Väitän, että uraperheiden lapset voivat entistä huonommin
Ja uraperheillä tarkoitan perhettä, jossa molemmat tai toinen vanhempi keskittyy elämässään enemmän uraansa kuin lapsiinsa.
Ja vaikka he olisivat hyviä vanhempia niin työ vie liikaa aikaa.
Ja nyt voidaan kysyä MIKSI?
Koska elintaso on monelle niin tärkeä.
Voin sanoa, että uraihmisen lapsena (äitini nautti työstään ja se oli hänelle hyvä) niin lapsi jää aina paitsioon. Ja sulkeutuu. Mitään ei uskaltanut kotona puhua, sillä oli jatkuva kiire.
Ja sekin kummastutti, että kotona puhuttiin äidin työstä jatkuvasti. Isäni joutui terapeutiksi äidin työtaakan alla. Isälläni oli paljon vaativampi työ, mutta hän selvisi siitä paremmin kuin uraäitini.
Jotenkin huvittavaa, että nyt 89-vuotias äitini puhuu vieläkin rahasta. Eläkkeensä suuruudesta yms ja kuinka hänellä on talous niin hyvässä kunnossa.
Raha edellä mentiin. Ja sisaruksista yksi teki itsemurhan, sillä hänen työuransa koki tapapakkia. Osa syy kuolemaan oli epäonnistunut työura.
Että näin. Lapset ensin ja sitten vasta se mersu. Vanhana tuskin jaksat shoppailla etkä voi syödä jatkuvasti hanhenmaksapalleroita.
Itse aion äänestää vaaleissa ihmistä, joka on ollut myös perhevapailla. Ja voihan niistä kodinhoitoa tukevista sosiaalietuuksista myös luopua.
Kommentit (153)
Leikkipuistot täteineen ovat sulkeneet tältä kesältä ja sen huomaa varsinkin siitä, että leggins-mammat käyttävät vaihteeksi aikansa sisällä istumiseen ja netin rämpläämiseen. Kun ei leggins-mammoilla ole juuri muutakaan sisältöä elämäänsä, niin tehtailevat sitten näitä "naiset jotka ei elä just niinku minä on ihan hirveitä ja lapsen paras on sitä ja tätä" -vinkumisketjuja.
Kannattaisi aloittaa vähemmän näitä itkuvinkuketjuja ja sen sijaan vaikka ostaa itselleen aikuisten housut, kammata tukka joskus muullekin kuin sillä lysähtäneelle äitien "otsatukka pinnillä taakse ja joku hiuslenkki jonnekin" -klassikolle ja hankkia joku muukin harrastus kuin vauvapalstalla valittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Ketju kuvaa keskiaikaista palstaa. Naisministeriä lyödään joukolla mutta miehet saavat olla rauhassa ministereitä eikä kukaan syytä huonoksi isäksi.
KYLlä Ahoakin lyötiin kuin vierasta sikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monen ura perheen teinit sortuvat käyttämään h.umeita?
Tilastojen mukaan tähän sortuvat syrjäytyneiden lapset. Eli sellaisten, jotka eivät ole työuraa nähneetkään.
Entäs nuorten naisten itsemurhat, yliopisto-opiskelijoiden mt-ongelmat. Tulevatko hekin syrjäytyneistä perheistä?
Tilastoja löytyy helposti. Tuossa kysyttiin huumeista. Nyt kysyt mt-ongelmasta. Niitä on valitettavasti opiskelijoilla, mutta vielä enemmän opiskelemattomilla. Ylipäätään nykyisillä nuorilla paljon, maailman kärkiluokkaa - mikä on järkyttävää, koska Suomessa on pitkät vanhempainvapaat, hoitovapaat, ilmainen koulu ja terveydenhuolto sekä maailman luokan tuet. Ja silti lopputulos näin murheellinen.
Kuulostaa hienolta litanialta toki.
Vanhempainvapaa on toki hyvä, tosin ihan tutkimustenkin mukaan esim. 9 kuukautta vanha on liian pieni päivähoitoon, hän tarvitsee yhden pysyvän hoitajan. Eli vanhempainvapaa loppuu liian lyhyeen.
Oikeus hoitovapaaseen on hyvä, mutta käytännössä hoitovapaa ajaa perheet köyhyyteen; 300e kotihoidontuki kotiinjäävälle vanhemmalle on riittämätön, etenkin kun maassa on verrattain pienet palkat suhteessa elämisen kustannuksiin ja korkea verotus. Muissa maissa ei saa kotihoidontukea, mutta siellä kotiäitiyttä tuetaan esim. verohelpotuksilla.
