Lue keskustelun säännöt.
"Estonialta selvinnyt Marge Rull. 'Piti olla itsekäs' "
28.09.2019 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4b28d75-c224-47c6-9afb-c5dfdd5e0ba5
Mitä ajatuksia juttu herättää? Itselläni hyvin ristiriitaisia tunteita. Tavallaan ymmärrän että piti huolehtia omasta selviämisestään, tavallaan kuitenkin jutussakin tulee ilmi miten hän itse pyysi apua ja sai apua monesti. Kuitenkin itse hän ei ollut valmis auttamaan ketään. Todella ristiriitaiset fiilikset. Hienoa kuitenkin tietysti että hän oli yksi selvinneistä, jokainen niistä kuolemista oli turha.
Kommentit (2848)
Rull pelastui mutta kunniattomasti, tämä ei muuksi muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei Rull et saa Suomessa selityksiäsi lävitse, et tuolla asenteella, jos millään enää. Ruotsi taitaa tykätä vielä vähemmän.
Mitä selityksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin niin ymmärrän senkin puolen että on pitänyt olla itsekäs pelastuakseen. Silti tuntuu karmealta ajatella että mitä jos tämä häneen tarttunut on ollut vaikkapa pieni lapsi joka yrittänyt saada apua? Potkinut hänet pois vaikka samaan aikaan itse roikkunut toisessa joka yrittänyt huolehtia omasta pelastautumisestaan. Onhan se äärettömän surullinen ajatus vaikka kuinka ottaisi huomioon tilanteen hektisyyden ja kaaoksen.
En minäkään tiedä miten olisin ko. tilanteessa toiminut tai olisinko selviytynyt, en tässä halua syyllistää tätä selviytynyttä. Kunhan vain pohdiskelen ja yritän ymmärtää asiaa mikä näin ulkopuolisena on todella vaikea kuvitella omalle kohdalleen.Ap
Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika.
Sieltä ei pelastunut yhtään pikkulasta ihan siksi että turma tapahtui yöllä jolloin pikkulapset olivat hyteissään nukkumassa. Laivan kallistumassa pikkulasten kannelle pääseminen olisi ollut myös fyysisesti mahdotonta. Yhdenkään pelastuneen kertomuksissa ei puhuta sanaakaan pikkulapsista. Niin että se ei takuulla ollut pikkulapsi joka Marge Rullin jalassa roikkui. Emme me tiedä oliko se edes ihminen vai joku naru tms.
Ap:lle sanoisin että mene itse kokeilemaan vaikka pelastusliivit päälle ylöspääsyä jääkylmästä myrskyävästä merestä pilkkopimeässä. Taatusti sinäkin potkit jaloistasi irti kaiken mikä siinä lähellä on.
Höpö höpö.
Onhan se voinut olla pikkulapsi tai 10-17v joka tarttui Rullin jalkaan hentoisesti.
Se, ettei laivalta pelastunut kuin 2 lasta (14v + 16v) ei tarkoita, että vedessä ei voinut lapsia olla.
Niitä lapsia on voinut olla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vedessä, mutta eivät vain selvinneet. Se, että niitä ei selvinnyt ei mitenkään varmista sitä, että kaikki lapset jäivät laivaan ja kuolivat sinne. Niitä lapsia on voinut kuolla mihin sattuu: laivaan, laivan kannelle, veteen, lauttaan...
Siellä on voinut olla vaikka isä yhtä nopea kuin Rull ja kaapannut lapsensa kainaloon ja lähtenyt samaan aikaan kuin Rull laivasta ulos. Isä ja lapsi ovat voineet ja olla valmiiksi siinä kerroksessa mistä pääsee ulos kannelle. Rull joutui kiipeämään portaan ylös päästäkseen kannelle. Jne jne. Lukemattomia vaihtoehtoja miten lapsia on voinut olla vaikka missä, hytissä/käytävällä/kannella/vedessä..
Siinä on vain kaksi vaihtoehtoa kuka otti hentoisen otteen Rullin jalasta. Joko se oli aikuinen, joka oli juuri kuolemassa ja viimeisillään voimilla otti Rullista kiinni TAI se oli lapsi, joka jo valmiiksi pienemmillä voimilla oli Rullissa kiinni.
Itse pelkään, että se oli lapsi.
Silloin myös se on kauheampaa. Juuri kuolemassa olevaa ei välttämättä pysty enää pelastamaan, mutta lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Rullilla ei ollut enää voimia, ymmärrän, mutta olisiko se pelastaminen vaatinut juuri enempää voimia, kun otekin oli jo niin hentoinen? Olisiko riittänyt, että Rull olisi vain nostanut jalkansa ylös ja mahdollinen lapsi olisi pelastunut?
