-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?

Vierailija kirjoitti:

Silloin ihmiset olivat laihempia. Ulkoiltiin enemmän kun ei ollut somea.

Hmm. Olen syntynyt 70-luvulla ja oli ihan tavallista, että kaupassa käytiin jalan ainakin välillä, ruohonleikkuria piti itse työntää ja tehdä lumityöt kolalla tai lapiolla eli sellaista arkiliikuntaa tuli paljon. Jonkin verran aikuiset myös kävelivät muuten vain, mutta usein se oli sitten yksi rauhallinen lenkki viikonloppuna. Vaikutelmani on, että urheilua harrasti paljon harvempi kuin nykyisin. Väitän, että ulkoilu ei ole se juttu vaan yksinkertaisesti ruokavalio ja arkiliikunta kotitöissä.

Kultaisia kasarimuistoja; Joulukinkun jämät pizzaan, pizza"kastikkeena" pelkkää tomaattipyrettä ohut kuiva kerros. Namii.. No sitä kinkkua syötiin kaikissa eri muodoissa viikkokausia mutta tää on jäänyt mieleen.

Yksi bravuureista oli paistinperunat ja lenkkimakkaraa, eilispäivän keitinperunat pannulla käristettyinä sipulin kanssa silleen että melkein palavat. Tätä ruokaa muistan että oli monta kertaa viikossa. Verilettuja ja puolukkahilloa. Uunikana minkä pinnalle ripoteltu pikkuisen sitä ihanaista currypulveria mistä moni tässä ketjussa puhuu. Kasvikset oli juureksia ja kiinankaalia ja säilykettä ja ainoat tuoreyrtit missään kaupassa oli tilli ja kähäräpersilja.

Kulutusmaitoa kunnes tuli se kollektiivinen rasvattomuuspsykoosi ja kaikki alkoi juoda rasvatonta maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Kyllähän porkkanaa nykyäänkin suositellaan syötäväksi, mutta ei se hampaita vahvista.

Porkkanan syönti ei suoraan vahvista hampaita, mutta se vahvistaa hampaiden kiinnityskudoksia ja jos on paljon lapsena syönyt paljon pureskelua vaativia ruokia, esimerkiksi jyviä, pähkinöitä ja juureksia ( raakana) niin myös leukaluu vahvistuu. Ja nämä asiat sitten "vahvistavat" hampaitakin. Eli ei ihan tuulesta temmattua, joskaan ei ihan oikeinkaan.

Hammaslääkärini sanoo aina, että nykyihmisten hampaita suojaa juuri se, että ruoka on yleensä pehmeää. Olen muutenkin miettinyt miten ihmiset ennen (kymmeniä vuosia sitten) hoitivat hampaitaan. Joskushan oli ihan tavallista, että nuorella aikuisella oli jo tekarit. Eikö hampaita harjattu lainkaan? Siis ei kai silloin naposteltu koko ajan ja vedetty sokeria ja limsaa eli luulisi, että ihan tekarikuntoon ei olisi hampaita saanut, jos edes joskus harjasi?

ohis

Suomessa hampaiden harjaamista pidettiin yleisesti täysin turhana vielä 60-luvulla ja väestön hampaat olivat Euroopan huonoimpia. Tilanne alkoi parantua 70-luvun alussa kun kansanterveyslakia uusittiin, lasten hammashoito määrättiin kuntien vastuulle ja harjaamista alettiin mm. opettamaan lapsille kouluissa.

Monessa muussa maassa, esim Yhdysvalloissa, toinen maailmansota oli käännekohta koska sotilaat koulutettiin sotimisen lisäksi myös harjaamaan hampaansa (jotta pysyvät taistelukykyisinä) ja veivät sitten sodan päätyttyä opin koteihinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla raskaana oleville saatettiin suositella päivittäisiä konjakkiryyppyjä, joiden ajateltiin ehkäisevän keskenmenoja.

70-luvulla Mehiläisen eläkeikäinen lääkäri käski ostaa konjakkia ja antaa  lusikallisen joka ilta esikoisellemme koliikkikipujen estämiseksi. Arvatkaa annettiinko?

Silloin ei edes tajunnut edes tehdä mitään valitusta Mehiläisen johtoon.

