Nainen, jos selviäisi että tapailemasi mies ei ole koskaan vielä seurustellut ja oletetaan iäksi +30, niin vaikuttaisiko se mihinkään?

Jokin vika sellaisessa miehessä olisi, kuten naisessakin.

Suhteista oppii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ja palstamies muuttaa yhtäkkiä keskustelunaiheen päästäkseen haukkumaan naisia. Nyt hän alkoi puhua panohistoriasta vaikka keskustelun piti liittyä seurustelemattomuuteen.

Ap:n passiivisaggressiivisuus on jo paljastunut.

Kyllä suhteissa aika usein pannaan. Joskus värikkäästikin.

Panohistoria on silti eri asia kuin seurusteluhistoria.

Ai millä tavalla?

Monilla ihmisillä (huom. ei kaikilla) voi olla merkittäväkin määrä "panoja", joiden kanssa ei ole seurustellut. Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista.

Eli häntäheikillä ja neitsytmiehellä ei ole mitään eroa, tässä tapauksessa...?

Eikö sinusta? Minä ihan maalaisjärjellä arvelen, että häntäheikin sosiaaliset taidot ovat ihan toista luokkaa kuin neitsytmiehellä. Parisuhteeseen en sellaistakaan olisi kolmekymppisenä huolinut, mutta veikkaan että hauskempaa satunnaista seuraa hän olisi ollut.

Mutta eihän panohistorialla pitänyt olla merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ap haluaisi kohdata sellaisenaan ikäisensä eronneen naisen, jolla on kouluikäinen lapsi? Seksihistoriaa hän ei tietenkään edes tietäisi, mutta se kävisi tutustuessa ilmi, että ensimmäinen seurustelusuhde on alkanut jo 15-vuotiaana ja sen jälkeen on ehtinyt olla pari muutakin suhdetta ennen eroon päättynyttä avioliittoa. Ei syntyisi mitään mielikuvia tai muita esteitä kiinnostukselle?

Vähän huono vertaus. Moni nainenkaan ei vain halua lähteä uusperherumbaan, vaikka lapset eivät miehestä itsessään huonoa tekisi.

Sen myönnän, että seksielämän 15-vuotiaana aloittaneesta tulee tiettyjä ajatuksia mm. henkilön omasta epävarmuudesta ainakin nuoruudessa. (Tosin varmaan niitä tulee myös siitä 30-vuotiaasta, joka ei ole aloittanut seksielämää)

Ja on myös aika normaalia suhtautua varauksella henkilöön, jonka ihmissuhteet eivät vain tunnu kestävän. Siis jos ihastuisin naiseen, joka on ollut kaksi kertaa naimisissa, saattaisin miettiä kaksi kertaa ennen kuin teen esim. isoja taloudellisia sitoumuksia hänen kanssaan. Tämä johtuisi (valitettavasti) vain hänen taustastaan. Voihan tuo vaimokin (joka ei ole ennen minua ollut naimisissa kenenkään kanssa) tuosta lähteä, mutta reilun 20 vuoden jälkeen se tuntuu epätodennäköiseltä.

No nyt voi tietysti vetää analogian siihen 30-vuotiaaseen mieheen, joka ei ole seurustellut. Miksi hän ei ole kelvannut kenellekään? Vai voisiko olla niin, että miehelle ei ole kelvannut kuka tahansa?

AP:n kohdalla, ei. Miten hänestä olisi tullut passiivis-aggressiivinen, vihamielinen ja katkera, jos kyse olisi hänen omasta valinnastaan?

Luin alkuperäisen aloitusviestin uudestaan, enkä saa siitä kyllä mitenkään passiivis-aggressiivista, vihamielistä ja katkeraa, eikä kyllä edes suoraan käy ilmi, että ap olisi yli 30-vuotias neitsytmies.

Se on totta, että hän aika vahvasti olettaa, että (kaikki) naiset suhtautuvat negatiivisesti yli 30-vuotiaaseen seurustelemattomaan mieheen. Jatkokeskustelu osoittaa, ettei tämä olettamus ollut niin kovin kaukana totuudesta. Keskimäärin kokemattomaan vanhempaan mieheen suhtaudutaan melko suurella varauksella. Poikkeuksia toki oli, mutta muutamat pitivät sitä jopa ns. "deal-breakerinä". 