Ilmainen koulu ja terveydenhuolto on sekin hienoa. Valitettavasti molempia on ajettu alas jo vuosikausia, eikä loppua näy. Minun ekaluokkalaisen luokalla on 32 oppilasta. Siinä jää heikommat kelkasta heti alkuun, koska open aika ei riitä. Terveydenhuolto toimii tasan niin kauan kun ongelmia ei ole. On joukkoseulat, rokotusohjelmat, tavallisiin nuhakuumeisiin saa palkallista sairaslomaa että lapsen voi hoitaa kotona jne. Katsoitko esim. tällä viikolla Armanin dokumentin kehitysvammaisista? Jos lapsella todetaan kehitysvamma, se tarkoittaa vanhemmille taistelua taistelun perään, jotta saat lapselle kuuluvan hoidon, kelan tuet ym. Jos lapsi sairastuu mielenterveydenhäiriöön, mielenterveyspalveluja ei todellakaan enää noin vaan saa. Jos lapsi tarvitsee tukea päivähoidossa tai koulussa esim. avustajan muodossa, siitä saa tapella niin vanhemmat kuin lasta hoitava henkilökunta.
Maailmanluokan tuet. Suomessa saa toki tukea moneen asiaan. Hienoa. Mutta moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on näissäkin jäänyt pahasti jälkeen. Esim. lapsilisä on monessa muussa maassa paljon korkeampi kuin täällä meillä, lapsiperheköyhyyden luvatussa maassa.
"Suomessa kasvaa aina uusi sukupolvi. Harmaantuessaan se alkaa kuvitella, että ennen kaikki oli paremmin. Ja sukupolvi toisensa jälkeen he ovat väärässä. Nytkin sen näkee, kun vain katsoo hetken nuoria."
Eihän tässä kukaan väittänyt että ennen kaikki oli paremmin. Tässä käytiin vain edellämainittuja asioita läpi- faktat miettien ja ne faktat voi vaikka itse ihan tarkistaa. Ei se asia hienosta mietilauseesta muuksi muutu.
Tutkimusten perusteella huonosti voivat ihan muut kuin uravanhempien lapset. Enkä ole ikinä nähnyt että isiä syullistettäisiin työssäkäynnistä ja uran luomisesta. Kyllä tämä uravanhempien haukkuminen kohdistuu naisiin.
Kyllä minä syyllistyin omaa miestäni kun hän oli yrittäjänä töissä tosi paljon. Myi yrityksensä ja nyt viettää aikaa lasten kanssa. Pojat nyt murrosikäisiä ja minä olen töissä.
Väitä vaan, mutta tutkimusten mukaan köyhien perheiden lapset voivat huonoiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monen ura perheen teinit sortuvat käyttämään h.umeita?
Tilastojen mukaan tähän sortuvat syrjäytyneiden lapset. Eli sellaisten, jotka eivät ole työuraa nähneetkään.
Entäs nuorten naisten itsemurhat, yliopisto-opiskelijoiden mt-ongelmat. Tulevatko hekin syrjäytyneistä perheistä?
Ainakin omat mt-ongelmat tulee siitä että oli lama aika ja perheellä tiukkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on täysin väärässä. Syrjäytymisriskissä ovat he joiden perheessä on alhainen koulutus ym.
"Vanhempien koulutus ja tulotaso vaikuttavat yhä siihen, miten lapsi voi menestyä elämässään. Ennustetta synkistää myös se, jos perheessä on mielenterveysongelmia tai se elää toimeentulotuen varassa."
Ja uraperheissäkö ei voi olla mielenterveysongelmia? Narsismia ym. Ja mitä kaikkea voi seinien sisällä tapahtua, joista muut eivät tiedä mitään.
Tottakai voi olla, mutta ne uraperheiden lapset voivat tutkimusten mukaan paremmin. Heidän ennusteensa on parempi kuin köyhien ja ongelmallisten perheiden lasten.
Tämä on fakta.
He salaavat ongelmat. Valehtelevat. Esittävät parempaa..
Et sitten lukenut tuota linkkiä. Fakta, että näillä parempien perheiden lapsilla menee paremmin. Koulutus, mt ongelmat ym.
Ei ole kysytty miten menee vaan selvitetty.
Uraperheiden lapsilla on ”paremmat mt-ongelmatkin” eli kaikki on parempaa!!
Sitten äiti luo jonkun pilipaliuran koulutoimessa tai kunnalla. Istutaan tärkeissä palaverissä iltatolkulla ja tolkkua ei ole.
