Äitien pakottaminen alatiesynnytykseen Suomessa
Viime päivien otsikoissa on kauhisteltu syntyvyyden kiihtyvää laskua. Yksi syy monista kymmenistä on se, että naisilta evätään potilaan itsemääräämisoikeus, heidän tullessaan raskaaksi. Kuulostaa ihmisoikeusrikkomukselta, mutta se on Suomessa vallitseva tämänhetkinen hoitosuositus.
Toivottavasti joskus tulevaisuudessa kummastellaan tätä aikaa, kun naiset eivät saaneet päättää omasta kehostaan eli valita synnytystapaansa. Suomessa ollaan tultu jälkijunassa synnytyskulttuurissa aina (kuten mm. YLE:n artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-10976854 käy ilmi) ja edelleen 2019 laahataan muita länsimaita kaukana jäljessä.
Nykypäivän Suomessa äitien otsaan (kuten minun) lyödään edelleen diagnoosi: synnytyspelko, jotta äidit saavat valinnanvapauden omasta synnytystavastaan. Jos kerran 1990-luvulla valinnanvapaus ollaan naamioitu ahtaaksi lantioksi ja 2000-luvulla synnytyspeloksi, olisiko 2020-luku viimein se aika, kun valinnanvapautta ei naamioida enää miksikään diagnoosiksi, vaan kutsutaan synnytystavan valinnaksi?
”– Vielä 90-luvulla monesti synnytyspelkodiagnoosi piilotettiin jonkun toisen diagnoosin taakse. Saatettiin tehdä sektio synnytyspelon vuoksi, mutta diagnoosissa lukikin suhteellisesti ahdas lantio. Esimerkiksi vuonna 1996 Suomessa tehtiin ahtaan lantion vuoksi yli 700 keisarinleikkausta. Synnytyspelko oli virallisena syynä vain sadassa suunnitellussa sektiossa. Vuonna 2010 ahtaan lantion diagnoosilla tehtiin enää noin 300 keisarinleikkausta. Synnytyspelon vuoksi tuolloin hoidettiin jo yli 4 000 äitiä. Heistä suurin osa synnytti kuitenkin alateitse.” -YLE
Mitä pelkkiä diagnooseja on tuijottelu, kummasti lantiot naisilla levenivät 14 vuodessa. Joko alkaa tilanne valjeta? Vuosittain nämä tuhannet äidit joutuvat käymään läpi synnytyspelkopolin: paikka mihin äiti siis Suomessa pakotetaan, mikäli ei halua synnyttää alateitse. Pelkopolin idea ja sisältö on suostutella äiti alatiesynnytykseen, keinolla millä hyvänsä. Pelkopoleilla äitejä uhkaillaan, pelotellaan, haukutaan, vähätellään ja heille valehdellaan alatiesynnytys täysin riskittömäksi. Vaikka Suomen laissa kielletään tällainen potilaan kohtelu ja valehtelu, se rehottaa päivittäin Suomen pelkopoleilla. Kukaan ei puutu asiaan.
Valitettavan monella äidillä, joka haluaisi päättää synnytystavastaan, ei ole samaa määrää 5 vuoden aikana kerättyä faktatietoa laukoa vastaan pelkopolilla syötetylle alatiepropagandalle ja periksiantamatonta luonnetta, jotta selviytyisi pelkopolin mankelista. Monet joutuvat Suomessa siis alatiesynnytykseen passiivisesti pakotettuna, eli toisin sanoen pelkopoli ei myönnä sektiota, vaikka sitä oltaisi vastaanotolla itkien ja huutaen aneltu.
Miten nykypäivän Suomessa tapahtuu tällaista?
Kommentit (2006)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinpä juuri. Itse haluaisin vielä toisen lapsen, mutta en halua synnyttää. Synnytys meni ihan hyvin, mutta eihän tuo alapää ole enää sellainen mitä oli ennen synnyttämistä. Minusta on niin outoa, että tästä asiasta en kuullut sanaakaan, että se ei palaudu entiselleen. Keneltäkään. P-puhetta kyllä kuuli jos sitäkään, että kyllä kaikki palautuu entiselleen. Tämähän on valetta.
Olen nuori ihminen vielä ja olis kyllä vielä alapäälle käyttöä, mutta se ei enää ole läheskään yhtä tiukka kuin ennen synnytystä. Vaikka kuinka jumppaisi. Ei se ole mikään pinnallisuuskysymys, se vaikuttaa koko seksuaalisuuteen ja itse nautintoon. Ja virtsankarkailua on myös lievästi - tätä ei ollut raskausaikana, vaan vasta synnytyksen jälkeen.