Nää on tainneet olla jonkun vanhemman lääkärikoulukunnan järjen välähdyksiä.

Ennen vanhaan konjakkia määrättiin lähes kaikkeen vaivaan lääkärien toimesta. Tyypillisesti määrättiin sydänvaivoihin lasi konjakkia iltaisin, yms.

Edelleen jotkut vetävät konjakkia masulääkkeeksi kun matkustavat Intiassa tai muualla, mistä saa helposti pöpöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Kyllähän porkkanaa nykyäänkin suositellaan syötäväksi, mutta ei se hampaita vahvista.

Porkkanan syönti ei suoraan vahvista hampaita, mutta se vahvistaa hampaiden kiinnityskudoksia ja jos on paljon lapsena syönyt paljon pureskelua vaativia ruokia, esimerkiksi jyviä, pähkinöitä ja juureksia ( raakana) niin myös leukaluu vahvistuu. Ja nämä asiat sitten "vahvistavat" hampaitakin. Eli ei ihan tuulesta temmattua, joskaan ei ihan oikeinkaan.

Hammaslääkärini sanoo aina, että nykyihmisten hampaita suojaa juuri se, että ruoka on yleensä pehmeää. Olen muutenkin miettinyt miten ihmiset ennen (kymmeniä vuosia sitten) hoitivat hampaitaan. Joskushan oli ihan tavallista, että nuorella aikuisella oli jo tekarit. Eikö hampaita harjattu lainkaan? Siis ei kai silloin naposteltu koko ajan ja vedetty sokeria ja limsaa eli luulisi, että ihan tekarikuntoon ei olisi hampaita saanut, jos edes joskus harjasi?

ohis

Suomessa hampaiden harjaamista pidettiin yleisesti täysin turhana vielä 60-luvulla ja väestön hampaat olivat Euroopan huonoimpia. Tilanne alkoi parantua 70-luvun alussa kun kansanterveyslakia uusittiin, lasten hammashoito määrättiin kuntien vastuulle ja harjaamista alettiin mm. opettamaan lapsille kouluissa.

Monessa muussa maassa, esim Yhdysvalloissa, toinen maailmansota oli käännekohta koska sotilaat koulutettiin sotimisen lisäksi myös harjaamaan hampaansa (jotta pysyvät taistelukykyisinä) ja veivät sitten sodan päätyttyä opin koteihinsa.

Äitini sanoi että kun hän oli 50-luvulla lapsi niin hampaat pestiin kerran viikossa, viikottaisen saunan yhteydessä. Samalla harjalla koko perhe.. Hänen mukaansa normikäytäntö niissä perheissä joissa hampaita ylipäätään harjattiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin ihmiset olivat laihempia. Ulkoiltiin enemmän kun ei ollut somea.

Totta, mutta suomalainen läskien voittokulku kuitenkin alkoi jo 50-luvun lopulla Ensimmäiset lihavuusepidemiasta huolestuneet ulostulot esim terveydenhuollosta nähtiin jo 60-luvun alkupuolella. Jonkunverran sukupuoleroja tuossa oli, nimenomaan miesten lihominen alkoi tuolloin. Naiset 50-60-luvuilla jopa jonkin verran laihtuivat aiempaan verrattuna - olivat aiemmin lihavempia kuin miehet. Naisilla paino kääntyi uudestaan nousuun vasta 70-luvulle tultaessa.

Mun lapsuudessa 60-luvulla tuntui että lähes kaikki iäkkäät ihmiset olivat pulleita, etenkin maaseudulla. Isännät olivat mahakkaita ja pyyleviä, rouvat uhkeita.

Saattaa olla, että kun heidän lapsuudessaan oli vielä paljon kulkutauteja ja nälkääkin, niin ne laiheliinit olivat herkempiä kuolemaan tauteihin(?), joten henkiin jäivät nämä tyypit, joiden kroppa säilöi rasvaa paremmin. Me nykyisin pulleat voimme siis kiittää esivanhempiamme...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voita nyt ainakin luultiin terveelliseksi ja ihmiselle tarpeelliseksi :)

Tutkijat pitävät normaalikolesterolina tasoa jota ei ole kenelläkään,sillä logiikalla turha vältellä eläinrasvaa.Antioksidantit estävät sen hapettumisen suonenseinämiin.

