Kirkon alamäki vain kiihtyy

Vierailija kirjoitti:

Jumalanpalveluksen liturgia on täysin käsittämätön, pitkästyttävä seremonia, jossa istutaan ylös ja alas sekä veisataan vuorotellen.

Uskovaiset ihmiset ovat mielestään parempia ihmisiä kuin ns. tavikset. Kaikkea uskovaisuutta leimaa ankeus ja sisäänpäin kääntyneisyys.

Uudet kirkot on rumia rakennuksia, arkkitehtuuriltaan kuin jotain avaruusasemia! Valtavissa kirkkosaleissa istuu muutama mummo sunnuntaisin.

Liturgia on täynnä symboliikkaa eikä todellakaan käsittämätön, jos siihen yhtään perehtyy. Ensin on alkurukous ja -musiikki. Sitten syntien tunnustus ja anteeksi julistaminen. Sen jälkeen Jumalan sana ja opetus. Esirukous muiden puolesta. Sitten ehtoollisyhteyteen valmistautuminen, Isä meidän-rukous, ehtoollinen. Kaikkiin näihin liittyvä musiikki ohjaa ihmisen ajatuksia ja sielua paneutumaan kulloiseenkin messun vaiheeseen.

Lopuksi on Herran siunaus.

Ihan looginen kaava joka tapahtumassa. Keskiössä ehtoollisyhteys sekä lisäksi Jumalan sana ja siihen liittyvä opetus eli saarna.

Vierailija kirjoitti:

Mikseivät useammat kristityt ole kasvissyöjiä? Mielestäni käsky älä tapa, ulottuu hyvillä kristityillä myös eläimiin.

Jos se sinun mielestäsi tarkoittaa sitä, niin sittenhän sinun pitää elää sen mukaisesti. Mites muuten ne 9 muuta käskyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian liberaali tapa "tulkita" raamattua on saanut monet uskovaiset hakeutumaan pienempiin yhteisöihin, joiden opetus perustuu vielä raamattuun.

Kun koko raamatun, uskon perussanoma, rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, käännetään nurinniskoin, esim. toimimalla väkivaltakoneiston yhtenä osana armeijan tappokoneistossa, tuomitsematta tappamista Jeesuksen opetuksen vastaisena toimintana, ei ole mikään ihme, että seuraavaksi aletaan hyväksymään myös muita liberaaliksi muuttuneen yhteiskunnan lieveilmiöitä.

Kirkon pitäisi pysyä Jeesuksen opetuksessa, alkuperäisessä tarkoituksessaan köyhien ja osattomien turvapaikkana, joka opetuksessaan tuomitsisi rikkaat heidän ahneudestaan, vallanpitäjät heidän kovasydämisyydestään, eikä mukautua ajan henkeen, nuoleskelemalla aina sitä ahteria joka sillä hetkellä sattuu vallassa olemaan.

Kirkolle on käynyt ajan saatossa samalla tavalla kuin medialle.

Vallan vahtikoirista kaiken hyväksyviksi puudeleiksi, jotka uskaltavat räksyttää vain niille jotka eliitti katsoo haukkumisen arvoiseksi.

Jeesus ei käskenyt sadanpäämiestä luopumaan ammatistaan, ainoastaan kehui tätä uskostaan.

Lue ajatuksen kanssa sama raamatunkohta uudelleen ja huomaat mitä jeesus todella sanoi.

Jeesus sanoi sadanpäämiehelle "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon"

Jos uskoo raamatunvastaisesti väkivaltaan ja tappamiseen niin, "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu".

Jospa itse lukisit ajatukselle. Heti lainaamasi kohdan jälkeen lukee "Ja palvelija parani sillä hetkellä.". Siihen Jeesus viittasi.

Vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ei saa tehdä, ei sanoin, teoin, ei asein. Puolustautua ja erityisesti puolustaa muita saa. 

Jos joku käy sinun päälle tai näet että joku käy jonkun toisen päälle väkivaltaa tekemään niin mitä sinä teet? En usko että seisot tumput suorana vaan soitat poliisit paikalle. Ulkoistat mahdollisen tarvittavan väkivallan tekijän/tekijöiden taltuttamiseen heille ja olet olevinasi muita pyhempi väkivallaton vanhurskas.