Juu eikä Suomessa osata/ymmärretä myöskään vatsalihasten päälle, ei mitään kontrollia että ovatko erkaantuneet - jos ovat niin ovatko palautuneet. Ja sitten potilas kaikessa hiljaisuudessa hyväksyy olemattomat ja ajoittain kivuliaatkin vatsalihaksensa - ja niiden puuttumisesta johtuvat selkä-hartia- ja niskavaivat. Kunnes joskus kyllästyy ja maksaa isot rahat leikkauksesta, vaikka alun fysioterapialla oltaisi joutua leikkauksesta ja lukuisilta ongelmilta välttyä.
Se alakerran kiristysoperaatio on kuule aikalailla pienempi operaatio kuin sektio. Mene semmoiseen. Vai onko tässä se, että sektion maksaa kunta veromarkoillasi ja pimperon kiristykseen joutuu maksamaan itse?
Et ymmärtänyt pointtia vaan poimit juuri sen mistä sanoin, mistä ei ole kysymys. Eli vielä, ei ole kyse pinnallisuudesta.
Tuollaisessa kiristysleikkauksessa voi ja usein tulee alueita, joissa ei ole tuntia ja voi myös tuntoaisti hetkistä (kivuliaaksi asti). Kun pointtina oli juuri tuo, että saisi itsensä tuntea taas ehjäksi naiseksi myös seksuaalisuuden osalta...tuntea nautintoa seksin aikana. Ei oikeen sovi yhteen tuon kiristysleikkauksen kanssa😁Kuten myös sektiossa. Arpi ja sen alaosa tunto mennyt. Kiinnikkeistä kohdussa ikäviä kipuja.
Minä koen huomattavasti parempana vaihtoehtona arven vatsassa kuin arvet emättimessä ja sen ympäristössä, niistä arvosta huolimatta löysän emättimen ja virtsan karkailun. Ja riskin kiinnikkeistä ja niiden kivuista ottaisin mielelläni verrattuna ylläolevat 100% varmuudella tulevat vaivat + riski monesta muusta.
Ihan turhaan sinä minulle perustelet omia valintojasi. Voit olla mitä mieltä hyvänsä, voit silti antaa minun myös tehdä omat valintani. Miksi haluat rajoittaa sinulle tuntemattoman naisen itsemääräämisoikeutta tässä asiassa?
Ihan ohis, mutta kai olet tietoinen siitä, että emättimen löysyys ja virtsankarkailu johtuvat raskaudesta, ja niitä esiintyy myös sektiolla synnyttäneillä.
Ihan vaan vinkkinä, kyllä minun alapään löysyys ja virtsan karkailu vaan johtuu synnytyksestä, ei raskaudesta😁. Raskaana ollessa kaikki oli oikein bueno vielä, vessaan kerkesi viimeiselläänkin oikein hyvin ja suihkussakin kävin ennen sairaalaan lähtöä kun lapsivesi tuli. Kaikki oli vallan mainiosti. Näin ohiksena vaan.
Ai mulla on kyllä samat virtsa ongelmat vaikka sektiolla noi lapset tuli. Eli virtsankarkailulta ja löysyydeltä en kyllä säästynyt, ikävä kyllä.
Hahahaha tuon saa itse kuntouttamalla kuntoon. Oletko kuullut lanrionpohjalihaksista? Virtsa karkailee jos ne ovat huonossa kunnossa. Käy äitiysfyssarilla mittauttamassa niiden kunto.
Toivottavasti sinulle tuli hyvä mieli tästä ilkkuvasta, ilkeästä kommentistasi. Kyllä äidit ovat ilkeitä toisilleen.
Minulla on takana sektioiden lisäksi 3 keskenmenoa. Haluatko nauraa sillekin asialle? Ole hyvä.Ehkä tuossa on kyse siitä, että oma viitseliäisyys ei ole vain riittänyt vaivan poistamiseen. Virtsankarkailu ei johdu sektiosta, vaan nimenomaan niistä heikoista lantionpohjan lihaksista. Joten ei kovin vertailukelpoista. Keskenmenosi ei liity asiaan.
Aiemmin tässä ketjussa on kyllä annettu ymmärtää, että alatiesynnyttäneillä on toosa niin pilalla, että vaippoja on pakko käyttää. Mutta hienoa, jos homma hoituukin jumpalla.
Joo😂 ja auta armias kun yksi sektio-mamma kertoi, että hänellekin on paikat löystyneet niin nyt se sitten lähteekin jumpalla. Mammalle ruvettiin antamaan lantionpohjanlihas ohjeita. Eikö niitä samoja ohjeita vois antaa alateitse synnyttävillä. Aiemmin kaikki olivat vaatimassa sektiota ettei alapää löysty.