Oletko myös ilmastonmuutoskieltäjä? Ihan sama asenne ainakin tieteeseen ja tutkimuksiin eli vain ne kelpaa jotka vahvistavat vanhoja ennakkoluuloja.

On muitakin tapoja suojata valtimoita kuin tavoitella ldl-tasoa joka ei ole edes mahdollinen.Esim. seleeni-E-vitamiiniyhdistelmä on eläinkokeissa estänyt tehokkaasti kolesterolin hapettumisen.On kyllä kokeiltu ihmisilläkin.

No tutkijathan huomasivat jo 1950-luvulla, ettei inuiiteilla ole sydän- ja verisuonitauteja, toisin kuin länkkäreillä. Ja vieläkin tutkitaan afrikkalaisia 60-70-vuotiaita miehiä joilla verenpaineet ovat kuin nuorilla miehillä tyyliin 60-65/110-120.

Pitäiskö teidän avata uusi ketju? vaikka 2010-luvun harhaluuloista?

Ai et ole kuullutkaan kolesterolin hapettumisesta ja antioksidanteista? Saitko kokonaiskolesterolin sitten kolmeen kuten on kuulemma "luonnollista" vaikkei sitä ole kenelläkään?

Ai hitsi, nyt iskee identiteettikriisi kun mua ei olekaan olemassa luonnottoman kolestroliarvon takia (kokonaiskolestroli 3,1).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin ihmiset olivat laihempia. Ulkoiltiin enemmän kun ei ollut somea.

Totta, mutta suomalainen läskien voittokulku kuitenkin alkoi jo 50-luvun lopulla Ensimmäiset lihavuusepidemiasta huolestuneet ulostulot esim terveydenhuollosta nähtiin jo 60-luvun alkupuolella. Jonkunverran sukupuoleroja tuossa oli, nimenomaan miesten lihominen alkoi tuolloin. Naiset 50-60-luvuilla jopa jonkin verran laihtuivat aiempaan verrattuna - olivat aiemmin lihavempia kuin miehet. Naisilla paino kääntyi uudestaan nousuun vasta 70-luvulle tultaessa.

Mun lapsuudessa 60-luvulla tuntui että lähes kaikki iäkkäät ihmiset olivat pulleita, etenkin maaseudulla. Isännät olivat mahakkaita ja pyyleviä, rouvat uhkeita.

Saattaa olla, että kun heidän lapsuudessaan oli vielä paljon kulkutauteja ja nälkääkin, niin ne laiheliinit olivat herkempiä kuolemaan tauteihin(?), joten henkiin jäivät nämä tyypit, joiden kroppa säilöi rasvaa paremmin. Me nykyisin pulleat voimme siis kiittää esivanhempiamme...

Varsinkin itäsuomalaisten geeniperimä on ehtaa metsästäjä-keräilijä-tavaraa, suunniteltu siihen että silloin syödään kun ruokaa on ja se mitä ei heti kuluteta jää visusti pahanpäivän varalle jemmaan. Liian voimakas ja nopeasti nouseva kylläisyydentunne on tuollaisissa oloissa ollut selviytymistä haittaava tekijä.

Länsisuomalaiset ovat tyypillisesti hoikempia, kun perimä tulee enemmän pitkänlinjan maanviljelijä/karvankasvattajakansoilta joilla ravinnonsaanti on ollut tasaisempaa läpi vuoden ja vuosien. 

Se vatsatautiin jaffaa niin siitäkin jo iät ja ajat puhuttu. Taitaa vaan ruokkia tautia lisää. Nykyään kyllä sanotaan, että vesi parasta juomaa silloin kun jotenkuten sisällä pysyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Kyllähän porkkanaa nykyäänkin suositellaan syötäväksi, mutta ei se hampaita vahvista.

Porkkanan syönti ei suoraan vahvista hampaita, mutta se vahvistaa hampaiden kiinnityskudoksia ja jos on paljon lapsena syönyt paljon pureskelua vaativia ruokia, esimerkiksi jyviä, pähkinöitä ja juureksia ( raakana) niin myös leukaluu vahvistuu. Ja nämä asiat sitten "vahvistavat" hampaitakin. Eli ei ihan tuulesta temmattua, joskaan ei ihan oikeinkaan.

