Lue keskustelun säännöt.
Miksei koululaisen loma ole enää loma?
08.10.2019 |
Kesän rämpi kasvion keruussa. Nyt alkaa kohta syysloma ja syyslomaa seuraavalla viikolla on heti kolme koetta. Ja tänään tuli viesti että syyslomalla pitää lukea kaunokirjallisuutta. Eikö loma voisi oikeasti olla lomaa?!
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Totta. Pankkineidiksi pääsi pelkällä keskikoulutodistuksella ja pääsi asumaan yksiöön jonkun toisen pankkineidin kanssa. Ei puhettakaan omasta huoneesta saati omasta asunnosta. Todella kivaa korkeasti koulutetun elämää.
Höpsistä. Sai halvan ison pankin asunnon Töölöstä. Keskikoulun käynyt yh lapsineen.
Pääkassa tai talletusten esimies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin samaa. Omat lapset on alakoulussa ja tänä vuonna on kyllä kummallekin kasattu useita töitä syyslomalle. Toisella on 2 koetta ja 1 laaja essee tehtävänä, dl esseelle on loman jälkeisellä viikolla tiistaina. Toisella on 1 koe heti loman jälkeen ja tehtävänä lukudiplomi, josta saatiin tieto ja kirjalista 2 viikkoa sitten. Nyt opettajalta tuli viesti, että marraskuun loppuun mennessä jokaisella oltava luettuna 7 kirjaa ja niistä tehtävät tehtynä. Tuo lapseni ei lue kovin hyvin (on tukiopetuksessa) mutta on tosi tunnollinen ja stressaa nyt siitä,ehtiikö lukea tarpeeksi paljon. Lisäksi vanhempien pitäisi tehdä tosi paljon läksyjä lasten kanssa. Melkein jokaisessa läksyssä sanotaan "lue vanhempasi kanssa teksti kolme kertaa" tai "pyydä vanhempasi kyselemään sinulta". Tänä syksynä on monena iltana tehty tämän tukiopetuksessa olevan lapsen läksyjä yhdessä iltaisin jopa 1,5 tuntia illassa, joka onkin koko kotonaoloaikani työpäivän ja päivällisen teon jälkeen, ennen kuin lapset pitää laittaa unille. Vapaa-aikaa ei jää yhtään lapsille eikä aikuisille. Lapsen olisi parempi tehdä läksyjä päivällä virkeänä koulusta tultuaan,eikä niin, että joutuu odottamaan iltaseitsemään että ruoka on saatu syötyä jotta saa vanhemman läksyihin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh jaa. Kyllä ennen vanhaan ne kasviotkin oli laajempia ja niitä oli useampana kesänä ja oli oltava latinalaiset nimet ulkoa opittuina jne.
Ja ennen lapset luki vapaa-ajalla joten ei tarvinnut siihen patistaa lomalla läksyn muodossa.
Milloin oli tämä "ennenvanha" ? Olen kasarin lapsia ja ysärin nuoria, enkä muista kuulleeni kenenkään keränneen mitään kasvioita. Kuulostaa joltain kansakoulun meiningiltä 50-luvulta.
Suomen koululaitos on siirtymässä näine tehtävineen anglosaksiseen suuntaan. Sikäläisittäin koulunkäyntiin laitetaan ihan järjettömästi aikaa, ja lopputulos on siitä huolimatta keskimäärin Suomea kehnompi.