Kolme lasta alle 4 vuodessa alakautta synnyttäneenä voin kyllä todeta että eipä ole muita merkkejä lasten teosta kuin raskausarpia navassa. Ikinä en ole housuni pissinyt ja seksiäkin meillä harrastetaan. Itsellä on kerran tehty välilihanleikkaus, mutta sekin parani nopeasti eikä arvesta ole mitään haittaa. Uskoisin että jos olisin käynyt läpi kolme sektiota tuossa ajassa (ei olisi edes mahdollista) ei kroppa olisi tässä kunnossa vajaa vuosi kolmannesta synnytyksestä.
ainahan voi tulla isompia juttuja mutta kun vertaa noita prosentteja niin en lähtisi kokeilemaan onneani jos ei ole pakko.
Ja mistä lähtien synnytyksestä ei saa jäädä mitään merkkejä tai jälkiä äitiin. Herranjestas. Elettyä elämää.
Toisekseen se löysä alapää ei näy, mutta se sektio arpi näkyy. Kun kaikille on ulkonäkö niin tärkeää nykyään.
Huomaatteko? 14 sivua vääntöä asiasta? Koska Suomessa tarvoitsee vääntää sektiosta, moni ei synnytä. Sitten kun sektion saa itse valita ilman tätä älytöntä loputonta vääntöä, vois joku ehkä synnyttääkin. Se, joku haluaa sektion, ei hanki lapsia ennen kuin tämä asia saadaan kuntoon. Ihan sama, mitä te alatiefanit höpisette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmasti ole mitään näyttöä siitä, että synnytyskidutuksen läpikäyminen olisi emotionaalisesti äitiä ja lasta lähentävä toimenpide ja välttämätön. Jos nainen haluaa sektion ja suunnitella synnytyksensä niin siihen tulisi suostua.
Jos kokee synnytyksen synnytyskidutuksena niin kannattaa kyllä pysyä lapsettomana. Ei aina voi ottaa kirsikoita kakusta. Lapsen saamiseen nyt vaan kuuluu osana se synnytys. Niin ikävää kuin se onkin.
Tämä on aivan uskomaton keskustelu! Odotan jos sitä alapeukkujen määrää, minkä kommenttini tulee saamaan 😂😂😂
Mitä ihmeen kirsikoita kakusta? Lapseni syntyi sektiolla (lääket. syystä), luuletko, että se pitkine toipumisineen oli joku kylpyläloma? Siinähän minuun kohdistui esim. suurempi kuolemanvaara kuin alatiesynnytyksessä olisi kohdistunut. Ja ei, lapsen saamiseen ei tosiaan aina kuulu se alatiesynnytys, jos se todella oli sinulle jokin uutinen.
Mitä ihmettä sä raivoat? Tiedän todellakin, koska minulla on 2 kiireellistä sektiota. Yritin synnyttää, mutta ei onnistunut ja 20 ja 15 tunnin jälkeen leikattiin. Missä olen olen jotenkin sanonut, ettei lääketieteellisistä syistä sektiota saisi tehdä? Puhuin niistä, jotka voisivat synnyttää alateitse, mutta eivät halua! Itse menin tosi huonoon kuntoon sektiossa enkä voi ymmärtää että joku haluaa sen vapaaehtoisesti.
Rauha, hyvä ihminen. Ja opettele lukemaan.
Sinun kohdallasi suunniteltu sektio olisi erittäin todennäköisesti ollut turvallisempi vaihtoehto kuin tuo epäonnistunut alatiesynnytysyritys + hätäsektio.
Ei mulle tehty hätäsektiota. Kiireellinen kuten kirjoitin. 3. Synnytys olisi automaattisesti sektio. Minulla ei löytynyt estettä miksi lapsi ei tullut ulos niin päätin yrittää alateitse toisen kerran. Ekalla kerralla lapsen napanuora kaulan ympäri pariin kertaan ja siksi sektio.
Kiitos korjauksesta, pointti pysyy silti samana: suunniteltu sektio olisi ollut kohdallasi sekä sinulle että vauvallesi turvallisempi ratkaisu.
Mistä sen voi etukäteen tietää? Kaikenvaraltako kaikki pitäisi leikata. Edelleenkään en tajua, että joku haluaa muuta kuin lääketieteellisistä syistä sektion. On sen verta karu kokemus.
