Mistä tietää, mihin sosiaaliluokkaan kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Ennen niiltä lääkärin, tuomarin ja kirkkoherran rouvalta puuttui koulutus. Vähissä on aina ollut suomalainen yläluokka.

.

Nuo eivät olleet yläluokkaa vaan ylempää keskiluokkaa. Papistoa ja porvaristoa.

Aatelisto

Papisto

Porvaristo

Talonpojat

No se aatelisto taisi olla aika ohut siivu silloista yhteiskuntaa? Ja joskus oli juttua aateliston nykyisestä elämästä, oli kirjo aika laaja, työttömistä kartanonomistajiin. Eli miksi nuo luokat muka niin tärkeitä, eikö ole hyvä, että ne omat kyvyt merkitsee enemmän kuin joku luokkajako josta suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole edes selkeitä kriteereitä, paljonko rahaa paljonko koulutusta ja paljonko sukua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen niiltä lääkärin, tuomarin ja kirkkoherran rouvalta puuttui koulutus. Vähissä on aina ollut suomalainen yläluokka.

.

Nuo eivät olleet yläluokkaa vaan ylempää keskiluokkaa. Papistoa ja porvaristoa.

Aatelisto

Papisto

Porvaristo

Talonpojat

No se aatelisto taisi olla aika ohut siivu silloista yhteiskuntaa? Ja joskus oli juttua aateliston nykyisestä elämästä, oli kirjo aika laaja, työttömistä kartanonomistajiin. Eli miksi nuo luokat muka niin tärkeitä, eikö ole hyvä, että ne omat kyvyt merkitsee enemmän kuin joku luokkajako josta suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole edes selkeitä kriteereitä, paljonko rahaa paljonko koulutusta ja paljonko sukua?

Mietin aivan samaa. Vähissä on tänä päivänä rahoissaan olevat ja akateemisesti sivistyneet aatelissukujen jäsenet.

[/quote]

miksi nuo luokat muka niin tärkeitä, eikö ole hyvä, että ne omat kyvyt merkitsee enemmän kuin joku luokkajako josta suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole edes selkeitä kriteereitä, paljonko rahaa paljonko koulutusta ja paljonko sukua?[/quote]

Kaikki ovat siitä varmasti samaa mieltä.

Ketju kuitenkin koskee aihetta "mistä tietää, mihin sosiaaliluokkaan kuuluu". Ja on tosiasia, että niitä luokkia on edelleen. Vähän hassua siis kirjoittaa ketjuun noita kommentteja, että ei niillä ole mitään väliä. Siitä aiheesta voi perustaa oman ketjun.

Mennyt on mennyttä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen niiltä lääkärin, tuomarin ja kirkkoherran rouvalta puuttui koulutus. Vähissä on aina ollut suomalainen yläluokka.

.

Nuo eivät olleet yläluokkaa vaan ylempää keskiluokkaa. Papistoa ja porvaristoa.

Aatelisto

Papisto

Porvaristo

Talonpojat

No se aatelisto taisi olla aika ohut siivu silloista yhteiskuntaa? Ja joskus oli juttua aateliston nykyisestä elämästä, oli kirjo aika laaja, työttömistä kartanonomistajiin. Eli miksi nuo luokat muka niin tärkeitä, eikö ole hyvä, että ne omat kyvyt merkitsee enemmän kuin joku luokkajako josta suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole edes selkeitä kriteereitä, paljonko rahaa paljonko koulutusta ja paljonko sukua?

Mietin aivan samaa. Vähissä on tänä päivänä rahoissaan olevat ja akateemisesti sivistyneet aatelissukujen jäsenet.

Koska niiden privileegiot on lakkautettu. Ei ole tuomiovaltaa tai verotusoikeutta omilla maillaan tai läänityksillä.

Näin Ruotsissa.

Aaatelisilla on ollut perinteisesti kolme etua. Jo verovapautensakin takia he ovat olleet suuria maanomistajia sekä sotilaita ja virkamiehiä. Luonnollisestikin maaomistajuus on luvallista kaikille joilla on siihen varaa. Ritarihuoneella ei ole poliittista valtaa, mutta heillä on suuri taloudellien valta, sillä suurin osa aatelisista on rikkaita hyvin koulutettuja henkilöitä ja näin ollen heillä on vahva asema yhteiskunnassa ja liiketoiminnassa. 

Ritarihuone jakaa vuosittain 42 miljoonan kruunun edestä varoja tutkintatyöhön, stipendejä, ja avustuksia sekä tukia rahastojensa kautta. Ritaritalolla on 329 säätiötä, 2 miljadia kruunua varoja, useita linnoja, suuria maatiloja, metsiä ja promeita palatseja keskellä kaupunkia. Kaikki omaisuus mukaan lukien ritaritalon säätiöillä on varoja noin 4 miljardia kruunua.