Tähän jokaisella naisella on täysi oikeus. Aivan kuten jokaisella miehellä on oikeus edellyttää, että hänen seurustelukumppaninsa on esim. lapseton tai jopa seurustelematon. (Jälkimmäinen on toki harvinaisempaa, mutta ei nyt niin mahdotonta niissä tapauksissa, joissa mies on itse seurustelematon)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ap haluaisi kohdata sellaisenaan ikäisensä eronneen naisen, jolla on kouluikäinen lapsi? Seksihistoriaa hän ei tietenkään edes tietäisi, mutta se kävisi tutustuessa ilmi, että ensimmäinen seurustelusuhde on alkanut jo 15-vuotiaana ja sen jälkeen on ehtinyt olla pari muutakin suhdetta ennen eroon päättynyttä avioliittoa. Ei syntyisi mitään mielikuvia tai muita esteitä kiinnostukselle?

Vähän huono vertaus. Moni nainenkaan ei vain halua lähteä uusperherumbaan, vaikka lapset eivät miehestä itsessään huonoa tekisi.

Sen myönnän, että seksielämän 15-vuotiaana aloittaneesta tulee tiettyjä ajatuksia mm. henkilön omasta epävarmuudesta ainakin nuoruudessa. (Tosin varmaan niitä tulee myös siitä 30-vuotiaasta, joka ei ole aloittanut seksielämää)

Ja on myös aika normaalia suhtautua varauksella henkilöön, jonka ihmissuhteet eivät vain tunnu kestävän. Siis jos ihastuisin naiseen, joka on ollut kaksi kertaa naimisissa, saattaisin miettiä kaksi kertaa ennen kuin teen esim. isoja taloudellisia sitoumuksia hänen kanssaan. Tämä johtuisi (valitettavasti) vain hänen taustastaan. Voihan tuo vaimokin (joka ei ole ennen minua ollut naimisissa kenenkään kanssa) tuosta lähteä, mutta reilun 20 vuoden jälkeen se tuntuu epätodennäköiseltä.

No nyt voi tietysti vetää analogian siihen 30-vuotiaaseen mieheen, joka ei ole seurustellut. Miksi hän ei ole kelvannut kenellekään? Vai voisiko olla niin, että miehelle ei ole kelvannut kuka tahansa?

Niin, ne mielikuvat... Minusta se ei kerro mitään epävarmuudesta, jos 9-10 kk seurusteltuaan haluaa pari vuotta vanhemman poikaystävän kanssa alkaa harrastaa myös seksiä. Mutta sinulla oli päässäsi mielikuva teinitytöstä joka etsii pojilta tai miehiltä hyväksyntää alkamalla sekstailla ympäriinsä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ja palstamies muuttaa yhtäkkiä keskustelunaiheen päästäkseen haukkumaan naisia. Nyt hän alkoi puhua panohistoriasta vaikka keskustelun piti liittyä seurustelemattomuuteen.

Ap:n passiivisaggressiivisuus on jo paljastunut.

Kyllä suhteissa aika usein pannaan. Joskus värikkäästikin.

Panohistoria on silti eri asia kuin seurusteluhistoria.

Ai millä tavalla?

Monilla ihmisillä (huom. ei kaikilla) voi olla merkittäväkin määrä "panoja", joiden kanssa ei ole seurustellut. Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista.

Eli häntäheikillä ja neitsytmiehellä ei ole mitään eroa, tässä tapauksessa...?

Eikö sinusta? Minä ihan maalaisjärjellä arvelen, että häntäheikin sosiaaliset taidot ovat ihan toista luokkaa kuin neitsytmiehellä. Parisuhteeseen en sellaistakaan olisi kolmekymppisenä huolinut, mutta veikkaan että hauskempaa satunnaista seuraa hän olisi ollut.

Mutta eihän panohistorialla pitänyt olla merkitystä.

Ymmärrätkö sinä lukemaasi vai jankutatko vain jankuttamisen ilosta?

Kohtaan baarissa kaksi miestä, Antin ja Pentin. Kummaltakaan en taatusti kysy heidän panohistoriastaan. Antti vaikuttaa kuitenkin hauskalta, hänen seurassaan viihtyy, hän saa rentoutumaan ja nauramaan. Jos olen "sillä tuulella" niin saatanpa jopa napata Antin mukaani kotiin lähtiessäni. Kun jatkamme juttua käy ilmi, ettei hän ole koskaan ollut parisuhteessa, hän ehkä itsekin kuittaa olevansa "sitoutumiskammoinen" tai muuta vastaavaa. Ok, en siis kuvittelekaan, että hänessä olisi potentiaalia mihinkään muuhun kuin hetkelliseen hauskanpitoon.

