Asuminen puolison omistusasunnossa (laskut?)

Ei voi olla totta.

Et kyllä tuon jurpon taloon muuta, se maksattaa elämisen sinulla ja erossa jäät puille paljaille. Miksi naiset suostuu tuollaiseen???

Me asutaan mun omistamassa kerrostaloasunnossa. Puoliso maksaa asumisestaan könttäsumman mikä on puolet siitä mitä vastaava vuokra-asunto kustantaisi tällä alueella. Ei halpaa mutta ei kallistakaan. Vastineeksi puoliso saa asua hyvällä alueella uudehkossa, tilavassa ja valoisassa asunnossa. Minä  hoidan vastikkeet, lainat, vakuutukset ja sähköt yms.  omasta asunnostani ja puoliso sijoittaa omat rahansa muualle (kuten sijoitusasunto). Kumpikin on tyytyväinen tähän järjestelyyn eikä koe tulevansa hyväksikäytetyksi. Meillä ei ole koskaan tarvinnut riidellä raha-asioista.

Kerrostalossa aika pitkälle tietää mitä saa, okt on vähän hankalampi yhtälö. Jos muuttaisin toisen omistamaan okt niin todennäköisesti maksaisin puolet juoksevista kuluista, en muuta. Tai vaihtoehtoisesti puolet vastaavan okt vuokrasta kyseisellä alueella. Sitten pitää vaan muistaa että joku mörskä muuttotappioalueella ei paljoa maksa mutta enpä sellaiseen muuttaisikaan. Toisaalta en myöskään suostuisi rahoittamaan minkään ökytalon ylläpitoa koska itse en ssellaista kaipaa eikä mulla olisi varaa ylläpitoon.

Älä suostu. Ai että mies siis asuisi   talossaan ihan ilmaiseksi ja maksattaisi sulla talon kaikki kulut, vissiin kiinteistöverotkin? Ohho! Joko se laskuttaisi paskapöntön vetämisestä ( tai siis laskuttaahan se, kun vesi pitää kokonaan maksaa)? Onpas ahnetta! Mies siis käytännössä eläisi juoksevien kulujen suhteen sinun siivelläsi! 

Laitappa laskut hänelle myös siivouksesta, ruuanlaitosta ja panosta joka kerta. Entäs miten ne ruokalaskut menisi? 

Riisu vaaleanpunaiset silmälasisi täysin ja herääpäs nyt itsekin ajattelemaan, minkälaisen kassakoneen kanssa olet tekemisissä. Sano sille, että muutappa Roope Ankka siihen taloosiihan ittekseen rahoja laskemaan, mä en ole mikään kululompakko, sä kattelet oman kämpän ja uuden ukon, jolle tyttis ei ole rahantekokone. 

Me asumme minun omistamassani talossa, jonka olen perinyt isoäidiltäni isäni kuoleman jälkeen. Olen siis parin vuoden välein saanut perinnön sekä isäni jälkeen että mummini jälkeen. Ostin talosta ulos tätini ja setäni. Velkaa mulla on n. 40000 euroa, ja makselen sitä ihan yksin ja niin se kuuluukin, kun ei naimisissa olla. Asumme tässä avioparina uuden mieheni kanssa ja maksamme juoksevat kulut (vesi, sähkö, jätemaksu ym,) puoliksi. Kiinteistöveron  ja isommat rempat (tarvikkeet ) maksan minä. Mies kyllä tekee remppoja, putkimiehenä ei ole ihan kädetön. Miehellä on entinen asuntonsa vuokralle laitettuna.  Mun mielestäni tämä on reilu ratkaisu. Avioehto meillä kyllä on, koska minulla on lapsia. 

Mikä ihmisiä vaivaa, kun se rakas on nykyään kassakone?