Rikkain aatelisherra Ruotsissa kautta aikojen oli Bo Jonsson Grip 1330-1386. Hän oli myös Ruotsin mahtavin herra. Hän omisti suurimman osan nykyistä Ruotsia ja suuren osan Suomeakin. Hän omisti 15000 kartanoa maatiluksinen. Gripsholmenin linna sai nimensä Bo Jonsson Gripin mukaan. 

Kruununprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin häihin tiedettiin monen aatelisen kieltäytyvän tulemasta. Tuskinpa häihin niin kovin montaa kutsuttiinkaan, vain varmat suvut kuten kreivitär Alice Trolle-Wahtmeister, joka on toiminut kuningashuoneen linnanrouvana siihen aikaan kun kuninkalliset lapset syntyivät. Kerrotaan että kreivitärr sai kyyneleet silmiin kun kuningasperheen ensimmäinen lapsi oli tyttö, ja hän ei ole voinut hyväksyä sitä tosiasiaa että Victoriasta tulee hallitseva kuningatar. Kreivitär ei myöskään pitänyt siitä että Victoria valitsi tavallisen nuoren miehen puolisokseen. Mutta häihin hän sentää tuli pelkästään lojaalisuudesta kuningasperhettä kohtaan. Kreivitär asuu Trolle-Ljungbyn linnassa ja sitä paitsi hänen omaisuuteensa on puolta suurempi kuin kuninkaan. Jos lasketaan yhteen hänen omaisuutensa hänen miehensä omaisuuden kanssa niin he omistavat neljä kertaa niin paljon kuin kuningas, eikä kuningas edes ole aatelissukua. Köyhä poika on kuningas monen aatelisen rinnalla. Trolle-Wachtmeisterit omistavat myös Ruotsin suurimman asuttavan linnan ja isot metsäalueet.

Asiakas on aina oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

miksi nuo luokat muka niin tärkeitä, eikö ole hyvä, että ne omat kyvyt merkitsee enemmän kuin joku luokkajako josta suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole edes selkeitä kriteereitä, paljonko rahaa paljonko koulutusta ja paljonko sukua?

Kaikki ovat siitä varmasti samaa mieltä.

Ketju kuitenkin koskee aihetta "mistä tietää, mihin sosiaaliluokkaan kuuluu". Ja on tosiasia, että niitä luokkia on edelleen. Vähän hassua siis kirjoittaa ketjuun noita kommentteja, että ei niillä ole mitään väliä. Siitä aiheesta voi perustaa oman ketjun.

Kerro sinä miksi sinulle on niin tärkeää määrittää oma sosiaaliluokkasi? Ja miksi vastaukseksi ei kelpaa tuo ettei suomalaisessa yhteiskunnassa ole (onneksi) helppoa määrittää omaa sosiaaliluokkaa, ja miksi tuo olisi edes tärkeää?

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin älypäiden mielestä kai katsotaan, että kun tilillä oleva varallisuus ylittää jonkun tietyn summan x, niin yhtäkkiä muuttuu ihminen mieleltään yläluokkaiseksi.

No ei se tietenkään noin yksinkertaista ole. Toki yläluokkaisuuteen vaaditaan myös keskimääräistä huomattavasti suurempi varallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

opettaja_n32 kirjoitti:

minä olen opettaja, joten tiedän kuuluvani yläluokkaan

Olet kyllä keskiluokkaa. Olisit yläluokkaa, jos sinulla olisi rahaa niin paljon ettei tarviis tehdä opettajan työtä.

opettajiakin on monenlaisia: ensin on lastentarhanopettajia jotka ovat alaluokkaan kuluvia matalapalkkaisia työmuurahaisia, sitten on keskiluokkaan kuuluvat luokan opettajat ja hieman enemmän tienaavat lukioopettajat jotka osaavat jo nauttia elämästä, ja huipulla on tietysti yliopisto-opettajat ja professorit jotka tienaa 7000 ... 12000 eur/kk kotona on uima-allas, ja he ajaa laadukkaimmilla autoilla ym

Tuo yläluokan määritelmä meni pahasti pieleen, johon kuuluu arviolta 5% väestöstä ja henkiset arvot ja suvun vanhat perinteet menevät materiaalin edelle. Ja yksi yhteinen piirre, ettei heidän tarvitse käydä töissä eläkseen, vaan he voivat vaalia kutsumustaan ja perinteitään, koska taide ja kulttuuri ohjaa elämää. Tuskin esim. Hanna Harliinille laadukas auto tai uima-allas on tärkeä, vaan taide ja kulttuuri ja niiden vaaliminen.

https://www.talouselama.fi/uutiset/nain-elaa-suomen-ylaluokka-saksalain…

Jossain lehdessä muuten kirjoitettiin joskus, että Hanna ajaa 90-luvun Toyota Corollalla.

