Ihmiset, jotka eivät tajua olleensa tai olevansa loukkaavia
mutta jos heitä vastustaa tai heille näyttää kaapin paikan, loukkaantuvat siitä. Pitäisikö heille siis vääntää ratakiskosta, että olivat itse syypäitä toisen reaktioon? Otan esimerkiksi tätini. Hän kuvitteli päättävänsä isäni kuolinilmoituksesta eräässä kysymyksessä, jossa hänellä vieläpä oli ihan pöllö mielipide, minun ylitseni, vaikka ei todellakaan ole maksamassa ilmoituksesta senttiäkään, koska ei ole edes kuolinpesän osakas.
Minä ja leski siis näytimme luonnosta hänelle ja totta kai hän sai kommentoida ja häneltä tulikin ihan arvokasta apua (tähdensi mm. oikoluvun tarkkuuden tärkeyttä jne). Mutta siis sitten tuli mietintää eräästä asiasta, jonka takia ilmoitus mm. olisi saattanut pidentyä yhdellä rivillä, ja minä olin sitä mieltä, että laitetaan tavalla A, joka ehkä pidentää sen rivin, ja täti oli sitä mieltä, että lyhennellään siten, ettei nyt synny ekstrariviä. Kun en todellakaan luovuttanut kannastani, niin ensin tätini sanoi, että ”niin mutta leskikin jo hyväksyi tämän”. Minä sanoin siihen, että no minä soitan hänelle ja taivuttelen hänet kannalleni (mulla oli myös perustelut). Täti vielä jatkoi, ja kun en silti luovuttanut, niin hän kehtai sanoa minulle, että ”mutta meitä on tässä nyt kaksi (hän ja leski) vastaan yksi”. Olin aivan että siiis mmmitä? Kaksi vastaan yksi, minä? As if se, mitä tätini, joka ei edes maksa ilmoitusta, haluaa, menisi minun ohitseni.
Sanoin tädille aika kärkkäästi, että MINÄ päätän tämän asian, et sinä. Ääää, tämä tietenkin hävettää, ei olisi pitänyt reagoida niin ärhäkästi, kun eihän mulla ollut tuossa oikeasti mitään uhkaa ”hävitä”. Mutta minut on kasvatettu mitätöiden kaikki kokemukseni, niin se tulee selkärangasta saada suurinpiirtein raivari, jos minua uhkaillaan kun olen oikeassa, ja meinataan viedä oikeuteni päättää asioistani, joihin minulla on enemmän oikeitta, kuin sortajalla.
Koin täsin käytöksen sortamisyrityksenä. Soitin leskelle ja selitin tilanteen, että haluan tekstin ajattelemaani muotoon (minkä leski oli myös aiemmin hyväksynyt, kyse oli siitä, että kohtaan lisättiin yksi sana) sen lisäkyksen kanssa, enkä, että sanoja lyhennellään. Lesken vastaus oli, sopii, laitetaan se siten, maksoi mitä maksoi. Kun menin muokkaamaan ilmoitusta, koko höskä mahtui edelleen sille samalle riville, eli koko polemiikki oli kaikenlisäksi aivan turhaa.
Harmittaa vain, että olin niin kärkäs tätiä kohtaan, MUTTA veetuttaa sekin, että tämä ei edes tajua, mitä siinä oikein sanoi. Mikä ihme saa ihmisen kuvittelemaan, että minun ja lesken ohella hänelläkin on asiassa tasavertainen, kokonainen ääni?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Te olette kyllä niin typeriä, että ei teiltä saa mihinkään mitään kannustavia ja tukevia, saati älykkäitä tai järkeviä kommentteja. Keneltäkään. Osoitatte vain oman tyhmyytenne palstalla viikosta toiseen.
Ap
Ap. You seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen tiedän kokemuksesta ap, että kun läheinen tai sukulainen kuolee niin se aiheuttaa monenlaisia tunteita itse kussakin. Joskus jonkun henkilön kuoleman jälkeen vuosikymmenten kaunat ja selvittämättömät asiat nousevat pintaan esim.sukulaisten välille. Muista että jokaisella on oikeus surra. Tai tuntea niitä tunteita kuin kuolema herättää.
Jos kyse on läheisestä tädistä niin hänelläkin on oikeus surra ja kokea kaipausta ja niitä tuntemuksia kuin hänellä on. Lisäksi jos hän haluaa osallistua kuolinilmoituksen tekoon niin häneltä voi kysyä mielipidettä jos haluaa olla kohtelias, mutta se lähinomainen tekee sen päätöksen millainen se ilmoitus on. Voi vaikka todeta että "Kiitos ehdotuksestasi, lähimpänä omaisena ja ilmoituksen maksajana olen kuitenkin päättänyt laittaa tällaisen ilmoituksen".