Hammaslääkärini sanoo aina, että nykyihmisten hampaita suojaa juuri se, että ruoka on yleensä pehmeää. Olen muutenkin miettinyt miten ihmiset ennen (kymmeniä vuosia sitten) hoitivat hampaitaan. Joskushan oli ihan tavallista, että nuorella aikuisella oli jo tekarit. Eikö hampaita harjattu lainkaan? Siis ei kai silloin naposteltu koko ajan ja vedetty sokeria ja limsaa eli luulisi, että ihan tekarikuntoon ei olisi hampaita saanut, jos edes joskus harjasi?

ohis

No jos puhutaan jostain 1900-luvun alkupuolesta, niin sokeri alkoi halpaa ja sitä käytettiin säilöntään. Makeita pullia yms. syötiin paremmissa perheissä paljon. Kahvilla piti olla tarjolla "sen seitsemää sorttia" pikkuleipiä ja muuta makeaa.

Ei tuo ruoka terveellistä ollut. Myös viljat olivat vähemmän puhdistettuja kuin nykyään, joka mekaanisesti kulutti hampaita.

Hammasvalistus alkoi jo Suomessa varhain, mutta sota-aika varmasti aiheutti ongelmia, koska sinä aikana kasvaneiden lasten hampaat olivat aikuisina heikossa kunnossa. Lisäksi kun ihmiset söivät paljon sokeria ja polttivat tupakkaa, niin eihän se hampaiden kuntoa parantunut.

Hampaiden hoito oli vielä 1960- ja jopa 1970-luvulle asti aika onnetonta yleisesti, joten hampaisiin tuli reikiä, ja hampaat kuluivat myös nopeammin ja halkeilivat. Lasten hampaita ei aina hoidettu, koska uskottiin, että maitohampaiden alta kasvaa uudet terveet leipähampaat. Niinhän ei asia ollut, vaan karies levisi maitohampaista sinne alta puskevaan pysyvään hampaaseen. Vielä mun lapsuudessa vitsailtiin, että nuoret saivat tekohampaat rippilahjaksi...

Lasten (ja sitä myöten seuraavien sukupolvien) hampaiden kunnon paraneminen alkoi sitten kun tuli kouluhammaslääkärit siitä 1950-1960 -luvuilta, ja alettiin kouluissa jakaa ilmaisia hammaskuppeja (iskulauseineen eli "harjaa hampaat, huuhdo suu, hammaspeikko lannistuu" yms.) ja -harjoja ja fluoria lisättiin juomaveteen ja sitten hammastahnoihin.

Kun alkoi tulla tuoreita hedelmiä kauppoihin talveksikin, ei tarvinnut enää syödä suuria määriä sokerilla makeutettuja hilloja sun muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Kyllähän porkkanaa nykyäänkin suositellaan syötäväksi, mutta ei se hampaita vahvista.

Porkkanan syönti ei suoraan vahvista hampaita, mutta se vahvistaa hampaiden kiinnityskudoksia ja jos on paljon lapsena syönyt paljon pureskelua vaativia ruokia, esimerkiksi jyviä, pähkinöitä ja juureksia ( raakana) niin myös leukaluu vahvistuu. Ja nämä asiat sitten "vahvistavat" hampaitakin. Eli ei ihan tuulesta temmattua, joskaan ei ihan oikeinkaan.

Hammaslääkärini sanoo aina, että nykyihmisten hampaita suojaa juuri se, että ruoka on yleensä pehmeää. Olen muutenkin miettinyt miten ihmiset ennen (kymmeniä vuosia sitten) hoitivat hampaitaan. Joskushan oli ihan tavallista, että nuorella aikuisella oli jo tekarit. Eikö hampaita harjattu lainkaan? Siis ei kai silloin naposteltu koko ajan ja vedetty sokeria ja limsaa eli luulisi, että ihan tekarikuntoon ei olisi hampaita saanut, jos edes joskus harjasi?

ohis

Ei vedetty makeisia ja limsaa, mutta sokeria käytettiin paljon säilöntään. Marjat säilyivät mm. hilloina ja mehuina juuri sokerin turvin. Monissa perinteisissä suolakurkkuresepteissäkin on tyyliin 2 osaa vettä, 1 osa sokeria ja 1 osa etikkaa. Muistaakseni suomalaisten sokerinkulutus oli suurimmillaan 60-70-luvuilla ja nykyään sitä käytetään selvästi vähemmän vaikka hilloista ja mehuista onkin limuun ja karkkiin siirrytty.