Yläluokkaisuus tarkoittaa turvattujen olojen ja hyvän perhetaustan luomaa vapautta, jonka seurauksena ihminen pystyy keskittymään kasvattamaan kulttuurista pääomaansa. Varallisuus ei ole yhdentekevää, mutta vieläkin tärkeämpää on henkinen perintö ts. sosiokulttuurinen pääoma.

Keskiluokka kasvattaa kulttuurista pääomaa koko elämänsä. Usein heillä ei ole kuitenkaan samanlaista henkistä pääomaa kuin vanhalla yläluokalla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että työssäkäynti ja materiaalisen elämän ylläpito syö resursseja siltä, että voisi keskittyä vaikkapa taiteisiin, kulttuuriin tai tyyliin.

Sosiaaliluokan näkee paremmin ihmisen habituksesta kuin pankkitilin saldosta tai mistään tittelistä. Habitus on ihmisen sosiokulttuurisen taustan indikaattori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tällainen luokittelu kinnosta yhteiskunnassa jossa luokkarajat niin löysät kuin Suomessa? Suurimman osan ihmisetn isovanhemmista ainakin naiset kehnosti koulutettuja, hyvin vähän mitään kultttuurisukuja tai perijäsukuja ja niistäkin nykyiset jälkeläiset ripottautuvat koulutuksen ja kulttuuriharrastusten mukaan varsin laajalle jakaumalle. Eikö enemmnkin kannattaisi olla onnellinen tästä mahdollisuuksien moninaisuudesta syntymäperimästään riippumatta eikä pakolla vääntää rajoja? Ap, mikä motiivisi nostaa tämä aihe keskusteluun yhä uudelleen?

Ahdistaako sinua se, että koteja on ihmisillä erilaisia? Tosissa on kirjahyllyjä ja pidetään pöytätavoista kiinni samaan aikaan kun toisissa mennään ja tullaan kuin ulkohuussissa ja käytöstapojen opettamista pidetään höpöhöpöjuttuna.

Ei ahdista, mutta useammassa maassa asuneena näin suomalaisen yhteiskunnan luokkajaon epämääräisyyden hyvänä asiana. Jo useamman sukupolven ajan ihmiset - ainakin osa heistä - ovat aidosti kyenneet tekemään oman tulevaisuutensa omien lahjojensa mukaan. Mietipä esimerkiksi meidän presidenttejämme, ei Mauno Koiviston tai Tarja Halosen lapsuuden luokka ole kovin korkea ole ollut, mihin  luokkaan heidät laittaisit? Ja olisiko heidän luokittelussaan mitään järkeä? Eikö hienoa, että oma äly ja tarmo vaikuttaa tulevaisuuteen enemmän kuin se millaiseen perheeseen on sattunut syntymään? Erityisesti minusta edellisten sukupolvien ansioksi pitää lukea kannustus koulutukseen, mitä monenlaisissa perheissä on harrastettu, ei pelkästään niissä akateemisissa missä tuo varmaan normi, mutta myös esim. useissa työväen perheissä, haluttiin, että lapset pääsisivät elämässä helpommalla. Ilman muuta on niitä onnettomia sukuja joissa huono-osaisuus periytyy, mutta suhteellisen suuri osa kansaa pystyy vellomaan "luokasta toiseen", tuo erittäin hyvä juttu. Siksi ihmettelen näitä ketjuja.

Jos et ole sattunut lukemaan, niin yhteiskuntatieteissä on sellainen käsitys, että tuo Koiviston ja Halosen matka on tänä päivänä mahdoton. Säätykierto on rikki. Koulutuksellakaan ei nousta yhteiskuntaluokista toisiin.

Kovin tuohon kuitenkin palstalla tunnutaan uskovan.

Siellä kirjoittelee se kultalusikkasukupolvi suuret ikäluokat, joka edelleen uskoo muillakin olevan samat mahdollisuudet, mitä heillä oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä tällainen luokittelu kinnosta yhteiskunnassa jossa luokkarajat niin löysät kuin Suomessa? Suurimman osan ihmisetn isovanhemmista ainakin naiset kehnosti koulutettuja, hyvin vähän mitään kultttuurisukuja tai perijäsukuja ja niistäkin nykyiset jälkeläiset ripottautuvat koulutuksen ja kulttuuriharrastusten mukaan varsin laajalle jakaumalle. Eikö enemmnkin kannattaisi olla onnellinen tästä mahdollisuuksien moninaisuudesta syntymäperimästään riippumatta eikä pakolla vääntää rajoja? Ap, mikä motiivisi nostaa tämä aihe keskusteluun yhä uudelleen?