Itse olen nähnyt lähisukulaisten riitelyä. Se kosketti myös rahaa mutta siellä purkautui kaikenlaisia tuntemuksia ja kaunojakin ilmoille sisarrusten välille. Tietysti kaikki eivät välitä ja halua osallistua eripuraan.
Niinpä. Se kyllä yllätti (positiivisesti), että isäni oli noin tärkeä tädilleni, että haluaa osallistua kuolinilmoituksen tekoon noinkin intensiivisesti. Olihan hän isälleni varsinkin pienenä todella rakas ja ihaileva pikkusisko :)
Ap
Että jollainlailla on kasvatettu siihen, että pitäisi pyytää anteeksi, kun on sanonut jotain rumasti, mutta miksi pyytäisin, koska sitä ei pyydetä (tajuta?) että kaksi vastaan yksi oli todella outo kommentti? Varsinkin, kun leski vielä on listanut minua, jos vain kykenee, ja tädin pitäisi se tietää (no, ei muista) joten en todellakaan katsele häntä tukemassa leskeä ajatuksessa, joka ei käy minulle ja jonka raha ratkaisisi. Raha, jota häneltä ei pyydetä, tietenkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette kyllä niin typeriä, että ei teiltä saa mihinkään mitään kannustavia ja tukevia, saati älykkäitä tai järkeviä kommentteja. Keneltäkään. Osoitatte vain oman tyhmyytenne palstalla viikosta toiseen.
ApAp. You seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!
That’s true :)
Ap
Muuten ikäväkseni olen havainnut tädillänikin dementian oireita. Onneksi hän on hoitanut terveyttään aina kuitenkin isääni paremmin. Ja siis ei mitään vakavaa, mutta hänestä on tullut varsinainen häslä, joka ei aina oikein kuuntele :/
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muuten ikäväkseni olen havainnut tädillänikin dementian oireita. Onneksi hän on hoitanut terveyttään aina kuitenkin isääni paremmin. Ja siis ei mitään vakavaa, mutta hänestä on tullut varsinainen häslä, joka ei aina oikein kuuntele :/
Ap
Tätisi saa olla kiitollinen, että ei pode yhtä pahasti kuin tietyt sukulaisensa.
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ikäväkseni olen havainnut tädillänikin dementian oireita. Onneksi hän on hoitanut terveyttään aina kuitenkin isääni paremmin. Ja siis ei mitään vakavaa, mutta hänestä on tullut varsinainen häslä, joka ei aina oikein kuuntele :/
ApTätisi saa olla kiitollinen, että ei pode yhtä pahasti kuin tietyt sukulaisensa.
Ketkä?
Ap
En vielä tiedä, miten saisin äitini tilille siitä, ja kärsimään, että mitätöi kaikki minun kokemukseni. Millainen lastaan vihaava narsistipaska toimii niin? Luojan kiitos nimenomaan isäni olisitten taas TÄYSIN päinvastainen. Arvosti mun kokemuksiani siitä sekunnista alkaen, kun tulin maailmaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En vielä tiedä, miten saisin äitini tilille siitä, ja kärsimään, että mitätöi kaikki minun kokemukseni. Millainen lastaan vihaava narsistipaska toimii niin? Luojan kiitos nimenomaan isäni olisitten taas TÄYSIN päinvastainen. Arvosti mun kokemuksiani siitä sekunnista alkaen, kun tulin maailmaan.
Ap
Se mitätöinti aiheutti nimenomaan ongelmani, KAIKKI ongelmat, joita mulla on elämässä ollut. Lisäksi kun isän vaimo tuli isäni elämään, tämä sai aikaan lisää turvattomuutta minussa, koska hänellekäön eivät minun tunteeni olleet yhtä tärkeitä, kuin omansa, vaikka oli aikuinen. Eikä osannut asettua aikuisen vastuuseen suhteeni, vaan rääkyi tissiä ja tilaa kuin keh@ri tai pikkuvauva.
Ap
Isäni vaimo oli niin turvaton aikuinen, että ei saanut erossa edes lastensa yhteishuoltajuutta tai ei ainakaan tavannut heitä vuosiin eron jälkeen, vaikka asiasta taisteltiin oikeudessa.
Ap
Toivottavasti ap on hakenut itselleen rauhoittavan lääkityksen. Mutta viihdyttävä ketju lukea kun hullulla kilahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
Ap
Se oma kokemus voi olla myös väärä. Toinen voi sanoa jotakin täysin ystävällisesti tai neutraalisti ja sinä voit silti kokea sen loukkauksena, niin kuin hyvin usein teetkin.