Pentti on ujo, töksähtelevä, jäykkä ja jännittynyt. En kysele hänenkään panohistoriastaan. Aikani hänen kanssaan yritettyni heittää juttua tiedän, ettei minua kiinnosta myöskään hänen seurusteluhistoriansa, koska hän on yksinkertaisesti liian tylsää seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ja palstamies muuttaa yhtäkkiä keskustelunaiheen päästäkseen haukkumaan naisia. Nyt hän alkoi puhua panohistoriasta vaikka keskustelun piti liittyä seurustelemattomuuteen.

Ap:n passiivisaggressiivisuus on jo paljastunut.

Kyllä suhteissa aika usein pannaan. Joskus värikkäästikin.

Panohistoria on silti eri asia kuin seurusteluhistoria.

Ai millä tavalla?

Monilla ihmisillä (huom. ei kaikilla) voi olla merkittäväkin määrä "panoja", joiden kanssa ei ole seurustellut. Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista.

Eli häntäheikillä ja neitsytmiehellä ei ole mitään eroa, tässä tapauksessa...?

Eikö sinusta? Minä ihan maalaisjärjellä arvelen, että häntäheikin sosiaaliset taidot ovat ihan toista luokkaa kuin neitsytmiehellä. Parisuhteeseen en sellaistakaan olisi kolmekymppisenä huolinut, mutta veikkaan että hauskempaa satunnaista seuraa hän olisi ollut.

Mutta eihän panohistorialla pitänyt olla merkitystä.

Ymmärrätkö sinä lukemaasi vai jankutatko vain jankuttamisen ilosta?

Kohtaan baarissa kaksi miestä, Antin ja Pentin. Kummaltakaan en taatusti kysy heidän panohistoriastaan. Antti vaikuttaa kuitenkin hauskalta, hänen seurassaan viihtyy, hän saa rentoutumaan ja nauramaan. Jos olen "sillä tuulella" niin saatanpa jopa napata Antin mukaani kotiin lähtiessäni. Kun jatkamme juttua käy ilmi, ettei hän ole koskaan ollut parisuhteessa, hän ehkä itsekin kuittaa olevansa "sitoutumiskammoinen" tai muuta vastaavaa. Ok, en siis kuvittelekaan, että hänessä olisi potentiaalia mihinkään muuhun kuin hetkelliseen hauskanpitoon.

Pentti on ujo, töksähtelevä, jäykkä ja jännittynyt. En kysele hänenkään panohistoriastaan. Aikani hänen kanssaan yritettyni heittää juttua tiedän, ettei minua kiinnosta myöskään hänen seurusteluhistoriansa, koska hän on yksinkertaisesti liian tylsää seuraa.

"Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista."

Hahhah mitä potaskaa. Minä tapasin mieheni kun hän oli 35, takana yksi parin vuoden seurustelusuhde .Mies ei ole koskaan asunut naisen kanssa. Tästä huolimatta ei ole mikään mammanpoika jolle äiti siivoaa jne....

Minä olen ainakin todella tyytyväinen että mies on melko " kokematon" parisuhderintamalla. Miksen olisi? En haluaisi kaiken kokenutta, eronnutta, kyynistynyttä ja karannutta ukkoa...

Enkä ymmärrä miten tämä asia voisi haitata jotakuta. Miehellä ei ole mitään " vikoja" jotka sen kummemmin olisi antanut aihetta sinkkuuteen. On hyvin toimeentuleva, hyvännäköinen ja ei omaa minkäänlaisia riippuvuuksia. On kyllä hyvin itsenäinen ja seisoo ns omilla jaloillaan... ehkä tästä syystä on uskaltanut elää yksin aiemmin eikä ole ottanut vain ns ketä tahansa. Toki mies on vietyänyt muutaman vuoden myös reissutyössä, ehkä tämäkin osaltaan selittää...

Mutta oli miten oli, löysin todella helmen ja ei olis tullut mieleenkään antaa vähäisen menneisyyden naisten kanssa häiritä. Niin hullu en ole. Satakertaa mieluummin näin , että mies on rehellinen ja ei osaa / halua toteuttaa mitään kammottavia pelimiesliikkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ja palstamies muuttaa yhtäkkiä keskustelunaiheen päästäkseen haukkumaan naisia. Nyt hän alkoi puhua panohistoriasta vaikka keskustelun piti liittyä seurustelemattomuuteen.

Ap:n passiivisaggressiivisuus on jo paljastunut.

Kyllä suhteissa aika usein pannaan. Joskus värikkäästikin.

Panohistoria on silti eri asia kuin seurusteluhistoria.

Ai millä tavalla?

Monilla ihmisillä (huom. ei kaikilla) voi olla merkittäväkin määrä "panoja", joiden kanssa ei ole seurustellut. Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista.

Eli häntäheikillä ja neitsytmiehellä ei ole mitään eroa, tässä tapauksessa...?