Itse asiassa raamatunkohta ja Jeesuksen vastaus kertoi nimenomaan tilanteesta, jossa jopa sotilas, jonka koko elämäntapa oli mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksesta, omasi kuitenkin niin vahvan uskon auktoriteettien voimaan, että uskoi Jeesuksen sanoihin.

Jeesuksen opetuksen mukaan jokainen yksilö on vastuussa omasta uskostaan.

Viime maailmansodissa teloitettiin omien toimesta ne jotka kieltätyivät tappamasta lähimmäisiään.

Jos kimppuuni hyökätään, puolustan tottakai vaistomaisesti itseäni ja ääritapauksessa soitan paikalle poliisin.

Poliisi ei kuitenkaan harjoittele tappamista työkseen kuten sotilaat tekevät, joten huomaatko pienenpienen eron heidän toimintatavoissaan :-)

Sotilas opettelee mahdollisimman hyväksi tappajaksi, joten se jos mikä on mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksesta rakastaa lähimmäistään kuten itseään.

Ja kun kirkko osallistuu tämän organisoidun tappamisen järjestelmän ylläpitämiseen tuomitsematta sitä raamatunvastaisena, ollaan tiellä jolla ei mitään tekemistä raamatun ja Jeesuksen opetuksen kanssa.

Jos meillä ei olisi armeijaa, ei meillä olisi 1945-1989 ollut uskontoakaan. Olisi ollut vain Isä Aurinkoinen.

Suomalaisten vahva usko ja hartaat rukoukset osaltaan vaikuttuvat siinä, että emme joutuneet Neuvostoliiton vallan alle. Kysy vaikka Mannerheimilta.

vaba kirjoitti:

ehdotus: koska kysessä on valtionkirkko otetaan koko omaisuus suoraan valtion hallintaan ja lopetetaan kirkkotoiminta valtion järjestämänä. Päästään eroon liudasta melko turhia virkamiehiä ja samalla saadaan yhteinen omaisuus takaisin kassaan tuottamaan.

Perustakoon ne jotka haluavat vaikka kirkko Ry:n joka voi sitten kerätä jäsenmaksuja ja hoitaa asiansa niin kuin haluaa. 

Samaten voidaan lopettaa teologian opetus nykyisessä muodossaan ja rahat ohjata johonkin järkevämpään alaan.

Sekä änkyrä ateisti että yhä Raamatun opetukseen uskova kannattavat tätä, tosin eri syistä.

Se ateisti iloitsee että satukirjaan pohjautuva reliikki luhistuu ja että yksi hömppätiedekunta lakkautetaan yo:lta.

Se uskova iloitsee että Raamatusta harhautunut heresiaan saarnaava kirkko luhistuu ja että sellainen teologinen tiedekunta lakkautetaan joka käytännössä kouluttaa uskonnottomia sosiaalityöntekijöitä esittämään pappia maallistuneeseen kirkonomaiseen organisaatioon joka nimellisesti esittää kristillistä kirkkoa.

Yksi asia minua mietityttää.

Vielä 10 vuotta sitten moni oli valmis allekirjoittamaan Voltairen lentävän lauseen

"Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se".

Mitä tälle asenteelle on tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei. taivaallahan loistaa Sateenkaari! Oliko se jokin lupaus tai toivon merkki ison kirjan mukaan? Ennakoiko kirkko pridemarssikumppanuudella jäsenkadon torjumista?

Sateenkaari on lupaus ettei tulisi enää vedenpaisumusta millä ihmiskuntaa karsittaisiin isolla kädellä koska heidän syntimittansa tuli täyteen.

Se että LGBT-liike on ottanut juuri sateenkaaren käyttöön, ja se että siellä marssii nykyään piispatkin, on verem kerjäämistä nenästä. Mutta minkä Herra on luvannut sen Herra pitää. Vedenpaisumusta ei tule. Mutta muitakin keinoja on toki kurittaa uppiniskaista ihmiskuntaa.