Sitä emme tiedä. Hän ei ottanut sitä riskiä.
Mutta sitä en ymmärrä, ettei hän tunne huonoa omatuntoa, syyllisyyttä, surua, syyllisyyttä siitä miksi minä jäin henkiin tai yleensä muita normaaleja tuntemuksia. Tai ymmärrän, hän ei ole käynyt sitä läpi. Hän itsekin sanoo, ettei ole miettinyt tapahtumaa. Ymmärsin, että välillä vain on kertonut tapahtuneesta, mutta ei sen enempää.
Jotkut puhuvat täällä, että hukkuvat vetää toisenkin kohti kuolemaa. Mutta miten tämä Rulliin jalkaan tarttunut olisi sen voinut tehdä. Otekin oli hento ja Rull itse sanoi, ettei tarvinnut paljoa ravistella kun hentoinen ote irtosi "enempää ei tarvittu".
Olisiko tuossa Rull voinut vain kokeilla nostaa jalkansa ylös ja toinen olisi pelastunut. Rullilla ei ollut ilmeisesti voimia.
Pienestä on tämä elämä kiinni. Yhdellä Rullin jalan ravistelulla sinetöit toisen kohtalon. Eikö tuo normaalisti herätä monenlaisia tuntemuksia vaikka lopputulos olisikin sama "jalan ravistelu".
Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään.
"Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään"
Tunteettomuuden tuossa onnettomuustilanteessa ymmärtää. Odottihan kotona 1v lapsi.
Mutta miksi tuo tunteettomuus on kestänyt 25v? Eikö olisi jo aika muuhunkin kuin tunteetomuuteen, katumattomuuteen, itsekyyteen?
Tuota tunteettomuutta ei mielestäni selitä kuin paha trauma, jota ei ole kyetty käymään läpi tai ihmisen yleinen tunteettomuus.
Milloin itsekkyydestä on tullut hyve ja ihailtavaa tai milloin itsekkyyttä on OK olla katumatta tai häpeilemättä?
Pitääkö katua ja hävetä sitä että on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä selviytynyt hengissä tuollaisesta tapahtumasta?
Eikö monenlaiset tunteet kuulu onnettomuuteen. Rullilla niitä on vain katumattomuus, häpeämättömyys tms.
Melko tunteetonta.
Turmasta on 25 vuotta. Eiköhän se Rull ole ehtinyt siinä ajassa jo käydä ne tunteet läpi useampaan kertaan. Kuinka helvetin kauan ihmisen pitää velloa syyllisyydessä ja häpeässä, jotta avmammat on tyytyväisiä. Aika parantaa haavat ja tasaa tunteet. Elämä jatkuu.
Hänen asenne on edelleen sama. Hän ei ole yhtään kunniattomampi jutuissaan vaan törkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain luin että laivan kyljen päällä kävelevät ihmiset näkivät ikkunoista suoraan hytteihin joissa epätoivoiset ihmiset ihmiset takoivat ikkunaa ja anoivat apua. Jäin miettimään miksi he siellä hyteissään olivat kun luulis että olivat käytävällä ettimässä ulospääsyä.
Luulis myös että joku olisi kirveellä rikkonut noita ikkunoita, mutta kukaan ei tehnyt mitään.
Kerropa mistä sinne pelastautujien keskelle olisi yhtäkkiä ilmestynyt kirves? Siellä kyljen päällä oli aivan helvetin kylmä ja todella tuulista, osa huuhtoutui tuulen takia suoraan jäiseen mereen. Ei siellä ole aikaa alkaa rikkomaan ikkunoita jos oma selviytyminen on kiinni siitä, kuinka monessa sekunnissa pääset pelastuslauttaan. Eivät ne ikkunat olisi edes särkyneet kun ovat vieläkin ehjät vaikka ovat valtavassa paineessa merenpohjassa.