Ei aina voikaan, mutta esim. kiireellisiin ja hätäsektioihin päätyvät synnytykset eivät ole edes mitään harvinaisuuksia, ja nämä ovat riskeiltään suurempia kuin suunnitellut sektiot. Myöskään muut esim. vauvaan kohdistuvat komplikaatiot eivät ole erityisen harvinaisia alasynnytyksissä. On typeryyttä leimata sektiota toivovat, sillä monet järkisyyt puoltavat sektiota (toisaalta monet taas alasynnytystä). Riskejä on molemmissa, sektion riskit kohdistuvat enemmän synnyttäjään, minkä vuoksi Suomessa suositaan alasynnytystä.
Ai ei ole harvinaisia. Hätäsektiota 1% kaikista synnytyksistä ja kiireellisiä 9%. Onko tämä sinusta yleistä?
Sinä pidät 10 % todennäköisyyttä harvinaisena? Ja jokainen voi punnita vielä omakohtaisia riskejään (ikä, paino, aiempi synnytyshistoria jne).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaita ihmisiä kun pitää mennä toisen intiimiasioita määräilemään. Mitä se naapurin Pirkkoa kutittaa, että miten minä sen lapseni maailmaan saatan? Eiköhän se ole minun asiani haluanko synnyttää vai haluanko sektion!? Nyt jotain rajaa siihen nenän tunkemiseen.
Naapurin Pirkko saattaa maksaa sen sinun subjektiivisen sektiosi, ja kukaties myös lastesi subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Sihen menee vuositasolla yhden naapurin peruspirkon vuoden verot.
Niin, jo pelkästään yhden lapsen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmasti ole mitään näyttöä siitä, että synnytyskidutuksen läpikäyminen olisi emotionaalisesti äitiä ja lasta lähentävä toimenpide ja välttämätön. Jos nainen haluaa sektion ja suunnitella synnytyksensä niin siihen tulisi suostua.
Jos kokee synnytyksen synnytyskidutuksena niin kannattaa kyllä pysyä lapsettomana. Ei aina voi ottaa kirsikoita kakusta. Lapsen saamiseen nyt vaan kuuluu osana se synnytys. Niin ikävää kuin se onkin.
Tämä on aivan uskomaton keskustelu! Odotan jos sitä alapeukkujen määrää, minkä kommenttini tulee saamaan 😂😂😂
Mitä ihmeen kirsikoita kakusta? Lapseni syntyi sektiolla (lääket. syystä), luuletko, että se pitkine toipumisineen oli joku kylpyläloma? Siinähän minuun kohdistui esim. suurempi kuolemanvaara kuin alatiesynnytyksessä olisi kohdistunut. Ja ei, lapsen saamiseen ei tosiaan aina kuulu se alatiesynnytys, jos se todella oli sinulle jokin uutinen.
Mitä ihmettä sä raivoat? Tiedän todellakin, koska minulla on 2 kiireellistä sektiota. Yritin synnyttää, mutta ei onnistunut ja 20 ja 15 tunnin jälkeen leikattiin. Missä olen olen jotenkin sanonut, ettei lääketieteellisistä syistä sektiota saisi tehdä? Puhuin niistä, jotka voisivat synnyttää alateitse, mutta eivät halua! Itse menin tosi huonoon kuntoon sektiossa enkä voi ymmärtää että joku haluaa sen vapaaehtoisesti.
Rauha, hyvä ihminen. Ja opettele lukemaan.
Sinun kohdallasi suunniteltu sektio olisi erittäin todennäköisesti ollut turvallisempi vaihtoehto kuin tuo epäonnistunut alatiesynnytysyritys + hätäsektio.
Ei mulle tehty hätäsektiota. Kiireellinen kuten kirjoitin. 3. Synnytys olisi automaattisesti sektio. Minulla ei löytynyt estettä miksi lapsi ei tullut ulos niin päätin yrittää alateitse toisen kerran. Ekalla kerralla lapsen napanuora kaulan ympäri pariin kertaan ja siksi sektio.
Kiitos korjauksesta, pointti pysyy silti samana: suunniteltu sektio olisi ollut kohdallasi sekä sinulle että vauvallesi turvallisempi ratkaisu.
Mistä sen voi etukäteen tietää? Kaikenvaraltako kaikki pitäisi leikata. Edelleenkään en tajua, että joku haluaa muuta kuin lääketieteellisistä syistä sektion. On sen verta karu kokemus.
