Lue keskustelun säännöt.
Miksei noissa "köyhä äiti" jutuissa lapset voi olla isällä?
05.10.2019 |
Miksei isälle lähivanhemmuutta, niin kauan että taloudellinen tilanne paranee? Miksi lasten pitää kärsiä siitä ettei äidillä ole varaa ruokaan?
Olen itsekin köyhä, mutta ruoasta en ikinä tingi. Enkä lasten vaatteista, sillä ne saa helposti käytettynä. Synttäritkin järjestetään joka kerta. Vuorottelemme isän kanssa kustannuksissa.
Kommentit (149)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettisin myös tarkkaan ennen mahdollisen lemmikin hankintaa, sillä lemmikit vaativat kaupan valmiita ruokia ja saattaa tulla eläinlääkärikuluja tms.
Huokaus...
Lemmikki oli hankittu ENNEN köyhyyttä. Lue ja sisäistä lukemasi.
Lemmikit eivät vaadi kaupan valmiita ruokia, päinvastoin. Joku Latz voi pilata kissan terveyden ja halp+a koiranruoka koiran terveyden. Raakaruokinta olisi parasta ja terveellisintä ja myös halvempaa lemmikille (vitamiinit saatava).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä jutuissa ei koskaan puhuta tuloista (ja menoista) mitään?
Juuri mietin samaa. En halua vähätellä äidin kokemusta, osaksi tuo valtava köyhyys tuntuu varmasti niin ylivoimaiselta muun elämäntilanteen takia. Onhan se iso pudotus "tavallisesta keskiluokkaisesta elämästä" (mikä on usein yhtä suurta kulutusjuhlaa, tarkoittamatta syyllistää ketään) pienille tuloille. Se, että lainat kerkesivät ulosottoon kertoo paljon tilanteen kaikkinielevyydestä.
Ei ole nimittäin helppoa viilata kulurakennetta alaspäin, jos ei ole oppinut köyhäksi "alusta asti". Minä aikanaan 10 vuotta sitten kuvittelin eläväni nuukasti. Nyt tiedän olleeni varsinainen Kroisos, ja nykyäänkin olisi monesta kohtaa varaa pihistää, enkä vaan jaksa tai halua.
Esimerkiksi helmikuussa 5-henkisen perheeni ruokakustannukset olivat 280 euroa, sisältäen 2 lämmintä ruokaa päivittäin. Nyt taas monta kuukautta on tuo sama summa ollut lähemmäs 600, koska en vaan ole jaksanut/pystynyt tehdä ihan kaikkea köyhimmän mukaan, koska ei ole ollut pakko.
Tämä äiti on reumasairas. Se vaikuttaa varmasti arkeen enemmän kuin me terveet osaamme ajatella.
Mutta siltikin jäin kaipaamaan laskelmia, mihin ne rahat oikein menevät? Köyhä saa Suomessa valtavan määrän tukia. Ehkä 2 ihmistä ei sitten saa niin paljon? Joskus laskeskelin Kelan laskurilla, paljonko meidän perheelle olisi sosiaalitukea luvassa, jos pitäisi hakea. Summa oli mielestäni tähtitieteellinen, tulemme toimeen paljon vähemmällä. Ja silti järjestetään kaverisynttäreitä ja käydään, vaikka välillä lahja vähän nolottaakin, koska se on maksaa korkeintaan kympin.
Köyhät perheet saisivat lakata voivottelemasta lapsilleen vähävaraisuuttaan. Meidän lapsilla ei ole aavistustakaan, miksi emme käy ulkomailla (isi ei pidä lentämisestä), tai miksi kaupasta välillä ostetaan vain välttämättömin (äiti unohti/ei jaksanut kantaa niin paljon). Opetan säästäväisyyttä, koska se on hyve, en siksi, ettei meillä olisi varaa, vaikka se onkin usein todellinen syy. En vain kerro sitä lapsille. Koen ylipäätään vastenmielisenä nykyisen jatkuvan rahasta puhumisen lasten kanssa, oli sitä sitten vähän tai paljon.
Mä olen samaa mieltä että voivotella ei missään nimessä saisi, mutta en pidä kyllä hyvänä sitäkään jos lapset kuvittelee vaan että varaa olisi vaikka ja mihin mutta vanhemmat ei vaan halua sitä rahaa käyttää.
En mä itse ainakaan pysty lapsille valehtelemaan kun ne kysyy että miksi mä en mene kampaajalle tai miksi leikkaan heidän ja isänsäkin hiukset itse usein eikä kampaaja että joo ihan siksi kun mä tykkään itse leikata. Eihän se ole totuus. Juteltiin tuostakin sitten lasten kanssa että ihan sen vuoksi leikkaan nyt itse kun en itse ole nyt töissä ja isän palkkakaan ei ole iso että pitää vähän miettiä mihin rahaa laittaa. Että kannattaako meidän mennä parturiin leikkauttamaan hiukset ja tinkiä ruokaostoksista vai leikata itse ja jättää ruokabudjettiin enemmän rahaa. Kumpi on fiksumpaa? Samaa järkevyyttä rahan käyttöön opetan muutenkin. Lapsi voi haluta jotain tavaraa tosi paljon, sitten mietitään miksi hän sitä tahtoo (siksi kun kavereillakin on/itse haluaa ja tarvitsee) ja mitä pitäisi tehdä tai mistä luopua jos se todella ostettaisiin.
