Lue keskustelun säännöt.
Miksei koululaisen loma ole enää loma?
08.10.2019 |
Kesän rämpi kasvion keruussa. Nyt alkaa kohta syysloma ja syyslomaa seuraavalla viikolla on heti kolme koetta. Ja tänään tuli viesti että syyslomalla pitää lukea kaunokirjallisuutta. Eikö loma voisi oikeasti olla lomaa?!
Kommentit (80)
Lukeminen on rentouttavaa. Koneen räplääminen aamusta iltaan ei ole. Myöskään kokeisiin valmistautuminen ei ahdista, kun lukee joka päivä vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin lapsi tarvitsee 3kk joutenoloa? Opiskelun rutiinit ja taidot unohtuvat, jos mitään ei "joudu" tekemään kesällä. Kannattaisi lasten (eli vanhempien vähän muistutella) aloittaa kasvioiden teko hyvissä ajoin: kesällä voi ihan kuvata/prässätä kasvi silloin tällöin kaikessa rauhassa, eikä itkeä kun deadlineen on enää viikko. Toisaalta tämäkin pitää joskus oppia kantapään kautta.
Lukemista ei voi edes pitää kunnon läksynä, mutta opettajien on pakko määrätä lukemaan lomalla, kun oma-aloitteisesti siihen ei ryhdytä: vanhemmilta ei taida saada enää mallia lukemiseen. Tässä sen näkee, että opettajia syyllistetään työnsä tekemisestä, eli lasten SIVISTÄMISESTÄ.
Miten opettajilla sitten säilyy työskentelyn rutiini kun lomailevat sen 3 kk?
Ja todellakin 99,9 % opettajista ihan vaan lomailee, vain av:lla siivotaan luokkaa ensin koko kesäkuu ja valmistellaan opetusta jo heinäkuun puolivälistä. Tavalliset opettajat hilluvat lakkiais-iltana terasseilla umpitunnelissa ja palaavat ekan kerran koululle viikkoa ennen opetuksen alkua.
Kasvion vielä ymmärrän pitkän kesäloman aikana tehtäväksi, mutta en kirjaesseetä viikon loman aikana, varsinkin kun kokeet ensin kasaantuvat viimeiselle kouluviikolle niin, että ti, ke ja pe on kokeet ja heti loman jälkeen ma ja ti on kokeet.
On isosti eri asia lukea vapaaehtoisesti joku mieleinen kirja, omaksi iloksi ja sivistykseksi, kuin lukea opettajan valitsema kirja ja kirjoittaa siitä essee.
Syyslomahan on suhtkoht uusi keksintö, se luotiin, jotta oppilaat ja opettajat jaksaisivat paremmin (tavallisilla kuolevaisillahan ei mitään syyslomaa ole). Nyt sitten syysloma on alistettu oppilaiden osalta koulutöille, opettajien lomaillessa. Lapseni luokanopettaja lähtee Espanjaan ja palaa vasta keskiviikkona syysloman jälkeen, kaksi päivää on sijainen, joka teettää kirjasarjan valmiit kokeet luokalla opettajan vedellessä lonkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Noh jaa. Kyllä ennen vanhaan ne kasviotkin oli laajempia ja niitä oli useampana kesänä ja oli oltava latinalaiset nimet ulkoa opittuina jne.
Ja ennen lapset luki vapaa-ajalla joten ei tarvinnut siihen patistaa lomalla läksyn muodossa.
Milloin oli tämä "ennenvanha" ? Olen kasarin lapsia ja ysärin nuoria, enkä muista kuulleeni kenenkään keränneen mitään kasvioita. Kuulostaa joltain kansakoulun meiningiltä 50-luvulta.
Suomen koululaitos on siirtymässä näine tehtävineen anglosaksiseen suuntaan. Sikäläisittäin koulunkäyntiin laitetaan ihan järjettömästi aikaa, ja lopputulos on siitä huolimatta keskimäärin Suomea kehnompi.