Videokokoukset ja muut on keksitty.
Nimimerkki ”näissä kokouksissa istunut” ja onhan se hurjaa kuinka kalliiksi nämä kokoukset tulevat. Esim 20 henkilöä 2h/viikko on 160 h/kk. Laskekaa siitä,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Nuorisotutkimusseuran rekisteritietojen pohjalta koottuun Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantaraporttiin on kerätty tiedot vajaasta 60 000 suomalaisesta nuoresta. Kaikki tutkittavat ovat syntyneet vuonna 1997, eli he ovat nyt parikymppisiä tai vuoden yli.
Ikäluokan tietoja analysoitiin vuoteen 2015 saakka, jolloin he täyttivät 18 vuotta.
Tutkimusryhmän tavoitteena on ollut tuottaa laaja yleiskatsaus kokonaisen ikäluokan tärkeästä kasvuvaiheesta lapsuudesta täysikäisyyteen 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun Suomessa.
Hyvinvointivaltio Suomi eli silloin talouskasvun ja vakaan kehityksen aikaa. Mikä niissä oloissa ennusti nuorelle silti huonoa tulevaisuutta? Neljä perhettä kuormittavaa tekijää nousi vaaran merkeiksi.
Matala koulutus. Molemmat vanhemmat ovat ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti.Jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea vähintään puolet vuodesta vuosina 1997–2015.Psykiatrinen diagnoosi. Vähintään toisella vanhemmalla on todettu psykiatrinen diagnoosi lapsen syntymän ja 18-vuotispäivän välillä.Muutokset perheolosuhteissa.Vanhemmat ovat eronneet avioliitosta tai vähintään toinen lapsen vanhemmista on kuollut aiemmin kuin tämä on täyttänyt 18 vuotta.
Nuoren riski syrjäytyä tai joutua myöhemmin elämässä vaikeuksiin kasvaa huomattavasti, jos useita kuormittavia tekijöitä osuu päällekkäin samaan perheeseen.
Olen ihmetellyt samaa.. ja lapset viedään hoitoon 10kk iässä vaikka olisi mahdollista olla kotona pidempään. Mihin sitä on ihmisillä niin hirveä kiire.
Vierailija kirjoitti:
Väitä vaan, mutta tutkimusten mukaan köyhien perheiden lapset voivat huonoiten.
Mielestäsi ei ole mitään keskitietä? Köyhät ja sitten ihmiset joilla työ on kaikki kaikessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitä vaan, mutta tutkimusten mukaan köyhien perheiden lapset voivat huonoiten.
Mielestäsi ei ole mitään keskitietä? Köyhät ja sitten ihmiset joilla työ on kaikki kaikessa?
Keitä on ihmiset, joille työ on kaikki kaikessa? Ministeritkö? Kaikki ministerit, joilla on pieniä lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitä vaan, mutta tutkimusten mukaan köyhien perheiden lapset voivat huonoiten.
Mielestäsi ei ole mitään keskitietä? Köyhät ja sitten ihmiset joilla työ on kaikki kaikessa?
Keitä on ihmiset, joille työ on kaikki kaikessa? Ministeritkö? Kaikki ministerit, joilla on pieniä lapsia?
Mielestäni vanhemmat jotka palaavat töihin kun lapsi on alle vuoden, tekevät ylitöitä, eivät välttämättä pidä edes kaikkia mahdollisia lomia, tuovat töitä kotiin.. he.
Jaa-a. Uskon että enemmän vaikuttaa aikuisen läsnäolo ja kiinnostus lasten asioihin, sekä tietysti lapsiin käytetty aika.
Yksin ja vaille huolenpitoa jäävien lasten vanhemmat voivat olla uravanhempia, jotka ovat poissa pitkiä aikoja ja kotonakin miettivät vain työasioita. Tai sitten he voivat olla matalapalkka-alalla olevia vanhempia, jotka tekevät kahta työtä ja ovat siksi aina poissa, ja kotona ollessaan ovat aivan uupuneita.
Sitten voi olla työttömät vanhemmat, jotka eivät silti jaksa vähääkään kiinnostua lapsiaan ja laiminlyövät heitä. Tai sitten voi olla uravanhempia, jotka kuitenkin noudattavat normaaleja työaikoja ja vapaa-ajat panostavat lapsiinsa. Tai sitten matalapalkka-alan/työttömiä vanhempia, jotka onnistuvat luomaan lapsilleen onnellisen perhe-elämän.
