Lue keskustelun säännöt.
Kun saat lapsivieraita, mistä et heidän vierailussaan pidä?
Kommentit (233)
En pidä siitä että lähtevät niin nopeasti kotiin! Ikinä ei ehdi seurustella tarpeeksi. Ja joo en tunne ketään huonosti käyttäytyviä lapsia tai niiden vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.
Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä "inhoan lapsia ja heidän vanhempiaan kylässä" -kommentteja.
Miksi ihmeessä sitten kutsutte heitä kotiinne? Ei kukaan kutsumatta tule. Jos tulee, niin käännyttää sitten ovelta pois.
Ei kai kukaan kutsukaan! Mutta ei tohdi kieltääkään tulemasta kun ovat tunkemassa kylään.
Yläpeukusta taas kerran huomaa kuin vieraantuneita täällä enen osa on normaalielämästä. Olen veikannutkin, että vähintään puolet ovat syrjäytyneitä mt-potilaita kissojensa kanssa.
Lapsiperheitä kutsutaan IRL kylään. Varsinkin tietysti toisiin lapsiperheisiin, mutta myös muihin koteihin.
Kukaan ei meille tule kutsumatta kylään emmekä mene minnekään kutsumatta.
Toki taustalla voi olla vain kevyt heitto tyyliin: tulkaa ihmeessä käymään, kun olette Helsingissä. Mutta Suomessa vastataan sanoistaan. Jos olen näin sanonut, niin tarkoitan myös sitä. Jos sitten tämä perhe soittaa ja ilmoittaa halukkuutensa kyläilyyn, niin tervetuloa!
Miten mielenterveyden ongelmat liittyvät kissoihin? Voisin veikata, että enemmän on mielenterveysongelmia pienten lasten vanhemmilla, kuin kissojen omistajilla.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!
No se että sä tykkäät lapsiperheiden kyläilyistä on sun asia, mutta näköjään todella moni ei tykkää. En minäkään, eikä mulla ole minkäänlaista mielenterveyden häiriötä diagnosoitu. En vain pidä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on lapsia taaperosta ekaluokkalaiseen, joten lasten sotkut ja leikit eivät minua ärsytä. Se mikä ärsyttää on, että kun lapsiperhe tulee kylään esim klo 13-14 kahville ja viipyvät päivälliseen asti olettaen, ilman kysymistä, että meillä on tarjota myös heille se päivällinen.
Pari kertaa olen joutunut kiusalliseen tilanteeseen kun eräs ystävä tuli lapsensa kanssa iltapäivällä kahville.
Kyläily sujui hyvin siihen asti, kunnes alkoi olla päivällisaika.
Moneen kertaan hienovaraisesti vihjaisin, että kohta on meidän ruoka-aika, johon ystäväni totesi, että "joo niin meilläkin alkaa olla".
Noh ystävä ei tehnyt elettäkään, että olisi lähdössä, joten oletin että heillä on omat eväät mukana.Meillä oli siis edelliseltä päivältä jääneitä jauhelihapihvejä ja perunamuusia juuri sen verran, että ne riittivät omalle perheelle. Kaapissa oli siis seuraavan päivän ruokatarvikkeet ja olin suunnitellut, että teen illalla sen valmiiksi, ettei kesken kyläilyn tarvitse kokkailla.
Aloin sitten lämmittää omilleni ruokaa ja laitoin lautaset pöytään. Ystäväni sitten huomautti, että heidän lautaset puuttuvat. Tilanne oli tosi kiusallinen kun selvisi, että heillä ei ole omia sapuskoita mukana vaan olettivat syövänsä meillä.