Tää on yläkoulujen ongelma. Opettajat ei tee yhteistyötä, eikä hahmota ollenkaan oppilaalle tulevaa kokonaistyömäärää. Kokeitakin tällätään jopa kuusi samalle viikolle! Ja jokainen kuvittelee olevansa ainoa joka ”vähän nipistää” lomasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alunperin kesälomalla lapset työskentelivät maatöissä, syysloma oli sadonkorjuussa auttamista varten jne. Ei paljon siihen nähden pitäisi tuntua jokin pikku lueskelu ja kasveista kuvien napsiminen.
Yliopistoissa ei ole lomaa. Kesällä tehdään töitä - jos niitä onnistuu saamaan - ja väliviikoilla luetaan tentteihin. Paras vaan opetella nyt heti, että lomalla ei makoilla.
Höpö höpö nyt taas.
Olen tuo, jonka vaari on syntynyt sotavuonna 1918 Helsingissä eikä hänole koskaan ollut maatöissä, eivät myöskään suuriin ikäluokkiin kuuluneet vanhempani. Ihan Helsingin Vallilassa asuivat, toki töitä oli jo 14-vuotiaille tsuppareina ja muina hanttihommina.
Itse olen 90-luvun laman nuoria ja silloin sai olla kiitollinen jos sai kesätöitä kuukaudeksi kesällä.
Hienosti olen oppinut töitä tekemään, vaikka en viettänyt kesiä maatöissä, en kerännyt kasviota, en lukenut pakotettuna romaaneja ja yliopistovuosinakin jouduin ihan vastentahtoisesti lomailemaan, kun kesäopetustakaan ei oikein ollut, eikä verkko-opinnoista oltu edes kuultu.
Minusta syysloma saisi olla ihan vain lomaa koululaisille. Mutta opetushan nyt on muutenkin siirtynyt kotien vastuulle, eli ei sikäli mitään uutta.
Syysloman aiempi nimi on ollut perunannostoloma.
Silloin tarvittiin työvoimaa maatöihin. (Ei toimistotyöläissuvussa ollut maatöitä tietenkään.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alunperin kesälomalla lapset työskentelivät maatöissä, syysloma oli sadonkorjuussa auttamista varten jne. Ei paljon siihen nähden pitäisi tuntua jokin pikku lueskelu ja kasveista kuvien napsiminen.
Yliopistoissa ei ole lomaa. Kesällä tehdään töitä - jos niitä onnistuu saamaan - ja väliviikoilla luetaan tentteihin. Paras vaan opetella nyt heti, että lomalla ei makoilla.
Höpö höpö nyt taas.
Olen tuo, jonka vaari on syntynyt sotavuonna 1918 Helsingissä eikä hänole koskaan ollut maatöissä, eivät myöskään suuriin ikäluokkiin kuuluneet vanhempani. Ihan Helsingin Vallilassa asuivat, toki töitä oli jo 14-vuotiaille tsuppareina ja muina hanttihommina.
Itse olen 90-luvun laman nuoria ja silloin sai olla kiitollinen jos sai kesätöitä kuukaudeksi kesällä.
Hienosti olen oppinut töitä tekemään, vaikka en viettänyt kesiä maatöissä, en kerännyt kasviota, en lukenut pakotettuna romaaneja ja yliopistovuosinakin jouduin ihan vastentahtoisesti lomailemaan, kun kesäopetustakaan ei oikein ollut, eikä verkko-opinnoista oltu edes kuultu.
Minusta syysloma saisi olla ihan vain lomaa koululaisille. Mutta opetushan nyt on muutenkin siirtynyt kotien vastuulle, eli ei sikäli mitään uutta.
Syysloman aiempi nimi on ollut perunannostoloma.
Silloin tarvittiin työvoimaa maatöihin. (Ei toimistotyöläissuvussa ollut maatöitä tietenkään.)
Mutta ei annettu läksyjä eikä koe odottanut ekana päivänä loman jälkeen
Yläkoulun kokeet eivät kyllä ole kovin työläs juttu, jos on tehnyt syksyn tasaisesti töitä. Vähän kertausta ja se on siinä.
Maanantai loman jälkeen on kyllä huono koepäivänä. Maks 1-2 koetta per viikko. Koelistat tehdään yhteistyössä. Näin meidän koulussa.