En siis todella voivottele lapsille tilannetta mutta olen sen faktan heille opettanut että todella, todella harvalla on tuosta noin vaan mahdollisuus ostaa kaikki mitä haluaa hinnoista välittämättä. Kaikki muut joutuvat pohtimaan ja vertailemaan asioita ennen rahankäyttöä. Olen tietysti voinut aiheuttaa lapsille jotain piileviä traumoja mutta ainakin vielä näyttää siltä että ihan fiksuja niistä kasvaa. Ja uskaltavat kysyä, pyytää ja ehdottaa esim. mielenkiintoisia harrastusjuttuja jotka kiinnostaisivat, lahjoja kavereiden synttäreille, mitä nyt tarvitsevatkaan. Kaikki ei aina todellakaan toteudu mutta tietävät esim. sen että he ja heidän tarpeet on etusijalla ja jos tarvitsee esim. isompia vaatteita tai kenkiä tai mitä nyt vaan niin aina jotenkin laitetaan onnistumaan. Ei mulla itsellä ole ollut vuosikausiin rahaa ostaa itselleni mitään uutta tai esim. kahvitella kavereiden kanssa kodin ulkopuolella kun aina ne rahat jotka varaan sellaiseen kuluu johonkin lasten juttuihin mutta viis siitä.
Surkeinta mun mielestä on just se, jos lapsi alkaa pikkuaikuiseksi raha-asioissa ja ei enää edes uskalla pyytää vanhemmiltaan mitään. Se riski on silloin kun vanhemmat kaataa sen pienituloisuutensa lasten koskaan ja syyllistää lapsia siitä, kuinka paljon heihin kuluu rahaa. Itselläkin on yksi tuttu joka aina voivottelee lasten kuullen että kauheeta kun taas pitää ostaa lapsille sitä ja tätä, mistä hän oikein rahat taas repii. Tosi kiva lapsille joutua kuuntelemaan tuollaista... Mutta sama lasten syyllistymisriski on kyllä siinäkin jos ei siitä rahan vähyydestä puhuta ja esitetään vaan että no ei osteta kun ei haluta ostaa. Kyllä ne lapset sen jossain vaiheessa tajuaa että mikä siellä on se perimmäinen syy ja sitten asiasta tulee taas lapselle häpeä kun se on salattu ja vaiettu.
"Ja tuo ettei ole sopivia vaatteita Prismaan kuulostaa tosi oudolta. Asun itsekin Oulussa ja ihan kirppisvaatteissa Prismassa käyn, enkä edes mite kään siistin näköisenä. Ap"
Tämä lienee enemmän jotain itsetuntoon ja köyhyyden tuomaan lannistukseen liittyvää. Itse en ole köyhä, mutta pienituloinen, ja tykkään kirppiksistä ihan muistakin syistä kuin halpojen vaatteiden takia. Olen ostanut kirpputorilta jopa vaatteet vähän hienompiin edustustilaisuuksiin, eikä niistä mitenkään näe, että ovat kirppisvaatteita. Käyttövaatteita olen saanut tosi halvalla ja jopa ilmaiseksi, mutta ihan kivannäköisiä ne ovat. Nykyisinhän kirppiksiä on aika monenlaisia.
Ja alkuperäiseen kysymykseen... voihan olla, että isä on yhtä köyhä. Tai sitten lapselle olisi henkisesti kuitenkin raskasta joutua kokonaan eroon äidistä, jonka kanssa on asunut koko lapsuutensa. Tai sitten isää ei ole. Tai isä asuu vaikka niin kaukana, että lapsen koko elämä mullistuisi liikaa. Lähtökohtaisesti se olisikin vähän epäinhimillinen lähtökohta, että köyhyyden vuoksi menettäisi lapsensa - tai lapsi toisen vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksan näissä ihmetellä että se auto on työttömälle köyhälle pakollinen. Kovasti kuitenkin vakuutellaan että siihen ei mene rahaa.
Minä kuljen työmatkat bussilla talvisin ja pyörällä sulan maan aikaan koska auton pitäminen tulisi mielestäni turhan kalliiksi. Varsinkin sen halvan ja vanhan auton, koska sitä joutuisi koko ajan viemään jonnekin korjattavaksi. Bensa maksaa halpaan autoon saman verran kuin kalliiseen ja vakuutukset ja verot on pakollisia..