Ei auttanut muu kuin antaa heille minun ja mieheni osuus ruuasta.Toinen asia mikä ärsyttää erään toisen tuttavani tapa tulla meille "hoidattamaan" ylivilkasta lasta. Hän itse istuu peppu tiivisti keittiön tuolissa tai olohuoneen sohvassa eikä yhtään katso lapsensa perään. Yleensä vielä yrittää "livistää" käymään kotona käyttämässä koiransa pissalle tai kaupassa niin että hänen hyperriiviö jäisi minun hoidettavaksi eli yrittää nakittaa minut lapsenvahdiksi, koska "siinä samassahan pirkkopetteri menee kun omat lapseni" joo ei kyllä mene ja vaikka menisi, niin tuollaisia asioita kysytään etukäteen.
No tää oli kyllä aika uskomatonta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä, että lasten vanhemmat olettavat, että voivat kyläilynsä ajaksi ulkoistaa lastensa viihdyttämisen isäntäväen harteille. Tämä on mun kokemuksen todella yleistä, muuten ihan fiksuja ihmisiä kaikki mutta tämä on kyläillessä yhdistänyt lähes kaikkia vanhempia. Aivan helvetin ärsyttävää. Kun etupäässä mä ainakin haluaisin jutella nimenomaan niiden vanhempien kanssa, en tuhlata koko aikaa lasten vahtimiseen ja heidän kanssaan leikkimiseen, joka on mun mielestä vieläpä ihan helkkarin tylsää.
Sama muuten pätee usein, jos menee itse kylään lapsiperheeseen. Vanhemmat olettavat, että tulit leikittäjäksi. Voin kohteliaasti jutella lasten kanssa ja katsoa läpi heidän hienot tavaransa, mutta en mene kylään leikkitädiksi. Kerran sanoin vanhemmille että sori en pysty nyt leikittään teidän lapsia kun mulla on ihan v**ullinen darra. Sain vapautuksen.
Mullekin on käynyt näin. Istun lasten piirittämänä yleensä sohvalla ja he esittelevät mulle temppujaan, piirroksiaan, tavaroitaan jne....ja kun mä tulin oikeesti tapaamaan heidän äitiään. :)
En päästäisi sisään joku koittaisi lapsien kanssa ängetä. Kun ei ole omia lapsia niin ei kotia ole varusteltu lapsia huomioonottaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä, että lasten vanhemmat olettavat, että voivat kyläilynsä ajaksi ulkoistaa lastensa viihdyttämisen isäntäväen harteille. Tämä on mun kokemuksen todella yleistä, muuten ihan fiksuja ihmisiä kaikki mutta tämä on kyläillessä yhdistänyt lähes kaikkia vanhempia. Aivan helvetin ärsyttävää. Kun etupäässä mä ainakin haluaisin jutella nimenomaan niiden vanhempien kanssa, en tuhlata koko aikaa lasten vahtimiseen ja heidän kanssaan leikkimiseen, joka on mun mielestä vieläpä ihan helkkarin tylsää.
Sama muuten pätee usein, jos menee itse kylään lapsiperheeseen. Vanhemmat olettavat, että tulit leikittäjäksi. Voin kohteliaasti jutella lasten kanssa ja katsoa läpi heidän hienot tavaransa, mutta en mene kylään leikkitädiksi. Kerran sanoin vanhemmille että sori en pysty nyt leikittään teidän lapsia kun mulla on ihan v**ullinen darra. Sain vapautuksen.