Mitä ihmettä. Itse olen kyllä kasvion tehnyt. Kasvit kerättiin muistaakseni 7. Ja 8. lk välisenä kesänä. Piti prässätä ja kuivata. Oli 70 kasvia ja pakollinen tehtävä. Olen ollut yläkoulussa Espoossa vuosina 2005-2008
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa. Omat lapset on alakoulussa ja tänä vuonna on kyllä kummallekin kasattu useita töitä syyslomalle. Toisella on 2 koetta ja 1 laaja essee tehtävänä, dl esseelle on loman jälkeisellä viikolla tiistaina. Toisella on 1 koe heti loman jälkeen ja tehtävänä lukudiplomi, josta saatiin tieto ja kirjalista 2 viikkoa sitten. Nyt opettajalta tuli viesti, että marraskuun loppuun mennessä jokaisella oltava luettuna 7 kirjaa ja niistä tehtävät tehtynä. Tuo lapseni ei lue kovin hyvin (on tukiopetuksessa) mutta on tosi tunnollinen ja stressaa nyt siitä,ehtiikö lukea tarpeeksi paljon. Lisäksi vanhempien pitäisi tehdä tosi paljon läksyjä lasten kanssa. Melkein jokaisessa läksyssä sanotaan "lue vanhempasi kanssa teksti kolme kertaa" tai "pyydä vanhempasi kyselemään sinulta". Tänä syksynä on monena iltana tehty tämän tukiopetuksessa olevan lapsen läksyjä yhdessä iltaisin jopa 1,5 tuntia illassa, joka onkin koko kotonaoloaikani työpäivän ja päivällisen teon jälkeen, ennen kuin lapset pitää laittaa unille. Vapaa-aikaa ei jää yhtään lapsille eikä aikuisille. Lapsen olisi parempi tehdä läksyjä päivällä virkeänä koulusta tultuaan,eikä niin, että joutuu odottamaan iltaseitsemään että ruoka on saatu syötyä jotta saa vanhemman läksyihin mukaan.
Se on sitä vanhempien osallistamista. Lue: syyllistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Nykyään moni pyrkii kouluun nelivuotiaana, seitsenvuotiaana ja yhdeksänvuotiaana.
Sitten taas yläkouluun 12-vuotiaana ja lukioon 16-vuotiaana.
Wilmassa oli jotain jostain lukulomasta, saa olla, me ei olla koskaan perustettu mistään noista, loma on lomaa ja sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Nykyään moni pyrkii kouluun nelivuotiaana, seitsenvuotiaana ja yhdeksänvuotiaana.
Sitten taas yläkouluun 12-vuotiaana ja lukioon 16-vuotiaana.
Siis mihin kouluun pyritään neli- tai yhdeksänvuotiaana? Tai seitsemänvuotiaana, jolloin oppivelvollisuus alkaa. Yläkouluun (tai peruskoulun yläluokille) vain siirrytään, ellei halua jotain erikoista opetusta. Lukioon pyrkivä ei enää ole lapsi, eikä lukiotakaan varten tavallisesti pääsykokeissa tarvitse käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh jaa. Kyllä ennen vanhaan ne kasviotkin oli laajempia ja niitä oli useampana kesänä ja oli oltava latinalaiset nimet ulkoa opittuina jne.
Ja ennen lapset luki vapaa-ajalla joten ei tarvinnut siihen patistaa lomalla läksyn muodossa.
Olen kerännyt kasvion ja se oli helpompi kuin tää mikä nyt vaaditaan.
Ap
Olin koulussa 1967-1979. Yhtään ainoaa kasvia en kerännyt enkä prässännyt, ennen kuin omat lapset olivat koulussa ja heiltä sitä edellytettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Älä viitsi! Oppikouluun pyrkiminen karsi pahimmat hörhöt, mutta kaikki vähänkään kansakoulussa pärjänneet pääsivät ihan takuuvarmasti. Siihen omaan lähilukioon pääsivät kaikki halukkaat ja siellä opiskelu oli tosi löysää nykyiseen verrattuna. Vaatimustaso on noussut. Ja vielä vaikeampaa on nykyään päästä lukion jälkeen korkea-asteen opintoihin.
Mua ärsyttää myös tämä nykyinen koulusta tuleva holhoaminen ja se oppilaiden perheen vapaa-ajan järjestäminen. Haluan ihan itse päättää mitä lasteni kanssa sinä vähäisenä töiltä ja muilta velvollisuuksilta jäävältä ajalla teen, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Nykyään moni pyrkii kouluun nelivuotiaana, seitsenvuotiaana ja yhdeksänvuotiaana.