Ahdistaako sinua se, että koteja on ihmisillä erilaisia? Tosissa on kirjahyllyjä ja pidetään pöytätavoista kiinni samaan aikaan kun toisissa mennään ja tullaan kuin ulkohuussissa ja käytöstapojen opettamista pidetään höpöhöpöjuttuna.

Ei ahdista, mutta useammassa maassa asuneena näin suomalaisen yhteiskunnan luokkajaon epämääräisyyden hyvänä asiana. Jo useamman sukupolven ajan ihmiset - ainakin osa heistä - ovat aidosti kyenneet tekemään oman tulevaisuutensa omien lahjojensa mukaan. Mietipä esimerkiksi meidän presidenttejämme, ei Mauno Koiviston tai Tarja Halosen lapsuuden luokka ole kovin korkea ole ollut, mihin  luokkaan heidät laittaisit? Ja olisiko heidän luokittelussaan mitään järkeä? Eikö hienoa, että oma äly ja tarmo vaikuttaa tulevaisuuteen enemmän kuin se millaiseen perheeseen on sattunut syntymään? Erityisesti minusta edellisten sukupolvien ansioksi pitää lukea kannustus koulutukseen, mitä monenlaisissa perheissä on harrastettu, ei pelkästään niissä akateemisissa missä tuo varmaan normi, mutta myös esim. useissa työväen perheissä, haluttiin, että lapset pääsisivät elämässä helpommalla. Ilman muuta on niitä onnettomia sukuja joissa huono-osaisuus periytyy, mutta suhteellisen suuri osa kansaa pystyy vellomaan "luokasta toiseen", tuo erittäin hyvä juttu. Siksi ihmettelen näitä ketjuja.

Jos et ole sattunut lukemaan, niin yhteiskuntatieteissä on sellainen käsitys, että tuo Koiviston ja Halosen matka on tänä päivänä mahdoton. Säätykierto on rikki. Koulutuksellakaan ei nousta yhteiskuntaluokista toisiin.

Kovin tuohon kuitenkin palstalla tunnutaan uskovan.

Siellä kirjoittelee se kultalusikkasukupolvi suuret ikäluokat, joka edelleen uskoo muillakin olevan samat mahdollisuudet, mitä heillä oli.

Tuskin kirjoittelee. Harvemmin vauvapalstalla seitsenkymppiset aikaa viettää, suurimmat ikäluokat kun syntyivät Suomessa 1945-1950...

Vierailija kirjoitti:

Yläluokkaisuus tarkoittaa turvattujen olojen ja hyvän perhetaustan luomaa vapautta, jonka seurauksena ihminen pystyy keskittymään kasvattamaan kulttuurista pääomaansa. Varallisuus ei ole yhdentekevää, mutta vieläkin tärkeämpää on henkinen perintö ts. sosiokulttuurinen pääoma.

Keskiluokka kasvattaa kulttuurista pääomaa koko elämänsä. Usein heillä ei ole kuitenkaan samanlaista henkistä pääomaa kuin vanhalla yläluokalla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että työssäkäynti ja materiaalisen elämän ylläpito syö resursseja siltä, että voisi keskittyä vaikkapa taiteisiin, kulttuuriin tai tyyliin.

Sosiaaliluokan näkee paremmin ihmisen habituksesta kuin pankkitilin saldosta tai mistään tittelistä. Habitus on ihmisen sosiokulttuurisen taustan indikaattori.

Eikö täällä ole monta kertaa todettu, että habitus on usein päälleliimattua. Ei kouluttamaton lääkärin rouva ennenkään muuttunut sivistyneeksi sillä, että pisti turkin päälleen ja klassisen levyn soimaan taustalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sivistystasosi ei ole kovin korkealla, kun et edes tiedä, että Niklas Herlin menehtyi jo vuosia sitten.

Aloitin keskustelun Herlineistä kun totesin Suomessa usein yläluokan myös työskentelevän, ei pelkästään elävän varallisuudellaan. Niklas nostettiin keskustelussa esimerkiksi myöhemmin, tosin sopiva esimerkki noiden stereotypioiden mrtamiseen. Mutta Herlinien suku on suuri:

Axel Niklas Herlin (1838–1906), kauppias ja juristi joka tunnettiin Suomen ensimmäisenä sosialistina.

Rafael Herlin (1865–1928), metsänhoitaja ja filosofian tohtori

Walter Albert Herlin (1871–1921), virkamies ja päätoimittaja

Harald Herlin, (1874–1941) Kone Oyj:n perustaja ja johtaja

Heikki H. Herlin (1901–1989) Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja suuromistaja, Harald Herlinin poika.

Pekka Herlin, (1932–2003), Kone Oyj:n suuromistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Heikki Herlinin poika.