En ole tuo lainaamasi henkilö, mutta olen miettinyt tuota ikkuna-asiaa. Tuo lasin hakkaaminen sisältä käsinhän olisi ollut mahdollista vain, jos veden pinta olisi jo laivan sisällä noussut korkealle. Jos miettii ikkunan ja hytin oven välistä etäisyyttä, kyllä siinä helposti yli kolme metriä on matkaa, nythän se oviseinä olisi toiminut lattiana. Haluaisin niin kovasti uskoa, ettei tuo kerrottu ole totta. :(
Ei se olekaan totta. Siinä vaiheessa kun laiva oli kyljellään, siitä oli sähköt poissa, eli kaikki hytit olivat pilkkopimeitä. Ikkunoista ei siis voinut nähdä sisälle. Ja tosiaan ei sieltä hytin ovelta (joka siinä vaiheessa on muuttunut lattiaksi) edes ylettäisi ikkunaa takomaan. Ja kyllä suurin osa niistä pinnanpuoleisista ikkunoista on edelleen ehjiä. Ilma pääsi pois oviaukoista. Pohjan puolen ikkunoista en osaa sanoa, niitä saatta olla rikkoutunut enemmän.
Kyllä se ikkunajuttu on totta, siellä on mahdollista seisoa muunkin päällä ja taskulappujakin oli.
Ei ole. Minkä päällä ne ihmiset sinun mielestäsi olisivat seisoneet? Hyteissä on sileälaitaiset sängyt, jotka ulottuvat ulkoseinään asti, sekä ikkunapöytä. Kaikki muu on irtainta, joka oli tuossa vaiheessa läjässä ovea vasten monen metrin päässä alapuolella.
Tuosta taskulampulla valaistusta hytistä käsin ikkunaan hakkaamisesta ei ole ikinä missään lehtijutussa mainittu, enkä tosiaan usko että sellaista on tapahtunut. Jos esität linkin johonkin julkaistuun artikkeliin jossa tästä kerrotaan, saatan muuttaa mielipidettäni.
Siellä on alumiinitikkaat joka hytissä!
Miehistöstä pelastautuneista jotkut ainakin kertoivat rikkoneensa hytin ikkunan ja päässeen ulos sitä kautta. Jollainhan se lasi on saatu rikki.
Mäkin muistelisin että olisin tämän lukenut. Olisivatko silla pyöreällä tuolilla joka on yleensä siinä peilin edessä. Siinä on kyllä saanut olla voimaa ja tapahtui varmaan ennen kuin laiva oli kokonaan kyljellään.
Hyttejä on erilaisia ja niin voi olla myös ikkunoita. Juuri tänään luin yhden pelastuneen kertomuksesta, että oli jotenkin ajautunut sellaiseen hyttiin josta oli saanut _aukaistua_ ikkunan. Ei tainnut ihan tavallisen hytin ikkuna olla?
Muistaakseni ylemmillä kansilla niissä "paremmissa" hyteissä on tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Rull pelastui mutta kunniattomasti, tämä ei muuksi muutu.
Millä perusteella kunniattomasti?
Ei ollut mahdollista alkaa roudata muita selässä kiiveten pois laivasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin niin ymmärrän senkin puolen että on pitänyt olla itsekäs pelastuakseen. Silti tuntuu karmealta ajatella että mitä jos tämä häneen tarttunut on ollut vaikkapa pieni lapsi joka yrittänyt saada apua? Potkinut hänet pois vaikka samaan aikaan itse roikkunut toisessa joka yrittänyt huolehtia omasta pelastautumisestaan. Onhan se äärettömän surullinen ajatus vaikka kuinka ottaisi huomioon tilanteen hektisyyden ja kaaoksen.
En minäkään tiedä miten olisin ko. tilanteessa toiminut tai olisinko selviytynyt, en tässä halua syyllistää tätä selviytynyttä. Kunhan vain pohdiskelen ja yritän ymmärtää asiaa mikä näin ulkopuolisena on todella vaikea kuvitella omalle kohdalleen.Ap
Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika.
Sieltä ei pelastunut yhtään pikkulasta ihan siksi että turma tapahtui yöllä jolloin pikkulapset olivat hyteissään nukkumassa. Laivan kallistumassa pikkulasten kannelle pääseminen olisi ollut myös fyysisesti mahdotonta. Yhdenkään pelastuneen kertomuksissa ei puhuta sanaakaan pikkulapsista. Niin että se ei takuulla ollut pikkulapsi joka Marge Rullin jalassa roikkui. Emme me tiedä oliko se edes ihminen vai joku naru tms.
Ap:lle sanoisin että mene itse kokeilemaan vaikka pelastusliivit päälle ylöspääsyä jääkylmästä myrskyävästä merestä pilkkopimeässä. Taatusti sinäkin potkit jaloistasi irti kaiken mikä siinä lähellä on.
Höpö höpö.
Onhan se voinut olla pikkulapsi tai 10-17v joka tarttui Rullin jalkaan hentoisesti.
