Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asuminen puolison omistusasunnossa (laskut?)
19.09.2019 |
Tarvitsisin nyt kipeästi neuvoja. Täällä on varmasti joku joka on ollut samassa tilanteessa.
Eli, mieheni peri hiljattain isänsä, jolla oli aika paljon varallisuutta. Tuon varallisuuden turvin hän on nyt ostamassa talon. Suunnitelmissa on, että muutan hänen kanssaan.
Maksan tällä hetkellä asunnostamme vuokraa 700 e/kk + laskut. Mies sanoo, että jatkossa minun pitää maksaa asumisestani niin, että maksan kaikki laskumme (sähkö (johon kuuluu lämmitys), vesi, internet, vakuutus jne.).
Minä olen sitä mieltä, että tämä ei ole täysin reilua, sillä mies tekee töitä kotona, jolloin myös sähkönkulutus on hänen osaltaan suurempaa (mies käyttää töissään laitteita jotka kuluttavat sähköä). Lisäksi, hänellä on sellaista työhön liittyvää välineistöä, joka nostaa vakuutuksen hintaa huomattavasti. Sähkön kulutus ei myöskään olisi vakio joka kuukausi.
Ehdotin miehelle, että maksaisin hänelle tietyn kiinteän summan kuukaudessa, joka kattaisi osuuteni laskuista, ja jossa olisi vähän extraa päälle, mutta mies ei tähän suostu. Mies sanoo, että toinen vaihtoehto on, että maksan hänelle vuokraa saman summan mitä maksan vuokra-asunnostamme nyt.
En tiedä miksi, mutta minusta tuntuisi vähän hassulta maksaa miehelle 700 e kuukaudessa talosta, jonka hän on ostanut perintörahoillaan. Suurimmalla summalla hän siis kartuttaisi omaa varallisuuttaan. En sano, etteikö minun pitäisi maksaa asumisestani mitään, mutta 700 e/kk tuntuu kovin paljolta, kun avoliitossa eletään.
Talo, jota hän on ostamassa, sijaitsee melko hankalassa paikassa työmatkaani ajatellen. Jos vuokraisin itselleni asunnon, johon olisin valmis laittamaan 700e/kk, vuokraisin sen lähempää työpaikkaani.
Miten te olette menetelleet vastaavassa tilanteessa? Otatteko vuokraa aviopuolisoltanne, ja miten jaatte laskut?
Kommentit (149)
Me asumme minun asunnossani. Yhtiövastike (400 e), laskut ja ruoka laitetaan puoliksi.
Ei se ole minulta pois, että mies asuu halvalla. En minä hänen kanssaan yhteen mennyt sen vuoksi, että saisin siitä taloudellista voittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin vuokrakämpästäni miehen omistusasuntoon. Maksoin puolet asumiskuluista (vastike, vesi, sähkö, netti, vakuutukset) ja koroista. En missään nimessä olisi muuttanut millään muulla diilillä. Vuokrakämppäni sijaitsi työpaikkani lähellä kivalla alueella, miehen asunto kaukana kaikesta (kavereista, työstä, harrastuksesta), mutta oli kyllä kiva asunto. Asustelimme siellä muutaman vuoden, säästin rahaa, ja sitten ostimme yhteisen asunnon molemmille mieluisalta alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Me asumme minun asunnossani. Yhtiövastike (400 e), laskut ja ruoka laitetaan puoliksi.
Ei se ole minulta pois, että mies asuu halvalla. En minä hänen kanssaan yhteen mennyt sen vuoksi, että saisin siitä taloudellista voittoa.
Jos olisin miehesi, ostaisin sijoitusasunnon ja laittaisin sen vuokralle, kun noin halvalla voisi asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä naisena uskaltaisi/haluaisi muuttaa miehen omistamaan asuntoon, kerryttämään hänelle pääomaa. Miksette osta taloa puoliksi, sinä otat omaan puolikkaaseen lainan ja maksat sitä. Mies laittaa loppuosan perinnöstä johonkin muuhun. Fakta valitettavasti on, että tosi moni parisuhde päättyy eroon ja sitten jäät tyhjän päälle, kun et itsellesi ole tajunnut kerryttää tuota pesämunaa.