Jos bussi kulkee esim. kerran päivässä, auto on kyllä pakollinen, jos ei aio aina olla puolipäivää etuajassa tai myöhässä kaikkialta.
Missä päin Oulua bussi kulkee kerran päivässä?
Onhan Ouluun liittynyt noita maalaispaikkakuntia haja-asutusalueineen, tosin en niiden bussiyhteyksistä tiedä, mutta ei ne yleensä kovin korvessa kovin moni bussi kulje, ja nekin vähät vain kouluaikoina.
Eli et pysty kertomaan.
No en pysty niin, mutta mielestäni vaikka Ylikiiminki on maaseutua jossa pitkät välimatkat.
Itse en asu Oulussa, mutta täältäkään ei millään pääse bussilla siihen aikaan että ehtisi Oulun bussiin normaalin työajan puitteissa, kesällä ja lomilla kulkee vain palvelulinja joka on joskus klo 10 kirkonkylällä.
Tai pitää kävellä useita kilometrejä, esim. 10 km. Ja jos pitää vielä lapset toimittaa hoitoon niin ei kyllä onnistu.
Luulen että monissa muissa nykyään Ouluun kuuluvissa maalaiskunnissa on ihan sama juttu. Niissä asuu ihmisiä joilla on vaikkapa 50 km keskustaan, joista noita busseja kaupunkiin kulkee.
No tervehdys täältä Ylikiimingistä! Linja 36 kulkee Oulun keskustaan 9 kertaa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sitten on arvon raadin mukaan tarpeeksi köyhä kertoakseen sen lehtien palstoilla. Eikö tuon perheen elämä kuulostanut riittävän vähävaraiselta?
Mun naapuri yh on pienituloinen ja rahat koko ajan loppu. Ja täytyy myöntää, että en haluaisi elää niin pienen rahamäärän kanssa.
Mutta rouva ostaa yhdelle 3v. lapselle enemmän vaatteita kuin meillä kahdelle, jolloin osa vaatteista jää käyttämättä. Mattoja ja sisustuskrääsää tarttuu kaupasta mukaan joka kuukausi, rihkamakoruja, kaikkea söpöä blingblingiä ja alennusmyynneistä ostetaan kun oli niin halpaa ja oikeaa kokoa. Lapsi juo maitoa/kaakaota 3 litraa päivässä ja vaippoja menee sen vuoksi 10 kpl vrk. Vettä ei voi juoda kun se on niin pahaa ja joka kauppareissulla ostetaan jäätelö/pasteija/suklaapatukka/irtokarkkeja. Kännykkä piti uusia, niin piti saada 400€ puhelin kun halvemmista ei saanu mitään kivää väriä jne. Ja sitten tosiaan valitetaan kun laskuja jää maksamatta ja täytyy taas yrittää joltain lainata rahaa.
Mutta siis en tiedä kuinka itse pärjäisin samoilla rahoilla, mutta varmasti järkevämmällä osteskelulla saisi pienet rahat riittämään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksan näissä ihmetellä että se auto on työttömälle köyhälle pakollinen. Kovasti kuitenkin vakuutellaan että siihen ei mene rahaa.
Minä kuljen työmatkat bussilla talvisin ja pyörällä sulan maan aikaan koska auton pitäminen tulisi mielestäni turhan kalliiksi. Varsinkin sen halvan ja vanhan auton, koska sitä joutuisi koko ajan viemään jonnekin korjattavaksi. Bensa maksaa halpaan autoon saman verran kuin kalliiseen ja vakuutukset ja verot on pakollisia..
Jos bussi kulkee esim. kerran päivässä, auto on kyllä pakollinen, jos ei aio aina olla puolipäivää etuajassa tai myöhässä kaikkialta.
Missä päin Oulua bussi kulkee kerran päivässä?
Onhan Ouluun liittynyt noita maalaispaikkakuntia haja-asutusalueineen, tosin en niiden bussiyhteyksistä tiedä, mutta ei ne yleensä kovin korvessa kovin moni bussi kulje, ja nekin vähät vain kouluaikoina.
Eli et pysty kertomaan.
No en pysty niin, mutta mielestäni vaikka Ylikiiminki on maaseutua jossa pitkät välimatkat.
Itse en asu Oulussa, mutta täältäkään ei millään pääse bussilla siihen aikaan että ehtisi Oulun bussiin normaalin työajan puitteissa, kesällä ja lomilla kulkee vain palvelulinja joka on joskus klo 10 kirkonkylällä.
Tai pitää kävellä useita kilometrejä, esim. 10 km. Ja jos pitää vielä lapset toimittaa hoitoon niin ei kyllä onnistu.
Luulen että monissa muissa nykyään Ouluun kuuluvissa maalaiskunnissa on ihan sama juttu. Niissä asuu ihmisiä joilla on vaikkapa 50 km keskustaan, joista noita busseja kaupunkiin kulkee.No tervehdys täältä Ylikiimingistä! Linja 36 kulkee Oulun keskustaan 9 kertaa päivässä.
