euroja vuodessa, oli auto miten halpa tahansa, siihen bensat päälle. Jos vaihtoehto on ostaa ruoka tai pitää auto niin kumman järkeä ihminen valitsee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos sulla on toivoa työllistyä ja siihen tarvit auton tai pakollisiin asiointeihin tarvit auton, niin kyllähän se silloin on se auto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Juuri näin. Pitääkö yhteiskunnan kustantaa teinille oma hevonen vai riittääkö mopo? Mihin vedetään raja, minkä hintaiseen porukkaan pitää päästä?
No nyt keskusteltiin kahvilassa käynnistä kerran kuussa eli luultavasti noin max. 10e. Ei hevosesta eikä moposta. Eikä työttömästä vaan lapsesta jonka vanhemmista ei kerrottu olivatko työttömiä, töissä vai eläkeläisiä.
Se "kerran kuussa" on monille joka toinen päivä,yhteiskunta ei voi tällaista kustantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mene I.eaan siellä saat kahvin ja pullan 50 sentillä. Hanki I.ea kortti jonka saat ilmaiseksi. Tosin 50 senttiä riittää vain arkisin. Viikonloppuina maksaa 1,5 euroa, mutta ei sekään aivan mahdoton hinta ole.
Tuon ikäinen voi ansaita kahvilarahat ihan itse, 20e/kk "työpaikkoja" löytyy kyllä. Ja ensi kesänä kesätöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mene I.eaan siellä saat kahvin ja pullan 50 sentillä. Hanki I.ea kortti jonka saat ilmaiseksi. Tosin 50 senttiä riittää vain arkisin. Viikonloppuina maksaa 1,5 euroa, mutta ei sekään aivan mahdoton hinta ole.
Se ei nyt kovasti lämmitä tätä ’haluaisin joskus käydä kavereitten kanssa kahvilassa’-teiniä mitä teidän paikkakunnan jossain kämäkuppilassa arkisin maksaa kahvi (meidän sittarissa muuten 20snt ) Yksinkö se teini sinne menee kun kaikki kaverit menee siihen koulun viereiseen/ostarin Aschanille tai mikä nyt sitten se heidän ’The paikka’ on.
Minua ei paljon hetkauta jos joku 47v ei saa ikinä kahvia yhteiskunnan varoilla mutta minua surettaa kaikki ne lapset ja nuoret jotka jäävät nuoruuden ulkopuolelle sen takia, ettei heillä tosiaan ole varaa edes käydä kavereitten kanssa koulun jälkeen parin euron sosiaalisesti tärkeässä kokemuksessa :(
Omassa nuoruudessani jäin näitten kokemusten ulkopuolelle koska vanhempieni mielestä ne olivat turhia houkutuksia eikä niistä ollut mitään hyötyä. Kotoa en koskaan saanut rahaa, koska ”ei sinun sitä rahan käyttöä tarvitse harjoitella, olet niin fiksu että kyllä sinä sen osaat” ja rahat menivät autoon ja kesämökkiin ja säästöön - kesällä en voinut mennä kesätöihin koska velvollisuuteni oli osallistua isovanhempieni maatilan töihin (koska...?) ja sen kunnon lapsenlapsi tekee jäätelökorvauksella, päästetään iltaisin meidän pyörällä tuonne uimarannalle (yksin). Jne. Lopputulema on tällainen sosiaalisesti täysin uuvatti erakko, joka kyllä on töissä, muttei sielläkään osaa mitään muuta kuin töitä tehdä :( Ja koen todellakin, että iso osa kapasiteetistani ja yliopistokoulutuksestani jää käyttämättä, koska en vain osaa enkä uskalla olla ihmisten kanssa. Miten niiden kanssa ollaan???
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäinen voi ansaita kahvilarahat ihan itse, 20e/kk "työpaikkoja" löytyy kyllä. Ja ensi kesänä kesätöihin.
Suomi on suuri maa.
Ei niitä työpaikkoja oikeasti tuosta vain ole jokaiselle halukkaalle teinille (ilman mitään kontakteja)
Olen itsekin ollut tuossa käsityksessä, Että kesätöitä kyllä aina saa, kun vain hakee - mutta omien teinien kesäloma/opiskelujen ohessa töiden etsimistä kun olen seurannut niin väkisin on mielipide muuttunut. Ja opettajana en oikein pysty järjestämään omaan työpaikkaanikaan mitään 20€/kk / kesätyötarvetta. Eivätkä kaikki asu sellaisella alueella missä voi ”aina käydä ulkoiluttamassa jonkun naapurin koiraa”.