Ei aina voikaan, mutta esim. kiireellisiin ja hätäsektioihin päätyvät synnytykset eivät ole edes mitään harvinaisuuksia, ja nämä ovat riskeiltään suurempia kuin suunnitellut sektiot. Myöskään muut esim. vauvaan kohdistuvat komplikaatiot eivät ole erityisen harvinaisia alasynnytyksissä. On typeryyttä leimata sektiota toivovat, sillä monet järkisyyt puoltavat sektiota (toisaalta monet taas alasynnytystä). Riskejä on molemmissa, sektion riskit kohdistuvat enemmän synnyttäjään, minkä vuoksi Suomessa suositaan alasynnytystä.
Ai ei ole harvinaisia. Hätäsektiota 1% kaikista synnytyksistä ja kiireellisiä 9%. Onko tämä sinusta yleistä?
Sinä pidät 10 % todennäköisyyttä harvinaisena? Ja jokainen voi punnita vielä omakohtaisia riskejään (ikä, paino, aiempi synnytyshistoria jne).
Öö kyllä, miten se ei olisi harvinainen? Muistaakseni 7% on suunniteltu sektio eli alateitse synnyttää 83 %. Kerro toki miten tuon saa yleiseksi.
Ei sektiota, ei lapsia. Simple! Sektio vapaasti, ehkä voisin harkita lastakin. Simple!
Tiukkuutta alapäähän voi saada useissa tapauksissa jumpalla, mutta esteettisesti naisen alapää ei ole synnytyksen jälkeen enää hyvännäköinen. Oli synnytys alateitse tai sektiolla niin vatsa jää monilla naisilla pysyvästi lörpöttämään, nahka on muutenkin veltto ja yleisilme nuutunut. Asia korjaantuu naista vaihtamalla.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko? 14 sivua vääntöä asiasta? Koska Suomessa tarvoitsee vääntää sektiosta, moni ei synnytä. Sitten kun sektion saa itse valita ilman tätä älytöntä loputonta vääntöä, vois joku ehkä synnyttääkin. Se, joku haluaa sektion, ei hanki lapsia ennen kuin tämä asia saadaan kuntoon. Ihan sama, mitä te alatiefanit höpisette.
No luepa muutama sivu.. sektiomamma: sulla on löysä alapää ja pissaat housuun! Alatiemamma: ei kyllä ole enkä pissaa. Sektiomamma: valehtelet!!! Kaikilla synnyttäneillä on!!!
Sitä on noin 13 sivua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmasti ole mitään näyttöä siitä, että synnytyskidutuksen läpikäyminen olisi emotionaalisesti äitiä ja lasta lähentävä toimenpide ja välttämätön. Jos nainen haluaa sektion ja suunnitella synnytyksensä niin siihen tulisi suostua.
Jos kokee synnytyksen synnytyskidutuksena niin kannattaa kyllä pysyä lapsettomana. Ei aina voi ottaa kirsikoita kakusta. Lapsen saamiseen nyt vaan kuuluu osana se synnytys. Niin ikävää kuin se onkin.
Tämä on aivan uskomaton keskustelu! Odotan jos sitä alapeukkujen määrää, minkä kommenttini tulee saamaan 😂😂😂
Mitä ihmeen kirsikoita kakusta? Lapseni syntyi sektiolla (lääket. syystä), luuletko, että se pitkine toipumisineen oli joku kylpyläloma? Siinähän minuun kohdistui esim. suurempi kuolemanvaara kuin alatiesynnytyksessä olisi kohdistunut. Ja ei, lapsen saamiseen ei tosiaan aina kuulu se alatiesynnytys, jos se todella oli sinulle jokin uutinen.
Mitä ihmettä sä raivoat? Tiedän todellakin, koska minulla on 2 kiireellistä sektiota. Yritin synnyttää, mutta ei onnistunut ja 20 ja 15 tunnin jälkeen leikattiin. Missä olen olen jotenkin sanonut, ettei lääketieteellisistä syistä sektiota saisi tehdä? Puhuin niistä, jotka voisivat synnyttää alateitse, mutta eivät halua! Itse menin tosi huonoon kuntoon sektiossa enkä voi ymmärtää että joku haluaa sen vapaaehtoisesti.
Rauha, hyvä ihminen. Ja opettele lukemaan.
Sinun kohdallasi suunniteltu sektio olisi erittäin todennäköisesti ollut turvallisempi vaihtoehto kuin tuo epäonnistunut alatiesynnytysyritys + hätäsektio.
Ei mulle tehty hätäsektiota. Kiireellinen kuten kirjoitin. 3. Synnytys olisi automaattisesti sektio. Minulla ei löytynyt estettä miksi lapsi ei tullut ulos niin päätin yrittää alateitse toisen kerran. Ekalla kerralla lapsen napanuora kaulan ympäri pariin kertaan ja siksi sektio.