Vierailija kirjoitti:

Se vatsatautiin jaffaa niin siitäkin jo iät ja ajat puhuttu. Taitaa vaan ruokkia tautia lisää. Nykyään kyllä sanotaan, että vesi parasta juomaa silloin kun jotenkuten sisällä pysyy. 

Juon itse Jaffaa oksennustaudissa. Syy on se, että oksennan joka tapauksessa vaikka kuinka monta kertaa ja Jaffa maistuu samalta mennen tullen... Muuten oksennan vain niitä keltaisia ja vihreitä kammottavia myrkkyjä. Voi olla, että Jaffan takia oksennan pari lisäkertaa, mutta on se sen arvoista... Ymmärrän kyllä hyvin, ettei Jaffa tautia paranna, ei paranna mikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin ihmiset olivat laihempia. Ulkoiltiin enemmän kun ei ollut somea.

Totta, mutta suomalainen läskien voittokulku kuitenkin alkoi jo 50-luvun lopulla Ensimmäiset lihavuusepidemiasta huolestuneet ulostulot esim terveydenhuollosta nähtiin jo 60-luvun alkupuolella. Jonkunverran sukupuoleroja tuossa oli, nimenomaan miesten lihominen alkoi tuolloin. Naiset 50-60-luvuilla jopa jonkin verran laihtuivat aiempaan verrattuna - olivat aiemmin lihavempia kuin miehet. Naisilla paino kääntyi uudestaan nousuun vasta 70-luvulle tultaessa.

Mun lapsuudessa 60-luvulla tuntui että lähes kaikki iäkkäät ihmiset olivat pulleita, etenkin maaseudulla. Isännät olivat mahakkaita ja pyyleviä, rouvat uhkeita.

Saattaa olla, että kun heidän lapsuudessaan oli vielä paljon kulkutauteja ja nälkääkin, niin ne laiheliinit olivat herkempiä kuolemaan tauteihin(?), joten henkiin jäivät nämä tyypit, joiden kroppa säilöi rasvaa paremmin. Me nykyisin pulleat voimme siis kiittää esivanhempiamme...

Varsinkin itäsuomalaisten geeniperimä on ehtaa metsästäjä-keräilijä-tavaraa, suunniteltu siihen että silloin syödään kun ruokaa on ja se mitä ei heti kuluteta jää visusti pahanpäivän varalle jemmaan. Liian voimakas ja nopeasti nouseva kylläisyydentunne on tuollaisissa oloissa ollut selviytymistä haittaava tekijä.

Länsisuomalaiset ovat tyypillisesti hoikempia, kun perimä tulee enemmän pitkänlinjan maanviljelijä/karvankasvattajakansoilta joilla ravinnonsaanti on ollut tasaisempaa läpi vuoden ja vuosien. 

Sanos muuta!

terv. yks itäsuomalaiset geenit omaava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Kyllähän porkkanaa nykyäänkin suositellaan syötäväksi, mutta ei se hampaita vahvista.

Porkkanan syönti ei suoraan vahvista hampaita, mutta se vahvistaa hampaiden kiinnityskudoksia ja jos on paljon lapsena syönyt paljon pureskelua vaativia ruokia, esimerkiksi jyviä, pähkinöitä ja juureksia ( raakana) niin myös leukaluu vahvistuu. Ja nämä asiat sitten "vahvistavat" hampaitakin. Eli ei ihan tuulesta temmattua, joskaan ei ihan oikeinkaan.