Ensimmäinen ongelma on se, että kun 18v täyttäneitä tarjokkaita on niin miksi palkata nuorempi jolla on ihan erilaiset työehtolainsäädånnöt - ja vastuu omasta tekemisestään.
Mutta sinällään - työn tekeminen on aina kannustettava vaihtoehto ja omienkin kohdalla olen sitten maksanut jostain auton renkaiden vaihdoista ja pihatöistä ja muusta ekstrasta sitä kahvilarahaa - mutta siihenkään eivät tietenkään kaikki vanhemmat kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy sanoa että ihmettelen millaisessa tilanteessa asuvat ne ihmiset Suomessa jolla ei ole varaa käydä kahvilla? Ymmärrän jos sairauksia joiden lääkkeitä lääkekatto ei kata tai ei ole vakuutuksia, mutta miten muuten? Itse en ole koskaan ollut tilanteessa etten ole päässyt kerran kuussa kahville. Olen käydyt läpi yksinhuoltajuuden opiskelijana ja työttömänä. Ruoka ja vaatteet olleet kunnossa. Ennen työllistymistäni otin jopa kummilapsen Afrikasta 30 e kuussa. Miten jollain ei ole varaa kahviin??
Työttömänä tai opiskelijana ei ollut varaa kovin matkustella tai syödä ulkona mutta silloin tällöin kyllä. Nyt töissä ja varaa matkoihin sekä pieniin ylellisyyksiin välillä. Vuokraa maksamme pk-sedulla. Kaikesta olen kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että ihmettelen millaisessa tilanteessa asuvat ne ihmiset Suomessa jolla ei ole varaa käydä kahvilla? Ymmärrän jos sairauksia joiden lääkkeitä lääkekatto ei kata tai ei ole vakuutuksia, mutta miten muuten? Itse en ole koskaan ollut tilanteessa etten ole päässyt kerran kuussa kahville. Olen käydyt läpi yksinhuoltajuuden opiskelijana ja työttömänä. Ruoka ja vaatteet olleet kunnossa. Ennen työllistymistäni otin jopa kummilapsen Afrikasta 30 e kuussa. Miten jollain ei ole varaa kahviin??
Työttömänä tai opiskelijana ei ollut varaa kovin matkustella tai syödä ulkona mutta silloin tällöin kyllä. Nyt töissä ja varaa matkoihin sekä pieniin ylellisyyksiin välillä. Vuokraa maksamme pk-sedulla. Kaikesta olen kiitollinen.
Ei minulla ole varaa lähteä kahvilaan, aika kalliiksi tulisi kun pitäisi bensat ostaa 200km matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12v tyttäreni sanoi äskettäin, että haluaisi joskus käydä kahvilassa. Ja siitä tajusin, ettei hän tosiaan ole koskaan käynyt! 5-henkisen perheen kahvilareissu maksaa helposti 20-30 euroa, mikä on mieletön hinta siitä huvista. Tosin työssäkäyvänä ja omat rahani tienaavana ostan muutenkin huonekalut ym. mieluiten käytettynä. Moni työtön tuntuu ajattelevan että sossun pitää kustantaa uudet kodinkoneet, huonekalut ja lastenvaunut. Kun itse tienaa rahansa, miettii kriittisemmin mihin ne kannattaa käyttää.
Jos sinulta hajoaisi pesukone, ostaisit varmaan uuden, etkä jäisi miettimään kannattaako se kone nyt ostaa vai alatko käyttääkin jotain pesulaa. Sama se on työttömälläkin, he vain tarvitsevat apua yllättäviin menoihin, koska ei ole rahaa säästää sadepäivää varten.
Ja voit uskoa että mitään luksuskoneita ei työttömälle makseta, vaan ihan tavallinen peruskone jolla selviää perheen pyykeistä.
tori.fi on olemassa, pesukone noin 50 euroa.
50 euroa on todella iso raha köyhälle. Kela voi myöntää maksusitoumuksen, jolla saa pesukoneen ilmaiseksi.