Kiitos korjauksesta, pointti pysyy silti samana: suunniteltu sektio olisi ollut kohdallasi sekä sinulle että vauvallesi turvallisempi ratkaisu.
Mistä sen voi etukäteen tietää? Kaikenvaraltako kaikki pitäisi leikata. Edelleenkään en tajua, että joku haluaa muuta kuin lääketieteellisistä syistä sektion. On sen verta karu kokemus.
Ei aina voikaan, mutta esim. kiireellisiin ja hätäsektioihin päätyvät synnytykset eivät ole edes mitään harvinaisuuksia, ja nämä ovat riskeiltään suurempia kuin suunnitellut sektiot. Myöskään muut esim. vauvaan kohdistuvat komplikaatiot eivät ole erityisen harvinaisia alasynnytyksissä. On typeryyttä leimata sektiota toivovat, sillä monet järkisyyt puoltavat sektiota (toisaalta monet taas alasynnytystä). Riskejä on molemmissa, sektion riskit kohdistuvat enemmän synnyttäjään, minkä vuoksi Suomessa suositaan alasynnytystä.
Ai ei ole harvinaisia. Hätäsektiota 1% kaikista synnytyksistä ja kiireellisiä 9%. Onko tämä sinusta yleistä?
Sinä pidät 10 % todennäköisyyttä harvinaisena? Ja jokainen voi punnita vielä omakohtaisia riskejään (ikä, paino, aiempi synnytyshistoria jne).
Synntyshistorian vaikutuksen synnytystapaan päättää lääkäri. Ylipainoiselle sektio on vielä suurempi riski. Mihinkäs ikä vaikuttaa?
Ihan sama, mitä maksaa. Turha vinkua lapsia, jos ei sektiovastaisuudesta luovuta. Minä en ainakaan puske yhtään penskaa perseestäni ja monella samat ajatukset.
Ap. on ihan oikeassa ja voidaan ihmetellä ja kysyä, miksi juuri Suomessa tehdään Euroopan vähiten sektioita ja on tilastastossa häntäpään viimeinen. Vai onko suomalaisilla lääkäreillä "salaista" tietoa alatien synnytyksen eduista, mitä muissa maissa ei ole.
Sektiosta ei meillä päätä edes potilas, vaan lääkäri ja herää kysymys, onko taustalla uskollinen vakaamus vai mikä. Raamattuhan sanoo "kivulla sinun on synnytettävän". Jopa kivunlievitykseen suhtaudutaan vähättelevästi, kielteisesti ja äitiä syyllistäen.
Mielenkiintoinen tilasto sektioiden määristä muualla maailmassa
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/keisarileikkauksissa-hurjat-erot-suomi…
Täällä menee taas murot ja kiisselit sekaisin. Uskoisin, että moni hyväksyisi helpommin alatiesynnytyspäätökset, jos riskit huomioitaisiin oikeasti. Nyt riskit, sairaudet ym. mitkä monissa muissa Euroopan maissa johtaisi automaattisesti keisarinleikkaukseen ohitetaan Suomessa ajattelulla "Ei tää mitään, kyl se tulee ulos alatiesynnytyksellä. - Hups, ei kyl näköjään tulekaan" ja sitten niitä komplikaatioita vasta onkin. Tämänkin keskustelun perusteella useat äidit selkeästi kokevat, etteivät nykyiset ohjeistukset ja lääketieteelliset tekijät pidä keisarinleikkausta oikeana vaihtoehtona, vaan esim. äidille ja lapselle aiheutuvista riskeistä huolimatta painostetaan alatiesynnytykseen (kun se on sillä hetkellä halvempi ja synnytyksessä kuuluukin vähän kärsiä).
Ja mitä tulee alatiesynnytyksen luomaan bakteerikantaan, niin alustavissa tutkimuksissa on käsittääkseni havaittu, että jo pumpulipuikon pyöräyttäminen alapään limakalvoilla ja sitten vauvan nenällä siirtää äidin bakteerikantaa lapseen. Mutta eihän näin tietenkään voi tehdä, kun yksin alatiesynnytys on hyvä.
Ehkä voisi pohtia myös, voitaisiinko kohtutulehdusten ym. määrää vähentää, jos sairaalassa leikattua äitiä ei pakotettaisi imettämään ja liikkumaan hämärän rajamailla, kuten muutamista synnytysväkivaltakertomuksissa on kerrottu.