Ja tossa mun viestissä piti lukea että ei toistemme lompakkojen kanssa naimisissa olla. Naimisissa kyllä ollaan!

t 83

Minä ja avomieheni asumme omistamassani asunnossa ja ei kyllä tuntuisi hyvältä pyytää häneltä vuokraa asumisesta kanssani. Olen ostanut asunnon perintörahoilla ja olemme kumpikin tällä hetkellä melko pienituloisia nuoria yrittäjiä. Meillä on toiminut niin, että maksamme yhtiövastikkeen puoliksi ja lisäksi minä maksan taloyhtiön rahoitusvastiketta. Taloyhtiön remontit ovat nostaneet jälkimmäistä, mutta tehdyt remontit toki säilyttävät tai jopa lisäävät asunnon arvoa. Juoksevat kulut pistämme puoliksi. Asunnostamme saisi vuokrattuna n. 1400€/kk, mutta sitä on mielestäni turha miettiä liikaa kun asumme kämpässä itse ja asuinkulut ovat kohtuullisen matalat. Jos mieheni tulot olisivat huomattavasti isommat kuin minulla kannustaisin häntä sijoittamaan extrat ja ehkä maksamaan hieman enemmän juoksevia kuluja, mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen ratkaisuumme.

Ystäväni kertoi, että hänen ex-poikaystävänsä oli myös ollut hankkimassa omistusasuntoa ja aikonut alkaa pyytää yhdessä asumisesta vuokraa ystävältäni. Tuntuu vähän oudolta kerätä kumppanilta itselleen tuloja etenkin kun tuon exän rahatilanne oli perinnön takia melko hyvä, asunto olisi ollut perintörahoilla hankittu ja ystäväni oli köyhä opiskelija. Käytännössä näillä ystäväni maksamilla vuokratuloilla ex-poikaystävä olisi saanut kämpän kulut ja omat muut kulunsa maksettua ja jopa hieman extraakin olisi jäänyt. Samaan aikaan ystävälläni olisi ollut yhtä tiukkaa kuin normaalisti vuokralla asuessaan...

Maksatte yhteiset kulut puoliksi. Jos asunto on vain miehrn, hän maksaa laina ym kulut.

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Ei kuulu maksaa puoliksi vaan tulojen mukaan jaetaan kulut sillä isompituloinen avopuoliso on elatusvelvollinen pienempi tuloiselle. pienempituloisellekkin pitää jäädä harrasterahaa ja jos puoliso on työmarkkinatuella tai jollain kodinhoitotuella niin tienaava puoliso maksaa asumiskulut kokonaan. 

Jos on samansuuruiset tulot niin silloin maksetaan puoliksi. Avopuolisoilla ei voi kumppani olla vuokralaisena niin että jos toinen omistaa asunnon niin avokki ei voi olla vuokralaisen asemassa. Älkää ihmeessä sellaiseen suhteeseen suostuko niin että toinen kerryttää omaisuuttaan avopuolisolla. Kyllähän näitä ahneita yrittäjiä riittää että olisiko joku niin tyhmä että alkaa sellaiseen suhteeseen. 

Se jonka nimissä asunto on maksaa mahdolliset asuntolainakulut ja muut elämiseen liittyvät kulut menevät puoliksi. Olettaen siis että kummallakin on tuloja. Jos toinen on opiskelija niin toki se töissä oleva voi väliaikaisesti maksaa enemmän niitä muitakin kuluja.

Musta toi olisi ainoa kohtuullinen ratkaisu olin sitten kumpi osapuoli tahansa. Ja noin itse asiassa sovimme tekevämme jo kun ekaa kertaa tuli puheeksi että itselläni asunnon ostaminen voisi jo pian olla ajankohtaista mutta poikaystävälläni vielä ei.

T: N27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Ei kuulu maksaa puoliksi vaan tulojen mukaan jaetaan kulut sillä isompituloinen avopuoliso on elatusvelvollinen pienempi tuloiselle. pienempituloisellekkin pitää jäädä harrasterahaa ja jos puoliso on työmarkkinatuella tai jollain kodinhoitotuella niin tienaava puoliso maksaa asumiskulut kokonaan. 