Se, ettei laivalta pelastunut kuin 2 lasta (14v + 16v) ei tarkoita, että vedessä ei voinut lapsia olla.
Niitä lapsia on voinut olla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vedessä, mutta eivät vain selvinneet. Se, että niitä ei selvinnyt ei mitenkään varmista sitä, että kaikki lapset jäivät laivaan ja kuolivat sinne. Niitä lapsia on voinut kuolla mihin sattuu: laivaan, laivan kannelle, veteen, lauttaan...
Siellä on voinut olla vaikka isä yhtä nopea kuin Rull ja kaapannut lapsensa kainaloon ja lähtenyt samaan aikaan kuin Rull laivasta ulos. Isä ja lapsi ovat voineet ja olla valmiiksi siinä kerroksessa mistä pääsee ulos kannelle. Rull joutui kiipeämään portaan ylös päästäkseen kannelle. Jne jne. Lukemattomia vaihtoehtoja miten lapsia on voinut olla vaikka missä, hytissä/käytävällä/kannella/vedessä..
Siinä on vain kaksi vaihtoehtoa kuka otti hentoisen otteen Rullin jalasta. Joko se oli aikuinen, joka oli juuri kuolemassa ja viimeisillään voimilla otti Rullista kiinni TAI se oli lapsi, joka jo valmiiksi pienemmillä voimilla oli Rullissa kiinni.
Itse pelkään, että se oli lapsi.
Silloin myös se on kauheampaa. Juuri kuolemassa olevaa ei välttämättä pysty enää pelastamaan, mutta lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Rullilla ei ollut enää voimia, ymmärrän, mutta olisiko se pelastaminen vaatinut juuri enempää voimia, kun otekin oli jo niin hentoinen? Olisiko riittänyt, että Rull olisi vain nostanut jalkansa ylös ja mahdollinen lapsi olisi pelastunut?
Sitä emme tiedä. Hän ei ottanut sitä riskiä.
Mutta sitä en ymmärrä, ettei hän tunne huonoa omatuntoa, syyllisyyttä, surua, syyllisyyttä siitä miksi minä jäin henkiin tai yleensä muita normaaleja tuntemuksia. Tai ymmärrän, hän ei ole käynyt sitä läpi. Hän itsekin sanoo, ettei ole miettinyt tapahtumaa. Ymmärsin, että välillä vain on kertonut tapahtuneesta, mutta ei sen enempää.
Jotkut puhuvat täällä, että hukkuvat vetää toisenkin kohti kuolemaa. Mutta miten tämä Rulliin jalkaan tarttunut olisi sen voinut tehdä. Otekin oli hento ja Rull itse sanoi, ettei tarvinnut paljoa ravistella kun hentoinen ote irtosi "enempää ei tarvittu".
Olisiko tuossa Rull voinut vain kokeilla nostaa jalkansa ylös ja toinen olisi pelastunut. Rullilla ei ollut ilmeisesti voimia.
Pienestä on tämä elämä kiinni. Yhdellä Rullin jalan ravistelulla sinetöit toisen kohtalon. Eikö tuo normaalisti herätä monenlaisia tuntemuksia vaikka lopputulos olisikin sama "jalan ravistelu".
Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään.
"Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään"
Tunteettomuuden tuossa onnettomuustilanteessa ymmärtää. Odottihan kotona 1v lapsi.
Mutta miksi tuo tunteettomuus on kestänyt 25v? Eikö olisi jo aika muuhunkin kuin tunteetomuuteen, katumattomuuteen, itsekyyteen?
Tuota tunteettomuutta ei mielestäni selitä kuin paha trauma, jota ei ole kyetty käymään läpi tai ihmisen yleinen tunteettomuus.
Milloin itsekkyydestä on tullut hyve ja ihailtavaa tai milloin itsekkyyttä on OK olla katumatta tai häpeilemättä?
Pitääkö katua ja hävetä sitä että on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä selviytynyt hengissä tuollaisesta tapahtumasta?
Eikö monenlaiset tunteet kuulu onnettomuuteen. Rullilla niitä on vain katumattomuus, häpeämättömyys tms.
Melko tunteetonta.
Turmasta on 25 vuotta. Eiköhän se Rull ole ehtinyt siinä ajassa jo käydä ne tunteet läpi useampaan kertaan. Kuinka helvetin kauan ihmisen pitää velloa syyllisyydessä ja häpeässä, jotta avmammat on tyytyväisiä. Aika parantaa haavat ja tasaa tunteet. Elämä jatkuu.