Sitten taas yläkouluun 12-vuotiaana ja lukioon 16-vuotiaana.
Siis mihin kouluun pyritään neli- tai yhdeksänvuotiaana? Tai seitsemänvuotiaana, jolloin oppivelvollisuus alkaa. Yläkouluun (tai peruskoulun yläluokille) vain siirrytään, ellei halua jotain erikoista opetusta. Lukioon pyrkivä ei enää ole lapsi, eikä lukiotakaan varten tavallisesti pääsykokeissa tarvitse käydä.
Kielikoulujen eskareihin. Ekalle ja kolmoselle painotettuun opetukseen, samoin seiskalle. Lukioissa on hyvin yleistä pääsykokeet.
Se on lomaa koulusta, muttei oppimisesta. Koko elämä on oppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Wilmassa oli jotain jostain lukulomasta, saa olla, me ei olla koskaan perustettu mistään noista, loma on lomaa ja sillä selvä.
Eihän se mikään pakko ollut. Me luetaan varmasti jälleen lomalla ja kirjatkaan mitä vinkattiin ollu mitään oppikirjoja. Se kuinka koulu järjestää ohjelmaa iltoihin ja viikonloppuihin ärsyttää, mutta tämä lukuviikko ei kuulu siihen. Itsekin luin lapsena juuri lomilla kaikkea kivaa.
Kasviota on aika huono keräillä syksyllä/talvella/kyväällä.
"No mitä joku tekee jollain kasvien tuntemuksella" sitä kutsutaan yleissivistykseksi, joka on koulun tarkoitus.
Kokeisiin voi valmistutua ennen lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Kasviota on aika huono keräillä syksyllä/talvella/kyväällä.
"No mitä joku tekee jollain kasvien tuntemuksella" sitä kutsutaan yleissivistykseksi, joka on koulun tarkoitus.
Kokeisiin voi valmistutua ennen lomaa.
Miten jos lomaa edeltävällä viikolla on kolme kuukautta, viimeisin pe ip?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Nykyään moni pyrkii kouluun nelivuotiaana, seitsenvuotiaana ja yhdeksänvuotiaana.
Sitten taas yläkouluun 12-vuotiaana ja lukioon 16-vuotiaana.
Moni?
Ei todellakaan pyri yhtään mihinkään 4-, 7-, 9- tai 12-vuotiaana.
Itse en kerännyt kasviota. Lomailin vain. Mitä nyt arvosana kärsi. Kokeisiinkaan en lukenut kuin tiettyihin yläkoulussa. Kasin oppilas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Sanoisin, että nykylapsilla on helpompaa. Aiemmin he neljännen luokan jälkeen jo olivat pyrkimässä oppikouluun, jossa sitten opiskeltiin ihan kunnolla. Nykyään kun katson sen ikäisiä, olisi vaikea kuvitellakaan heitä missään pääsykokeissa, tai opiskelemassa ja lukemassa, itsenäisesti. Sekin päätös, ettei oppikouluun hae, saattoi olla vaikea.
Nykyään moni pyrkii kouluun nelivuotiaana, seitsenvuotiaana ja yhdeksänvuotiaana.
Sitten taas yläkouluun 12-vuotiaana ja lukioon 16-vuotiaana.
Moni?
Ei todellakaan pyri yhtään mihinkään 4-, 7-, 9- tai 12-vuotiaana.
Helsingissä suurin osa. Ei nyt joka vaiheessa mutta useassa.
Totta. Pankkineidiksi pääsi pelkällä keskikoulutodistuksella ja pääsi asumaan yksiöön jonkun toisen pankkineidin kanssa. Ei puhettakaan omasta huoneesta saati omasta asunnosta. Todella kivaa korkeasti koulutetun elämää.