Kulkeeko se sieltä kunnan rajoilta asti? Jostain vuotosta tai mitä siihen kuntaan nyt kuuluu? Eikö se ole aika laaja kunta sekin?
Terveiset naapurikunnasta vaan sinnekin, kiva jos teillä toimii julkinen liikenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä jutuissa ei koskaan puhuta tuloista (ja menoista) mitään?
Juuri mietin samaa. En halua vähätellä äidin kokemusta, osaksi tuo valtava köyhyys tuntuu varmasti niin ylivoimaiselta muun elämäntilanteen takia. Onhan se iso pudotus "tavallisesta keskiluokkaisesta elämästä" (mikä on usein yhtä suurta kulutusjuhlaa, tarkoittamatta syyllistää ketään) pienille tuloille. Se, että lainat kerkesivät ulosottoon kertoo paljon tilanteen kaikkinielevyydestä.
Ei ole nimittäin helppoa viilata kulurakennetta alaspäin, jos ei ole oppinut köyhäksi "alusta asti". Minä aikanaan 10 vuotta sitten kuvittelin eläväni nuukasti. Nyt tiedän olleeni varsinainen Kroisos, ja nykyäänkin olisi monesta kohtaa varaa pihistää, enkä vaan jaksa tai halua.
Esimerkiksi helmikuussa 5-henkisen perheeni ruokakustannukset olivat 280 euroa, sisältäen 2 lämmintä ruokaa päivittäin. Nyt taas monta kuukautta on tuo sama summa ollut lähemmäs 600, koska en vaan ole jaksanut/pystynyt tehdä ihan kaikkea köyhimmän mukaan, koska ei ole ollut pakko.
Tämä äiti on reumasairas. Se vaikuttaa varmasti arkeen enemmän kuin me terveet osaamme ajatella.
Mutta siltikin jäin kaipaamaan laskelmia, mihin ne rahat oikein menevät? Köyhä saa Suomessa valtavan määrän tukia. Ehkä 2 ihmistä ei sitten saa niin paljon? Joskus laskeskelin Kelan laskurilla, paljonko meidän perheelle olisi sosiaalitukea luvassa, jos pitäisi hakea. Summa oli mielestäni tähtitieteellinen, tulemme toimeen paljon vähemmällä. Ja silti järjestetään kaverisynttäreitä ja käydään, vaikka välillä lahja vähän nolottaakin, koska se on maksaa korkeintaan kympin.
Köyhät perheet saisivat lakata voivottelemasta lapsilleen vähävaraisuuttaan. Meidän lapsilla ei ole aavistustakaan, miksi emme käy ulkomailla (isi ei pidä lentämisestä), tai miksi kaupasta välillä ostetaan vain välttämättömin (äiti unohti/ei jaksanut kantaa niin paljon). Opetan säästäväisyyttä, koska se on hyve, en siksi, ettei meillä olisi varaa, vaikka se onkin usein todellinen syy. En vain kerro sitä lapsille. Koen ylipäätään vastenmielisenä nykyisen jatkuvan rahasta puhumisen lasten kanssa, oli sitä sitten vähän tai paljon.
Mä olen samaa mieltä että voivotella ei missään nimessä saisi, mutta en pidä kyllä hyvänä sitäkään jos lapset kuvittelee vaan että varaa olisi vaikka ja mihin mutta vanhemmat ei vaan halua sitä rahaa käyttää.
En mä itse ainakaan pysty lapsille valehtelemaan kun ne kysyy että miksi mä en mene kampaajalle tai miksi leikkaan heidän ja isänsäkin hiukset itse usein eikä kampaaja että joo ihan siksi kun mä tykkään itse leikata. Eihän se ole totuus. Juteltiin tuostakin sitten lasten kanssa että ihan sen vuoksi leikkaan nyt itse kun en itse ole nyt töissä ja isän palkkakaan ei ole iso että pitää vähän miettiä mihin rahaa laittaa. Että kannattaako meidän mennä parturiin leikkauttamaan hiukset ja tinkiä ruokaostoksista vai leikata itse ja jättää ruokabudjettiin enemmän rahaa. Kumpi on fiksumpaa? Samaa järkevyyttä rahan käyttöön opetan muutenkin. Lapsi voi haluta jotain tavaraa tosi paljon, sitten mietitään miksi hän sitä tahtoo (siksi kun kavereillakin on/itse haluaa ja tarvitsee) ja mitä pitäisi tehdä tai mistä luopua jos se todella ostettaisiin.