Mutta muista, Jumala rakastaa meitä kaikkia.

Tottakai mutta Jumalan rakkauteen sisältyy rajat ja rangaistukset ihmiselle.

Ja nämä rangaistukset ovatkaan mitä? Ikuista kidutusta, kaupunkien tuhoamista ja ihmiskunnan hukuttaminen. Nyt pitää kysyä, että kuinka karmeaita rikoksia pitää tehdä, jotta nuo ovat oikeudenmukaisia rangaistuksia?

Mikä sinä olet määrittelemään mikä on oikeudenmukaista Jumalalle?

Itsenäinen Jumalan kuva, jolla on vapaa tahto ja kyky erottaa Hyvä Pahasta? Tämä taitaa kuulua niihin ikuisen kidutuksen ansaitseviin rikoksiin.

Jumalan kuva ei ole Jumala eikä sillä ole kykyä käsittää kaikkia Jumalan tekoja motiiveineen.

Ei silti tarkoita, ettenkö olisi oikeutettu kyseenalaistamaan ja kritisoimaan Herran toimia ja jos minua tämän vuoksi rankaistaan on Jumala pahempi diktaattori kuin Kim Jong Un.

Onko joku väittänytkään että kritisoinnista olisi mitään erityistä rankaisua?

Päinvastoin jos kritisoi Jumalan toimia niin loogisesti ajatellen silloinhan kritisoija uskoo häneen. Tuskin kukaan alkaa kritisoida toimia joita ei usko edes tapahtuneen.

Mikä päinvastoin? Jaa, että jos uskoo, ei tule rangaistusta vaikka mitä tekisi, mutta jos ei, sitten rankaistaankin oikein olan takaa?

Jos uskot Jumalaan et usko että voit tehdä ihan mitä tahansa ilman rangaistusta.

Kaikestahan Herra rankaisee. Ainoa tapa ehkä välttyä rangaistukselta on polvillaan anoa armoa. Ja tämä on minusta väärin.

Se on hassua miten kirkko saa vastustaa vapaata sukunimivalintaa, mutta miehen sukunimen valintaa ei saisi vastustaa. Kirkko on muuten ollut kaikkia naisen aseman parannuksia vastaan. Kirkko vihaa naista, kuten kaikki uskonnot. Raamattu haukkuu naisia typeriksi. Sairasta jos miehistä puhuttaisiin näin pyhissä kirjoissa.

O tempora O mores. Yliopistotoiminnan peruskivi, jolle kaikki on rakennettu, teologia, pitäisi siivota pois yliopistoista?

Kysykää vaikka keneltä ahdistukseltakin professorilta, niin eivät taatusti ole samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei. taivaallahan loistaa Sateenkaari! Oliko se jokin lupaus tai toivon merkki ison kirjan mukaan? Ennakoiko kirkko pridemarssikumppanuudella jäsenkadon torjumista?

Sateenkaari on lupaus ettei tulisi enää vedenpaisumusta millä ihmiskuntaa karsittaisiin isolla kädellä koska heidän syntimittansa tuli täyteen.

Se että LGBT-liike on ottanut juuri sateenkaaren käyttöön, ja se että siellä marssii nykyään piispatkin, on verem kerjäämistä nenästä. Mutta minkä Herra on luvannut sen Herra pitää. Vedenpaisumusta ei tule. Mutta muitakin keinoja on toki kurittaa uppiniskaista ihmiskuntaa.

Mutta muista, Jumala rakastaa meitä kaikkia.

Tottakai mutta Jumalan rakkauteen sisältyy rajat ja rangaistukset ihmiselle.

Ja nämä rangaistukset ovatkaan mitä? Ikuista kidutusta, kaupunkien tuhoamista ja ihmiskunnan hukuttaminen. Nyt pitää kysyä, että kuinka karmeaita rikoksia pitää tehdä, jotta nuo ovat oikeudenmukaisia rangaistuksia?

Mikä sinä olet määrittelemään mikä on oikeudenmukaista Jumalalle?