Eikö sinusta? Minä ihan maalaisjärjellä arvelen, että häntäheikin sosiaaliset taidot ovat ihan toista luokkaa kuin neitsytmiehellä. Parisuhteeseen en sellaistakaan olisi kolmekymppisenä huolinut, mutta veikkaan että hauskempaa satunnaista seuraa hän olisi ollut.

Mutta eihän panohistorialla pitänyt olla merkitystä.

Ymmärrätkö sinä lukemaasi vai jankutatko vain jankuttamisen ilosta?

Kohtaan baarissa kaksi miestä, Antin ja Pentin. Kummaltakaan en taatusti kysy heidän panohistoriastaan. Antti vaikuttaa kuitenkin hauskalta, hänen seurassaan viihtyy, hän saa rentoutumaan ja nauramaan. Jos olen "sillä tuulella" niin saatanpa jopa napata Antin mukaani kotiin lähtiessäni. Kun jatkamme juttua käy ilmi, ettei hän ole koskaan ollut parisuhteessa, hän ehkä itsekin kuittaa olevansa "sitoutumiskammoinen" tai muuta vastaavaa. Ok, en siis kuvittelekaan, että hänessä olisi potentiaalia mihinkään muuhun kuin hetkelliseen hauskanpitoon.

Pentti on ujo, töksähtelevä, jäykkä ja jännittynyt. En kysele hänenkään panohistoriastaan. Aikani hänen kanssaan yritettyni heittää juttua tiedän, ettei minua kiinnosta myöskään hänen seurusteluhistoriansa, koska hän on yksinkertaisesti liian tylsää seuraa.

Ihan jännä pienoisnovelli, mutta todellisuuden kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Tässä oli nyt kaksi tällaista fantasiamiestä ja fantasiatapaaminen heidän kanssaan. Ilmeisesti miehiä on siis vain kahdenlaisia tai jos niitä on useampaa lajia, niin jokaisesta löytyy valmis mielikuva omasta fantasiamaailmastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ap haluaisi kohdata sellaisenaan ikäisensä eronneen naisen, jolla on kouluikäinen lapsi? Seksihistoriaa hän ei tietenkään edes tietäisi, mutta se kävisi tutustuessa ilmi, että ensimmäinen seurustelusuhde on alkanut jo 15-vuotiaana ja sen jälkeen on ehtinyt olla pari muutakin suhdetta ennen eroon päättynyttä avioliittoa. Ei syntyisi mitään mielikuvia tai muita esteitä kiinnostukselle?

Vähän huono vertaus. Moni nainenkaan ei vain halua lähteä uusperherumbaan, vaikka lapset eivät miehestä itsessään huonoa tekisi.

Sen myönnän, että seksielämän 15-vuotiaana aloittaneesta tulee tiettyjä ajatuksia mm. henkilön omasta epävarmuudesta ainakin nuoruudessa. (Tosin varmaan niitä tulee myös siitä 30-vuotiaasta, joka ei ole aloittanut seksielämää)

Ja on myös aika normaalia suhtautua varauksella henkilöön, jonka ihmissuhteet eivät vain tunnu kestävän. Siis jos ihastuisin naiseen, joka on ollut kaksi kertaa naimisissa, saattaisin miettiä kaksi kertaa ennen kuin teen esim. isoja taloudellisia sitoumuksia hänen kanssaan. Tämä johtuisi (valitettavasti) vain hänen taustastaan. Voihan tuo vaimokin (joka ei ole ennen minua ollut naimisissa kenenkään kanssa) tuosta lähteä, mutta reilun 20 vuoden jälkeen se tuntuu epätodennäköiseltä.

No nyt voi tietysti vetää analogian siihen 30-vuotiaaseen mieheen, joka ei ole seurustellut. Miksi hän ei ole kelvannut kenellekään? Vai voisiko olla niin, että miehelle ei ole kelvannut kuka tahansa?

AP:n kohdalla, ei. Miten hänestä olisi tullut passiivis-aggressiivinen, vihamielinen ja katkera, jos kyse olisi hänen omasta valinnastaan?

Luin alkuperäisen aloitusviestin uudestaan, enkä saa siitä kyllä mitenkään passiivis-aggressiivista, vihamielistä ja katkeraa, eikä kyllä edes suoraan käy ilmi, että ap olisi yli 30-vuotias neitsytmies.

Se on totta, että hän aika vahvasti olettaa, että (kaikki) naiset suhtautuvat negatiivisesti yli 30-vuotiaaseen seurustelemattomaan mieheen. Jatkokeskustelu osoittaa, ettei tämä olettamus ollut niin kovin kaukana totuudesta. Keskimäärin kokemattomaan vanhempaan mieheen suhtaudutaan melko suurella varauksella. Poikkeuksia toki oli, mutta muutamat pitivät sitä jopa ns. "deal-breakerinä". 