Hanna Nurminen (o.s. Herlin, s. 1955), Koneen Säätiön asiamies ja hallituksen puheenjohtaja, Pekka Herlinin tytär

Antti Herlin (s. 1956), Kone Oyj:n suuromistaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Pekka Herlinin poika

Ilkka Herlin (s. 1959), Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja, Pekka Herlinin poika

Niklas Herlin (1963–2017), toimittaja ja kustantaja, Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin poika[6]

Ilona Herlin (s. 1965), Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin tytär. Kielitieteilijä, kirjoittanut väitöskirjan suomen kielen kun-sanasta.

Jussi Herlin (s. 1984), Kone Oy:n hallituksen jäsen, Antti Herlinin poika

Jos jaotellaan ihmisiä, niin mielestäni Herlinit kuuluvat ehdottomasti yläluokkaan jo vanhan suvun, perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajina ja heillä on valtaa. Ja saavat osakseen kunnioitusta ja arvostusta alimmista sosiaaliluokista, joka heille annetaan ja sitä ei voi rahalla ostaa.

Ja taas (julkisuuden henkilö) Nalle Wahlruus kuuluu keskiluokkaan, koska ei ole syntynyt vanhaan sukuun, ei edes varakkaaseen, vaan omaisuus on itse hankittu. Tai sitä asemaa on joskus ollut, mutta entiset sukupolvet ovat sen tuhonneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sivistystasosi ei ole kovin korkealla, kun et edes tiedä, että Niklas Herlin menehtyi jo vuosia sitten.

Aloitin keskustelun Herlineistä kun totesin Suomessa usein yläluokan myös työskentelevän, ei pelkästään elävän varallisuudellaan. Niklas nostettiin keskustelussa esimerkiksi myöhemmin, tosin sopiva esimerkki noiden stereotypioiden mrtamiseen. Mutta Herlinien suku on suuri:

Axel Niklas Herlin (1838–1906), kauppias ja juristi joka tunnettiin Suomen ensimmäisenä sosialistina.

Rafael Herlin (1865–1928), metsänhoitaja ja filosofian tohtori

Walter Albert Herlin (1871–1921), virkamies ja päätoimittaja

Harald Herlin, (1874–1941) Kone Oyj:n perustaja ja johtaja

Heikki H. Herlin (1901–1989) Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja suuromistaja, Harald Herlinin poika.

Pekka Herlin, (1932–2003), Kone Oyj:n suuromistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Heikki Herlinin poika.

Hanna Nurminen (o.s. Herlin, s. 1955), Koneen Säätiön asiamies ja hallituksen puheenjohtaja, Pekka Herlinin tytär

Antti Herlin (s. 1956), Kone Oyj:n suuromistaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Pekka Herlinin poika

Ilkka Herlin (s. 1959), Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja, Pekka Herlinin poika

Niklas Herlin (1963–2017), toimittaja ja kustantaja, Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin poika[6]

Ilona Herlin (s. 1965), Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin tytär. Kielitieteilijä, kirjoittanut väitöskirjan suomen kielen kun-sanasta.

Jussi Herlin (s. 1984), Kone Oy:n hallituksen jäsen, Antti Herlinin poika

Jos jaotellaan ihmisiä, niin mielestäni Herlinit kuuluvat ehdottomasti yläluokkaan jo vanhan suvun, perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajina ja heillä on valtaa. Ja saavat osakseen kunnioitusta ja arvostusta alimmista sosiaaliluokista, joka heille annetaan ja sitä ei voi rahalla ostaa.

Ja taas (julkisuuden henkilö) Nalle Wahlruus kuuluu keskiluokkaan, koska ei ole syntynyt vanhaan sukuun, ei edes varakkaaseen, vaan omaisuus on itse hankittu. Tai sitä asemaa on joskus ollut, mutta entiset sukupolvet ovat sen tuhonneet.

Keskiluokkainen tohtori, pääjohtaja ja miljardööri Nalle Wahlroos, joka kavereeraa Ruotsin kuninkaan, muiden rikkaiden, ministereiden ja pääjohtajien kanssa. 😂

Luokittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällaista täytyy pohtia, niin kuuluu siihen pahnanpohjimmaisiin.

työttömät ovat pahnanpohjimmaisia, samaan alakastiin kuuluu myös pätkäduunarit

Entä jos työttömällä pahnanpohjimmaisella on useampi akateeminen loppututkinto?

Jossakin vaiheessa esim. Espoossa, joka toisella työttömällä oli takana akateeminen koulutus, useilla vielä useampi tutkinto.

Ja nykyäään myös monet opettajat ovat pätkäduunareita.

Ja sinun mielestä he kuuluvat pahnanpohjimmaisiin? Ristiriitaista, kun tohtoreiksi väittelleitä on työttömänä tai tekevät pätkätyötä.