Itsenäinen Jumalan kuva, jolla on vapaa tahto ja kyky erottaa Hyvä Pahasta? Tämä taitaa kuulua niihin ikuisen kidutuksen ansaitseviin rikoksiin.

Jumalan kuva ei ole Jumala eikä sillä ole kykyä käsittää kaikkia Jumalan tekoja motiiveineen.

Ei silti tarkoita, ettenkö olisi oikeutettu kyseenalaistamaan ja kritisoimaan Herran toimia ja jos minua tämän vuoksi rankaistaan on Jumala pahempi diktaattori kuin Kim Jong Un.

Onko joku väittänytkään että kritisoinnista olisi mitään erityistä rankaisua?

Päinvastoin jos kritisoi Jumalan toimia niin loogisesti ajatellen silloinhan kritisoija uskoo häneen. Tuskin kukaan alkaa kritisoida toimia joita ei usko edes tapahtuneen.

Mikä päinvastoin? Jaa, että jos uskoo, ei tule rangaistusta vaikka mitä tekisi, mutta jos ei, sitten rankaistaankin oikein olan takaa?

Jos uskot Jumalaan et usko että voit tehdä ihan mitä tahansa ilman rangaistusta.

Kaikestahan Herra rankaisee. Ainoa tapa ehkä välttyä rangaistukselta on polvillaan anoa armoa. Ja tämä on minusta väärin.

Jos uskoo itse keksimäänsä pötyyn tuloksena on pötyä oleva väitekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei. taivaallahan loistaa Sateenkaari! Oliko se jokin lupaus tai toivon merkki ison kirjan mukaan? Ennakoiko kirkko pridemarssikumppanuudella jäsenkadon torjumista?

Sateenkaari on lupaus ettei tulisi enää vedenpaisumusta millä ihmiskuntaa karsittaisiin isolla kädellä koska heidän syntimittansa tuli täyteen.

Se että LGBT-liike on ottanut juuri sateenkaaren käyttöön, ja se että siellä marssii nykyään piispatkin, on verem kerjäämistä nenästä. Mutta minkä Herra on luvannut sen Herra pitää. Vedenpaisumusta ei tule. Mutta muitakin keinoja on toki kurittaa uppiniskaista ihmiskuntaa.

Mutta muista, Jumala rakastaa meitä kaikkia.

Tottakai mutta Jumalan rakkauteen sisältyy rajat ja rangaistukset ihmiselle.

Ja nämä rangaistukset ovatkaan mitä? Ikuista kidutusta, kaupunkien tuhoamista ja ihmiskunnan hukuttaminen. Nyt pitää kysyä, että kuinka karmeaita rikoksia pitää tehdä, jotta nuo ovat oikeudenmukaisia rangaistuksia?

Mikä sinä olet määrittelemään mikä on oikeudenmukaista Jumalalle?

Itsenäinen Jumalan kuva, jolla on vapaa tahto ja kyky erottaa Hyvä Pahasta? Tämä taitaa kuulua niihin ikuisen kidutuksen ansaitseviin rikoksiin.

Jumalan kuva ei ole Jumala eikä sillä ole kykyä käsittää kaikkia Jumalan tekoja motiiveineen.

Ei silti tarkoita, ettenkö olisi oikeutettu kyseenalaistamaan ja kritisoimaan Herran toimia ja jos minua tämän vuoksi rankaistaan on Jumala pahempi diktaattori kuin Kim Jong Un.

Onko joku väittänytkään että kritisoinnista olisi mitään erityistä rankaisua?

Päinvastoin jos kritisoi Jumalan toimia niin loogisesti ajatellen silloinhan kritisoija uskoo häneen. Tuskin kukaan alkaa kritisoida toimia joita ei usko edes tapahtuneen.

Mikä päinvastoin? Jaa, että jos uskoo, ei tule rangaistusta vaikka mitä tekisi, mutta jos ei, sitten rankaistaankin oikein olan takaa?

Jos uskot Jumalaan et usko että voit tehdä ihan mitä tahansa ilman rangaistusta.