Siinä vain isäni toimi väärin, että vaimon tultua elämäänsä lakkasi olemasta minulle turvallinen ihminen sitä vastaan, että äitini vihasi minua ja mitätöi kaiken kokemani. Minulle ei tule mielen yhtäkään tilannetta, jossa äitini olisi hyväksynyt sen, miten mä jonkin asian koen. Se stanan paska. Jos ei otetan huomioon joitain asioita isän iudesta vaimosta, lol. Taisi jakaa ne tunteet ja kokemukset, niin sillä sekin v@jakki tajusi lastaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
ApSe oma kokemus voi olla myös väärä. Toinen voi sanoa jotakin täysin ystävällisesti tai neutraalisti ja sinä voit silti kokea sen loukkauksena, niin kuin hyvin usein teetkin.
Ei, oma kokemus ei ole koskaan väärä, stanan vatulointipelle. Oma kokemus on aina oikein. Jos se, joka ei tarkoittanut loukata ei tuossa pysty sitä tekemään selväksi, niin katsokoot peiliin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
ApSe oma kokemus voi olla myös väärä. Toinen voi sanoa jotakin täysin ystävällisesti tai neutraalisti ja sinä voit silti kokea sen loukkauksena, niin kuin hyvin usein teetkin.
Sinä olet todella huono läheinen, jossinä et arvosta muiden ihmisten kokemuskia. Haiseva paska suorastaan. Hyi en todellakaan haluaisi olla sinun lähttyvilläsi, kun et osaa edes sitä osoittaa, että välität toisesta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
ApSe oma kokemus voi olla myös väärä. Toinen voi sanoa jotakin täysin ystävällisesti tai neutraalisti ja sinä voit silti kokea sen loukkauksena, niin kuin hyvin usein teetkin.
Tuskinpa itsekään pidät omia kokemuksiasi väärinä, läskipaä. Oma kokemus on ERI ASIA, kuin se, miten hyvin ymmärtää toista tai toisia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
ApSe oma kokemus voi olla myös väärä. Toinen voi sanoa jotakin täysin ystävällisesti tai neutraalisti ja sinä voit silti kokea sen loukkauksena, niin kuin hyvin usein teetkin.
Ei, oma kokemus ei ole koskaan väärä, stanan vatulointipelle. Oma kokemus on aina oikein. Jos se, joka ei tarkoittanut loukata ei tuossa pysty sitä tekemään selväksi, niin katsokoot peiliin.
Ap
Entä jos on psykoosissa ja kuulee ääniä, jotka käskevät tappaa kaikki vastaantulijat? Onko oma kokemus silloinkin oikein? Persoonallisuushäiriö on sama asia, lievempänä vain. Henkilö esim. kokee syvänä loukkauksena sen, että äiti käskee siivoamaan, vaikka maailmassa tuskin on yhtäkään perhettä jossa äiti ei käskisi lasta siivoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini mitätöi aina KAIKKI minun kokemukseni. Se on sillä tavalla hirveän kätevää, että omia kokemuksia EI VOI TODISTAA. Sillä lailla hän sai minut itseni tavallaan uskomaan itseään, että olen jotenkin paha, ja muut eivät voisi tykätä minusta. Äiti näki kaikissa konflikteissa vain minun käytökseni, ei KOKEMUSTANI. Esim. tässäkin typerykset tuomitsevat minua, vaikka reaktioni oli ihan oikeutettu KOKEMUKSEENI nähden.
ApSe oma kokemus voi olla myös väärä. Toinen voi sanoa jotakin täysin ystävällisesti tai neutraalisti ja sinä voit silti kokea sen loukkauksena, niin kuin hyvin usein teetkin.
Ei, oma kokemus ei ole koskaan väärä, stanan vatulointipelle. Oma kokemus on aina oikein. Jos se, joka ei tarkoittanut loukata ei tuossa pysty sitä tekemään selväksi, niin katsokoot peiliin.
Ap
Koska jos ei kerran tarkoittanut loukata, niin miten VOI vetää herneen siitä nenään, että toisen kokemus oli, että olet loukkaava? Silloinhan se on sinun kokemuksesi, että vedät herneen nenään. Eihän se toinen sitä tarkoita kun itse loukkaantui. Se, että vedät herneen nenään osoittaa että olet itsrakas ja itsekeskeinen epäkypsä pelle, joka ei oikeasti todella välitä toisista.
Ap
Niinpä. Se kyllä yllätti (positiivisesti), että isäni oli noin tärkeä tädilleni, että haluaa osallistua kuolinilmoituksen tekoon noinkin intensiivisesti. Olihan hän isälleni varsinkin pienenä todella rakas ja ihaileva pikkusisko :)
Ap