Ööh ihan samalla tavalla kaikki muutkin vuokralla asuvat jäävät "tyhjän päälle", erosivat tai eivät? Onko tässä sen oman tyhjän päälle jäämisen sijaan ongelmana se, että puoliso EI jää tyhjän päälle vaan hänelle jää perintörahoilla ostamansa asunto?
Varmaan se on yksi osa ongelmaa että parisuhdetta ei koeta tasa-arvoiseksi tuollaisessa tilanteessa.
No ei tietenkään asumiseen satoja tuhansia sijoittava henkilö ole samalla viivalla ihmisen kanssa, joka ei pistä asuntokaupassa penniäkään omaa rahaa likoon. Asunnon ostamisen idea on juuri siinä, että siinä lunastetaan isolla kertasummalla kuukausittaiset asumiskulut pienemmäksi. Ei siinä ole mitään väärää, että omistusasuja asuu halvemmalla kuin henkilö joka ei ole valinnut satsata rahaa omistusasuntoon. Teillä on kummallinen käsitys tasa-arvosta kun toisen sijoitusten hyödyn pitäisi valua itselle. Vaaditko puolet osingoistakin, jos kumppani ostaa kymppitonnilla osakkeita? Tämä on oikeasti ihan sama asia.
Sulla on vaan kovin erilainen käsitys parisuhteesta kuin mulla.
No näemmä, jos sinusta parisuhteessa ei osapuolet voi haluta satsata eri asioihin. Minusta on ihan ok, että yksi ostaa rahoillaan jotain ja toinen jotain muuta. Jos minä ostan osakkeita, ei kumppani vaadi niistä osinkoa. Jos kumppani ostaa auton työmatkaansa varten, en minä vaadi että hän kulkisi joka toinen päivä bussilla jotta minä saisin mennä hänen autollaan. Jos minä haluan kulkea autolla töihin minä ostan oman auton. Ihan samalla tavalla ap voi ostaa oman asunnon jos hän haluaa asua pelkkien juoksevien kulujen hinnalla. Pankeissa on rahaa tarjolla ja korotkin on alhaalla, sinne vaan neuvottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Me asumme minun asunnossani. Yhtiövastike (400 e), laskut ja ruoka laitetaan puoliksi.
Ei se ole minulta pois, että mies asuu halvalla. En minä hänen kanssaan yhteen mennyt sen vuoksi, että saisin siitä taloudellista voittoa.
No et tietenkään, miehesihän se tuossa siivellä elää. Jos joku on suhteessa rahan takia se on hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä naisena uskaltaisi/haluaisi muuttaa miehen omistamaan asuntoon, kerryttämään hänelle pääomaa. Miksette osta taloa puoliksi, sinä otat omaan puolikkaaseen lainan ja maksat sitä. Mies laittaa loppuosan perinnöstä johonkin muuhun. Fakta valitettavasti on, että tosi moni parisuhde päättyy eroon ja sitten jäät tyhjän päälle, kun et itsellesi ole tajunnut kerryttää tuota pesämunaa.
Ööh ihan samalla tavalla kaikki muutkin vuokralla asuvat jäävät "tyhjän päälle", erosivat tai eivät? Onko tässä sen oman tyhjän päälle jäämisen sijaan ongelmana se, että puoliso EI jää tyhjän päälle vaan hänelle jää perintörahoilla ostamansa asunto?
Varmaan se on yksi osa ongelmaa että parisuhdetta ei koeta tasa-arvoiseksi tuollaisessa tilanteessa.
