Kirkon alamäki vain kiihtyy

Vierailija kirjoitti:

Myös kirkolliset vapaapäivät kelpaavat.

Kerrotko vielä, että miten mennään kouluun tai työpaikalle kirkollisina pyhäpäivinä, jolloin kyseiset paikat ovat kiinni? Haluaisin mennä töihin kirkollisena vapaapäivänä, mutta työnantaja on laittanut ovet lukkoon :(

Vierailija kirjoitti:

Ulospäin ristiriita fundisten ja empatiakyvyltään terveiden uskovien välillä näyttää ryhdittömältä kiemurtelulta.

Erosin itse viitisentoista vuotta sitten, kun kyllästyin siihen lahkolaisten paapomiseen. Lähes koko perheeni on tehnyt samoin.

Kirkko saisi mielestäni jakautua, mutta siitä seuraisi valtava riita rahasta.

Liberaalit ja konservatiivit eivät tule mahtumaan kansankirkossa saman katon alle, vaan jossain vaiheessa tapahtuu jakautuminen. Olen itse kasvanut luterilaisissa konservatiivipiireissä maalla, ja ristiriita tän päivän luterilaisiin liberaalipiireihin Helsingissä (olen tavannut näitä ihmisiä myös) on aivan tajuton. Kyseessä ovat kaksi eri maailmaa.

Se, että kirkon johto ei ota selkeää linjaa mihinkään, vain pahentaa tilannetta. Pitäisi suitsia kaikkein liberaaleimpia ja/tai asettua poikkiteloin konservatiivisimpia vastaan. Pitäisi oikeasti OTTAA KANTAA. Nyt vaan hymistellään ja ajatellaan, että kyllä me kaikki mahdutaan. No kun ei vaan mahduta. Samassa yhteisössä EI VOI OLLA kaksia eri sääntöjä eri ihmisille.

Tällä hetkellä liberaalit ovat ne, jotka ovat niskan päällä ja joiden ääni kuuluu julkisuudessa. Konservatiiveja on silti paljon jäljellä, eivätkä he todellakaan tule luopumaan omista näkemyksistään.

Seurakunnasta eronneiden ja kastamattomien suuri määrä alkaa näkyä siinä, että toimintaa joudutaan leikkaamaan ja työntekijöitä karsimaan. Meillä on esimerkiksi suuri joukko nuoria kerhonohjaajia, joille maksetaan korvaus kerhojen pitämisestä kouluikäisille ja mahdollistetaan siten ilmainen ja monipuolinen harrastusvalikoima. Rahoilla nuoret ovat mahdollistaneet koulunkäyntiään. Puhumattakaan perhekerhoista, eläkeläispiireistä tai ruoka-avusta.

Jokaisessa seurakunnassa toimintaa tehdään melko itsenäisesti, työntekijöiden uskosta käsin. Joissakin seurakunnissa on vielä aidosti uskovia kristittyjä työntekijöitä, jotka tekevät työtään sydämestään. Mielestäni on väärin yleistää kaikki leipäpapeiksi. Muutenkin tuntuu, että aika harva haluaa nähdä miten paljon hyvää seurakunnilla on tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ateisti ja uskon silti Jeesuksen opetuksiin vahvasti. En tajua miksi kirkon toiminnassa täytyy niin paljon korostaa sitä jumalallista lähtökohtaa. Minusta Jeesuksen filosofia itsessään on länsimaisen sivistyksen perusta ja arvokasta tietoa, jonka uskottavuus kärsii kun se pakkoliitetään jumaluskoon, jota on mahdotonta järjellä perustella.

Koska kirkon tehtävä on säilyttää Raamatun oppi sellaisenaan ja siirtää sitä eteenpäin tuleville sukupolville.

Kirkko ei ole *koskaan* toiminut noin, joten tuo ei ole kirkon tehtävä. Yritä uudestaan.

Oma heittosi on pelkkä mielipide ilman mitään faktoja. Jos nykyinen kirkko ei mielestäsi toimi noin, ei se tarkoita, etteikö kirkko aikoinaan olisi toiminut niin. Vai oletko kenties liki 2000-vuotias ja sulla on aikalaistietoa alkukirkosta?

Mitä tilalle?

Toinen uskonto on nopeasti korvaamassa meidän uskonnon. Ei hyvä sekään.

Evankelisluterilaisesta kirkosta on yhtä helppo löytää uskova pappi kuin Ruotsista neitsyt.

Riippuu varmaan ollaanko maalla vai kaupungissa. Kyllä uskovia pappeja vielä on.

Vihervasemmiston ideologit paiskii töitä 24/7, jotta raamattuun perustuva juutalaiskristillinen moraalikäsitys saataisiin korvattua uudella. Yhtä ne eivät voi keksiä ja korvata, se on armo, individualismin perusta, me olemme yksilöitä, ja kaikki lopulta vastaamme omista teoistamme jumalalle.