Mullekin on käynyt näin. Istun lasten piirittämänä yleensä sohvalla ja he esittelevät mulle temppujaan, piirroksiaan, tavaroitaan jne....ja kun mä tulin oikeesti tapaamaan heidän äitiään. :)
Haha! Olen tuo, jolle vastasit. Tutulta kuulostaa. Kerran kaksi pampulaa liimantui hikisinä mun kylkiin sohvalla ja halusivat kumpikin yhtäaikaa näyttää mulle kännykkäpelejään, äänet täysillä tietysti. Kauhea mekkala, kumpikin huutaa vuorotellen, että EIKU KATO MUN PELIÄ ja jos en katso, tulee pienestä kyynärpäästä kylkeen välittömästi. Kun tämän sain loppumaan, äitinsä ilmoitti, että täti pelaa nyt teidän kanssa Kimbleä ja sitten hän lukee teille autokirjaa. Piti siinä välissä kysäistä, että saiskos täti kupin kahvia vaikka ensin. Kun itse olin muksu, meillä kyllä tehtiin selväksi, että vieraat eivät ole tulleet lapsia viihdyttämään. Kahvit keitettiin ja lapset saivat olla mieluusti mukana, mutta ei olisi tullut kuuloonkaan, että lapset sanelevat, mitä vieraat tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä, että lasten vanhemmat olettavat, että voivat kyläilynsä ajaksi ulkoistaa lastensa viihdyttämisen isäntäväen harteille. Tämä on mun kokemuksen todella yleistä, muuten ihan fiksuja ihmisiä kaikki mutta tämä on kyläillessä yhdistänyt lähes kaikkia vanhempia. Aivan helvetin ärsyttävää. Kun etupäässä mä ainakin haluaisin jutella nimenomaan niiden vanhempien kanssa, en tuhlata koko aikaa lasten vahtimiseen ja heidän kanssaan leikkimiseen, joka on mun mielestä vieläpä ihan helkkarin tylsää.
Sama muuten pätee usein, jos menee itse kylään lapsiperheeseen. Vanhemmat olettavat, että tulit leikittäjäksi. Voin kohteliaasti jutella lasten kanssa ja katsoa läpi heidän hienot tavaransa, mutta en mene kylään leikkitädiksi. Kerran sanoin vanhemmille että sori en pysty nyt leikittään teidän lapsia kun mulla on ihan v**ullinen darra. Sain vapautuksen.
Mullekin on käynyt näin. Istun lasten piirittämänä yleensä sohvalla ja he esittelevät mulle temppujaan, piirroksiaan, tavaroitaan jne....ja kun mä tulin oikeesti tapaamaan heidän äitiään. :)
Haha! Olen tuo, jolle vastasit. Tutulta kuulostaa. Kerran kaksi pampulaa liimantui hikisinä mun kylkiin sohvalla ja halusivat kumpikin yhtäaikaa näyttää mulle kännykkäpelejään, äänet täysillä tietysti. Kauhea mekkala, kumpikin huutaa vuorotellen, että EIKU KATO MUN PELIÄ ja jos en katso, tulee pienestä kyynärpäästä kylkeen välittömästi. Kun tämän sain loppumaan, äitinsä ilmoitti, että täti pelaa nyt teidän kanssa Kimbleä ja sitten hän lukee teille autokirjaa. Piti siinä välissä kysäistä, että saiskos täti kupin kahvia vaikka ensin. Kun itse olin muksu, meillä kyllä tehtiin selväksi, että vieraat eivät ole tulleet lapsia viihdyttämään. Kahvit keitettiin ja lapset saivat olla mieluusti mukana, mutta ei olisi tullut kuuloonkaan, että lapset sanelevat, mitä vieraat tekevät.
Juu, entisaikaan oli kyllä selvät sävelet noiden kyläilyjen kanssa. Vieraita ja vanhempia ihmisiä yleensäkin kunnioitettiin eri tavalla, ei meillä ainakaan saanut lapset sooloilla kun ihmisiä tuli kylään. Kun isälle ja/tai äidille tuli ystäviä/sukulaisia kylään niin ei puhettakaan että me lapset oltaisiin siinä pimppoiltu pääosassa, tai yleensäkään juuri ollenkaan. Vieraat kävivät meitäkin moikkaamassa ja juttelemassa meille eikä musta ja sisaruksista ole tullut kieroonkasvaneita vaikka näin meneteltiinkin emmekä me olleet pääosissa kyläilyjen aikana. Ja jos vierailla oli lapsia mukana, oli jotenkin luonnollista että he tulivat meidän huoneisiimme pelailemaan lautapelejä tms. Ei kukaan nyhjännyt aikuisten kyljessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!