Yritän siis sanoa sitä, että se ura ei välttämättä ole poissa lapsilta, ja toisaalta myös köyhyydestä huolimatta useat lapset voivat varsin hyvin. Huolenpito, kiinnostus ja läsnäolo merkitsevät.
Tilastollisesti toki kouluttamattomat työttömät vanhemmat ennustavat lapselle huonointa, koska usein kouluttamattomuus ja työttömyys johtuvat vanhempien elämänhallinnan puutteesta ja/tai mt-ongelmista. Tuolloin vanhemmilla ei ole "eväitä" huolehtia lapsen tasapainoisesta kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitä vaan, mutta tutkimusten mukaan köyhien perheiden lapset voivat huonoiten.
Mielestäsi ei ole mitään keskitietä? Köyhät ja sitten ihmiset joilla työ on kaikki kaikessa?
Keitä on ihmiset, joille työ on kaikki kaikessa? Ministeritkö? Kaikki ministerit, joilla on pieniä lapsia?
Mielestäni vanhemmat jotka palaavat töihin kun lapsi on alle vuoden, tekevät ylitöitä, eivät välttämättä pidä edes kaikkia mahdollisia lomia, tuovat töitä kotiin.. he.
Eli lähes kaikki isät on huonoja vanhempia tuon listasi mukaan. Aika harva heistä on kotona koko lapsen ensimmäistä elinvuotta. Voisit edes myöntää, että huono vanhempi on kiertoilmaisu huonolle äidille. Isiä ei koske samat vaatimukset.
Tää kuulostaa vähän yhdeltä tutulta, joka miehensä kanssa tulee töistä ihan samaan aikaan kuin mekin lasten luo, mutta koska meillä on aika näkyvät ja haasteelliset työt niin ollaan haitallisen ”urakeskeisiä”. Nää heittää lapsensa pihalle viikonloppuna siinä missä me tehdään yhdessä perheenä, ja se on tietenkin ”rahalla paikkaamista”.
Kannattaa yrittää tunnistaa itsestään se kateus, koska se syö ja on täysin hyödytöntä.
Uraperheiden teinit joo, mutta myös kaikkien muiden perheiden. "Normaaleissakin" töissä vaaditaan 110% panosta ja omistautumista sille alalle, vaikka homma olisi jotain maailman yksinkertaisinta perushommaa josta selviäisi apinakin. Myös irtisanomisia on enemmän, hommat menee Kiinaan tai automatisoidaan. Sitten taas pienituloisten perheiden lapset kärsii mm. vanhempien pätkätöistä ja stressistä, ylipäänsä pienituloisuudesta etenkin kun sosiaaliavustuksia vielä leikataan mutta töitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Harmi, kun sinulla ei ole huipputyötä, mihin palata.
Ainako sitä pitää kateudella kaikki selittää? Minä olin ja olen lahjakas ihminen. Olen kahdelta alalta opiskellut maisterin paperit, ja kyllä olisin rehellisesti sanottuna voinut luoda vaikka minkälaisen uran.
Sen sijaan valitsin elämän, jossa olin täysin kotona kunnes kuopus oli n. 3-vuotias ja tämän jälkeen olen tehnyt vain puolikasta päivää - oman näköisellä urallani. Lapseni ovat saaneet käydä päivähoidot ja eskarit niin että kotiin ovat tulleet viimeistään klo 13. Koulusta kotiin tullessa olen ollut vastaanottamassa lapset ja kuuntelemassa heidän surut ja ilot. Mieheni on ihan menestynyt urallaan, mutta tekee normaalia 8h päivää, ja on pääsääntöisesti klo 17 eteenpäin läsnä perheemme arjessa. Tulemme toimeen ihan ok, mutta ei haittaisi elää pienemmilläkin tuloilla.
Tämä on ollut todellakin valinta, jota emme kadu. Olen viettänyt elämäni parhaat ajat tällaista elämää eläen. Tämä on sopinut koko perheemme hyvinvoinnille mainiosti. Onko se niin vaikeaa ymmärtää, että jotkut ihmiset todellakin näkevät elämänsä syvimmän merkityksen myös perheessään? Uskon että kuolinvuoteella perheen kanssa vietetty aika on viimeisiä asioita mitä kadutaan. Ja itse myös toteutan itseäni tämän lisäksi - minua ei haittaa yhtään lasten kasvu ja aikuistuminen. Nautin kuitenkin tästä perhe-elämä -ajasta täysillä. Ei kaikille ole tällainen mahdollista tietenkään, mutta on kyllä surullista, jos tehdään lapsia ja käytännössä siirretään heidän kasvatusvastuu täysin muille ihmisille (esim. päivähoito+isovanhemmat/lastenhoitaja). Jos haluaa tehdä 10-12h päiviä molemmat osapuolet, niin miksi pitää hankkia lapsia? Statukseksi? Että voi kertoa töissä olevansa perheenisä/äiti? Jotta olisi joku joka tulisi käymään vanhuuden päivinä kylässä? Sanokaa mitä sanotte, mutta minä en vain ymmärrä, miksi pitää hankkia lapsia, jos heille ei voi edes iltaisin olla läsnä äitinä/isänä.