Jos taloyhtiössä on pesutupa, sossu ei maksa todella pesukonetta.
Samoin sohvan ostoon voidaan antaa 50-100€ ja lastenvaunujen hankintaan. Muut ovat urbaanilegendaan. Ainoa mitä voi saada uutena, 20€ mikro.
Ja nämä säännöt on voimassa koko maassa vai löytyykö sinulta lähdettä, milloin olisi toimittu toisin.
Voi kuule, ei ole urbaanilegendaa. Harkinnanvaraisesti voi myöntää. Olin töissä sossussa jossa oli yks sossu antanut harkinnanvaraista aivan älyttömiin "tarvikkeisiin", yhteen tiettyyn asiaan jopa 500€. Ei todellakaan ollut mitään tarpeellista kuten pesukone vaan tuo oli niin turha ja tarpeeton tarvike että en sitä mainitse edes koska joku voisi tunnistaa. Nämä tapaukset ovat onneksi harvinaisempia.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa että ihmettelen millaisessa tilanteessa asuvat ne ihmiset Suomessa jolla ei ole varaa käydä kahvilla? Ymmärrän jos sairauksia joiden lääkkeitä lääkekatto ei kata tai ei ole vakuutuksia, mutta miten muuten? Itse en ole koskaan ollut tilanteessa etten ole päässyt kerran kuussa kahville. Olen käydyt läpi yksinhuoltajuuden opiskelijana ja työttömänä. Ruoka ja vaatteet olleet kunnossa. Ennen työllistymistäni otin jopa kummilapsen Afrikasta 30 e kuussa. Miten jollain ei ole varaa kahviin??
Työttömänä tai opiskelijana ei ollut varaa kovin matkustella tai syödä ulkona mutta silloin tällöin kyllä. Nyt töissä ja varaa matkoihin sekä pieniin ylellisyyksiin välillä. Vuokraa maksamme pk-sedulla. Kaikesta olen kiitollinen.
Yleensä kyse on rahankäytöstä eikä köyhyydestä,samaa valittamassa on keskituloisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idioottimaista tarttua pullan hintaan. Jokaisella pitää olla sen verran rahaa, että voi ostaa oman pääsylippunsa "porukkaan". Jonkun porukka kokoontuu kahvilassa, silloin pitää ostaa kahvi ja pulla. Jonkun porukka vaatii junalipun. Koiraporukassa täytyy olla koira ja käsityöporukassa sukkapuikot.
Nyt keskustellaan siitä, minkä hintaisen pääsylipun yhteiskunnan täytyy kustantaa. Mikä on niin kallis porukka, että työttömän ei tarvitse enää siihen kuulua?
Juuri näin. Pitääkö yhteiskunnan kustantaa teinille oma hevonen vai riittääkö mopo? Mihin vedetään raja, minkä hintaiseen porukkaan pitää päästä?
No nyt keskusteltiin kahvilassa käynnistä kerran kuussa eli luultavasti noin max. 10e. Ei hevosesta eikä moposta. Eikä työttömästä vaan lapsesta jonka vanhemmista ei kerrottu olivatko työttömiä, töissä vai eläkeläisiä.
Entäs se koira? Mainitsit, että koiraporukkaan kuuluvalla pitää olla koira. Pitäisikö yhteiskunnan maksaa myös koira, sen ylläpito kaikkine eläinlääkärikuluineen?
No minä en ollut tuo joka mainitsi koiraporukan mutta uskoisin että koiraporukkaan voi mennä ihan hyvin vaikka sukulaisen ja/tai sen koiran kanssa. Tavallaan jakaa sitä kokemusta ja se on ilmaista. Eri asia edelleen kuin kahvilla käynti, harvemmin kuulee että puolitetaan kahvi ja mitä sen kanssa nyt otetaankaan. Tai istutaan vieressä käynnistä toiseen.
Ei Suomessa ole niin köyhiä lapsiperheitä, ettei oikeasti olisi varaa antaa lapselle 5e /kk. Se, että vanhemmat preferoi jotakin muuta (kuten omat tupakkansa, tatuointinsa tai koiran) ei asiaa muuta.
Tukien nostaminen ei auta yhtään, vanhempi ostaa vaan itselleen yhden röökiaskin lisää.
Mitä ihmettä höpötät?