Tätä tässä on yritetty jo meneen otteeseen selittää. Jos ei korkea koulutus realisoidu rahaksi ja vallaksi, sillä ei ole mitään virkaa. Ei, vaikka käsienheiluttelumaisterit laitakaupungin vuokrayksiössään miten muuta toivoisivat.

Presidentit Koivisto ja Halonen ovat aina korostaneet työläistaustaansa, vaikka heidän koulutuksensa on realisoitu rahaksi ja vallaksi, keskimääräistä paremmin, mutta silti he ovat halunneet kuulua alimpaan sosiaaliluokkaan.

Tarja Halonen viestittää sen ulkonaisella olemuksella ja tavoillaan.

Taas Koiviston kaikissa elämäkerroissa korostetaan köyhän perheen pojan elämää ja Koiviston duunari kautta huomattavasti enemmän kuin pääminsteri- ja presidenttikautta. Samoin Koiviston hautajaisissa puheet oli enemmän uitto- ja raksatöissä. Eero Huovisen siunauspuhe Koivistolla, olisi sopinut kelle tahansa työläiselle.

Asiasta huvittunut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sivistystasosi ei ole kovin korkealla, kun et edes tiedä, että Niklas Herlin menehtyi jo vuosia sitten.

Aloitin keskustelun Herlineistä kun totesin Suomessa usein yläluokan myös työskentelevän, ei pelkästään elävän varallisuudellaan. Niklas nostettiin keskustelussa esimerkiksi myöhemmin, tosin sopiva esimerkki noiden stereotypioiden mrtamiseen. Mutta Herlinien suku on suuri:

Axel Niklas Herlin (1838–1906), kauppias ja juristi joka tunnettiin Suomen ensimmäisenä sosialistina.

Rafael Herlin (1865–1928), metsänhoitaja ja filosofian tohtori

Walter Albert Herlin (1871–1921), virkamies ja päätoimittaja

Harald Herlin, (1874–1941) Kone Oyj:n perustaja ja johtaja

Heikki H. Herlin (1901–1989) Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja suuromistaja, Harald Herlinin poika.

Pekka Herlin, (1932–2003), Kone Oyj:n suuromistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Heikki Herlinin poika.

Hanna Nurminen (o.s. Herlin, s. 1955), Koneen Säätiön asiamies ja hallituksen puheenjohtaja, Pekka Herlinin tytär

Antti Herlin (s. 1956), Kone Oyj:n suuromistaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Pekka Herlinin poika

Ilkka Herlin (s. 1959), Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja, Pekka Herlinin poika

Niklas Herlin (1963–2017), toimittaja ja kustantaja, Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin poika[6]

Ilona Herlin (s. 1965), Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin tytär. Kielitieteilijä, kirjoittanut väitöskirjan suomen kielen kun-sanasta.

Jussi Herlin (s. 1984), Kone Oy:n hallituksen jäsen, Antti Herlinin poika

Jos jaotellaan ihmisiä, niin mielestäni Herlinit kuuluvat ehdottomasti yläluokkaan jo vanhan suvun, perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajina ja heillä on valtaa. Ja saavat osakseen kunnioitusta ja arvostusta alimmista sosiaaliluokista, joka heille annetaan ja sitä ei voi rahalla ostaa.

Ja taas (julkisuuden henkilö) Nalle Wahlruus kuuluu keskiluokkaan, koska ei ole syntynyt vanhaan sukuun, ei edes varakkaaseen, vaan omaisuus on itse hankittu. Tai sitä asemaa on joskus ollut, mutta entiset sukupolvet ovat sen tuhonneet.

Keskiluokkainen tohtori, pääjohtaja ja miljardööri Nalle Wahlroos, joka kavereeraa Ruotsin kuninkaan, muiden rikkaiden, ministereiden ja pääjohtajien kanssa. 😂

Joo, mutta Nalle eli lapsuutensa ja nuoruutensa kovin vaatimattomasti ja kodissa ei paljon kulttuuria harrastettu ja harrastukset oli aivan muussa.

Ja kyllä hän on ihan itse asemansa tehnyt. Ja muu suku ovat ihan taviksia ja samojen ongelmien edessä kuin kuka tahansa muut.

Vierailija kirjoitti:

Asiasta huvittunut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sivistystasosi ei ole kovin korkealla, kun et edes tiedä, että Niklas Herlin menehtyi jo vuosia sitten.

Aloitin keskustelun Herlineistä kun totesin Suomessa usein yläluokan myös työskentelevän, ei pelkästään elävän varallisuudellaan. Niklas nostettiin keskustelussa esimerkiksi myöhemmin, tosin sopiva esimerkki noiden stereotypioiden mrtamiseen. Mutta Herlinien suku on suuri:

Axel Niklas Herlin (1838–1906), kauppias ja juristi joka tunnettiin Suomen ensimmäisenä sosialistina.