Ja minä kyllä korjaan mielelläni kokeita lomalla kaikessa rauhassa.
Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun kokeet eivät kyllä ole kovin työläs juttu, jos on tehnyt syksyn tasaisesti töitä. Vähän kertausta ja se on siinä.
Maanantai loman jälkeen on kyllä huono koepäivänä. Maks 1-2 koetta per viikko. Koelistat tehdään yhteistyössä. Näin meidän koulussa.
Ja minä kyllä korjaan mielelläni kokeita lomalla kaikessa rauhassa.
Ope
Minä joudun mussuttamaan kokeista koko ajan. Niitä on viikossa liikaa, niitä muutellaan koko ajan, koealuetta ei kuulu ja jos kuuluu, sitä muutetaan koko ajan.
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyslomahan on suhtkoht uusi keksintö, se luotiin, jotta oppilaat ja opettajat jaksaisivat paremmin (tavallisilla kuolevaisillahan ei mitään syyslomaa ole). Nyt sitten syysloma on alistettu oppilaiden osalta koulutöille, opettajien lomaillessa. Lapseni luokanopettaja lähtee Espanjaan ja palaa vasta keskiviikkona syysloman jälkeen, kaksi päivää on sijainen, joka teettää kirjasarjan valmiit kokeet luokalla opettajan vedellessä lonkkaa.
No, yläkoulun opettajana kommentoin: Mielestäni koululainen on ansainnut viikon mittaisen loman, ilman kouluasioita. Teini-ikäisillä ainakin arkipäivät voivat olla hyvinkin työntäyteisiä ja kiireisiä. Heti loman jälkeisenä päivänä ei ehkä kannata koetta olla, jo oppilaiden väsymyksen vuoksi. Unirytmi kun tuppaa muuttumaan lomalla, mutta se taitaa olla juuri yksi loman mukavista puolista. Toisena päivänä voi koe olla ihan hyvin. Ei kokeeseen pidä lukea iltatolkulla, tai jos pitää, se on merkki siitä ettei ole opiskellut asioita ajallaan ei ollut tunnilla aktiivinen ja tehnyt läksyjä.
Itsekin olen välillä pidentänyt syyslomaa, matkan vuoksi. Se on kyllä hankalaa, koska joutuu sijaiselle tekemään materiaalin, ja luultavasti kuitenkin keskustelemaan kouluväen kanssa silloin, kun itse on palkattomalla vapaalla. Wilmaa ja sähköpostia pitää päivystää, kun sijainen kyselee yhtä ja toista, ja oppilaiden huoltajat ynnä muut koettavat tavoitella asialla, johon ei pysty vastaamaan kukaan muu kuin "omalla lomalla" oleva opettaja.
Se, että sijainen pitää kokeen, on todella huono diili. Ensinnäkään hän ei välttämättä osaa neuvoa oppilaita kokeen kanssa, ja pahimmassa tapauksessa hänen jälkiään pitää paikkailla, jopa uuden kokeen muodossa, joka stressaa oppilaitakin. Sitten koe kuitenkin jää varsinaisen opettajan tarkistettavaksi. Eli sijainen saa palkan pitämästään tunnista. Yhden oppitunnin palkka on korkea siksi, koska siihen opettajalla sisältyy tunnin ennakko- ja jälkivalmistelu. Tässä tapauksessa sijainen ei tätä itse tee, vaan varsinainen opettaja, jonka pitäisi olla palkattomalla vapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun kokeet eivät kyllä ole kovin työläs juttu, jos on tehnyt syksyn tasaisesti töitä. Vähän kertausta ja se on siinä.
Maanantai loman jälkeen on kyllä huono koepäivänä. Maks 1-2 koetta per viikko. Koelistat tehdään yhteistyössä. Näin meidän koulussa.
Ja minä kyllä korjaan mielelläni kokeita lomalla kaikessa rauhassa.
OpeMinä joudun mussuttamaan kokeista koko ajan. Niitä on viikossa liikaa, niitä muutellaan koko ajan, koealuetta ei kuulu ja jos kuuluu, sitä muutetaan koko ajan.
