Lue keskustelun säännöt.
Kun saat lapsivieraita, mistä et heidän vierailussaan pidä?
Kommentit (233)
Meillä on myös lapsia joten ymmärrän esim. Lastenhuoneen järjettömän sotkun jos lapsia on monta. Mutta mitä en ymmärrä on se, että perheen lähtiessä jälkiä ei siivota. En tarkoita pitäisi koko lastenhuone nyt järjestää vaan esim. Kerätään yhdessä olohuoneesta lelut, mahd. Astiat laitetaan tiskialtaaseen ja tuolit paikoilleen. Itse siivoan aina lasteni jäljet ja isompi tietusti osallistuu myös siivoamiseen. Toisen ihmisen kotia pitää osata kunnioittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo kaiken nykyajan lapsivihasta. Muista, että ole itsekin ollut siivoton lapsi.
Lapset nyt vain sattuvat useimmiten olemaan ”likaisia”, räkäisiä tahmatassuja ja huomiota vailla. Onko kaiken pakko olla kontrollissa? Jos kaappiisi jää tahmeat jäljet, niin mitä sitten? Pyyhi pois.
En jaksaisi itse kyläpaikassa vain juosta lasteni perässä vartioimassa jokaista tavaraa, herkun syöntiä, lasipinnan kosketusta. Jos kylään tullaan, niin kai olisi hyvä pystyä myös aikuisten kesken seurustelemaan. Nuo lapsen huomioinnit kesken puheen ja herkuttelu ovat usein vanhemmille keinoja, joilla pelataan lisäaikaa aikuisten jutusteluun.
Minulla on ujo lapsi, joka useimmiten istuu sylissä koko kylävierailun ajan. Toinen lapsi on meneväinen ja utelias, tutkii ja kommentoi kaikki paikat. Yritän rohkaista toista ja rauhoittaa toista, mutta ei auta.
No ei voi olla niin vaikeata kahden lapsen kanssa seurata, että pesevät ne kädet syötyään jotain sotkuista...? Kaapinovet on helppo pyyhkiä mutta sohvat, matot...?
....koristetyynyt, peilit, ikkunat, televisio....
Käsien pesemisestä ja siitä, että mitäs valitatte kun paikat on niin helppo pyyhkiä: tämän äitylin kotiin voisi mennä pari aikuista vetäisemään naamaansa kunnon soosipurilaiset ja rasvamakkarat ja käpälöidä sen jälkeen sohvat, telkkariruudut, ikkunat, kaapinovet, matot sun muut täyteen lähmätahroja. Jos se on kivaa ja söpöä ja ok lapsilta, niin sittenhän se on niin aikuisvieraidenkin kohdalla?
Tahtoo sanoa: jos lapsi ei opi normaalia sosiaalista kanssakäymistä, muiden huomioonottamista ym. lapsena, niin koskas sitten? Kuka haluaa kasvattaa lapsestaan taukin?
"Kun saat lapsivieraita, mistä et heidän vierailussaan pidä?"
Heidän vanhemmistaan (ja tarkemmin: vanhempiensa ilmiselvästä kyvyttömyydestä kasvattaa edes yhtä lasta.)
Lastenkekkereitä useampi vuodessa, tässä pari juttua viime lapsivieraiden tulosta:
Perhe toi luoksemme kolme flunssaista lasta. Emme halua sairastuttaa omaa perhettämme kyläilijöistä vaikka kiva muuten nähdä pitkästä aikaa
Lapsivieras puri toista vierasta
Leivoin kakun ja lapset ottivat isoja kakkupaloja pudotellen niitä matolle ja hakivat heti lisää isoja kakkupaloja. Lopulta aikuisille ja yhdelle lapselle ei riittänyt kakusta yhtään.
Se että sanotaan ettei iso lapsiperhe tule synttäreille mutta puoli tuntia ennen kemua saadaan tietää että ovat yllärinä autolla ajamassa meille juhlimaan ja tarjoilut eivät riitä kun kuusi vierasta enemmän kuin kysyttäessä ilmoitettu
Se että synttäreillä lapsivieraat aukovat päivänsankarin lahjoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kirjoitti kuinka emäntä oli nolona kun hänen lapsi tuli sängyn alta pölyssä. Mitä hittoa jonku lapsi tekee toisten makuuhuoneessa? Makuuhuoneeseen ei ole vierailla mitään asiaa.