En siis todella voivottele lapsille tilannetta mutta olen sen faktan heille opettanut että todella, todella harvalla on tuosta noin vaan mahdollisuus ostaa kaikki mitä haluaa hinnoista välittämättä. Kaikki muut joutuvat pohtimaan ja vertailemaan asioita ennen rahankäyttöä. Olen tietysti voinut aiheuttaa lapsille jotain piileviä traumoja mutta ainakin vielä näyttää siltä että ihan fiksuja niistä kasvaa. Ja uskaltavat kysyä, pyytää ja ehdottaa esim. mielenkiintoisia harrastusjuttuja jotka kiinnostaisivat, lahjoja kavereiden synttäreille, mitä nyt tarvitsevatkaan. Kaikki ei aina todellakaan toteudu mutta tietävät esim. sen että he ja heidän tarpeet on etusijalla ja jos tarvitsee esim. isompia vaatteita tai kenkiä tai mitä nyt vaan niin aina jotenkin laitetaan onnistumaan. Ei mulla itsellä ole ollut vuosikausiin rahaa ostaa itselleni mitään uutta tai esim. kahvitella kavereiden kanssa kodin ulkopuolella kun aina ne rahat jotka varaan sellaiseen kuluu johonkin lasten juttuihin mutta viis siitä.
Surkeinta mun mielestä on just se, jos lapsi alkaa pikkuaikuiseksi raha-asioissa ja ei enää edes uskalla pyytää vanhemmiltaan mitään. Se riski on silloin kun vanhemmat kaataa sen pienituloisuutensa lasten koskaan ja syyllistää lapsia siitä, kuinka paljon heihin kuluu rahaa. Itselläkin on yksi tuttu joka aina voivottelee lasten kuullen että kauheeta kun taas pitää ostaa lapsille sitä ja tätä, mistä hän oikein rahat taas repii. Tosi kiva lapsille joutua kuuntelemaan tuollaista... Mutta sama lasten syyllistymisriski on kyllä siinäkin jos ei siitä rahan vähyydestä puhuta ja esitetään vaan että no ei osteta kun ei haluta ostaa. Kyllä ne lapset sen jossain vaiheessa tajuaa että mikä siellä on se perimmäinen syy ja sitten asiasta tulee taas lapselle häpeä kun se on salattu ja vaiettu.
Minä pystyn lapsille varsin helposti valehtelemaan, toistaiseksi olen vasta asuntoautosta ja toisesta talosta nähnyt tarpeelliseksi selittää, että ne ovat sen luokan hankintoja, ettei niitä noin vain osteta. Parturista he eivät edes ole kyseenalaistaa, miksi välillä leikkaan itse.
Vanhin lapseni on vasta 7-vuotias, en osaa näin äkkiseltään sanoa, missä iässä vanhempien raha-asiat kuuluisivat pienimmässäkään määrin lapsille. Haluan heidän elävän huolettoman lapsuuden. Minusta lapsen on paljon helpompi kiukutella aikuisen "eitä" vastaan, jos hän ei tiedä, mikä oikea syy on. Säästäväisyyteen ja harkitsevuuteen voi tosiaan opettaa ilman köyhyyden harmittelua.
Ei kuulosta pahalta sinunkaan tapasi, olemme samaa mieltä voivottelusta. Esim. silloin kun aikuinen ei kestä ihan vain kieltää lapselta jotain mieluista ja haluttavaa, on tietysti houkutus vedota rahapulaan: "Kyllä muuten, mutta kun ei ole rahaa." Minusta lapsi kokee näin aivan eri tavalla osattomuutta kuin kuullessaan vaikka "ei me nyt sellaista osteta, toisella kertaa". Ääh, tyhmä äiti. Kyllä aikuisen pitää kestää.
En kuitenkaan voi mitenkään uskoa, että asioiden todellisen laidan joskus lapselle selvitessä hän kokisi sen enempää häpeää tai syyllisyyttä. Enhän minäkään köyhyyttämme häpeä, olen vain sitä mieltä, että se ei ole lasten asia. Päinvastoin, uskon, että lapset ovat siinä vaiheessa kypsiä ymmärtämään, miksi näitä asioille ei heille kerrottu.
-Tuo lainaamasi
Mielenkiintoista tosiaan tuo ajattelutapa, että Prismaan pitäisi jotenkin pukeutua. Minä koen noin ainoastaan Stockmannin kohdalla. Prismassahan ne muutkin köyhät käyvät, miksi ihmeessä sinne pitäisi tälläytyä? Tuo on väkisinkin joku korvien välissä oleva juttu, että kokee olevansa köyhempi kuin on.
Ja hassua kyllä, minunkin silmään pisti tuo Haglöfsin takki. No ulkoilijalla toki pitää olla hyvät vermeet ja se on ehkä parempina aikoina hankittu. Mutta jos tulee lehteen avautumaan köyhyydestä, niin eikö sieltä kaapista olisi jotain halvempaa vaatetta päälle löytynyt? Ihan vaan sen takia, ettei ihmiset takerru tuohon Haglöfsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottamatta nykyajan yh äityleihin kantaa...
On nyt pakko kommentoida kun just eilen ihmeteltiin jonkun kanssa miksi aina väutetään kaalin olevan halpaa. Kaali on iso ja painava. Vähintään 4€ mikäli 2€/kg.