Tähän jokaisella naisella on täysi oikeus. Aivan kuten jokaisella miehellä on oikeus edellyttää, että hänen seurustelukumppaninsa on esim. lapseton tai jopa seurustelematon. (Jälkimmäinen on toki harvinaisempaa, mutta ei nyt niin mahdotonta niissä tapauksissa, joissa mies on itse seurustelematon)

Pahoittelut, olen ehkä erehtynyt. Luulin jatkokeskustelun olleen ap:n näppikseltä, ilmeisesti niin ei olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ja palstamies muuttaa yhtäkkiä keskustelunaiheen päästäkseen haukkumaan naisia. Nyt hän alkoi puhua panohistoriasta vaikka keskustelun piti liittyä seurustelemattomuuteen.

Ap:n passiivisaggressiivisuus on jo paljastunut.

Kyllä suhteissa aika usein pannaan. Joskus värikkäästikin.

Panohistoria on silti eri asia kuin seurusteluhistoria.

Ai millä tavalla?

Monilla ihmisillä (huom. ei kaikilla) voi olla merkittäväkin määrä "panoja", joiden kanssa ei ole seurustellut. Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista.

Eli häntäheikillä ja neitsytmiehellä ei ole mitään eroa, tässä tapauksessa...?

Eikö sinusta? Minä ihan maalaisjärjellä arvelen, että häntäheikin sosiaaliset taidot ovat ihan toista luokkaa kuin neitsytmiehellä. Parisuhteeseen en sellaistakaan olisi kolmekymppisenä huolinut, mutta veikkaan että hauskempaa satunnaista seuraa hän olisi ollut.

Mutta eihän panohistorialla pitänyt olla merkitystä.

Ymmärrätkö sinä lukemaasi vai jankutatko vain jankuttamisen ilosta?

Kohtaan baarissa kaksi miestä, Antin ja Pentin. Kummaltakaan en taatusti kysy heidän panohistoriastaan. Antti vaikuttaa kuitenkin hauskalta, hänen seurassaan viihtyy, hän saa rentoutumaan ja nauramaan. Jos olen "sillä tuulella" niin saatanpa jopa napata Antin mukaani kotiin lähtiessäni. Kun jatkamme juttua käy ilmi, ettei hän ole koskaan ollut parisuhteessa, hän ehkä itsekin kuittaa olevansa "sitoutumiskammoinen" tai muuta vastaavaa. Ok, en siis kuvittelekaan, että hänessä olisi potentiaalia mihinkään muuhun kuin hetkelliseen hauskanpitoon.

Pentti on ujo, töksähtelevä, jäykkä ja jännittynyt. En kysele hänenkään panohistoriastaan. Aikani hänen kanssaan yritettyni heittää juttua tiedän, ettei minua kiinnosta myöskään hänen seurusteluhistoriansa, koska hän on yksinkertaisesti liian tylsää seuraa.

"Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista."

Niin? 30+ vuotiaana minusta oli täysin luonnollista kysyä kiinnostavalta mieheltä, onko hänellä lapsia. Siitä keskustelu siirtyi helposti siihen, kauanko hän oli ollut sinkkuna. Normaalit ihmiset saattavat kertoa ihan kysymättä sellaisia asioita kuin että ovatko naimisissa, avoliitossa, milloin ovat eronneet tai kauanko ovat olleet sinkkuina. Jopa sen, miksi edellinen suhde päättyi. Sen sijaan panohistoriaa en ole koskaan keneltäkään kysynyt eikä kukaan minulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tuntuisi erikoiselta ja yleensä sellaiseen kyllä löytyy selvät syyt.

Niin mikä se selvä syy on? Eikö mies ole voinut muka nauttia nuoruudestaan ja vaikkapa uransa alkutaipaleesta aivan sinkkuna tai eläen bachelor-tyyppistä elämää.

Sitten hän tapaa rakkautensa. Mikä siinä sitten on se selvä syy joka on negatiivinen asia? Kun ei se naisessakaan ole mitenkään negatiivista jos ei ole sattunut seurustelemaan. Ei kaikilla käy tuuri ja löydä heti itselle sopivaa ihmistä potentiaalisesti edes vuosikymmenen aikana.