Joku tilannetaju ilmeisesti puuttuu nykyajan vanhemmilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti kuinka emäntä oli nolona kun hänen lapsi tuli sängyn alta pölyssä. Mitä hittoa jonku lapsi tekee toisten makuuhuoneessa? Makuuhuoneeseen ei ole vierailla mitään asiaa.
Ei niin, mutta meilläpä yksi äiti meni vaihtamaan lapsensa vaipan meidän sängyn päälle ja kun menin katsomaan niin siellä tenava möyri mun koristetyynyjen seassa ja kuolasi niille.
Vierailija kirjoitti:
Joku tilannetaju ilmeisesti puuttuu nykyajan vanhemmilta?
Näin tuntuu olevan. Ja nythän on pinnalla tietty itsekkyystrendi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma asuntoni on sellainen, että ei haittaa vaikka pompitaan sohvilla ja sängyillä, juostakkin saa ja jos jotain menee rikki, niin en suutu eikä haittaa.
Ainoa mikä hieman ärsyttää lapsivieraissa tai sanotaanko ennemmin hoitolapsissa ärsyttää on se, että odotetaan yletöntä määrää herkkuja joita ei ole (pieni määrä usein on, muttei tolkuttomasti), tai jos halutaan jotain syötävää ja sitten syödään lusikallinen ja sanotaan ettei jaksa enää. Prkl. Mutta ei johdu vanhemmista, kun eivät ole paikalla, muuten varmaan toppuuttelisivat ja toisaalta, onhan tuollainen "pyörittäminen" ihan normaaliakin, pyörittävät jos antaa pyörittää ;) Että oma vika sekin sitten lopulta, kun ei kehtaa olla niin tiukkana.
Kahvipöydässä rääpiminen ja särpiminen. Ensin maistetaan yhtä keksiä, ei jaksetakaan tai ei ollut hyvää. Sitten sormi jo osoittaa toista makua, jonka vanhempansa ystävällisesti hänelle sitten ojentaa. Se muussataan sormiin ja pöytään ja lattialle, harvemmin sitä suuhun asti menee. Sitten tahdotaan pala torttua, mutta ei, ei ollut hyvää, maistetaan vain palanen ja otetaan taas sitä samaa keksiä siitä pöydästä mitä ensimmäisenä jo tulikin maistettua. Mutta hei, en juo tätä maitoa, tahdonkin mehua. Ok, äiti antaa sulle, ole hyvä.
Niinku....?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä asiat nyt lähinnä ärsyttävät:
- Kahvipöytään hypätään jo rähmimään kaikkea mahdollista, vaikka kattaus olisi vielä kesken. Kaikkea maistetaan ja jos ei tykätä, jätetään se kerran puraistu keksi pöytään ja otetaan jotain muuta. Lopulta pöydässä saattaa olla kolmea eri lajiketta tarjoiltavia, joista kaikista kerran puraistu, ja se se neljäs joka oli hyvää, ahmitaan menemään kuin ne kaikki olisivat vain tälle/näille ahmatille/ahmateille. Saatetaan jopa poistua pöydästä se pulla kädessä ja murustellaan joka paikka.
- Meillä on leikkihuone, oikein tilava ja viihtyisä sellainen, ja ne lelut ja leikit pysyvät siellä huoneessa. Jostain syystä joidenkin penskat eivät voi antaa vanhemmilleen rauhaa jutella isäntäväen kanssa, vaan raahaavat ne lelut olohuoneeseen ja levittävät ne siis ihan kunnolla. Uusia leluja haetaan minuutin välein.
- Todella huomion kipeät lapset. Eivät pysty hetkeäkään touhuamaan itsekseen tai muiden lasten kanssa, vaan koko ajan tullaan huutamaan äitinsä jalkoihin, jolloin keskustelusta ei tule mitään.