Kaikestahan Herra rankaisee. Ainoa tapa ehkä välttyä rangaistukselta on polvillaan anoa armoa. Ja tämä on minusta väärin.

Jos uskoo itse keksimäänsä pötyyn tuloksena on pötyä oleva väitekin.

Jahas, nyt on Jumala jo pötyä. Eipä sitten kirkkoja enää tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia minua mietityttää.

Vielä 10 vuotta sitten moni oli valmis allekirjoittamaan Voltairen lentävän lauseen

"Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se".

Mitä tälle asenteelle on tapahtunut?

Tarkoitat toki Evelyn Beatricen Hallin lentävää lausetta.

(Joka toki perustui Voltairen kirjoitusten analysointiin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian liberaali tapa "tulkita" raamattua on saanut monet uskovaiset hakeutumaan pienempiin yhteisöihin, joiden opetus perustuu vielä raamattuun.

Kun koko raamatun, uskon perussanoma, rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, käännetään nurinniskoin, esim. toimimalla väkivaltakoneiston yhtenä osana armeijan tappokoneistossa, tuomitsematta tappamista Jeesuksen opetuksen vastaisena toimintana, ei ole mikään ihme, että seuraavaksi aletaan hyväksymään myös muita liberaaliksi muuttuneen yhteiskunnan lieveilmiöitä.

Kirkon pitäisi pysyä Jeesuksen opetuksessa, alkuperäisessä tarkoituksessaan köyhien ja osattomien turvapaikkana, joka opetuksessaan tuomitsisi rikkaat heidän ahneudestaan, vallanpitäjät heidän kovasydämisyydestään, eikä mukautua ajan henkeen, nuoleskelemalla aina sitä ahteria joka sillä hetkellä sattuu vallassa olemaan.

Kirkolle on käynyt ajan saatossa samalla tavalla kuin medialle.

Vallan vahtikoirista kaiken hyväksyviksi puudeleiksi, jotka uskaltavat räksyttää vain niille jotka eliitti katsoo haukkumisen arvoiseksi.

Jeesus ei käskenyt sadanpäämiestä luopumaan ammatistaan, ainoastaan kehui tätä uskostaan.

Lue ajatuksen kanssa sama raamatunkohta uudelleen ja huomaat mitä jeesus todella sanoi.

Jeesus sanoi sadanpäämiehelle "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon"

Jos uskoo raamatunvastaisesti väkivaltaan ja tappamiseen niin, "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu".

Jospa itse lukisit ajatukselle. Heti lainaamasi kohdan jälkeen lukee "Ja palvelija parani sillä hetkellä.". Siihen Jeesus viittasi.

Vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ei saa tehdä, ei sanoin, teoin, ei asein. Puolustautua ja erityisesti puolustaa muita saa. 

Jos joku käy sinun päälle tai näet että joku käy jonkun toisen päälle väkivaltaa tekemään niin mitä sinä teet? En usko että seisot tumput suorana vaan soitat poliisit paikalle. Ulkoistat mahdollisen tarvittavan väkivallan tekijän/tekijöiden taltuttamiseen heille ja olet olevinasi muita pyhempi väkivallaton vanhurskas.

Itse asiassa raamatunkohta ja Jeesuksen vastaus kertoi nimenomaan tilanteesta, jossa jopa sotilas, jonka koko elämäntapa oli mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksesta, omasi kuitenkin niin vahvan uskon auktoriteettien voimaan, että uskoi Jeesuksen sanoihin.

Jeesuksen opetuksen mukaan jokainen yksilö on vastuussa omasta uskostaan.

Viime maailmansodissa teloitettiin omien toimesta ne jotka kieltätyivät tappamasta lähimmäisiään.

Jos kimppuuni hyökätään, puolustan tottakai vaistomaisesti itseäni ja ääritapauksessa soitan paikalle poliisin.

Poliisi ei kuitenkaan harjoittele tappamista työkseen kuten sotilaat tekevät, joten huomaatko pienenpienen eron heidän toimintatavoissaan :-)

Sotilas opettelee mahdollisimman hyväksi tappajaksi, joten se jos mikä on mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksesta rakastaa lähimmäistään kuten itseään.