No mikä on sitten sellainen syy, että nuoruudesta ja uran alkutaipaleesta on pakko nauttia nimenomaan sinkkuna? Lähinnä tulee mieleen, että on elänyt pelimieselämää tai sählännyt päihteiden kanssa. 

eri

 

Tai sitten on vaan ollut herkkä, tunteellinen runopoika, tai vaikka ujo insinöörimies, joka ei ole koskaan kiinnostanut ketään riittävästi tai uskaltanut itse tehdä aloitetta.

Ei tuohon tarvitse panna ympäriinsä ja säätää päihteiden kanssa, ihan tavallinen koululle, työlle ja harrastuksille omistautuminen riittää.

Minä kommentoin tuohon viestiin, jossa puhuttiin nuoruudesta nauttimisesta. Ymmärsin kommentin niin, että nauttiminen edellyttäisi sinkkuutta eikä parisuhde siksi ole ollut mahdollinen. 

Onko niin, ettei elämästä voi nauttia ilman seksiä?

No en ymmärrä, minkä muun asioiden nauttiminen vaatisi sinkkuutta. Ihminen voi nauttia elämästä monella tavalla seurustelukumppanin kanssa, mutta seksi on ainoa asia, jonka keksin, jota ei voi seurustellessa ihan vapaasti nauttia. 

No onhan näitä jotka viettävät kuukausia jossain Alpeilla tai sukelluskohteissa ja käyvät kotimaassa vain tienaamassa uudet matkarahat. Kauanko jaksaisit sitä yksin tai sinappikoneen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Hahhah mitä potaskaa. Minä tapasin mieheni kun hän oli 35, takana yksi parin vuoden seurustelusuhde .Mies ei ole koskaan asunut naisen kanssa. Tästä huolimatta ei ole mikään mammanpoika jolle äiti siivoaa jne....

Minä olen ainakin todella tyytyväinen että mies on melko " kokematon" parisuhderintamalla. Miksen olisi? En haluaisi kaiken kokenutta, eronnutta, kyynistynyttä ja karannutta ukkoa...

Enkä ymmärrä miten tämä asia voisi haitata jotakuta. Miehellä ei ole mitään " vikoja" jotka sen kummemmin olisi antanut aihetta sinkkuuteen. On hyvin toimeentuleva, hyvännäköinen ja ei omaa minkäänlaisia riippuvuuksia. On kyllä hyvin itsenäinen ja seisoo ns omilla jaloillaan... ehkä tästä syystä on uskaltanut elää yksin aiemmin eikä ole ottanut vain ns ketä tahansa. Toki mies on vietyänyt muutaman vuoden myös reissutyössä, ehkä tämäkin osaltaan selittää...

Mutta oli miten oli, löysin todella helmen ja ei olis tullut mieleenkään antaa vähäisen menneisyyden naisten kanssa häiritä. Niin hullu en ole. Satakertaa mieluummin näin , että mies on rehellinen ja ei osaa / halua toteuttaa mitään kammottavia pelimiesliikkeitä.

Sulla kävi tuuri. On toisenkinlaisia kokemattomia, joita asia alkaa hiertää parisuhteessa. "Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset" kertoo toisen ääripään edustajien tarinoita.

96, olet lapsellisella kommentillasi aivan väärässä. Meidän naisten mieleen ovat hauskat, rennot miehet, joiden seurassa on mukavaa olla ja jotka saavat meidät hymyilemään ja nauramaan. Sellainen on tuolla oman kotini työhuoneessa tälläkin hetkellä. Mies, joka hurmasi minut ystävällisyydellään, mukavuudellaan, sanavalmiudellaan ja hyvällä käytöksellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tuntuisi erikoiselta ja yleensä sellaiseen kyllä löytyy selvät syyt.

Niin mikä se selvä syy on? Eikö mies ole voinut muka nauttia nuoruudestaan ja vaikkapa uransa alkutaipaleesta aivan sinkkuna tai eläen bachelor-tyyppistä elämää.

Sitten hän tapaa rakkautensa. Mikä siinä sitten on se selvä syy joka on negatiivinen asia? Kun ei se naisessakaan ole mitenkään negatiivista jos ei ole sattunut seurustelemaan. Ei kaikilla käy tuuri ja löydä heti itselle sopivaa ihmistä potentiaalisesti edes vuosikymmenen aikana.

No mikä on sitten sellainen syy, että nuoruudesta ja uran alkutaipaleesta on pakko nauttia nimenomaan sinkkuna? Lähinnä tulee mieleen, että on elänyt pelimieselämää tai sählännyt päihteiden kanssa. 

eri

 

Tai sitten on vaan ollut herkkä, tunteellinen runopoika, tai vaikka ujo insinöörimies, joka ei ole koskaan kiinnostanut ketään riittävästi tai uskaltanut itse tehdä aloitetta.