En koskaan näe lähi ässässä puolitettuja tai kaalin paloja. Kokonainen kaali on ainakin tälle nivelreumaiselle liikaa ottaa edes käteen tai kantaa, ja mihin minä sen kotona pistän VA:n jääkaappipakastimessa siksi aikaa, kunnes käyttäisin? Kokonaan? Kokonaista ei voi raastekäyttöön ostaa. Ostaisin 1/6 -1/2 kaalin tai punakaalin, mutta sellaisia ei myydä. Miksi niin ei voida laittaa esille ja markkinoida juttua vähän, niin ihmiset älyäisuvät alkaa käyttää tajutessaan, hei nyt saa järkevänä annoksena
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksan näissä ihmetellä että se auto on työttömälle köyhälle pakollinen. Kovasti kuitenkin vakuutellaan että siihen ei mene rahaa.
Minä kuljen työmatkat bussilla talvisin ja pyörällä sulan maan aikaan koska auton pitäminen tulisi mielestäni turhan kalliiksi. Varsinkin sen halvan ja vanhan auton, koska sitä joutuisi koko ajan viemään jonnekin korjattavaksi. Bensa maksaa halpaan autoon saman verran kuin kalliiseen ja vakuutukset ja verot on pakollisia..
Jos bussi kulkee esim. kerran päivässä, auto on kyllä pakollinen, jos ei aio aina olla puolipäivää etuajassa tai myöhässä kaikkialta.
Etenkin, kun työpäivä alkaa aamulla klo 6 eikä bussit kulje.
Ei tarvitse asua kovin periferiassa että auto on pakollinen, etenkin jos työt on toisessa sellaisessa.Työssä käyvät toki eri asia, avaus koski sellaista joka ei ole töissä.
Omasta autosta on ainakin minun alallani pelkkää hyötyä. Ilman autoa en olisi saanut ensin sijais -ja sitä myöten vakityötä. Nyt olen vaihtanut työpaikkaa vieläkin kauemmas.
Ennen kuin ajoin kortin, minulta meni työmahdollisuuksia sen takia.
Myöskään asuminen nykyisessä paikassa ei onnistuisi ilman autoa. Kotini sijaitsee koko lailla ruuhka-Suomessa, mutta bussivuoroja on lisätty lähinnä ilta-aikaan eivätkä ne kulje niin hyvin kesäisin. Tämä on myös liitosaluetta, jossa palvelut on pitkälti siirretty yhteen keskustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksan näissä ihmetellä että se auto on työttömälle köyhälle pakollinen. Kovasti kuitenkin vakuutellaan että siihen ei mene rahaa.
Minä kuljen työmatkat bussilla talvisin ja pyörällä sulan maan aikaan koska auton pitäminen tulisi mielestäni turhan kalliiksi. Varsinkin sen halvan ja vanhan auton, koska sitä joutuisi koko ajan viemään jonnekin korjattavaksi. Bensa maksaa halpaan autoon saman verran kuin kalliiseen ja vakuutukset ja verot on pakollisia..
Jos bussi kulkee esim. kerran päivässä, auto on kyllä pakollinen, jos ei aio aina olla puolipäivää etuajassa tai myöhässä kaikkialta.
Etenkin, kun työpäivä alkaa aamulla klo 6 eikä bussit kulje.
Ei tarvitse asua kovin periferiassa että auto on pakollinen, etenkin jos työt on toisessa sellaisessa.Työssä käyvät toki eri asia, avaus koski sellaista joka ei ole töissä.
Omasta autosta on ainakin minun alallani pelkkää hyötyä. Ilman autoa en olisi saanut ensin sijais -ja sitä myöten vakityötä. Nyt olen vaihtanut työpaikkaa vieläkin kauemmas.
Ennen kuin ajoin kortin, minulta meni työmahdollisuuksia sen takia.
Myöskään asuminen nykyisessä paikassa ei onnistuisi ilman autoa. Kotini sijaitsee koko lailla ruuhka-Suomessa, mutta bussivuoroja on lisätty lähinnä ilta-aikaan eivätkä ne kulje niin hyvin kesäisin. Tämä on myös liitosaluetta, jossa palvelut on pitkälti siirretty yhteen keskustaan.
Lisään vielä, että oman alani kokoaikaista vakityötä on vaikeaa löytää kotikunnassani. Kuntakin käyttää lähinnä sijaisia. Se on myös melko raskasta, joten liikkuvuus ja vapaus valita työnantajansa on tärkeää henkisen ja sitä kautta ruumiillisen jaksamisen takia.