No ei tietenkään asumiseen satoja tuhansia sijoittava henkilö ole samalla viivalla ihmisen kanssa, joka ei pistä asuntokaupassa penniäkään omaa rahaa likoon. Asunnon ostamisen idea on juuri siinä, että siinä lunastetaan isolla kertasummalla kuukausittaiset asumiskulut pienemmäksi. Ei siinä ole mitään väärää, että omistusasuja asuu halvemmalla kuin henkilö joka ei ole valinnut satsata rahaa omistusasuntoon. Teillä on kummallinen käsitys tasa-arvosta kun toisen sijoitusten hyödyn pitäisi valua itselle. Vaaditko puolet osingoistakin, jos kumppani ostaa kymppitonnilla osakkeita? Tämä on oikeasti ihan sama asia.
Asian on juuri näin. Kannattaa ajatella asiaa toisin päin. Hankkisitko itse satojentuhansien asunnon esim. lainalla, samaan aikaan kun antaisit toisen sijoittaa saman summan osakkeisiin ja nauttia pääomatuloja kun itse makselet lyhennyksiä? Jos et, niin miksi toisenkaan pitäisi suostua..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Meillä sama. Lisäksi kun muutin tähän, niin minulle tuli työmatkakuluja noin 350€/kk. Olemme olleet tyytyväisiä tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Eihän kartuta! Kiinteistön omistaja maksaa oman kiinteistön lainansa. Jos puoliso maksaa vuokraa kiinteistön omistajalle puoliso kartuttaa omistajan omaisuutta ! Miten tämä on niin vaikea tajuta ?
Mikään ei tule kiinteistön omistajan pussista puolison pussiin, ellei kiinteistön omistaja jostain syystä maksa puolisolle jostain? Ei siinä liiku rahaa.
Usein nämä tilanteet jossa asutaan puolison talossa tai kiinteistössä on juuri niitä joissa kiinteistön omistaja EI HALUA myydä puolikasta osuutta. Se on sitten oma moka ja mitään vuokraa ei ole todella järkeä maksaa. Kerrostaloasunnoissa pystyn juuri ja juuri ymmärtämään sen että ei-omistava osapuoli maksaa yhtiövastikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en lähtis tuohon sun miehen ehdottamaan diiliin missään tapauksessa. Et pääse mitenkään vaikuttamaan siihen, että missä asut ja kuten kerroitkin, työmatkasi hankaloituisi. Et pääse kartuttamaan omaa omaisuuttasi lainkaan, vaan maksat miehesikin elämisen juoksevien kulujen muodossa. Jos mies ei aio vaatimuksissaan joustaa, niin katsoisin oman asunnon sinulle hyvältä paikalta, mielummin omistus, mutta jos ei onnistu niin vuokra. Onko miehellä edes oikeasti varaa asua siinä talossa yksin?
Eihän ap kerrytä omaisuuttaan nytkään, miksi se on ok kunnes kumppani saa perinnön? Kumppanin siivelläkö sitä pitäisi päästä kerryttämään?
Vierailija kirjoitti:
Toki sinun pitää maksaa isompi osa kuluista, koska asutte miehesi asunnossa. Miehelläsi on pääoma tuottamattomassa asunnossa kiinni, kun sinä taas olet vapaa sijoittamaan.
Mistä alapeukut tähän? Miettikääpä toisin päin; sinun pitäisi hommata itsellesi ja puolisollesi asunto jossa puoliso asuisi maksaen vain puolet juoksevista kuluista (sähkö, vesi jne). Irrelevanttia on, mistä asunnon hankintaan käytetyt rahat ovat peräisin. Jos ei ap:n tapauksessa mies ostaisi heille yhteistä asuntoa, voisi hän sijoittaa perimänsä rahat vaikkapa rahastoihin ja kasvattaa omaisuuttaan. Nyt hän sijoittaa rahat taloon, jonka arvo todennäköisesti ajan mittaan laskee, ja silä välin ap voi kasvattaa omaisuuttaan asumiskuluissa säästyneillä rahoilla.