Loputtomiin saa velloa ellei tajua vieläkään mitä on pitää turpa kiinni silloin kun on aika.
Sielä luki myöhemmin tarkennuksena ettei potkaissut, oli riittänyt pieni nykäisy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika karmeaa lukea, miten monen virolaisen (niin selviytyneiden kuin menehtyneiden omaisten) saamat korvaukset aiheuttivat karmeita riitoja ja perheiden hajoamisia. Niin kävi myös Margelle. Mies pihalle ja korvauksilla asunto itselle. Sitten teki myöhemmin vielä toisen lapsen "yksin" eli ties kenen kanssa, jonka myös potkaisi pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin niin ymmärrän senkin puolen että on pitänyt olla itsekäs pelastuakseen. Silti tuntuu karmealta ajatella että mitä jos tämä häneen tarttunut on ollut vaikkapa pieni lapsi joka yrittänyt saada apua? Potkinut hänet pois vaikka samaan aikaan itse roikkunut toisessa joka yrittänyt huolehtia omasta pelastautumisestaan. Onhan se äärettömän surullinen ajatus vaikka kuinka ottaisi huomioon tilanteen hektisyyden ja kaaoksen.
En minäkään tiedä miten olisin ko. tilanteessa toiminut tai olisinko selviytynyt, en tässä halua syyllistää tätä selviytynyttä. Kunhan vain pohdiskelen ja yritän ymmärtää asiaa mikä näin ulkopuolisena on todella vaikea kuvitella omalle kohdalleen.Ap
Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika.
Sieltä ei pelastunut yhtään pikkulasta ihan siksi että turma tapahtui yöllä jolloin pikkulapset olivat hyteissään nukkumassa. Laivan kallistumassa pikkulasten kannelle pääseminen olisi ollut myös fyysisesti mahdotonta. Yhdenkään pelastuneen kertomuksissa ei puhuta sanaakaan pikkulapsista. Niin että se ei takuulla ollut pikkulapsi joka Marge Rullin jalassa roikkui. Emme me tiedä oliko se edes ihminen vai joku naru tms.
Ap:lle sanoisin että mene itse kokeilemaan vaikka pelastusliivit päälle ylöspääsyä jääkylmästä myrskyävästä merestä pilkkopimeässä. Taatusti sinäkin potkit jaloistasi irti kaiken mikä siinä lähellä on.
Höpö höpö.
Onhan se voinut olla pikkulapsi tai 10-17v joka tarttui Rullin jalkaan hentoisesti.
Se, ettei laivalta pelastunut kuin 2 lasta (14v + 16v) ei tarkoita, että vedessä ei voinut lapsia olla.
Niitä lapsia on voinut olla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vedessä, mutta eivät vain selvinneet. Se, että niitä ei selvinnyt ei mitenkään varmista sitä, että kaikki lapset jäivät laivaan ja kuolivat sinne. Niitä lapsia on voinut kuolla mihin sattuu: laivaan, laivan kannelle, veteen, lauttaan...
Siellä on voinut olla vaikka isä yhtä nopea kuin Rull ja kaapannut lapsensa kainaloon ja lähtenyt samaan aikaan kuin Rull laivasta ulos. Isä ja lapsi ovat voineet ja olla valmiiksi siinä kerroksessa mistä pääsee ulos kannelle. Rull joutui kiipeämään portaan ylös päästäkseen kannelle. Jne jne. Lukemattomia vaihtoehtoja miten lapsia on voinut olla vaikka missä, hytissä/käytävällä/kannella/vedessä..
Siinä on vain kaksi vaihtoehtoa kuka otti hentoisen otteen Rullin jalasta. Joko se oli aikuinen, joka oli juuri kuolemassa ja viimeisillään voimilla otti Rullista kiinni TAI se oli lapsi, joka jo valmiiksi pienemmillä voimilla oli Rullissa kiinni.
Itse pelkään, että se oli lapsi.
Silloin myös se on kauheampaa. Juuri kuolemassa olevaa ei välttämättä pysty enää pelastamaan, mutta lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Rullilla ei ollut enää voimia, ymmärrän, mutta olisiko se pelastaminen vaatinut juuri enempää voimia, kun otekin oli jo niin hentoinen? Olisiko riittänyt, että Rull olisi vain nostanut jalkansa ylös ja mahdollinen lapsi olisi pelastunut?
Sitä emme tiedä. Hän ei ottanut sitä riskiä.