Jos on samansuuruiset tulot niin silloin maksetaan puoliksi. Avopuolisoilla ei voi kumppani olla vuokralaisena niin että jos toinen omistaa asunnon niin avokki ei voi olla vuokralaisen asemassa. Älkää ihmeessä sellaiseen suhteeseen suostuko niin että toinen kerryttää omaisuuttaan avopuolisolla. Kyllähän näitä ahneita yrittäjiä riittää että olisiko joku niin tyhmä että alkaa sellaiseen suhteeseen. 

Jos puolisoni ehdottaisi minulle, että aletaan jakaa yhteiset kulut suhteessa tuloihin, niin alkaisin välittömästi etsiä työpaikkaa, jossa voisin käydä töissä vain 60-80 % työajalla. Silloin minulle jäisi suunnilleen yhtä paljon omaa rahaa mutta paljon enemmän omaa aikaa.

Niin kauan kuin terveitä ollaan, niin meillä kulut maksetaan 50/50 eikä omista tuloista olla toiselle edes tilivelvollisia. Joka tapauksessa molemmille jää nyt enemmän omaa rahaa kuin jos asuisimme erillämme.

Jos puo­li­so muut­taa asu­maan toi­sen puo­li­son yk­sin omis­ta­maan asun­toon, lain mu­kaan ei kat­so­ta, et­tä avo­puo­li­so oli­si vuok­ra­suh­tees­sa toi­seen osa­puo­leen. Avo­puo­li­sot ta­val­li­ses­ti so­pi­vat kes­ke­nään sii­tä, mi­ten ar­jes­ta ja asu­mi­ses­ta ai­heu­tu­vat ku­lut ja­e­taan. Jos avo­puo­li­so ra­hoit­taa toi­sen puo­li­son yk­sin omis­ta­maa omai­suut­ta, täs­tä kan­nat­taa pi­tää kir­jaa ja teh­dä suu­rem­mis­ta ra­hoi­tu­se­ris­tä asi­a­kir­jat.

https://omaaikalehti.fi/artikkeli/10-faktaa--tunne-oikeutesi-avoliitoss…

Kelan mukaan avopuoliso on elatusvelvollinen niin että toimeentulotukea ei saa jos toinen tienaa. 

Verottaja ja Kela ovat täysin eri linjoilla siitä, onko avopari oikeasti pariskunta. Kela rinnastaa avoliiton avioliittoon, mutta verottaja ei laske avopuolisoa puolisoksi. HS kokosi listan asioista, jotka kannattaa ottaa avoliitossa huomioon.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005754424.html

pääsääntöisesti se menee tällä palstalla hyvin yksinkertaisesti.

eli jos mies omistaa asunnon,mies maksaa kaikki siihen liittyvät kulut.

Jos nainen omistaa asunnon, mies maksaa kaikki siihen liittyvät kulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Ei kuulu maksaa puoliksi vaan tulojen mukaan jaetaan kulut sillä isompituloinen avopuoliso on elatusvelvollinen pienempi tuloiselle. pienempituloisellekkin pitää jäädä harrasterahaa ja jos puoliso on työmarkkinatuella tai jollain kodinhoitotuella niin tienaava puoliso maksaa asumiskulut kokonaan. 

Jos on samansuuruiset tulot niin silloin maksetaan puoliksi. Avopuolisoilla ei voi kumppani olla vuokralaisena niin että jos toinen omistaa asunnon niin avokki ei voi olla vuokralaisen asemassa. Älkää ihmeessä sellaiseen suhteeseen suostuko niin että toinen kerryttää omaisuuttaan avopuolisolla. Kyllähän näitä ahneita yrittäjiä riittää että olisiko joku niin tyhmä että alkaa sellaiseen suhteeseen. 

Jos puolisoni ehdottaisi minulle, että aletaan jakaa yhteiset kulut suhteessa tuloihin, niin alkaisin välittömästi etsiä työpaikkaa, jossa voisin käydä töissä vain 60-80 % työajalla. Silloin minulle jäisi suunnilleen yhtä paljon omaa rahaa mutta paljon enemmän omaa aikaa.