Kun aikoinaan Suomen tulokset Pisa-testissä nousivat julkisuuteen, englantilaiset opettajat riensivät ihmettelemään, miten on mahdollista, että Suomessa saadaan näin hyviä oppimistuloksia.
Englannissa ja USA:ssa on nimittäin juuri tuollainen se koulujärjestelmä, että järjestetään tasotestejä ja mitataan osaamista jokaisessa mahdollisessa käänteessä. Aina, kun on jotain opittu, pitää olla tentti. Heti. Opettajien mielestä oppimiselle ja oivaltamiselle ei juurikaan jää aikaa, vaan oppilaita pitää jatkuvasti hoputtaa, koska seuraavalla viikolla on taas jokin testi/koe/harjoitustyö, mihin pitää valmistautua.
Järjestelmän takana on idea siitä, että oppiminen noudattaa mekaanista liukuhihnasysteemiä; tässä on osa A, liitä osa B:eehen, käännä ympäri, pyöritä C:een kanssa yhteen ja sitten seuraava työvaihe. Suomalainen peruskoulu on hitaasti jenkkiläistynyt ja mennyt ajassa taaksepäin. Ne hopsit ovat kuin taylorismia noudattavan savupiipputehtaan kellokorttisysteemi, ja opettaja toimii tässä systeemissä kellokallena, joka mittaa jokaiseen työvaiheeseen kuluneen ajan, arvioi, ja pisteyttää.
Tämä systeemi on erityisen veemäinen sen vuoksi, että se oikeasti tiputtaa oppilaat helposti järjestelmästä. Liukuhihnalla kun yksi työvaihe jää tekemättä, pitää alkaa kokoamaan uutta, ja lopuksi homma k*see kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ei tarvita kuin vähän pitempi influenssa ja viikon sairasloma, niin tiput heti tahdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini kouluaikana ei ollut syyslomaa, oli yksi vapaa lauantai koko syksynä ja sen nimi oli perunannostoloma. Hiihtolomalla piti hiihtää tietty määrä ja saada vanhemmilta allekirjoitus johonkin kansanhiihtokorttiin.
Joten onkohan nykylapsilla kuitenkin paljon helpompaa?
Ei ole. Sun äitis aikana jo keskikoulun käynyt oli korkeasti koulutettu.
Nykyään tyhmät vanhemmat patistavat urheiluharrastuksiin monta kertaa viikossa. Viisaat ymmärtävät rauhoittaa illat kotielämälle. Näistä tulee tulevat johtajat( ei eduskuntaan sopivat hölmöt)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tyhmät vanhemmat patistavat urheiluharrastuksiin monta kertaa viikossa. Viisaat ymmärtävät rauhoittaa illat kotielämälle. Näistä tulee tulevat johtajat( ei eduskuntaan sopivat hölmöt)
Mihin ihmeeseen tääkin liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tyhmät vanhemmat patistavat urheiluharrastuksiin monta kertaa viikossa. Viisaat ymmärtävät rauhoittaa illat kotielämälle. Näistä tulee tulevat johtajat( ei eduskuntaan sopivat hölmöt)
Miten ehtisi rauhoittaa illat kotielämälle kun ne menee lapsen opettamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Parempitjo onkin mitä on mun abilla. Sillä oli pari viikkoa sitten ensin jakso koe 6 perättäisenä arkipäivänä ja heti perään ylioppilaskoe.
Typerää, että ei ollut minkäänlaista lukulomaa. Ihan poikki niistä jaksokokeista mennessään yo-kokeeseen.
Kesällähän on voinut lukea ja joo kyllä kun joku kuitenkin huutelee,mun lapseni aloitti lukemisen heinäkuun puolessa välissä, tottakai oli ns kevyempiä jaksoja lukemisessa, ei paahtanut 8h päivässä kokoaikaa, ehti reissata, mökeillä, hengaa kavereiden ja tyttöystävän kanssa.