Rafael Herlin (1865–1928), metsänhoitaja ja filosofian tohtori

Walter Albert Herlin (1871–1921), virkamies ja päätoimittaja

Harald Herlin, (1874–1941) Kone Oyj:n perustaja ja johtaja

Heikki H. Herlin (1901–1989) Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja suuromistaja, Harald Herlinin poika.

Pekka Herlin, (1932–2003), Kone Oyj:n suuromistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Heikki Herlinin poika.

Hanna Nurminen (o.s. Herlin, s. 1955), Koneen Säätiön asiamies ja hallituksen puheenjohtaja, Pekka Herlinin tytär

Antti Herlin (s. 1956), Kone Oyj:n suuromistaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Pekka Herlinin poika

Ilkka Herlin (s. 1959), Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja, Pekka Herlinin poika

Niklas Herlin (1963–2017), toimittaja ja kustantaja, Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin poika[6]

Ilona Herlin (s. 1965), Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin tytär. Kielitieteilijä, kirjoittanut väitöskirjan suomen kielen kun-sanasta.

Jussi Herlin (s. 1984), Kone Oy:n hallituksen jäsen, Antti Herlinin poika

Jos jaotellaan ihmisiä, niin mielestäni Herlinit kuuluvat ehdottomasti yläluokkaan jo vanhan suvun, perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajina ja heillä on valtaa. Ja saavat osakseen kunnioitusta ja arvostusta alimmista sosiaaliluokista, joka heille annetaan ja sitä ei voi rahalla ostaa.

Ja taas (julkisuuden henkilö) Nalle Wahlruus kuuluu keskiluokkaan, koska ei ole syntynyt vanhaan sukuun, ei edes varakkaaseen, vaan omaisuus on itse hankittu. Tai sitä asemaa on joskus ollut, mutta entiset sukupolvet ovat sen tuhonneet.

Keskiluokkainen tohtori, pääjohtaja ja miljardööri Nalle Wahlroos, joka kavereeraa Ruotsin kuninkaan, muiden rikkaiden, ministereiden ja pääjohtajien kanssa. 😂

Joo, mutta Nalle eli lapsuutensa ja nuoruutensa kovin vaatimattomasti ja kodissa ei paljon kulttuuria harrastettu ja harrastukset oli aivan muussa.

Ja kyllä hän on ihan itse asemansa tehnyt. Ja muu suku ovat ihan taviksia ja samojen ongelmien edessä kuin kuka tahansa muut.

Nalle on hyvä esimerkki siitä, ettei yhteiskuntaluokkaa voi yksiselitteisesti määritellä. Ei, vaikka kaikilla tuntuu olevan asiasta vankka mielipide, jota jonkun toisen vankalla mielipiteellä yritetään yksiselitteiseksi tosiasiaksi muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Luokittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällaista täytyy pohtia, niin kuuluu siihen pahnanpohjimmaisiin.

työttömät ovat pahnanpohjimmaisia, samaan alakastiin kuuluu myös pätkäduunarit

Entä jos työttömällä pahnanpohjimmaisella on useampi akateeminen loppututkinto?

Jossakin vaiheessa esim. Espoossa, joka toisella työttömällä oli takana akateeminen koulutus, useilla vielä useampi tutkinto.

Ja nykyäään myös monet opettajat ovat pätkäduunareita.

Ja sinun mielestä he kuuluvat pahnanpohjimmaisiin? Ristiriitaista, kun tohtoreiksi väittelleitä on työttömänä tai tekevät pätkätyötä.

Tätä tässä on yritetty jo meneen otteeseen selittää. Jos ei korkea koulutus realisoidu rahaksi ja vallaksi, sillä ei ole mitään virkaa. Ei, vaikka käsienheiluttelumaisterit laitakaupungin vuokrayksiössään miten muuta toivoisivat.

Presidentit Koivisto ja Halonen ovat aina korostaneet työläistaustaansa, vaikka heidän koulutuksensa on realisoitu rahaksi ja vallaksi, keskimääräistä paremmin, mutta silti he ovat halunneet kuulua alimpaan sosiaaliluokkaan.

Tarja Halonen viestittää sen ulkonaisella olemuksella ja tavoillaan.

Taas Koiviston kaikissa elämäkerroissa korostetaan köyhän perheen pojan elämää ja Koiviston duunari kautta huomattavasti enemmän kuin pääminsteri- ja presidenttikautta. Samoin Koiviston hautajaisissa puheet oli enemmän uitto- ja raksatöissä. Eero Huovisen siunauspuhe Koivistolla, olisi sopinut kelle tahansa työläiselle.