Niin kauan kuin terveitä ollaan, niin meillä kulut maksetaan 50/50 eikä omista tuloista olla toiselle edes tilivelvollisia. Joka tapauksessa molemmille jää nyt enemmän omaa rahaa kuin jos asuisimme erillämme.

Minulta mies ei halua mitään asumiskuluihin ja hänellä on varaa maksaa yksin kaikki. Maksan sitten meille etelänmatkat kerran talvessa. Kaikkihan me laitetaan yhteiseen hyvään ja emme harrasta mitään nuppineulan päiden halkomista rahan suhteen. Naurettavaa monilla pareilla kun ne laskevat että tasan tarkaan maksetaan puolet ja puolet. Mielestäni tuollainen ei ole mitään aitoa rakkautta. Eletäänkö sitä siltä varalta että tulee ero vai mikä on syy niin tarkkaan laskea rahat? 

Eri teille. Tuosta ei hyvää seuraa. Jos noista ei pääse heti sopuun ja ajattelu ei ole samanlaista, niin syntyy katkeruutta aina jommalle kummalle ja ero tulee kuitenkin. Miksi vaikeuttaa ja pitkittää tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Ei kuulu maksaa puoliksi vaan tulojen mukaan jaetaan kulut sillä isompituloinen avopuoliso on elatusvelvollinen pienempi tuloiselle. pienempituloisellekkin pitää jäädä harrasterahaa ja jos puoliso on työmarkkinatuella tai jollain kodinhoitotuella niin tienaava puoliso maksaa asumiskulut kokonaan. 

Jos on samansuuruiset tulot niin silloin maksetaan puoliksi. Avopuolisoilla ei voi kumppani olla vuokralaisena niin että jos toinen omistaa asunnon niin avokki ei voi olla vuokralaisen asemassa. Älkää ihmeessä sellaiseen suhteeseen suostuko niin että toinen kerryttää omaisuuttaan avopuolisolla. Kyllähän näitä ahneita yrittäjiä riittää että olisiko joku niin tyhmä että alkaa sellaiseen suhteeseen. 

Jos puolisoni ehdottaisi minulle, että aletaan jakaa yhteiset kulut suhteessa tuloihin, niin alkaisin välittömästi etsiä työpaikkaa, jossa voisin käydä töissä vain 60-80 % työajalla. Silloin minulle jäisi suunnilleen yhtä paljon omaa rahaa mutta paljon enemmän omaa aikaa.

Niin kauan kuin terveitä ollaan, niin meillä kulut maksetaan 50/50 eikä omista tuloista olla toiselle edes tilivelvollisia. Joka tapauksessa molemmille jää nyt enemmän omaa rahaa kuin jos asuisimme erillämme.

Minulta mies ei halua mitään asumiskuluihin ja hänellä on varaa maksaa yksin kaikki. Maksan sitten meille etelänmatkat kerran talvessa. Kaikkihan me laitetaan yhteiseen hyvään ja emme harrasta mitään nuppineulan päiden halkomista rahan suhteen. Naurettavaa monilla pareilla kun ne laskevat että tasan tarkaan maksetaan puolet ja puolet. Mielestäni tuollainen ei ole mitään aitoa rakkautta. Eletäänkö sitä siltä varalta että tulee ero vai mikä on syy niin tarkkaan laskea rahat? 

Tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja rakkaus ovat ne syyt jakaa kulut puoliksi - huom. ei laskea rahoja. Me nimenomaan emme laske rahoja, koska ei tarvitse toiselle tehdä tiliä tuloistaan tai henkilökohtaisista menoistaan. Ja helppous. Molemmat laittavat saman summan kerran kuukaudessa tilille ja sieltä menevät yhteiset laskut, maksetaan yhteinen ruoka ja yhteisen auton kustannukset. Loppu on omaa ja sillä saa matkustella vaikka kerran kuukaudessa halutessaan. En helpompaa vaihtoehtoa tiedä.