Näin äitinä en voi ymmärtää, miten toiset sallii lastensa käyttäytyä edellä mainituilla tavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntuvat tuomitsevan vanhempia, jotka eivät pidä lapsiaan kurissa vaan antavat heidän tehdä kylässä mitä lystää ja jättävät vahtimisen kyläpaikan emännälle/isännälle.
Tapahtuuko näin oikeasti, vai onko tämä vaan joku yleinen käsitys? Kenelle näin on käynyt?
Ennen kuin itselläni oli lapsia, niin ystävät kyllä huolehtivat kyläillessään omistaan, jopa vähän liiaksikin. Pyytelivät heti anteeksi, jos lapsi vaikka avasi jonkin laatikon vaikka vakuutin, että ei mitään hätää kyllä meille elämää mahtuu. Nyt omien lastenkin kanssa pidän ehdottomasti huolen, että lapsi ei koske mihinkään arvokkaaseen tms ja leikkii suht asiallisesti. Vaikka yleensä kyllä vierailemme lapsiperheissä, joissa meno on muutenkin "lapsekasta", joten voi olla vähän vapaammin.
No näköjään esim. tässä ketjussa on aika monelle näin käynyt. Kiva, jos sinulle ei ole, mutta ei se mitään todista. Toki anonyyminä voi kirjoittaa mitä vaan, mutta tuskin täällä kukaan haluaa alkaa sinulle mitään todisteita esittää.
No ei kenenkään tarvi minulle mitään todistella, mutta ihmettelen vain, että missä piireissä tätä tapahtuu. Koen eläväni ihan normaalien lapsiperheiden keskellä, osa heistä jopa vähän puolihuolimattomia, mutta ihan hyviä vanhempia, eikä tällaista silti ole koskaan tapahtunut, että vanhemmat istuisivat vaan takapuolellaan sohvalla ja jättäisivät lastenhoidon toisille. Näissä perheissä on vilkkaitakin lapsia ja silti tätä ei tapahdu. Omani on suht rauhallisia, joten eivät vaadi kamalasti ohjausta, mutta itse pidän silti huolen, että käyttäytyvät, enkä todellakaan koe olevani mikään superäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme omaa lasta ja kylässä käy paljon ja usein kaveriperheitä lapsineen, sekä omien lastemme kavereita (aikalailla päivittäin). Olen onnellinen lastemme puolesta, että heillä on paljon kavereita. Mutta se meteli! Kestän kaiken muun sotkun sun muun, mutta se meteli! Tyttärellämme on parhaina ystävinä naapurin sisarukset 5 ja 7- vuotiaat, ja voi jestas sentään miten kova ääni niistä tytöistä lähtee. Siis ihan pelkkä puheääni on kimeä ja kova, eivät mitenkään erityisesti huuda. Olen hankkinut korvatulpat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntuvat tuomitsevan vanhempia, jotka eivät pidä lapsiaan kurissa vaan antavat heidän tehdä kylässä mitä lystää ja jättävät vahtimisen kyläpaikan emännälle/isännälle.
Tapahtuuko näin oikeasti, vai onko tämä vaan joku yleinen käsitys? Kenelle näin on käynyt?
Ennen kuin itselläni oli lapsia, niin ystävät kyllä huolehtivat kyläillessään omistaan, jopa vähän liiaksikin. Pyytelivät heti anteeksi, jos lapsi vaikka avasi jonkin laatikon vaikka vakuutin, että ei mitään hätää kyllä meille elämää mahtuu. Nyt omien lastenkin kanssa pidän ehdottomasti huolen, että lapsi ei koske mihinkään arvokkaaseen tms ja leikkii suht asiallisesti. Vaikka yleensä kyllä vierailemme lapsiperheissä, joissa meno on muutenkin "lapsekasta", joten voi olla vähän vapaammin.
No näköjään esim. tässä ketjussa on aika monelle näin käynyt. Kiva, jos sinulle ei ole, mutta ei se mitään todista. Toki anonyyminä voi kirjoittaa mitä vaan, mutta tuskin täällä kukaan haluaa alkaa sinulle mitään todisteita esittää.