Ja kun kirkko osallistuu tämän organisoidun tappamisen järjestelmän ylläpitämiseen tuomitsematta sitä raamatunvastaisena, ollaan tiellä jolla ei mitään tekemistä raamatun ja Jeesuksen opetuksen kanssa.

Jos meillä ei olisi armeijaa, ei meillä olisi 1945-1989 ollut uskontoakaan. Olisi ollut vain Isä Aurinkoinen.

Suomalaisten vahva usko ja hartaat rukoukset osaltaan vaikuttuvat siinä, että emme joutuneet Neuvostoliiton vallan alle. Kysy vaikka Mannerheimilta.

Eikös Johannes kastajamkin luomennyt sotilaita, ja hänsanoi heillekin että totelkaa esimiehiänne älkääkä riistäkö ketään? Ei sanaakaan ammatista luopumisesta. Tosin veikkaan että 22 vuoden legioonalaissopimuksessa ei ollut perumismahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian liberaali tapa "tulkita" raamattua on saanut monet uskovaiset hakeutumaan pienempiin yhteisöihin, joiden opetus perustuu vielä raamattuun.

Kun koko raamatun, uskon perussanoma, rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, käännetään nurinniskoin, esim. toimimalla väkivaltakoneiston yhtenä osana armeijan tappokoneistossa, tuomitsematta tappamista Jeesuksen opetuksen vastaisena toimintana, ei ole mikään ihme, että seuraavaksi aletaan hyväksymään myös muita liberaaliksi muuttuneen yhteiskunnan lieveilmiöitä.

Kirkon pitäisi pysyä Jeesuksen opetuksessa, alkuperäisessä tarkoituksessaan köyhien ja osattomien turvapaikkana, joka opetuksessaan tuomitsisi rikkaat heidän ahneudestaan, vallanpitäjät heidän kovasydämisyydestään, eikä mukautua ajan henkeen, nuoleskelemalla aina sitä ahteria joka sillä hetkellä sattuu vallassa olemaan.

Kirkolle on käynyt ajan saatossa samalla tavalla kuin medialle.

Vallan vahtikoirista kaiken hyväksyviksi puudeleiksi, jotka uskaltavat räksyttää vain niille jotka eliitti katsoo haukkumisen arvoiseksi.

Jeesus ei käskenyt sadanpäämiestä luopumaan ammatistaan, ainoastaan kehui tätä uskostaan.

Lue ajatuksen kanssa sama raamatunkohta uudelleen ja huomaat mitä jeesus todella sanoi.

Jeesus sanoi sadanpäämiehelle "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon"

Jos uskoo raamatunvastaisesti väkivaltaan ja tappamiseen niin, "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu".

Jospa itse lukisit ajatukselle. Heti lainaamasi kohdan jälkeen lukee "Ja palvelija parani sillä hetkellä.". Siihen Jeesus viittasi.

Vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ei saa tehdä, ei sanoin, teoin, ei asein. Puolustautua ja erityisesti puolustaa muita saa. 

Jos joku käy sinun päälle tai näet että joku käy jonkun toisen päälle väkivaltaa tekemään niin mitä sinä teet? En usko että seisot tumput suorana vaan soitat poliisit paikalle. Ulkoistat mahdollisen tarvittavan väkivallan tekijän/tekijöiden taltuttamiseen heille ja olet olevinasi muita pyhempi väkivallaton vanhurskas.

Itse asiassa raamatunkohta ja Jeesuksen vastaus kertoi nimenomaan tilanteesta, jossa jopa sotilas, jonka koko elämäntapa oli mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksesta, omasi kuitenkin niin vahvan uskon auktoriteettien voimaan, että uskoi Jeesuksen sanoihin.

Jeesuksen opetuksen mukaan jokainen yksilö on vastuussa omasta uskostaan.

Viime maailmansodissa teloitettiin omien toimesta ne jotka kieltätyivät tappamasta lähimmäisiään.

Jos kimppuuni hyökätään, puolustan tottakai vaistomaisesti itseäni ja ääritapauksessa soitan paikalle poliisin.