Me emme katsele löytyisikö aidan takaa joku parempi ja olemme tyytyväisiä, tulemme tosi hyvin toimeen keskenämme ja aiomme elää loppuun asti yhdessä kunnes kuolema erottaa. Meidän ei tarvitse mitään 50/50 laskujen maksamista harrastaa. 35v jo ollaan yhdessä eletty eikä koskaan olla mitään 50/50 jakoa tarvittu. Mieheni sanoo aina ettei meillä ole hätäpäivää jos tulee työttömyyttä tai sairauksia niin että hän on sijoittanut järkevästi rahaa. Hänelle sopii että jäisin kotiin kokonaan. Hän sanoo aina että sulla on niin pienet tulot että parempi kun jäisit kotiin kokonaan. Mieheni tykkää että hänellä on kotirouva kotona kokoajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Ei kuulu maksaa puoliksi vaan tulojen mukaan jaetaan kulut sillä isompituloinen avopuoliso on elatusvelvollinen pienempi tuloiselle. pienempituloisellekkin pitää jäädä harrasterahaa ja jos puoliso on työmarkkinatuella tai jollain kodinhoitotuella niin tienaava puoliso maksaa asumiskulut kokonaan. 

Jos on samansuuruiset tulot niin silloin maksetaan puoliksi. Avopuolisoilla ei voi kumppani olla vuokralaisena niin että jos toinen omistaa asunnon niin avokki ei voi olla vuokralaisen asemassa. Älkää ihmeessä sellaiseen suhteeseen suostuko niin että toinen kerryttää omaisuuttaan avopuolisolla. Kyllähän näitä ahneita yrittäjiä riittää että olisiko joku niin tyhmä että alkaa sellaiseen suhteeseen. 

Jos puolisoni ehdottaisi minulle, että aletaan jakaa yhteiset kulut suhteessa tuloihin, niin alkaisin välittömästi etsiä työpaikkaa, jossa voisin käydä töissä vain 60-80 % työajalla. Silloin minulle jäisi suunnilleen yhtä paljon omaa rahaa mutta paljon enemmän omaa aikaa.

Niin kauan kuin terveitä ollaan, niin meillä kulut maksetaan 50/50 eikä omista tuloista olla toiselle edes tilivelvollisia. Joka tapauksessa molemmille jää nyt enemmän omaa rahaa kuin jos asuisimme erillämme.

Minulta mies ei halua mitään asumiskuluihin ja hänellä on varaa maksaa yksin kaikki. Maksan sitten meille etelänmatkat kerran talvessa. Kaikkihan me laitetaan yhteiseen hyvään ja emme harrasta mitään nuppineulan päiden halkomista rahan suhteen. Naurettavaa monilla pareilla kun ne laskevat että tasan tarkaan maksetaan puolet ja puolet. Mielestäni tuollainen ei ole mitään aitoa rakkautta. Eletäänkö sitä siltä varalta että tulee ero vai mikä on syy niin tarkkaan laskea rahat? 

Tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja rakkaus ovat ne syyt jakaa kulut puoliksi - huom. ei laskea rahoja. Me nimenomaan emme laske rahoja, koska ei tarvitse toiselle tehdä tiliä tuloistaan tai henkilökohtaisista menoistaan. Ja helppous. Molemmat laittavat saman summan kerran kuukaudessa tilille ja sieltä menevät yhteiset laskut, maksetaan yhteinen ruoka ja yhteisen auton kustannukset. Loppu on omaa ja sillä saa matkustella vaikka kerran kuukaudessa halutessaan. En helpompaa vaihtoehtoa tiedä.

Parisuhteessa on vaikea elää niin ettei toinen tiedä toisen henkilökohtaisista menoista tai mitä ihmettä tarkoitat ettei tarvitse tehdä tiliä? No joo on suhteita monenlaisia enkä kyllä ymmärrä kaikkien suhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut kuuluu maksaa puoliksi. Mies maksaa talon lainakulut jne kerta talon omistaa. Sun ei todellakaan kuulu maksaa kaikkia kuluja yksin, kerta et palaakaan talosta omista.