Miksi täällä joka ikisessä ketjussa joku aloittaa tämän "ei ihme että on niin paljon mielenterveysongelmia"-höpötyksen?
Ihmiset ärsyyntyvät asioista. Sillä ei ole mitään tekemistä mt-ongelmien kanssa. Kaikki eivät pidä lapsista. Ja joskus syy voi ehkä olla myös lapsissa itsessään, onhan tässä ollut monta esimerkkiä siitä. (lapset hajottavat kaikki paikat, rikkovat omien lasten lelut, jne.)
Mt-ongelmat sitä ja tätä. Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!Miksi täällä joka ikisessä ketjussa joku aloittaa tämän "ei ihme että on niin paljon mielenterveysongelmia"-höpötyksen?
Ihmiset ärsyyntyvät asioista. Sillä ei ole mitään tekemistä mt-ongelmien kanssa. Kaikki eivät pidä lapsista. Ja joskus syy voi ehkä olla myös lapsissa itsessään, onhan tässä ollut monta esimerkkiä siitä. (lapset hajottavat kaikki paikat, rikkovat omien lasten lelut, jne.)
Mt-ongelmat sitä ja tätä. Höpö höpö.
W-O-R-D!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa ei voi muuta kuin huvittuneesti todeta että kyllä on joidenkin elämä vaikeaa!
Miten jotkut voi olla noin hauraita että suurin piirtein mielenterveys on säpäleinä kun lapsia käy kylässä.
Huom, kylässä, joten voisi olettaa että kyseessä on joku tuttu ihminen, ei kukaan ventovieras, eikä pahin vihamies. Mulla ainakin käy kylässä ihmisiä joista pidän ja jotka merkitsee minulle jotain. Ei tulisi mieleenkään ajatella heistä selän takana että hyi mitä kakaroita heillä on, ja että toivottavasti eivät enää koskaan tule. En minäkään pidä kaikista (lapsista), mutta hei, ihmiset (myös lapset) on erilaisia.
Ei ihme että suomessa on niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia, jos porukka on oikeasti näin herkkää.Hui, lapsi nosti pyykkikorini kannen ja katsoi pyykkikoriini!
Hui, lapsi meni sänkyni alle!
Hui, lapselta kaatui maitolasi!
Hui, lapsi puhui minulle eikä ollut hiljaa koko vierailua vaikka minä olisin niin kovasti halunnut jutella aikuisten kesken!
Hui!Miksi täällä joka ikisessä ketjussa joku aloittaa tämän "ei ihme että on niin paljon mielenterveysongelmia"-höpötyksen?
Ihmiset ärsyyntyvät asioista. Sillä ei ole mitään tekemistä mt-ongelmien kanssa. Kaikki eivät pidä lapsista. Ja joskus syy voi ehkä olla myös lapsissa itsessään, onhan tässä ollut monta esimerkkiä siitä. (lapset hajottavat kaikki paikat, rikkovat omien lasten lelut, jne.)
Mt-ongelmat sitä ja tätä. Höpö höpö.
👍🏻
Pikkulapsiperheiden vierailut ovat melko raskaita omalla tavallaan, mutta sitähän se on pienten kanssa, lähmäisiä käsiä, piparinmuruja siellä täällä, lapsen itku kesken aikuisten keskustelun...
Ärsyttävää on silti kun ei osata lähteä pois ilman että menee puoli tuntia eteisessä seisomiseen ja lasten "keräämiseen". Puetaan pienintä, jutellaan aikuisten juttuja siinä samalla ja välillä karjaistaan isommille lapsille "nyt lähdetään!!" mutta mitään ei tapahdu. Yleensä siinä vaiheessa toivoisi jo näkevänsä auton takavalot ja pääsevänsä siivoamaan kämpän ja keittiön eikä seisoskella ja odotella toisten lähtöä koko iltaa. Omien lasten kanssa lähdetään aina sukkelaan kun lähtöä aletaan tehdä, en anna mahdollisuutta mankua ja viivytellä loputtomiin.