Ap, missä ja miten voisit muutoin asua pelkillä sähkö- ym. kuluilla?
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä naisena uskaltaisi/haluaisi muuttaa miehen omistamaan asuntoon, kerryttämään hänelle pääomaa. Miksette osta taloa puoliksi, sinä otat omaan puolikkaaseen lainan ja maksat sitä. Mies laittaa loppuosan perinnöstä johonkin muuhun. Fakta valitettavasti on, että tosi moni parisuhde päättyy eroon ja sitten jäät tyhjän päälle, kun et itsellesi ole tajunnut kerryttää tuota pesämunaa.
Tätä en vaan pysty ymmärtämään. En ole ap vaan kerroin tuolla aiemmin muuttaneeni puolisoni omistamaan asuntoon. Mitä ihmeen järkeä olisi siinä, että ottaisin ison asuntolainan ja alkaisin maksella sitä JA puolikasta asumiskuluista? Eihän minulla jäisi rahaa mihinkään muuhun! Samaan aikaan puolisoni saisi siis minulta ison summan rahaa eli hänellä olisi millä mällätä.
Nythän minulla nimenomaan kertyy sitä pesämunaa, kun maksan asumisestani vähemmän kuin silloin kun asuin vuokralla. Jos eroamme, voin vaikka heti ottaa asuntolainan ostaakseni osakkeen pääkaupunkiseudulta tai radan varrelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Meillä sama. Lisäksi kun muutin tähän, niin minulle tuli työmatkakuluja noin 350€/kk. Olemme olleet tyytyväisiä tähän.
Sama minulla, maksan puolet juoksevista kuluista ja miehen talossa asumisen vuoksi jouduin ostaa auton ja työmatkakulut samaa luokkaa. Meillä kanssa tämä on molempien mielestä oikea ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokraat itsellesi toisen asunnon ja muutatte erilleen. Turha tehdä asioista vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki sinun pitää maksaa isompi osa kuluista, koska asutte miehesi asunnossa. Miehelläsi on pääoma tuottamattomassa asunnossa kiinni, kun sinä taas olet vapaa sijoittamaan.
Mistä alapeukut tähän? Miettikääpä toisin päin; sinun pitäisi hommata itsellesi ja puolisollesi asunto jossa puoliso asuisi maksaen vain puolet juoksevista kuluista (sähkö, vesi jne). Irrelevanttia on, mistä asunnon hankintaan käytetyt rahat ovat peräisin. Jos ei ap:n tapauksessa mies ostaisi heille yhteistä asuntoa, voisi hän sijoittaa perimänsä rahat vaikkapa rahastoihin ja kasvattaa omaisuuttaan. Nyt hän sijoittaa rahat taloon, jonka arvo todennäköisesti ajan mittaan laskee, ja silä välin ap voi kasvattaa omaisuuttaan asumiskuluissa säästyneillä rahoilla.
Ap, missä ja miten voisit muutoin asua pelkillä sähkö- ym. kuluilla?
Eri
Mies itse HALUAA pistää perintörahansa siihen tuottamattomaan taloon kiinni. Miksi ihmeessä ap:n pitäisi maksaa juoksevat kulut kokonaisuudessaan? Ihan nyt miehen omaa valintaa, jos haluaa mielummin ostaa talon yksin perintörahoillaan, kuin laittaa vaikka ne osakkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Eihän kartuta! Kiinteistön omistaja maksaa oman kiinteistön lainansa. Jos puoliso maksaa vuokraa kiinteistön omistajalle puoliso kartuttaa omistajan omaisuutta ! Miten tämä on niin vaikea tajuta ?
Mikään ei tule kiinteistön omistajan pussista puolison pussiin, ellei kiinteistön omistaja jostain syystä maksa puolisolle jostain? Ei siinä liiku rahaa.