Ei tuohon tarvitse panna ympäriinsä ja säätää päihteiden kanssa, ihan tavallinen koululle, työlle ja harrastuksille omistautuminen riittää.

Minä kommentoin tuohon viestiin, jossa puhuttiin nuoruudesta nauttimisesta. Ymmärsin kommentin niin, että nauttiminen edellyttäisi sinkkuutta eikä parisuhde siksi ole ollut mahdollinen. 

Tarkoitin nuoruudesta nauttimisella mm. vapautta ja mahdollisuutta matkustella ilman että toinen ei jää sitten yksin kotiin ihmettelemään onko se nyt lojaali siellä reissussa vai ei, ja myös reisssata ennen kuin tulee lapsia ja nauttia nuoruudestaan ja vapaudestaan.

Kyllä siihen on parempi olla sinkku, mutta onnistuneehan se suhteessakin.

Ja mies voi hyvinkin kyllä olla 20-30v sinkkuna aivan selibaatissakin, en tarkoita mitään pelimies elämää vaikka tuo bachelor sana voi siihen viitata mutta se tarkoitti vain poikamiestä.

T: sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on syy, ettei ole kyennyt tai halunnut seurustelusuhdetta muodostaa? Miksei kukaan ole "kolahtanut"? Kyllä se paljon kysymyksiä herättää eikä ensikuulemalta tee hyvää vaikutusta. Oli kyseessä sitten mies tai nainen.

Ei siihen tarvita muuta kuin ettei ole kovin aktiivisesti tehnyt aloitteita. Syynä ujous tai muuta sellaista. Naisena se voi olla vaikeaa ymmärtää, koska heillehän niitä aloitteita satelee jatkuvasti, joten luulevat että miehille se on sama juttu.

Naisten mieleen on testoa tursuava metsästäjä jännis. Vanhan ajan gentlemanit tai nössöt jää jakoihin pariutumisessa. Ne on ne perimmäiset geenit jotka naisia ohjaa.

Mä en ymmärrä näitä loputtomia "Naiset haluu vain alfoja" juttuja. Jos sinä määrittelet itsesi joksikin beetaksi/omegaksi, niin mitä sillä voitat? Maailmakuvasi on oikeassa? Entä sitten? Mitä sillä voitat?

Jos on muuten kaikki kohdillaan ja halutaan samoja asioita suhteelta ja yleensäkin niin ei haittaa. Ehkä jopa parempi, kunhan ei ole yhden yön juttuja tms. taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on syy, ettei ole kyennyt tai halunnut seurustelusuhdetta muodostaa? Miksei kukaan ole "kolahtanut"? Kyllä se paljon kysymyksiä herättää eikä ensikuulemalta tee hyvää vaikutusta. Oli kyseessä sitten mies tai nainen.

Ei siihen tarvita muuta kuin ettei ole kovin aktiivisesti tehnyt aloitteita. Syynä ujous tai muuta sellaista. Naisena se voi olla vaikeaa ymmärtää, koska heillehän niitä aloitteita satelee jatkuvasti, joten luulevat että miehille se on sama juttu.

Ai että ärsyttää tää ”aloitteita satelee jatkuvasti” ei todellakaan satele!

Vierailija kirjoitti:

Tapasin tällaisen miehen, ja hän oli alusta alkaen kerrassaan virkistävää seuraa. Hän osoitti kiinnostuksensa selvästi, ei tarvinnut säätää ja arpoa. Ei ole traumoja eikä stalkkaavia, mustasukkaisia eksiä. Ei ole mitään päähänpinttymiä sängyssä. Nähdäkseni syy seurustelemattomuuteen on juurikin ujo insinööriluonne. Minuahan tällaiset ei häiritse yhtään, päinvastoin, on aika ihanaa saada ujo ulos kuorestaan :) Ja on sekin ihanaa, että kaikki kodin härvelit ja tavarat autoja myöten korjautuvat kuin itsestään.

Minulle tulisi mieleen että onko tällainen kokematon mies todella kiinnostunut juuri minusta, vai onko kysymys siitä että hänellä ei ole arvostelukykyä ja vertailupohjaa? Ei tavallaan tiedä paremmastakaan. Ihastuiko pelkkään ihastumisen tunteeseen ja uutuudenviehätykseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut aika selväksi että naisia ei kiinnosta kohdata miestä sellaisenaan, vaan tärkeämpää on omat mielikuvat. Riippumatta siitä millainen mies on kasvotusten, niin omat mielikuvat painaa vaakakupissa enemmän ja keksitään vainoharhaisia teorioita että miehen on oltava kaikkea epämiellyttävää, jos ei ole rikasta panohistoriaa.