Ei kuulu maksaa puoliksi vaan tulojen mukaan jaetaan kulut sillä isompituloinen avopuoliso on elatusvelvollinen pienempi tuloiselle. pienempituloisellekkin pitää jäädä harrasterahaa ja jos puoliso on työmarkkinatuella tai jollain kodinhoitotuella niin tienaava puoliso maksaa asumiskulut kokonaan. 

Jos on samansuuruiset tulot niin silloin maksetaan puoliksi. Avopuolisoilla ei voi kumppani olla vuokralaisena niin että jos toinen omistaa asunnon niin avokki ei voi olla vuokralaisen asemassa. Älkää ihmeessä sellaiseen suhteeseen suostuko niin että toinen kerryttää omaisuuttaan avopuolisolla. Kyllähän näitä ahneita yrittäjiä riittää että olisiko joku niin tyhmä että alkaa sellaiseen suhteeseen. 

Jos puolisoni ehdottaisi minulle, että aletaan jakaa yhteiset kulut suhteessa tuloihin, niin alkaisin välittömästi etsiä työpaikkaa, jossa voisin käydä töissä vain 60-80 % työajalla. Silloin minulle jäisi suunnilleen yhtä paljon omaa rahaa mutta paljon enemmän omaa aikaa.

Niin kauan kuin terveitä ollaan, niin meillä kulut maksetaan 50/50 eikä omista tuloista olla toiselle edes tilivelvollisia. Joka tapauksessa molemmille jää nyt enemmän omaa rahaa kuin jos asuisimme erillämme.

Minulta mies ei halua mitään asumiskuluihin ja hänellä on varaa maksaa yksin kaikki. Maksan sitten meille etelänmatkat kerran talvessa. Kaikkihan me laitetaan yhteiseen hyvään ja emme harrasta mitään nuppineulan päiden halkomista rahan suhteen. Naurettavaa monilla pareilla kun ne laskevat että tasan tarkaan maksetaan puolet ja puolet. Mielestäni tuollainen ei ole mitään aitoa rakkautta. Eletäänkö sitä siltä varalta että tulee ero vai mikä on syy niin tarkkaan laskea rahat? 

Tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja rakkaus ovat ne syyt jakaa kulut puoliksi - huom. ei laskea rahoja. Me nimenomaan emme laske rahoja, koska ei tarvitse toiselle tehdä tiliä tuloistaan tai henkilökohtaisista menoistaan. Ja helppous. Molemmat laittavat saman summan kerran kuukaudessa tilille ja sieltä menevät yhteiset laskut, maksetaan yhteinen ruoka ja yhteisen auton kustannukset. Loppu on omaa ja sillä saa matkustella vaikka kerran kuukaudessa halutessaan. En helpompaa vaihtoehtoa tiedä.

Parisuhteessa on vaikea elää niin ettei toinen tiedä toisen henkilökohtaisista menoista tai mitä ihmettä tarkoitat ettei tarvitse tehdä tiliä? No joo on suhteita monenlaisia enkä kyllä ymmärrä kaikkien suhteita. 

Esimerkiksi kännykkälaskuni, YTK-vuosimaksuni, satunnainen lehdentilaus, luottokorttiostokseni... ei puolisoni koskaan kysele, paljonko ne ovat. Enkä minä tiedä, mitä laskuja hän itse kuukausittain makselee.

Älä muuta omistusasuntoon josta et itse omista osuutta.

Ei ole suhteelle hyväksi tuollainen.

Jos muutatte yhteiseen, ostakaa yhdessä. Näin miehellekin jää rahaa muuhun sijoittamiseen (hajauttaminen fiksumpaa kuin kaikki munat yhteen koriin), ja sinä saat kerrytettyä omaa kassaa.

Tai jatkatte suhdetta eri osoitteista.

Tai ette jatka suhdetta.

Huonoin mahdollinen vaihtoehto on että muutatte yhteen ja sinnä maksat miehesi asumisen juoksevat kulut.

Otat sen oman kämpän työpaikan läheltä. Jonkun pienen, jostain betonibunkkerista, ja lopetat tuon ulinan.

Sinccis

Voit sitten vierailla miehen luona esim. vkloppuisin.