En sano, että toinen tapa on toista parempi, mutta jotenkin täältä välittyy se kuva, että sektiota pidetään niin teilattavana vaihtoehtona, ettei sen hyväksi päätetä vaikka se olisi perusteltu lääketieteellinen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko? 14 sivua vääntöä asiasta? Koska Suomessa tarvoitsee vääntää sektiosta, moni ei synnytä. Sitten kun sektion saa itse valita ilman tätä älytöntä loputonta vääntöä, vois joku ehkä synnyttääkin. Se, joku haluaa sektion, ei hanki lapsia ennen kuin tämä asia saadaan kuntoon. Ihan sama, mitä te alatiefanit höpisette.
Ja jotkut eivät hanki lapsia kun tulot on pienet ja asuntokin on pieni ja opinnot on kesken ja mieskin puuttuu yms. Pitääkö yhteiskunnan hoitaa nämäkin kohdalleen, ihan vaan koska itsemääräämisoikeus ja synnytystalkoot?
Vierailija kirjoitti:
Ap. on ihan oikeassa ja voidaan ihmetellä ja kysyä, miksi juuri Suomessa tehdään Euroopan vähiten sektioita ja on tilastastossa häntäpään viimeinen. Vai onko suomalaisilla lääkäreillä "salaista" tietoa alatien synnytyksen eduista, mitä muissa maissa ei ole.
Sektiosta ei meillä päätä edes potilas, vaan lääkäri ja herää kysymys, onko taustalla uskollinen vakaamus vai mikä. Raamattuhan sanoo "kivulla sinun on synnytettävän". Jopa kivunlievitykseen suhtaudutaan vähättelevästi, kielteisesti ja äitiä syyllistäen.
Mielenkiintoinen tilasto sektioiden määristä muualla maailmassa
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/keisarileikkauksissa-hurjat-erot-suomi…
Se että muualla tehdään jotain asiaa enemmän kuin meillä on parempi siksi että....? Eiköhän rapakon takana hölmöillä muutakin enemmän kuin täällä eikä kaikki ole suinkaan järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko? 14 sivua vääntöä asiasta? Koska Suomessa tarvoitsee vääntää sektiosta, moni ei synnytä. Sitten kun sektion saa itse valita ilman tätä älytöntä loputonta vääntöä, vois joku ehkä synnyttääkin. Se, joku haluaa sektion, ei hanki lapsia ennen kuin tämä asia saadaan kuntoon. Ihan sama, mitä te alatiefanit höpisette.
Täysin yhdentekevää synnyttääkö joku vai ei. Ei se mitenkään näistä kiukutteluista muutu. En varmasti hanki lapsia, elle KAIKKI saa xxx.
Juu. Älä hanki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta naisella tulee tottakai olla sanan valtaa synnytystapaansa.
Alateitse synnyttäneenä tiedän kyllä mikä näissä keskusteluissa eniten meinaa provosoida ainakin itseäni. Trollien ja joidenkin ilkeiden naisten kommentit muka-löysistä pimpeistä ja alateitse synnyttäneiden äitien seksuaalisuuden ja naisellisuuden vähättely. Moni nainen, synnyttänyt tai synnyttämötän on jonkin verran epävarma itsestään vaikkei siihen olisi syytäkään. Kyllähän nämä kommentit tuntuu pahalta. Itse olen palautunut raskauksista ja synnytyksistä täysin eikä oikeastaan mitään pysyviä muutoksia ole jäänyt kehoon. Parisuhde on käynyt läpi erilaisia vaiheita, mutta meidän kohdalla isoimmaksi osaksi yhteinen perheprojekti ja kokemukset ovat hioneet meitä vain enemmän yhteen ja kun mies on ihanin niin oman kehon eri tiloihin on ollut helppo sopeutua. Seksuaalisuus kehittyy ja käy läpi erilaisia vaiheita läpi elämän, mutta harvemmin synnytys ja äitiys tekee naisesta pelkkää muumimammaa jos hän ei ole sitä ollut ennen lapsia. Ja jos jollekin jotain vaivaa jää alatiesynnytyksestä tai sektiosta niin sopeutumista tukisi varmasti arvostavampi keskustelu kuin nämä tena-pöksy, epäkiihottava muumimamma, jonka mies vaihtaa kohta toiseen -kommentit.
Toisten kiusaaminen ei ehkä varsinaisesti ole sitä asiallista keskustelua aiheesta. Myöskään suunnitellulla sektiolla synnyttäneitä ei tule haukkua muita tyhmemmiksi. Jokainen tilanne on yksilöllinen ja eri asioita saa painottaa.