Poliisi ei kuitenkaan harjoittele tappamista työkseen kuten sotilaat tekevät, joten huomaatko pienenpienen eron heidän toimintatavoissaan :-)

Sotilas opettelee mahdollisimman hyväksi tappajaksi, joten se jos mikä on mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksesta rakastaa lähimmäistään kuten itseään.

Ja kun kirkko osallistuu tämän organisoidun tappamisen järjestelmän ylläpitämiseen tuomitsematta sitä raamatunvastaisena, ollaan tiellä jolla ei mitään tekemistä raamatun ja Jeesuksen opetuksen kanssa.

Jos meillä ei olisi armeijaa, ei meillä olisi 1945-1989 ollut uskontoakaan. Olisi ollut vain Isä Aurinkoinen.

Suomalaisten vahva usko ja hartaat rukoukset osaltaan vaikuttuvat siinä, että emme joutuneet Neuvostoliiton vallan alle. Kysy vaikka Mannerheimilta.

Eikös Johannes kastajamkin luomennyt sotilaita, ja hänsanoi heillekin että totelkaa esimiehiänne älkääkä riistäkö ketään? Ei sanaakaan ammatista luopumisesta. Tosin veikkaan että 22 vuoden legioonalaissopimuksessa ei ollut perumismahdollisuutta.

Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?" Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian liberaali tapa "tulkita" raamattua on saanut monet uskovaiset hakeutumaan pienempiin yhteisöihin, joiden opetus perustuu vielä raamattuun.

Kun koko raamatun, uskon perussanoma, rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, käännetään nurinniskoin, esim. toimimalla väkivaltakoneiston yhtenä osana armeijan tappokoneistossa, tuomitsematta tappamista Jeesuksen opetuksen vastaisena toimintana, ei ole mikään ihme, että seuraavaksi aletaan hyväksymään myös muita liberaaliksi muuttuneen yhteiskunnan lieveilmiöitä.

Kirkon pitäisi pysyä Jeesuksen opetuksessa, alkuperäisessä tarkoituksessaan köyhien ja osattomien turvapaikkana, joka opetuksessaan tuomitsisi rikkaat heidän ahneudestaan, vallanpitäjät heidän kovasydämisyydestään, eikä mukautua ajan henkeen, nuoleskelemalla aina sitä ahteria joka sillä hetkellä sattuu vallassa olemaan.

Kirkolle on käynyt ajan saatossa samalla tavalla kuin medialle.

Vallan vahtikoirista kaiken hyväksyviksi puudeleiksi, jotka uskaltavat räksyttää vain niille jotka eliitti katsoo haukkumisen arvoiseksi.

Väärin. Kätket korulauseiksi taas politiikkaa ja katkeruuttasi. Kirkon ei pidä tuomita ketään, joskus niin oli, sitä kutsuttiin inkvisiitioksi. Ihmisten tuomitseminen on raamatussa jätetty Jahvelle. Vallanpitäjät ovat aivan samoja ihmisiä kuin muutkin, varsinkin demokratiassa, jossa elämme. Raamattu tuomitsee pahuuden ja antaa ihmisille armon.

Raamattu kehoittaa myös opettamaan ja huomauttamaan lähimmäiselle mikä on pahuutta, syntiä.

Raamattu myös kehoittaa ottamaan hirren pois omasta silmästä ennenkuin alkaa muiden silmistä roskia nyppimään.

On eri asia tuomita kuin huomauttaa. Älä tuomitse ettei sinua tuomittaisi (mutta ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa).

Minusta se taas on hyvä asia, että mielenterveyden ongelmista puhutaan nykyisin ja niihin uskalletaan hakea apua. Ennen oli vain pakko kestää, eikä haettu apua.[/quote]

Ennen pidettiin ns. paholaisen aiheuttamine tai että Jumala koettelee päläpäläpälä ja että usko parantaa. Joopa joo... Joilleki toki voi auttaa, mutta sitten elämässä ei ole sitten muuta kuin Jumalaan uskominen ja stressataan jokaista tekoa... Uskonnossa tai monissa uskonnollisissa piireissä vaietaan asioista ja käsketään rukoilemaan (tämä on siis oma kokemukseni, en yleistä). Nimenomaan hyvä että mielenterveyden ongelmista puhutaan enemmän.