Minäkin luin tuon jutun. Se mitä kyllä en tajua, on tuo Prisma ja vaatteet juttu, sehän on ihan kahjo ajatustapa jollei sillä vaatetuksella mikä on kehtaa johonkin ässään mennä. Mitä ihmettä? Auton menoja ei kyllä hyväksytä toimeentulotukeen tietenkään, mutta ei kai nyt kukaan pidä niin kalliisti väkisin autoa ellei siihen ole varaa mistään, yli lapsen tarpeiden? Kaipa hänellä silloin on oltava siihen varaa. En ymmärrä, miten silloin voi sanoa, ettei saa irti kasviksia, ihmetyttää kyllä. Jollei ole kasviksiin varaa, miten pitää autoa jollei pakosta tarvi, ja miten voi olla autonpitokuluihin kaikkineen varaa, ellei saa kotimaisia vihanneksia irti? Tarvitseeko lapsi enemmän omaa autoa kuin ruokaa?
Vihanneksien suhteen pitää köyhänä vertailla sitten eri ostopaikat ja pakaste vs tuore, kotimainen vs ulkolainen, luomu vs ei luomu. Kunhan nyt jotain. Prismasta en ensimmäiseksi täällä Oulussa ostelisi vihannestavaraa, vaan Lidlistä, koska Lidlissä on yleensä parempikuntoisempana ja säilyvämpänä parempaa samaan hintaan tai halvemmalla. Halpoja omenoita, omenan tai appelsiinin päivässä ja pari paprikarengasta leivälle, porkkana, lantunpala tai tuoreraastetta tai säilöttyjä marjoja pakkasesta tai marjapuuroa on lapselle kyllä saatava irti mielestäni, koska jollei saa, mihin ne rahat lapselle olevista rahoista menevät? Äidin autoon?
Nyt on ollut syksy, ja kuuluisi olla pakkasessa puolukoita ja viinimarjoja tms. Jos on auto, pitää olla kyetty lähtemään marjaan, jos kerran äiti kykenee luontoon liikkumaan omin jaloin.
Minä olisin ollut, jos kykenisin. Olen pikkupennusta ollut marjastushullu. Minulla ei viime vuosina ole ollut enää ensin kuljetusta ja sitten enää fyysistä kykyä, nytkin rollalla joutunut kulkemaan enkä ole kyetä seisomaan yhtään. Minulla on myös nivelreuma, tohjo jalka ja syöpä tässä tullut tutuksi.
En ole tänä syksynä kyennyt saamaan marjojq irti, edes ajattelemaan, minimituloilla ja huolesta soikeana saanko edes ne miten, tietämättä raha-asioista mitään, kaikki suurena kyssärinä ja kauhea huoli normaalista pakollisista maksettavista. Ei edes puolukoita, mutta kyllä minulla vanhasta on vielä mustia ja punaisia kun aina ennen huolehtinut asiallisesti.
Mutta kyllä Sanginjoella on aivan upeat paikat täynnä marjoja kaiket kesät ja syksyt. Ja monessa muussa suunnassa. Minä olen ennen ainakin päässyt kokoamaan mielettömät määrät, en ole laiskana ollut ja viinimarjat olen ostanut Prismasta tai lähi ässästä joskus jopa 15kg laatikko. Niistä saa kaikenlaista todella hyvää vanhanaikaista ruokaa ja välipaloja, esimerkiksi muutama rkl halvinta rahkaaja kourallinen jäisiä marjoja.
Jos on auto ja lap0si on terve ja itse kykenee marjaan, niin täällä on kyllä aikuisessa vika, ellei saada,marjoja metsästä. Minut on viety 2v ikäisestä asti kotikotona metsään marjaan opettaen mummon ja äidin kanssa. Oppi meni hyvin perille. Pienestä asti hyvin marja ahne. Ei ole mikään laosenrääkköys viedä lapsi metsään marjaan tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn aina Oulun prismassa collegehousut ja croksit jalassa.
No meillä siksi, että kumpikin näin halusi, olin kyllä valmis keskustelemaan asiasta, mutta isä ei missään nimessä halunnut lähivanhemmuutta. Maksaa isoja elareita, ja tämänkin ihan mielellään, ettei meidän tosiaan tarvi kituutella lasten kanssa. Tämä isä onneksi välittää meidän elintasosta siitäkin huolimatta, ettei itse ole täällä nautiskelemassa siitä, eli lapsistaan välittävä normaali mies. Emme kumpikaan käsitä, millainen hyvätuloisempi vanhempi kykenee antaa toisen kituutella lasten kanssa, jos on mahdollisuus parantaa omien lastensa elämää. Siinä ajattelemista monille eronneille, mutta jatkakaa vaan elareista kiukuttelua.. me jatkamme toistemme arvostusta erosta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahhah. Naiset taas oikein elementissään. Haukutaan ja arvostellaan ilkeästi vähävaraista, sairasta yksinhuoltajaa. Just niin, ihan taitamattomuuttaan on köyhä, ei vaan osaa hoitaa elämäänsä yhtä hyvin kuin nämä AV:n täydelliset naiset. Nämä naiset tietävät, että tuo jutun nainen on vaan niin kelvoton tapaus, että rahaa on, millä mällätä, mutta laittaa sen ihan vääriin asioihin. Jotain mätää siinä köyhässä on pakko olla. Miksi ei nämä akat julkaise elämänhallintaoppaita. Ei kyllä kukaan ostais, kun olisivat niin tekopyhää ja tyhjänpäiväistä ja pahansuopaa jeesustelua.