No ei kenenkään tarvi minulle mitään todistella, mutta ihmettelen vain, että missä piireissä tätä tapahtuu. Koen eläväni ihan normaalien lapsiperheiden keskellä, osa heistä jopa vähän puolihuolimattomia, mutta ihan hyviä vanhempia, eikä tällaista silti ole koskaan tapahtunut, että vanhemmat istuisivat vaan takapuolellaan sohvalla ja jättäisivät lastenhoidon toisille. Näissä perheissä on vilkkaitakin lapsia ja silti tätä ei tapahdu. Omani on suht rauhallisia, joten eivät vaadi kamalasti ohjausta, mutta itse pidän silti huolen, että käyttäytyvät, enkä todellakaan koe olevani mikään superäiti.
Sulla käy jotain tosi harvinaislaatuisia ihmisiä kylässä, toisin kuin meistä suurimmalla osalla.
Etteivät tervehdi.
Tuntuu myös pahalta lasten kannalta, etteivät vanhemmat suo heille tapaa olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ehkä ei anneta puhuakaan itse vaan vanhempi vastaa jos lapselta jotain yrittää kysyä.
Tästä sitten seurauksena kaikenlainen irvistely, riehuminen ja itsetunto-ongelmat.
Suomessa ei opeteta lapsille, miten saada hyvällä tavalla huomiota. Tervehdykset, puhuminen aikuisten kanssa, hyvät tavat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä siitä, kun vanhemmat jättävät kertomatta etukäteen lastensa sairastaneen hiljattain. Tuodaan lapset mukana ja kahvipöydässä ohimennen harmitellaan aiemmin viikolla lasta kiusannutta kuumetta tai noroa. En ole koskaan saanut aikuiselta esim. mahatautitartuntaa, koska aikuiset pesevät hyvin käsiään, mutta lapsivieraiden eritteisistä tassuista saa taudin kuin taudin kotiinsa varmasti.
Ai että. Pari vuotta sitten mentiin koulu- ja päiväkotipäivän jälkeen kylään perheeseen jossa oli pari ihan pientä lasta. Tosi ihania ihmisiä mutta just tää ettei heille ehkä kokemuksen puutteen vuoksi tullut mieleen että jos perheessä on ollut mahatautia, ainakaan viikkoon (mieluummin kahteen) ei pyydetä ketään kylään. Kahvipöydässä leikkien ja seurustelun lomassa ottivat puheeksi että "voi ku oli alkuviikosta meillä hurja oksennustauti isommalla" 🤦🏻♀️🤦🏻♀️
Itse oon tarkka että kädet pestään ns mennen tullen mutta eihän se taaperoperheessä auta enää etenkään sitten ku kaikki lelut jo olleet siinä yhteisleikeissä. Oltiin ihan helllllvetin kipeinä sitte itsekin muutaman päivän päästä. Kiitos.
Juuri tämä! Ystäväperhe järjesti poikansa 2v synttärit ja siinä kynttilöitä puhaltaessa lapsen äiti sanoi puolihuolimattomasti, että mahtaakohan jo synttärisankarille kakku maistua kun juuri sairastettiin se päiväkodista saatu vatsatauti. Tosi mukavaa kun meidän viisihenkisestä perheestä arvatenkin ensimmäiset sairastuivat reilun vuorokauden päästä ja siitä sitten yksi kerrallaan. Sai perua uudenvuoden juhlat ja jouduin olemaan pois töistä viikon hoitamassa sairaita lapsia ja lopuksi vielä itsenikin.
Se ärsyttää että koko vierailu menee sen lapsen touhujen kanssa. Kun ystävä(pariskunta) tulee lapsen kanssa kylään niin ei se ole aikuisten aikaa eikä isäntäväelle oikein kiva vierailu kun tosiaankin kaikki aika menee lapsen kanssa häsäämiseen. Koko ajan lapsi on huomiota vailla. Täytyy vaihtaa vaippoja, syöttää, ehkä nukuttaakin, sen perässä täytyy juosta, sille täytyy keksiä viihdykettä koko ajan ettei se kitise....Äh.
Se kun niillä on niitä maissipuikkoja tai vastaavia mukana ja ne imeskelevät niitä ja kun tassut ovat siinä mäihässä niin senhän tietää että niin on mun kotikin....Kauhee siivoominen kun lapsivieraat poistuvat. :)