Minä olen ateisti ja uskon silti Jeesuksen opetuksiin vahvasti. En tajua miksi kirkon toiminnassa täytyy niin paljon korostaa sitä jumalallista lähtökohtaa. Minusta Jeesuksen filosofia itsessään on länsimaisen sivistyksen perusta ja arvokasta tietoa, jonka uskottavuus kärsii kun se pakkoliitetään jumaluskoon, jota on mahdotonta järjellä perustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirkon pitäisi olla irti päivän politiikasta, sen yläpuolella. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehti on täysin politisoitunut.

Kirkko ja Kaupunki -lehti päätoimittajineen on syy, miksi erosin kirkosta 40 vuoden jälkeen. Oletan, että Suomen laajalevikkisin seurakuntalehti edustaa kirkon virallista linjaa.

Toivottavasti useampi kaltaisesi eroaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian liberaali tapa "tulkita" raamattua on saanut monet uskovaiset hakeutumaan pienempiin yhteisöihin, joiden opetus perustuu vielä raamattuun.

Kun koko raamatun, uskon perussanoma, rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, käännetään nurinniskoin, esim. toimimalla väkivaltakoneiston yhtenä osana armeijan tappokoneistossa, tuomitsematta tappamista Jeesuksen opetuksen vastaisena toimintana, ei ole mikään ihme, että seuraavaksi aletaan hyväksymään myös muita liberaaliksi muuttuneen yhteiskunnan lieveilmiöitä.

Kirkon pitäisi pysyä Jeesuksen opetuksessa, alkuperäisessä tarkoituksessaan köyhien ja osattomien turvapaikkana, joka opetuksessaan tuomitsisi rikkaat heidän ahneudestaan, vallanpitäjät heidän kovasydämisyydestään, eikä mukautua ajan henkeen, nuoleskelemalla aina sitä ahteria joka sillä hetkellä sattuu vallassa olemaan.

Kirkolle on käynyt ajan saatossa samalla tavalla kuin medialle.

Vallan vahtikoirista kaiken hyväksyviksi puudeleiksi, jotka uskaltavat räksyttää vain niille jotka eliitti katsoo haukkumisen arvoiseksi.

Väärin. Kätket korulauseiksi taas politiikkaa ja katkeruuttasi. Kirkon ei pidä tuomita ketään, joskus niin oli, sitä kutsuttiin inkvisiitioksi. Ihmisten tuomitseminen on raamatussa jätetty Jahvelle. Vallanpitäjät ovat aivan samoja ihmisiä kuin muutkin, varsinkin demokratiassa, jossa elämme. Raamattu tuomitsee pahuuden ja antaa ihmisille armon.

Raamattu kehoittaa myös opettamaan ja huomauttamaan lähimmäiselle mikä on pahuutta, syntiä.

Mitä sen on väliä mitä joku satukirja opettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei. taivaallahan loistaa Sateenkaari! Oliko se jokin lupaus tai toivon merkki ison kirjan mukaan? Ennakoiko kirkko pridemarssikumppanuudella jäsenkadon torjumista?

Sateenkaari on lupaus ettei tulisi enää vedenpaisumusta millä ihmiskuntaa karsittaisiin isolla kädellä koska heidän syntimittansa tuli täyteen.

Se että LGBT-liike on ottanut juuri sateenkaaren käyttöön, ja se että siellä marssii nykyään piispatkin, on verem kerjäämistä nenästä. Mutta minkä Herra on luvannut sen Herra pitää. Vedenpaisumusta ei tule. Mutta muitakin keinoja on toki kurittaa uppiniskaista ihmiskuntaa.

Mutta muista, Jumala rakastaa meitä kaikkia.

Muista myös että mitään jumalia ei ole.

Pahin on naispiispa ja muut Alkosta tilailleet.