Vierailija kirjoitti:
[
Muiden reaktiot on jänniä. Joko mua syyllistetään urastani/työssäkäynnistäni (tässä ei sinällään ole motään uutta) mutta vielä erikoisempaa on se että miestä säälitellään ja ajatellaan että vsimo on hänet ”pakottanut” luopumaan urastaan. Defaulttina siis että miehellä on aina ura, hän haluaa edetä ja on kunnianhimoinen.
...
Paitsi jos uramiehen vaimo on kotiäiti. Silloin miestä säälitellään koska mies-parka joutuu raatamaan rahoittaakseen vaimon kotonamakaamisen.
Ainoa hyväksyttävä kokoonpano näyttäisi olevan molemmat töissä mutta äiti ottaa päävastuun lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ltona valitettavasti säälittää pienet lapset, jotka on aina päiväkodissa täydet tunnit. Lomilla ollaan varapäiväkodissa, perjantaina isovanhemmat hakevat päivökodista ja vapaita ei ole kuin pakolliset pyhät. Se on kyllä pari vuotiaalle ihan kamalaa. Sitä kaksivuotiasta kun ei kiinnosta, että tuleeko äiti hakemaan uudella audilla, jos se on päivän ainut hetki kun äitiä näkee.
Yliopistokoulutus? Ja perustelut mututietoa. Eikö teillä luettu tutkimuksia?
On luettu ja tehtykin tutkimuksia. Olen kyllä tietoinen laadukkaan varhaiskasvatuksen hyödyistä. On kuitenkin täysin eri asia se, että varhaiskasvatus tukee lasten vanhempia lapsen kasvatuksessa, kuin että varhaiskasvatus (ja ulkopuoliset hoitajat) tekevät sen kokonaan heidän puolestaan.
"Mututietoni" taas perustuu vuosien kokemukseen.Varhaiskasvatuksen hyödyistä? Et tiedä muuta selittävää tekijää lasten hyvinvoinnille tai syrjäytymiselle.
Ei tosiaankaan ole vanhempien hyvä koulutus tai työ ennuste syrjäytymiselle.
Mututieto on toki helppoa.
Minä en ole se, joka puhui lasten syrjäytymisestä. Puhuin ainoastaan siitä, että pienten lasten pitkät päiväkotipäivät ja lomattomat vuodet ovat heille erittäin raskaita.
Miksi sen kirjoitit juuri tähän ketjuun? Kananotto otsikkoon vai mikä?
Miksikö? Koska keskustelu koskee uravanhempien lasten hyvinvointia ja vuosia läheltä seuranneena koen tämän olevan asiassa yksi tekijä. Ei tietenkään ainut, mutta yksi niistä.
Niin samaa mieltä!
Syy siihen että mammonan palvonta on synti, tulee tässäkin selvästi esiin. Jumala on tarkoittanut, että me ihmiset olisimme toisillemme tärkeintä tässä maailmassa. Jos rahan himo on tärkeintä, voi läheiset ihmiset huonosti kun raha syrjäyttää ne.
Rakastan työtäni, mutta olen onnellinen siitä, että mieheni ja lapseni menevät moninkertaisesti ohi tärkeydessään. Samoin oli minun lapsuudessani, sain hyvän ja terveen mallin.
Pienipalkkainen kuormittava vuorotyö sote-alalla on minun mielikuva perheen kannalta vaikeasta urasta. Tiedän lukuisia ihmisiä, jotka lapsen saatuaan tuskailee työtään ja katuu alavalintaa.
Yleensä korkea koulutus ja uravanhempien elämä antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhön ja valinnanvaraa töiden suhteen.
Tyttöjä on aina syrjitty perheissä. Yllätys, että sinäkin vain levitä naisvihaa ja syytät äitiä asiasta. Jos lapseni on poika, en todellakaan jää kotiin. Heti kun kakara on ulos, ryntään töihin. Runkkua en aio kasvattaa kovin suurella mielenkiinnolla.