Mutta sitä en ymmärrä, ettei hän tunne huonoa omatuntoa, syyllisyyttä, surua, syyllisyyttä siitä miksi minä jäin henkiin tai yleensä muita normaaleja tuntemuksia. Tai ymmärrän, hän ei ole käynyt sitä läpi. Hän itsekin sanoo, ettei ole miettinyt tapahtumaa. Ymmärsin, että välillä vain on kertonut tapahtuneesta, mutta ei sen enempää.
Jotkut puhuvat täällä, että hukkuvat vetää toisenkin kohti kuolemaa. Mutta miten tämä Rulliin jalkaan tarttunut olisi sen voinut tehdä. Otekin oli hento ja Rull itse sanoi, ettei tarvinnut paljoa ravistella kun hentoinen ote irtosi "enempää ei tarvittu".
Olisiko tuossa Rull voinut vain kokeilla nostaa jalkansa ylös ja toinen olisi pelastunut. Rullilla ei ollut ilmeisesti voimia.
Pienestä on tämä elämä kiinni. Yhdellä Rullin jalan ravistelulla sinetöit toisen kohtalon. Eikö tuo normaalisti herätä monenlaisia tuntemuksia vaikka lopputulos olisikin sama "jalan ravistelu".
Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään.
"Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään"
Tunteettomuuden tuossa onnettomuustilanteessa ymmärtää. Odottihan kotona 1v lapsi.
Mutta miksi tuo tunteettomuus on kestänyt 25v? Eikö olisi jo aika muuhunkin kuin tunteetomuuteen, katumattomuuteen, itsekyyteen?
Tuota tunteettomuutta ei mielestäni selitä kuin paha trauma, jota ei ole kyetty käymään läpi tai ihmisen yleinen tunteettomuus.
Milloin itsekkyydestä on tullut hyve ja ihailtavaa tai milloin itsekkyyttä on OK olla katumatta tai häpeilemättä?
Pitääkö katua ja hävetä sitä että on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä selviytynyt hengissä tuollaisesta tapahtumasta?
Eikö monenlaiset tunteet kuulu onnettomuuteen. Rullilla niitä on vain katumattomuus, häpeämättömyys tms.
Melko tunteetonta.
Turmasta on 25 vuotta. Eiköhän se Rull ole ehtinyt siinä ajassa jo käydä ne tunteet läpi useampaan kertaan. Kuinka helvetin kauan ihmisen pitää velloa syyllisyydessä ja häpeässä, jotta avmammat on tyytyväisiä. Aika parantaa haavat ja tasaa tunteet. Elämä jatkuu.
Hänen asenne on edelleen sama. Hän ei ole yhtään kunniattomampi jutuissaan vaan törkeä.
Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt tuntea syyllisyyttä tai häpeää?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollain ny kyllä tissiliivit pahasti vinossa.
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää mitä valoja Mariella näki vaikka kaikki valot oli sammuneet aikoja sitten
Eikö ne valot aina välillä tullut hetkeksi takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rull pelastui mutta kunniattomasti, tämä ei muuksi muutu.
Millä perusteella kunniattomasti?
Ei ollut mahdollista alkaa roudata muita selässä kiiveten pois laivasta.
Lue ketju se ollaan sanottu sata kertaa jo täällä. Ja perusteltu. Jotain voi myös itsekin tajuta.
Tää on niin tätä. Ehkä se tosiaan on vähän kulttuurikysymyskin: suomalaisessa kahvipöydässä kaikkien on kieltäydyttävä viimeisestä pullasta, ettei vain antaisi itsestään itsekästä kuvaa. Lopulta se kuivahtaa eikä sillä tee enää mitään. Tunnistan tämän itsessänikin. Semmoista kai olisi suomalaisten kesken pelastuslautallakin, kun pintapelastaja tulee noukkimaan kopteriin. Siinä sitä kuoleman kielissä horkan keskelläkin kursailisi, ei minulla tässä mikään kiire ole, ja sitten harmittaisi kun joku muu nousee ylös ja pääsee turvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan urheilukisa. Yksi pinkaisee 10 minuuttia ennen muita 5 km reissulle. Rulli ja henkilökunta teki näin. Taputatteko vai diskaatteko? Palkitsetteko?
Miten tämä on verrattavissa?
Ei tämä nainen mitään väärin tehnyt siinä, että mahd. nopeasti pinkaisi pakoon.
Ålå jaksa jankuttaa.
Oli ensimmäinen lähettämäni viesti tähän ketjuun, eli ihan tosissani kysyin. :D
Vierailija kirjoitti:
Sielä luki myöhemmin tarkennuksena ettei potkaissut, oli riittänyt pieni nykäisy.