No hyvä, presidenttimme kuuluvat työväenluokkaan, keskiluokkainen Wahlroos kaveeraa Ruotsin kunkun ja Wallenberg suvun kanssa. ja hyvä näin. Eikö juuri tuo osoita ettei meillä nuo luokat ole kovin tärkeitä, jokainen saa määrittää itsensä, olla ylempää keskiluokkaa someyrittäjänä irtoripsineen ja silikonirintoineen tai työväenluokkaa FT tutkintoineen ja presidentinkäätyineen?

Asiasta huvittunut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sivistystasosi ei ole kovin korkealla, kun et edes tiedä, että Niklas Herlin menehtyi jo vuosia sitten.

Aloitin keskustelun Herlineistä kun totesin Suomessa usein yläluokan myös työskentelevän, ei pelkästään elävän varallisuudellaan. Niklas nostettiin keskustelussa esimerkiksi myöhemmin, tosin sopiva esimerkki noiden stereotypioiden mrtamiseen. Mutta Herlinien suku on suuri:

Axel Niklas Herlin (1838–1906), kauppias ja juristi joka tunnettiin Suomen ensimmäisenä sosialistina.

Rafael Herlin (1865–1928), metsänhoitaja ja filosofian tohtori

Walter Albert Herlin (1871–1921), virkamies ja päätoimittaja

Harald Herlin, (1874–1941) Kone Oyj:n perustaja ja johtaja

Heikki H. Herlin (1901–1989) Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja suuromistaja, Harald Herlinin poika.

Pekka Herlin, (1932–2003), Kone Oyj:n suuromistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Heikki Herlinin poika.

Hanna Nurminen (o.s. Herlin, s. 1955), Koneen Säätiön asiamies ja hallituksen puheenjohtaja, Pekka Herlinin tytär

Antti Herlin (s. 1956), Kone Oyj:n suuromistaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Pekka Herlinin poika

Ilkka Herlin (s. 1959), Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja, Pekka Herlinin poika

Niklas Herlin (1963–2017), toimittaja ja kustantaja, Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin poika[6]

Ilona Herlin (s. 1965), Cargotec Oyj:n suuromistaja, Pekka Herlinin tytär. Kielitieteilijä, kirjoittanut väitöskirjan suomen kielen kun-sanasta.

Jussi Herlin (s. 1984), Kone Oy:n hallituksen jäsen, Antti Herlinin poika

Jos jaotellaan ihmisiä, niin mielestäni Herlinit kuuluvat ehdottomasti yläluokkaan jo vanhan suvun, perinteiden, kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajina ja heillä on valtaa. Ja saavat osakseen kunnioitusta ja arvostusta alimmista sosiaaliluokista, joka heille annetaan ja sitä ei voi rahalla ostaa.

Ja taas (julkisuuden henkilö) Nalle Wahlruus kuuluu keskiluokkaan, koska ei ole syntynyt vanhaan sukuun, ei edes varakkaaseen, vaan omaisuus on itse hankittu. Tai sitä asemaa on joskus ollut, mutta entiset sukupolvet ovat sen tuhonneet.

Keskiluokkainen tohtori, pääjohtaja ja miljardööri Nalle Wahlroos, joka kavereeraa Ruotsin kuninkaan, muiden rikkaiden, ministereiden ja pääjohtajien kanssa. 😂

Nalle oli vielä 60-luvulla ja vielä 70-luvun alussa tyhjätasku ja taistolainen ja marssi kadulla sosialismin puolesta. Markkinatalous on itse paholain..

Luokittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällaista täytyy pohtia, niin kuuluu siihen pahnanpohjimmaisiin.

työttömät ovat pahnanpohjimmaisia, samaan alakastiin kuuluu myös pätkäduunarit

Entä jos työttömällä pahnanpohjimmaisella on useampi akateeminen loppututkinto?

Jossakin vaiheessa esim. Espoossa, joka toisella työttömällä oli takana akateeminen koulutus, useilla vielä useampi tutkinto.

Ja nykyäään myös monet opettajat ovat pätkäduunareita.

Ja sinun mielestä he kuuluvat pahnanpohjimmaisiin? Ristiriitaista, kun tohtoreiksi väittelleitä on työttömänä tai tekevät pätkätyötä.

Tätä tässä on yritetty jo meneen otteeseen selittää. Jos ei korkea koulutus realisoidu rahaksi ja vallaksi, sillä ei ole mitään virkaa. Ei, vaikka käsienheiluttelumaisterit laitakaupungin vuokrayksiössään miten muuta toivoisivat.

Kaikkein sivistyneimmät tuntemani ihmiset eivät todellakaan pyri elämässään tavoittelemaan rahaa ja valtaa. Esim. tutkijat, professorit, heillä on kyllä ihan eri motiivit ja tekisivät hommaansa pienemmälläkin palkalla.