Ekassa jaksossa oli neljä kurssia, joista kolmen arvoasana määräyttyy prelien perusteella, neljännen tekee uusinnassa. 6 kurssia ja kirjoitukset on tosi iso määrä, koska myös päivät on pidempiä, ja kursseilla on kurssiin liittyviä töitä = ei aikaa lukemiselle ei mitään järkeä tossa. Kuulostaa nuoren kannalta tosi ikävältä.
Meidän nuori oli kakkosvuoden suunnitellut niin, että paahtoi hulluna kursseja ja abivuosi on tosi kevyt. Ekan jakson kurssit lähinnä ylppäreiden kertauskursseja =hyötyä ylppäreihin ja aikaa jäi lukemiselle. Heräsi aamulla ysin aikaan, kävi salilla ja koulussa, luki, illalla harrastuksia ja viikonloppuna lepäsi yhden illan, oli kavereiden/tyttöystävän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh jaa. Kyllä ennen vanhaan ne kasviotkin oli laajempia ja niitä oli useampana kesänä ja oli oltava latinalaiset nimet ulkoa opittuina jne.
Ja ennen lapset luki vapaa-ajalla joten ei tarvinnut siihen patistaa lomalla läksyn muodossa.
Olen käynyt kouluni Helsingissä vuosina 1977-1990 enkä ole ikinä kouluaikanani tehnyt kasviota. Mökillä on kyllä Vaarini ja isäni kasviot ja ne on tosi hienoja. Ja varmaan ihan opettavaisiakin. Vaarin aikaan (s. 1918) piti olla juuretkin mukana, isän aikaan (S.1946) vissiin riitti vain kasvin varsi. Muistelen, että kasvion keruu suurilla ikäluokilla johti joidenkin kasvien, kuten Sinivuokon rauhoittamiseen.
Mutta kasvioiden keruu on aloitettu uudestaan vasta pitkälti oman kouluaikani jälkeen. Myöskään omat lapseni (s. vuosina 2001-2005) eivät ole koskaan joutuneet keräämään kasviota, eikä edes valokuvaamaan.
Ei myöskään ollut lukudiplomia omassa lapsuudessa, kirjoja luettiin muutenkin toki. Omilla lapsilla on ollut lukudiplomit kaikilla ja ne on menneet ihan kivuttomasti, valinnanvaraa kun listoissa on. No, joku runokirja nyt on ollut hiukan pakkopullaa, mutta ne on olleet aina tosi lyhyitä.
Mutta omalla lapsellani nyt lomalla luettava kirja on määrätty, ei itse valittava ja siitä on lomalla kirjoitettava essee. Nyt kirjana on joku fantasiajuttu, joka ei genrenä kiinnosta edes itseäni pätkääkään, vaikka luen todella, todella paljon kaunokirjallisuutta. Taru Sormusten Herrastakin on jäänyt itselläni kesken jo kolmesti, vaikka se on monelle kirja, joka luetaan monta kertaa. Olisi varmaan motivoivampaa, jos luettavan kirjan saisi valita itse. Tai olisi edes vaihtoehtoja.
Muistan kun meillä oli ala-asteella joku lukemiskampanja, kaikille lahjoitettiin pokkari. Sen sai valita viidestä vaihtoehdosta ja itse löysin silloin Harjunpää -kirjasarjan. Muistan sen vieläkin, kun kirja vielä sijoittui Helsingissä lapsuudenkotini maisemiin. Avainjuttu oli, että sai valita.
En ole ap.
Mäkään en ole kasviota kerännyt, molemmat lapset 2001 ja 2005 syntyneet ovat keränneet, erilaiset tehtävän annoit, toisella isompi ja toisella pienempi. Samoin eri kunnassa asuvan ystäväni 2001 ja 2004 syntyneet ovat keränneet kasvion
Vierailija kirjoitti:
Tää on yläkoulujen ongelma. Opettajat ei tee yhteistyötä, eikä hahmota ollenkaan oppilaalle tulevaa kokonaistyömäärää. Kokeitakin tällätään jopa kuusi samalle viikolle! Ja jokainen kuvittelee olevansa ainoa joka ”vähän nipistää” lomasta.