Hammaslääkärini sanoo aina, että nykyihmisten hampaita suojaa juuri se, että ruoka on yleensä pehmeää. Olen muutenkin miettinyt miten ihmiset ennen (kymmeniä vuosia sitten) hoitivat hampaitaan. Joskushan oli ihan tavallista, että nuorella aikuisella oli jo tekarit. Eikö hampaita harjattu lainkaan? Siis ei kai silloin naposteltu koko ajan ja vedetty sokeria ja limsaa eli luulisi, että ihan tekarikuntoon ei olisi hampaita saanut, jos edes joskus harjasi?

ohis

Suomessa hampaiden harjaamista pidettiin yleisesti täysin turhana vielä 60-luvulla ja väestön hampaat olivat Euroopan huonoimpia. Tilanne alkoi parantua 70-luvun alussa kun kansanterveyslakia uusittiin, lasten hammashoito määrättiin kuntien vastuulle ja harjaamista alettiin mm. opettamaan lapsille kouluissa.

Monessa muussa maassa, esim Yhdysvalloissa, toinen maailmansota oli käännekohta koska sotilaat koulutettiin sotimisen lisäksi myös harjaamaan hampaansa (jotta pysyvät taistelukykyisinä) ja veivät sitten sodan päätyttyä opin koteihinsa.

Äitini sanoi että kun hän oli 50-luvulla lapsi niin hampaat pestiin kerran viikossa, viikottaisen saunan yhteydessä. Samalla harjalla koko perhe.. Hänen mukaansa normikäytäntö niissä perheissä joissa hampaita ylipäätään harjattiin. 

1970-luvun alussa oltiin päästy jo niin pitkälle, että hampaat piti harjata päivittäin, mutta hammastahnaa annettiin lapsille vain kerran viikkoon.

Synnyin 1960-luvun puolella ja vauvana sain öisin sänkyyn mukaan sokerivesipullon. Minulla olikin ihan reikäiset maitohampaat ja pysyvät hampaat oli jo puhjetessaan reikäiset. Ensimmäisen kerran suuhuni katsottiin viimeisellä neuvolareissulla ennen koulua ja sain moitteita reikäisistä hampaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vatsatautiin jaffaa niin siitäkin jo iät ja ajat puhuttu. Taitaa vaan ruokkia tautia lisää. Nykyään kyllä sanotaan, että vesi parasta juomaa silloin kun jotenkuten sisällä pysyy. 

Juon itse Jaffaa oksennustaudissa. Syy on se, että oksennan joka tapauksessa vaikka kuinka monta kertaa ja Jaffa maistuu samalta mennen tullen... Muuten oksennan vain niitä keltaisia ja vihreitä kammottavia myrkkyjä. Voi olla, että Jaffan takia oksennan pari lisäkertaa, mutta on se sen arvoista... Ymmärrän kyllä hyvin, ettei Jaffa tautia paranna, ei paranna mikään.

Sokerilimu mahataudissa ei välttämättä ole niin huono idea kuin luulisi, jenkeissä sitä suositellaan edelleen. Samoin gastropareesin hoidossa on ensiapuna käytetty joskus litratolkulla aitoa kokista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Kyllähän porkkanaa nykyäänkin suositellaan syötäväksi, mutta ei se hampaita vahvista.

Porkkanan syönti ei suoraan vahvista hampaita, mutta se vahvistaa hampaiden kiinnityskudoksia ja jos on paljon lapsena syönyt paljon pureskelua vaativia ruokia, esimerkiksi jyviä, pähkinöitä ja juureksia ( raakana) niin myös leukaluu vahvistuu. Ja nämä asiat sitten "vahvistavat" hampaitakin. Eli ei ihan tuulesta temmattua, joskaan ei ihan oikeinkaan.

Hammaslääkärini sanoo aina, että nykyihmisten hampaita suojaa juuri se, että ruoka on yleensä pehmeää. Olen muutenkin miettinyt miten ihmiset ennen (kymmeniä vuosia sitten) hoitivat hampaitaan. Joskushan oli ihan tavallista, että nuorella aikuisella oli jo tekarit. Eikö hampaita harjattu lainkaan? Siis ei kai silloin naposteltu koko ajan ja vedetty sokeria ja limsaa eli luulisi, että ihan tekarikuntoon ei olisi hampaita saanut, jos edes joskus harjasi?

ohis

Ei vedetty makeisia ja limsaa, mutta sokeria käytettiin paljon säilöntään. Marjat säilyivät mm. hilloina ja mehuina juuri sokerin turvin. Monissa perinteisissä suolakurkkuresepteissäkin on tyyliin 2 osaa vettä, 1 osa sokeria ja 1 osa etikkaa. Muistaakseni suomalaisten sokerinkulutus oli suurimmillaan 60-70-luvuilla ja nykyään sitä käytetään selvästi vähemmän vaikka hilloista ja mehuista onkin limuun ja karkkiin siirrytty.