Joopa joo. Kuitenkin se oli aiemmin potkaisu tai repäisy. Seli seli. Juttu kaunistuu kun aikaa menee enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin niin ymmärrän senkin puolen että on pitänyt olla itsekäs pelastuakseen. Silti tuntuu karmealta ajatella että mitä jos tämä häneen tarttunut on ollut vaikkapa pieni lapsi joka yrittänyt saada apua? Potkinut hänet pois vaikka samaan aikaan itse roikkunut toisessa joka yrittänyt huolehtia omasta pelastautumisestaan. Onhan se äärettömän surullinen ajatus vaikka kuinka ottaisi huomioon tilanteen hektisyyden ja kaaoksen.
En minäkään tiedä miten olisin ko. tilanteessa toiminut tai olisinko selviytynyt, en tässä halua syyllistää tätä selviytynyttä. Kunhan vain pohdiskelen ja yritän ymmärtää asiaa mikä näin ulkopuolisena on todella vaikea kuvitella omalle kohdalleen.Ap
Nuorimmat Estonialta pelastuneet olivat 14-vuotias norjalainen ja 16-vuotias venäläinen poika.
Sieltä ei pelastunut yhtään pikkulasta ihan siksi että turma tapahtui yöllä jolloin pikkulapset olivat hyteissään nukkumassa. Laivan kallistumassa pikkulasten kannelle pääseminen olisi ollut myös fyysisesti mahdotonta. Yhdenkään pelastuneen kertomuksissa ei puhuta sanaakaan pikkulapsista. Niin että se ei takuulla ollut pikkulapsi joka Marge Rullin jalassa roikkui. Emme me tiedä oliko se edes ihminen vai joku naru tms.
Ap:lle sanoisin että mene itse kokeilemaan vaikka pelastusliivit päälle ylöspääsyä jääkylmästä myrskyävästä merestä pilkkopimeässä. Taatusti sinäkin potkit jaloistasi irti kaiken mikä siinä lähellä on.
Höpö höpö.
Onhan se voinut olla pikkulapsi tai 10-17v joka tarttui Rullin jalkaan hentoisesti.
Se, ettei laivalta pelastunut kuin 2 lasta (14v + 16v) ei tarkoita, että vedessä ei voinut lapsia olla.
Niitä lapsia on voinut olla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vedessä, mutta eivät vain selvinneet. Se, että niitä ei selvinnyt ei mitenkään varmista sitä, että kaikki lapset jäivät laivaan ja kuolivat sinne. Niitä lapsia on voinut kuolla mihin sattuu: laivaan, laivan kannelle, veteen, lauttaan...
Siellä on voinut olla vaikka isä yhtä nopea kuin Rull ja kaapannut lapsensa kainaloon ja lähtenyt samaan aikaan kuin Rull laivasta ulos. Isä ja lapsi ovat voineet ja olla valmiiksi siinä kerroksessa mistä pääsee ulos kannelle. Rull joutui kiipeämään portaan ylös päästäkseen kannelle. Jne jne. Lukemattomia vaihtoehtoja miten lapsia on voinut olla vaikka missä, hytissä/käytävällä/kannella/vedessä..
Siinä on vain kaksi vaihtoehtoa kuka otti hentoisen otteen Rullin jalasta. Joko se oli aikuinen, joka oli juuri kuolemassa ja viimeisillään voimilla otti Rullista kiinni TAI se oli lapsi, joka jo valmiiksi pienemmillä voimilla oli Rullissa kiinni.
Itse pelkään, että se oli lapsi.
Silloin myös se on kauheampaa. Juuri kuolemassa olevaa ei välttämättä pysty enää pelastamaan, mutta lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Rullilla ei ollut enää voimia, ymmärrän, mutta olisiko se pelastaminen vaatinut juuri enempää voimia, kun otekin oli jo niin hentoinen? Olisiko riittänyt, että Rull olisi vain nostanut jalkansa ylös ja mahdollinen lapsi olisi pelastunut?
Sitä emme tiedä. Hän ei ottanut sitä riskiä.
Mutta sitä en ymmärrä, ettei hän tunne huonoa omatuntoa, syyllisyyttä, surua, syyllisyyttä siitä miksi minä jäin henkiin tai yleensä muita normaaleja tuntemuksia. Tai ymmärrän, hän ei ole käynyt sitä läpi. Hän itsekin sanoo, ettei ole miettinyt tapahtumaa. Ymmärsin, että välillä vain on kertonut tapahtuneesta, mutta ei sen enempää.