Toki totta varmasti tuokin, mun abi yläkouluiässä puhui juuri tosta, kun eri aineiden tehtävät pakkautui loppujaksoon, samoin kokeet. Mutta kokeiden suhteen ongelma on se, että ne ovat osa arvosanaa ja asiat jotka jakson aikana käydään läpi ja tulevat kokeeseen, pitää ehtiä opettamaan ensin. Ainakin mun yläkoululaisella matikkaa mennään hirveetä vauhtia eteenpäin, liian nopeasti jotta asiat ehtii sisäistämään, toki se mitä pitää opettaa ei ole yksin opettajan päätöksen varassa, vaan opetussuunnitelma velvoittaa osaltaan.
Pojan koulussa onneksi kokeita on pitkin jaksoa, joten alueet eivät ole järjettömiä, ymmärrän yläkoulun aineenopettajan tuskan, koska tunteja on x määrä/viikko ja siinä ajassa on asiat käytävä läpi. Luokanopettaja pystyy paremmin tekemään valintoja, mihin panostaa (toki niin että kaikkien aineiden vuosiluokan keskeiset sisällöt käydään läpi) Lähinnä tarkoitan tällä sitä, että esim huomaa kertolaskun olevan vaikea, käytetään siihen aikaa, nipistetään yllistä ja vastaavasti toisena hetkenä ylliä enemmän ja matikkasta nimitetään, koska usein luokanopettaja opettaa suurimman osan aineista luokalleen, tasapainoilu on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin lapsi tarvitsee 3kk joutenoloa? Opiskelun rutiinit ja taidot unohtuvat, jos mitään ei "joudu" tekemään kesällä. Kannattaisi lasten (eli vanhempien vähän muistutella) aloittaa kasvioiden teko hyvissä ajoin: kesällä voi ihan kuvata/prässätä kasvi silloin tällöin kaikessa rauhassa, eikä itkeä kun deadlineen on enää viikko. Toisaalta tämäkin pitää joskus oppia kantapään kautta.
Lukemista ei voi edes pitää kunnon läksynä, mutta opettajien on pakko määrätä lukemaan lomalla, kun oma-aloitteisesti siihen ei ryhdytä: vanhemmilta ei taida saada enää mallia lukemiseen. Tässä sen näkee, että opettajia syyllistetään työnsä tekemisestä, eli lasten SIVISTÄMISESTÄ.
Miten opettajilla sitten säilyy työskentelyn rutiini kun lomailevat sen 3 kk?
Ja todellakin 99,9 % opettajista ihan vaan lomailee, vain av:lla siivotaan luokkaa ensin koko kesäkuu ja valmistellaan opetusta jo heinäkuun puolivälistä. Tavalliset opettajat hilluvat lakkiais-iltana terasseilla umpitunnelissa ja palaavat ekan kerran koululle viikkoa ennen opetuksen alkua.
Kasvion vielä ymmärrän pitkän kesäloman aikana tehtäväksi, mutta en kirjaesseetä viikon loman aikana, varsinkin kun kokeet ensin kasaantuvat viimeiselle kouluviikolle niin, että ti, ke ja pe on kokeet ja heti loman jälkeen ma ja ti on kokeet.
On isosti eri asia lukea vapaaehtoisesti joku mieleinen kirja, omaksi iloksi ja sivistykseksi, kuin lukea opettajan valitsema kirja ja kirjoittaa siitä essee.
Syyslomahan on suhtkoht uusi keksintö, se luotiin, jotta oppilaat ja opettajat jaksaisivat paremmin (tavallisilla kuolevaisillahan ei mitään syyslomaa ole). Nyt sitten syysloma on alistettu oppilaiden osalta koulutöille, opettajien lomaillessa. Lapseni luokanopettaja lähtee Espanjaan ja palaa vasta keskiviikkona syysloman jälkeen, kaksi päivää on sijainen, joka teettää kirjasarjan valmiit kokeet luokalla opettajan vedellessä lonkkaa.
Minkä ihmeen 3 kk? Koulu päättyy kesäkuun alussa ja alkaa taas elokuun alussa, minun mielestäni siinä on välissä vain 2 kk.
Jotain, niin, mutta nyt käytönnössä sitä tekemistä on mätetty koko viikolle jo.