Synnytystavoista, niihin liittyvistä PLUSSISTAkin ja miinuksista voisi käydä joskus ihan asiallista keskustelua. Ei tarvitsisi joka toisessa kommentissa huutaa olettavansa, että kaikkien synnyttäneiden naisten keho on aivan hirveä, pilalla, ruma ja arvoton. Heidän parisuhteensa ovat kuivia ja syy siihen oli se synnytys ja kun kroppasi uhrasit. Turhaan. "Kun olet t_yhmä ja nyt sulla on aivan hirveä p_imppi, yök!"
Eikö teillä Jonneilla ja Lissuilla ole jotain läksyjä? Jos ne on tehty niin ottakaas tiskit koneesta äidin/iskän puolesta ja siivotkaa huoneenne. Sopikaas joku järkevä meno kavereiden kanssa, helpottaa yksinäisyyttä. Jos ei ole kavereita niin katsokaas itsellenne joku kiva harrastus. Harrastakaa jotain kehittävää, lukekaa kokeisiin tai tehkää jokin ylimääräinen lisätehtävä. Suunnitelkaa vähän jatko-opintoja itsellenne, että saatte tehtyä elämällänne jotain kivaa, vähemmän masentavaa. Käykääs lenkillä tai salilla niin saatte vähän purettua energiaa itsetunto nousee ja tutustutte fiksuihin kavereihin. Kuunnelkaa lempimusiikkianne niin mieli rentoutuu ja on jotain puhuttavaa niiden kavereiden kanssa koulu-aiheiden lisäksi. Ja olkaas ihmisiksi. :)
Hehheh...tuota samaa mantraa olen kuullut aikaisemminkin, jotenkin niin tuttua ja olen 65v.
Aina kun puhutaan naisen oikeuksista, päätösvallasta, synnytyksestä, oikeudesta sektioon, kivunlievityksestä jne. se vesitetään ja vähätellään ja pyydetään naista pitämään suunsa supussa, ihan kuin ei olisi oikeutta sanoa ääneen mielipidettä, ihan kuin naisten oikeudet ja päätösvalta pitäisi olla muiden päätettävissä ja naisen tehtävä on vain alistua.
Vastaavaa keskustelua käytiin, kun naiset vaativat kivunlievitystä synnytyksessä, silloinkin sitä vähäteltiin, ettei nainen edes synnytä, jos käyttää kivunlievitystä tai ei ole nainen eikä mikään. Ja oli huono äiti
Sama kun äidit halusivat isät mukaan synnytykseen 70-luvulla, ihan vastaavaa mantraa kerrottiin, kuin sinä nyt. Ja samaa vähättelyä.
Jos nainen vaatii jotain helpotusta tai oikeutta, aina löytyy lauma, joka syyllistää ja vähättelee naisten oikeuksia ja kehoittaa menemään mieluimmin naisen menemään tiskaamaan tai pesemään pyykkiä, jotta naisen ääni vaimennetaan.
Nyt kuule laitat sanoja minun suuhuni :D Luitko ihan alusta asti? Ensimmäisessä lauseessa nimittäin totesin, että minun mielestäni naisella tulee olla sananvaltaa synnytystapaansa. Lisäksi kirjoitin pitkästi siitä, että keskustelussa voitaisiin keskittyä muuhunkin kuin kuvailemaan alatiesynnyttäjien "pilalle menneitä" alapäitä. Se on asiatonta ja lisäksi usein valetta. Lisäksi pyysin kunnioitusta suunnitellulla sektiolla synnyttäneitä kohtaan, ei haukuta ketään tyhmäksi jne. Asiattomimmat kommentoijat voisivat miettiä parempaa tekemistä.
Alatiesynnytys kuulostaa kamalalta, mutta on kuitenkin normaali tapa. Ahdas lantio kuulostaa lähinnä vitsiltä tässä maassa noin laajana esiintymänä. Itsellä kaksi lasta, toinen syntyi alateitse, jolloin olin 1h synnytyksestä jalkeilla ja olo erittäin hyvä kaikilta osin.
Toinen oli sektio lapsen virheasennon takia. Ammoisina aikoina tämä lapsi olisi syntynyt vähintään pahoin vammautuneen tai kuolleena, mahdollisesti jopa osina. Vaarana myös oma menehtyminen. Sektion jälkeen meni muutamia viikkoja selkeään kuntoutumiseen, vauvan hoito vaati leikkauksesta toipumisessa myös veronsa. Haavan ”hermosärky” 6-8vk jälkeen leikkauksesta oli ikävää ja kesti pitkään, taisi olla 6kk leikkauksesta kun loppui vähitellen.
Juu ja se on kuin messuhalli ja jokaisen mies valehtelee joka kertoo ettei eroa huomaa.. VALEHTELEE!