Ei se ole mitään jeesustelua. Moni pienituloinen elää ihan yhtä köyhää elämää arjessaan. Mutta ero on siinä ettei valiteta vaan yritetään selvitä. Opetellaan uusia tapoja säästää tai lisätä tuloja. Moni kitkuttelee töissä yhtä sairaana, hoitaa asiat ja sopii ettei mene ulosottoon.
Olin köyhä monta vuotta mutta niinpä vain sieltä noustiin, löytyi sinnikkyyttä ja halua tehdä tilanteelle jotain. Konkurssin jälkeen sovittiin asiat pankin kanssa, ei tullut ulosottoa eikä mennyt luottotiedot. Tosin lainoja maksetaan sitten eläkepäiviin saakka. Eletään nuukasti koska muuta ei voida. Mutta ihan itse päätän käytänkö rahani BioLuviliin vain lasten kaverisynttäreihin, jälkimmäinen voitti.
Joskus kannattaa nöyrtyä ja kuunnella muiden vinkkejä, mitään ei menetä <3
Voi hyvänen aika, luuletko ettei hän ole opetellut tapoja säästää...
Kyllä minäkin pyöritin vuosia taloushelvettiä joutumatta ulosottoon. Mutta lopulta vaan jouduin. Ei voinut enää mitään. Mutta siitäkin selvisin.
Luulen ettei ole opetellut jos kuvan vaatteissaan voi mennä esim. Prismaan tai pitää kasviksia kalliina.
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta nykyajan yh äityleihin kantaa...
On nyt pakko kommentoida kun just eilen ihmeteltiin jonkun kanssa miksi aina väutetään kaalin olevan halpaa. Kaali on iso ja painava. Vähintään 4€ mikäli 2€/kg.
En koskaan näe lähi ässässä puolitettuja tai kaalin paloja. Kokonainen kaali on ainakin tälle nivelreumaiselle liikaa ottaa edes käteen tai kantaa, ja mihin minä sen kotona pistän VA:n jääkaappipakastimessa siksi aikaa, kunnes käyttäisin? Kokonaan? Kokonaista ei voi raastekäyttöön ostaa. Ostaisin 1/6 -1/2 kaalin tai punakaalin, mutta sellaisia ei myydä. Miksi niin ei voida laittaa esille ja markkinoida juttua vähän, niin ihmiset älyäisuvät alkaa käyttää tajutessaan, hei nyt saa järkevänä annoksena
Meillä ässässä puolittavat kunhan kysyy myyjältä, saa just niin pienen palan kuin haluaa. Kannattaa avata suunsa, eivät puolita valmiiksi niin kaali säilyy pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksan näissä ihmetellä että se auto on työttömälle köyhälle pakollinen. Kovasti kuitenkin vakuutellaan että siihen ei mene rahaa.
Minä kuljen työmatkat bussilla talvisin ja pyörällä sulan maan aikaan koska auton pitäminen tulisi mielestäni turhan kalliiksi. Varsinkin sen halvan ja vanhan auton, koska sitä joutuisi koko ajan viemään jonnekin korjattavaksi. Bensa maksaa halpaan autoon saman verran kuin kalliiseen ja vakuutukset ja verot on pakollisia..
Jos bussi kulkee esim. kerran päivässä, auto on kyllä pakollinen, jos ei aio aina olla puolipäivää etuajassa tai myöhässä kaikkialta.
Missä päin Oulua bussi kulkee kerran päivässä?
Onhan Ouluun liittynyt noita maalaispaikkakuntia haja-asutusalueineen, tosin en niiden bussiyhteyksistä tiedä, mutta ei ne yleensä kovin korvessa kovin moni bussi kulje, ja nekin vähät vain kouluaikoina.
Siellä, missä bussi kulkee vain kerran päivässä, ei ole Lidliä eikä Prismaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi reuma viedä työkyvyn? Itselläni on reuma ja fyysistä työtä ei voi tehdä mutta tämä nainen oli diakoni, luulisi sitä pystyvän tekemään.
Muuta kommentoimatta, mutta äidilläni selkärankareuma johti siihen, että selän nikamat murtuivat kolmesta kohtaa. Vältti jotenkin pyörätuolin, mutta joutui katkeamattomien saikkujen kautta sairaseläkkeelle. Oli terveydenhoitaja.
Voi hyvänen aika, luuletko ettei hän ole opetellut tapoja säästää...
Kyllä minäkin pyöritin vuosia taloushelvettiä joutumatta ulosottoon. Mutta lopulta vaan jouduin. Ei voinut enää mitään. Mutta siitäkin selvisin.