No just näin itsekin muistelen. Mielikuvissa 70-luvulta näen oikein kun aina oli se sokeriastia pöydässä ja pulleaposkinen pikkuveikka lappaa puuroonsa sokeria ruokalusikalla. Hän oli mua nuorempi ja syntyi just siihen vaiheeseen kun kauppoihin tuli ne sokeriset jogurtit ja limsat.

Joskus 70-luvulla alettiin sokerin haitat todella tiedostaa ja minä ja äiti opettelimme juomaan kahvin ilman sokeria. Meillä kotona ei myöskään (toisin kuin yleisesti kodeissa) leivottu pullaa ja kakkuja viikoittain. Mutta tämä oli varmaan vielä erilaista silloin.

Kesätöissä ihmettelin aina sitä kun suurella osalla työntekijöitä oli aina joka päivä kahville pulla, viineri tai joku muu makea syötävä. Se oli siihen aikaan ihan perusjuttu. Itse en ollut kotona siis tottunut tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homeesta tulee hyvä lauluääni, sanottiin, ja kaavittiin leipäpalan tai hilopurkin päältä isoimmat homelaatat pois. Toisaalta, en muista kyllä että kukaan olisi

pahemmin sairastunut.

Ja sitten se Rymd - mehujauhe, jota sekoitettiin veteen ja lapset tykkäsivät!

Nämä on paljon varhaisempia muistoja.

Niin on. Homeen terveysvaikutusten kehumista epäilen kokonaan. Rymd oli myynnissä 1970-luvulla. Maistui vähän samalle kuin Sitso.

Homeelle keksittiin positiivisia vaikutuksia, kun ruokaa ei saanut heittää hukkaan. Lapsena sitä uskoi mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lasten kesken levinnyt 70-luvulla käsitys, että banaanissa on banaanimatoja, joten niitä ei voi syödä. Kyselin kaverilta kylässä, että missä ne banaanimadot ovat ja hän näytti niitä kuoresta irtoavia säikeitä, kun kuorii, että siinähän niitä on. Sanoin, että ei nuo mitään matoja ole, kuin kuoren suikaleita, niin seuraavaksi hän väitti, että banaanin siemenet ovat niitä banaanimatoja.

Vaikka järki ja vanhemmat sanoivat, että ei niissä mitään matoja ole, silti pelkäsin pitkään banaanimatoja.

Nykyään myydään lähestulkoon pelkästään siemenettömiä banaaneja.

Banaanissa ei ole siemeniä. Ne on jo alunperinkin villeinä  versoista lisääntyviä. Banaani levisi jo hyvin varhain laajalle ihmisten mukana.

On ollut ennen jalostusta. Nytkin voit erottaa jotain siemenistä muistuttavaa kun tarkkaan katsot.

Olet oikeassa. Villibanaanissa on siemenet. Mutta banaani levisi siemenettömänä jo kivikaudella.

En ole elänyt ihan kivikaudella, mutta muistan lapsuudessa 1970 luvulla oli banaanista keskustan ympärillä tummia siemeniä, enää ei ole.

Jep. Niissä oli sellaisia pieniä mustia pehmeitä siemeniä silloin. Banaanituotantohan on vaihtanut valtalajikkeen kokonaan pariin kertaan vuosisadan aikana tautien takia. Esimerkiksi banaanit joita syötiin 60-luvulla olivat täysin eri lajiketta kuin nykyään. Ylipäätään hedelmät ja kasvikset olivat 70-luvulla vielä ikään kuin vähemmän jalostettuja, lähempänä alkuperäistä, hyvässä ja pahassa.

Paprikan historiahan on yllättävän lyhyt, kannattaa googlata. Alkuperäinen lajike on miedosti tulinen Mexibelle, josta unkarilaiset alkoivat 1920-luvulla jalostaa tulisuutta pois. Se oli prosessi joka kesti kymmeniä vuosia silloisilla primitiivisillä menetelmillä. Nykyinen täysin kapsaisiinivapaa vetinen ja mauton paprika on noin sata vuotta vanha, ihmisen luomus.