Ja palstamies muuttaa yhtäkkiä keskustelunaiheen päästäkseen haukkumaan naisia. Nyt hän alkoi puhua panohistoriasta vaikka keskustelun piti liittyä seurustelemattomuuteen.

Ap:n passiivisaggressiivisuus on jo paljastunut.

Kyllä suhteissa aika usein pannaan. Joskus värikkäästikin.

Panohistoria on silti eri asia kuin seurusteluhistoria.

Ai millä tavalla?

Monilla ihmisillä (huom. ei kaikilla) voi olla merkittäväkin määrä "panoja", joiden kanssa ei ole seurustellut. Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista.

Eli häntäheikillä ja neitsytmiehellä ei ole mitään eroa, tässä tapauksessa...?

Eikö sinusta? Minä ihan maalaisjärjellä arvelen, että häntäheikin sosiaaliset taidot ovat ihan toista luokkaa kuin neitsytmiehellä. Parisuhteeseen en sellaistakaan olisi kolmekymppisenä huolinut, mutta veikkaan että hauskempaa satunnaista seuraa hän olisi ollut.

Mutta eihän panohistorialla pitänyt olla merkitystä.

Ymmärrätkö sinä lukemaasi vai jankutatko vain jankuttamisen ilosta?

Kohtaan baarissa kaksi miestä, Antin ja Pentin. Kummaltakaan en taatusti kysy heidän panohistoriastaan. Antti vaikuttaa kuitenkin hauskalta, hänen seurassaan viihtyy, hän saa rentoutumaan ja nauramaan. Jos olen "sillä tuulella" niin saatanpa jopa napata Antin mukaani kotiin lähtiessäni. Kun jatkamme juttua käy ilmi, ettei hän ole koskaan ollut parisuhteessa, hän ehkä itsekin kuittaa olevansa "sitoutumiskammoinen" tai muuta vastaavaa. Ok, en siis kuvittelekaan, että hänessä olisi potentiaalia mihinkään muuhun kuin hetkelliseen hauskanpitoon.

Pentti on ujo, töksähtelevä, jäykkä ja jännittynyt. En kysele hänenkään panohistoriastaan. Aikani hänen kanssaan yritettyni heittää juttua tiedän, ettei minua kiinnosta myöskään hänen seurusteluhistoriansa, koska hän on yksinkertaisesti liian tylsää seuraa.

"Tässä keskustelussa puhutaan ymmärtääkseni nimenomaan siitä, ettei ole seurusteluhistoriaa eli kokemusta parisuhteista."

Niin? 30+ vuotiaana minusta oli täysin luonnollista kysyä kiinnostavalta mieheltä, onko hänellä lapsia. Siitä keskustelu siirtyi helposti siihen, kauanko hän oli ollut sinkkuna. Normaalit ihmiset saattavat kertoa ihan kysymättä sellaisia asioita kuin että ovatko naimisissa, avoliitossa, milloin ovat eronneet tai kauanko ovat olleet sinkkuina. Jopa sen, miksi edellinen suhde päättyi. Sen sijaan panohistoriaa en ole koskaan keneltäkään kysynyt eikä kukaan minulta.

Jutuissasi ei ole mitään logiikkaa, etkä sinä voi määritellä, mitä mies saa arvostaa naisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on syy, ettei ole kyennyt tai halunnut seurustelusuhdetta muodostaa? Miksei kukaan ole "kolahtanut"? Kyllä se paljon kysymyksiä herättää eikä ensikuulemalta tee hyvää vaikutusta. Oli kyseessä sitten mies tai nainen.

Ei siihen tarvita muuta kuin ettei ole kovin aktiivisesti tehnyt aloitteita. Syynä ujous tai muuta sellaista. Naisena se voi olla vaikeaa ymmärtää, koska heillehän niitä aloitteita satelee jatkuvasti, joten luulevat että miehille se on sama juttu.

Naisten mieleen on testoa tursuava metsästäjä jännis. Vanhan ajan gentlemanit tai nössöt jää jakoihin pariutumisessa. Ne on ne perimmäiset geenit jotka naisia ohjaa.

Mä en ymmärrä näitä loputtomia "Naiset haluu vain alfoja" juttuja. Jos sinä määrittelet itsesi joksikin beetaksi/omegaksi, niin mitä sillä voitat? Maailmakuvasi on oikeassa? Entä sitten? Mitä sillä voitat?

Varmaan sen voittaa, että jos maailmankuva on vahvistettu, niin tietää ettei kannata alkaa parisuhteeseen naisen kanssa.

eri