Usein nämä tilanteet jossa asutaan puolison talossa tai kiinteistössä on juuri niitä joissa kiinteistön omistaja EI HALUA myydä puolikasta osuutta. Se on sitten oma moka ja mitään vuokraa ei ole todella järkeä maksaa. Kerrostaloasunnoissa pystyn juuri ja juuri ymmärtämään sen että ei-omistava osapuoli maksaa yhtiövastikkeen.
Puoliso kartuttaa joka kuukausi omaisuuttaan vaihtoehtoisten asumiskustannusten verran sen ansiosta, että kumppani maksaa itsensä kipeäksi omistusasunnon kuluista. Jos se ei ole siivellä elämistä niin sinulla on kyllä todella vääristynyt käsitys reilusta.
Kannattaa listata kaikki asumiseen ja töihin kulkemiseen liittyvät kulut. Kun teillä on on kaikki kuukausittaiset kulut selvillä, voi miettiä miten juoksevat kulut hoidetaan. Kannattaa myös suhteuttaa kummankin maksamat kulut tulotasoihin, jotta kummallekin jää rahaa käytettäväksi myös omiin menoihin ja harrastuksiin.
Asun itse miehen omistamassa asunnossa ja vuokraan omaa asuntoani. Me on listattu kaikki juoksevat kulut (ruoka, sähkö, vastike, miehen lainan korot yms.) ja jaettu ne puoliksi. Mies maksaa oman lainansa ja minä vuokraamani asunnon lainan. Tämä on hyvä diili meille, sillä yhteen muutettua kummankin kuukausittaiset menot pieneni :) Vuokra-asunto ei tuota mulle oikestaan tuloa, mutta saan vuokralla suunnilleen maksettua oman lainan ja sen asunnon vastikkeen. Tämän takia maksankin lisäksi kompensaatiota yhteiselle tilillemme asumisesta.
Nämä kulujutut riippuvat todella paljon henkilöiden tilanteista. Kannattaa vain käyäd budjettineuvottelut hyvässä hengessä ja yrittää saada sopimus, johon kumpikin voi olla tyytyväinen! :)
En suostuis kyllä tuollaiseen. Meillä tilanne ett asutaan miehen talossa, mä maksan puolet sähkö-vesi-öljylaskuista + harkinnan mukaan jotain muita juttuja. Reilu mies mulla.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hullulta.. Me asutaan miehen ja lapsen kanssa miehen omistamassa talossa.. Mies maksaa ihan omasta pussista kaikki talon kulut, remontit, lainanlyhennykset, kiinteistöveron yms. Sähköt ja vedet maksaa se kellä on sillä hetkellä enempi rahaa, eli useimmiten mies nekin maksaa. Vastaavasti minä pienemmillä tuloilla sitten ostan kaikki ruuat ja maksan päivähoitomaksun ja kaikki muut lapsen kulut. Ollaan molemmat oltu tyytyväisiä tähän. Toki on myös selvää että jos ero tulee niin minun ei ole reilua vaatia talosta mitään vaikka ei avioehtoa olekaan.
Totta kai sinun on reilua vaatia talosta osa itsellesi jos ero tulee.
Mieti nyt, mies käyttää rahansa omaisuuden kerryttämiseen (maksamalla lainan) ja sinä taas käytät rahasi juokseviin menoihin. Mikä on lopputulos? Se että miehelläsi on talo josta on laina maksettu pois, ja sinulla taas ei ole mitään (koska juoksevien menojen maksaminen ei kerrytä omaisuutta).
Alue: Aihe vapaa
No eihän vuokra-asunnossa asuvakaan siinä mitään rahaa menetä, jos kumppani muuttaa nurkkiin asumaan ilmaiseksi. Onhan se vuokra maksettava joka tapauksessa. Kumma kyllä ainoastaan omistusasujan kohdalla muistetaan, ettei ilmaiseksi asuminen ole vaihtoehto.