Se 70-luvun appelsiinimehu:), kuten jo aiemmin kirjoitinkin. Koulussa se jaettiin sellaisina desin, puolentoista pieninä pönttöinä, ja sen juominen vaati irvistelyä aika pitkään.

Minulle jäi siitä appelsiinihaposta kammo. En vieläkään osta mielelläni Valion appelsiinituoremehua, kun ainakin meidän koulussa ne pikkupöntöt olivat Valion.

N58

Hei jos joskus muutat mielesi, Valion luomuappelsiinimehu on supermakeaa! Suosittelen. Lapsetkin ovat siitä tykänneet meillä kovasti. 

Mehumaija kirjoitti:

Fruktoosia? Siitähän on viime aikoina varoiteltu.

Fruktoosia? Sitähän aikoinaan hehkutettiin varsinaisena terveystuotteena! Meillekin sitä ostettiin kun mentiin muotioikkujen mukaan. Idea oli se, että koska fruktoosi on makeampaa kuin tavallinen sokeri, sitä käytetään vähemmän, mikä on terveellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lasten kesken levinnyt 70-luvulla käsitys, että banaanissa on banaanimatoja, joten niitä ei voi syödä. Kyselin kaverilta kylässä, että missä ne banaanimadot ovat ja hän näytti niitä kuoresta irtoavia säikeitä, kun kuorii, että siinähän niitä on. Sanoin, että ei nuo mitään matoja ole, kuin kuoren suikaleita, niin seuraavaksi hän väitti, että banaanin siemenet ovat niitä banaanimatoja.

Vaikka järki ja vanhemmat sanoivat, että ei niissä mitään matoja ole, silti pelkäsin pitkään banaanimatoja.

Nykyään myydään lähestulkoon pelkästään siemenettömiä banaaneja.

Banaanissa ei ole siemeniä. Ne on jo alunperinkin villeinä  versoista lisääntyviä. Banaani levisi jo hyvin varhain laajalle ihmisten mukana.

On ollut ennen jalostusta. Nytkin voit erottaa jotain siemenistä muistuttavaa kun tarkkaan katsot.

Olet oikeassa. Villibanaanissa on siemenet. Mutta banaani levisi siemenettömänä jo kivikaudella.

En ole elänyt ihan kivikaudella, mutta muistan lapsuudessa 1970 luvulla oli banaanista keskustan ympärillä tummia siemeniä, enää ei ole.

Jep. Niissä oli sellaisia pieniä mustia pehmeitä siemeniä silloin. Banaanituotantohan on vaihtanut valtalajikkeen kokonaan pariin kertaan vuosisadan aikana tautien takia. Esimerkiksi banaanit joita syötiin 60-luvulla olivat täysin eri lajiketta kuin nykyään. Ylipäätään hedelmät ja kasvikset olivat 70-luvulla vielä ikään kuin vähemmän jalostettuja, lähempänä alkuperäistä, hyvässä ja pahassa.

Paprikan historiahan on yllättävän lyhyt, kannattaa googlata. Alkuperäinen lajike on miedosti tulinen Mexibelle, josta unkarilaiset alkoivat 1920-luvulla jalostaa tulisuutta pois. Se oli prosessi joka kesti kymmeniä vuosia silloisilla primitiivisillä menetelmillä. Nykyinen täysin kapsaisiinivapaa vetinen ja mauton paprika on noin sata vuotta vanha, ihmisen luomus.

Se 70-luvun appelsiinimehu:), kuten jo aiemmin kirjoitinkin. Koulussa se jaettiin sellaisina desin, puolentoista pieninä pönttöinä, ja sen juominen vaati irvistelyä aika pitkään.

Minulle jäi siitä appelsiinihaposta kammo. En vieläkään osta mielelläni Valion appelsiinituoremehua, kun ainakin meidän koulussa ne pikkupöntöt olivat Valion.

N58

Hei jos joskus muutat mielesi, Valion luomuappelsiinimehu on supermakeaa! Suosittelen. Lapsetkin ovat siitä tykänneet meillä kovasti. 

Oikeen supermakeaa!! Tervetuloa diabetes!