Jotkut puhuvat täällä, että hukkuvat vetää toisenkin kohti kuolemaa. Mutta miten tämä Rulliin jalkaan tarttunut olisi sen voinut tehdä. Otekin oli hento ja Rull itse sanoi, ettei tarvinnut paljoa ravistella kun hentoinen ote irtosi "enempää ei tarvittu".
Olisiko tuossa Rull voinut vain kokeilla nostaa jalkansa ylös ja toinen olisi pelastunut. Rullilla ei ollut ilmeisesti voimia.
Pienestä on tämä elämä kiinni. Yhdellä Rullin jalan ravistelulla sinetöit toisen kohtalon. Eikö tuo normaalisti herätä monenlaisia tuntemuksia vaikka lopputulos olisikin sama "jalan ravistelu".
Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään.
"Rull ei häpeile, ei kadu eikä ole miettinyt tapahtumaa. On varmasti jumissa/pysähdyksissä tapahtuneen kanssa eikä ole kyennyt sitä käsittelemään. Muuten tuota tunteettomuutta ja itsekkyyttä ei selitä mikään"
Tunteettomuuden tuossa onnettomuustilanteessa ymmärtää. Odottihan kotona 1v lapsi.
Mutta miksi tuo tunteettomuus on kestänyt 25v? Eikö olisi jo aika muuhunkin kuin tunteetomuuteen, katumattomuuteen, itsekyyteen?
Tuota tunteettomuutta ei mielestäni selitä kuin paha trauma, jota ei ole kyetty käymään läpi tai ihmisen yleinen tunteettomuus.
Milloin itsekkyydestä on tullut hyve ja ihailtavaa tai milloin itsekkyyttä on OK olla katumatta tai häpeilemättä?
Pitääkö katua ja hävetä sitä että on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä selviytynyt hengissä tuollaisesta tapahtumasta?
Eikö monenlaiset tunteet kuulu onnettomuuteen. Rullilla niitä on vain katumattomuus, häpeämättömyys tms.
Melko tunteetonta.
Turmasta on 25 vuotta. Eiköhän se Rull ole ehtinyt siinä ajassa jo käydä ne tunteet läpi useampaan kertaan. Kuinka helvetin kauan ihmisen pitää velloa syyllisyydessä ja häpeässä, jotta avmammat on tyytyväisiä. Aika parantaa haavat ja tasaa tunteet. Elämä jatkuu.
Hänen asenne on edelleen sama. Hän ei ole yhtään kunniattomampi jutuissaan vaan törkeä.
Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt tuntea syyllisyyttä tai häpeää?!
Ihan turha vedota siihen että ainahan jne...ei ei ei ei aina noin kaikki tee missään tapauksessa kuin virolaivan henkilökunta teki. Tuo oli paskinta ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan urheilukisa. Yksi pinkaisee 10 minuuttia ennen muita 5 km reissulle. Rulli ja henkilökunta teki näin. Taputatteko vai diskaatteko? Palkitsetteko?
Miten tämä on verrattavissa?
Ei tämä nainen mitään väärin tehnyt siinä, että mahd. nopeasti pinkaisi pakoon.
Ålå jaksa jankuttaa.
Oli ensimmäinen lähettämäni viesti tähän ketjuun, eli ihan tosissani kysyin. :D
Lue ketju ihan tosissani vastasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rull pelastui mutta kunniattomasti, tämä ei muuksi muutu.
Millä perusteella kunniattomasti?
Ei ollut mahdollista alkaa roudata muita selässä kiiveten pois laivasta.
Lue ketju se ollaan sanottu sata kertaa jo täällä. Ja perusteltu. Jotain voi myös itsekin tajuta.
Kerro pliis silti. Ei ole aikaa selata 85 sivua läpi. Jatkan muuten kysymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan urheilukisa. Yksi pinkaisee 10 minuuttia ennen muita 5 km reissulle. Rulli ja henkilökunta teki näin. Taputatteko vai diskaatteko? Palkitsetteko?
Miten tämä on verrattavissa?
Ei tämä nainen mitään väärin tehnyt siinä, että mahd. nopeasti pinkaisi pakoon.
Ålå jaksa jankuttaa.
Oli ensimmäinen lähettämäni viesti tähän ketjuun, eli ihan tosissani kysyin. :D
Lue ketju ihan tosissani vastasin.
Ei jaksa
Ketju on lukittu.
Selittäkää mitä valoja Mariella näki vaikka kaikki valot oli sammuneet aikoja sitten