HS: Hyvätuloiset asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi
Ystävättäreni asuu kaupungin asunnossa. Merenrannalla olevassa kolmiossa on neliöitä todella mukavasti yhdelle ihmiselle, joka saa palkkaa noin 4 000 euroa kuukaudessa. Lähinnä minua kiinnostaisi tietää, maksammeko me helsinkiläiset veronmaksajat näiden hyvätuloisten halpaa asumista, HS:n lukija kirjoittaa.
Mitä mieltä olette siitä pitäisikö kaupungin vuokra-asunnot antaa vain pienituloisille, työttömille ja tt-asiakkaille?
Kommentit (318)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin tulotilanne vuosien saatossa muuttunut. Olleet vaikka opiskelijoita kaupungin kämpän saadessa ja sittemmin hyvätuloisia ja jatkaneet asustelua esim. säästäen ohessa omistusasuntoa varten
Ne kämpät ei ole sijoittelua varten. Kaiken kaupungin tai kunnan kustantaman pitäisi mennä (toivottavasti hetkelliseen) välttämättömään tarpeeseen. Verorahoilla ei pidä kustantaa kenenkään sijoittelua.
Mutta kun kaupunki tai verorahat eivät edelleenkään maksa kenekään asumista Hekan asunnoissa. Heka pyörittää hommaa 100% vuokrilla. Jos ketuttaa ettei ole itselle osunut mahdollisuutta kohtuuhintaiseen (huom, ei halpaan!) asuntoon, niin miksi pitää kadehtia niitä muilta pois sen sijaan että ehdottaisi niiden lisärakentamista?
Heka ei käytä verorahoja senttiäkään vaan kaikki kustannetaan vuokralaisilla. Se vain ei tee voittoa kuten asuntosijoittajat.
suora lainaus: Yhtiö vastaa Helsingin kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti valtion tuella rahoitettujen kaupungin ARA-vuokratalojen hallinnosta, eli pääomatalouden hallinnasta, suunnittelusta, valvonnasta ja kehittämisestä sekä pääomavuokrien laskennasta.
Ai on kustannettu vain vuokralaisilla
kielletään tapakset!!! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
juurikin niistä onnettomista tapaksista jotka eivät välitä mistään mitään
Nuo onnettomat tapakset, aina pilaamassa ihmisten - sori KUNNOLLISTEN ihmisten - elämää JOKA PAIKASSA.
HYI HYI TAPAKSET.
Menikö sinulla kauankin tuo älyllisen kommentin miettimiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä Arhinmäen asunnosta, onko tämä mielestänne pienituloisen asunto? Ei minulla ainakaan olisi varaa!
183 000 € + 70 000 € + 1000 € kk 20 vuoden ajan
"– En yleensä avaa mitään, mutta jotta ihmiset ymmärtäisivät, mikä on osaomistusjärjestelmä, niin voin kertoa, että meidän nykyinen asunto maksoi 183 000 euroa. Maksamme siitä joka kuukausi vuokraa reilu tuhat euroa, joka sisältää yhtiövastikkeen, rahoitusvastikkeen ja vesimaksun. Ja kun nämä on mahdollista lunastaa 20 vuotta rakentamisen jälkeen (2017) omiksi asunnoiksi, jolloin ne muuttuu Hitas-asunnoiksi, me maksamme vielä noin 70 000 euroa. Nämä luvut kertovat varmasti sen, että kysymys on eri asiasta kuin vuokralla asumisesta."
Monta sataa tonnia halvempi kuin alueen asunnot muuten.
Ostettu 15 vuotta sitten jolloin hintataso oli aivan toisenlainen kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä Arhinmäen asunnosta, onko tämä mielestänne pienituloisen asunto? Ei minulla ainakaan olisi varaa!
183 000 € + 70 000 € + 1000 € kk 20 vuoden ajan
"– En yleensä avaa mitään, mutta jotta ihmiset ymmärtäisivät, mikä on osaomistusjärjestelmä, niin voin kertoa, että meidän nykyinen asunto maksoi 183 000 euroa. Maksamme siitä joka kuukausi vuokraa reilu tuhat euroa, joka sisältää yhtiövastikkeen, rahoitusvastikkeen ja vesimaksun. Ja kun nämä on mahdollista lunastaa 20 vuotta rakentamisen jälkeen (2017) omiksi asunnoiksi, jolloin ne muuttuu Hitas-asunnoiksi, me maksamme vielä noin 70 000 euroa. Nämä luvut kertovat varmasti sen, että kysymys on eri asiasta kuin vuokralla asumisesta."
Monta sataa tonnia halvempi kuin alueen asunnot muuten.
Ostettu 15 vuotta sitten jolloin hintataso oli aivan toisenlainen kuin nykyään.
Ei ollut. Herttoniemenranta on aina ollut kallis.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on puurot ja vellit sekoitettu onnistuneesti. 1) asunnot jaetaan tulojen ja asumistarpeen perusteella. 2) jos ei saa asumistukea, jokainen maksaa itse vuokransa. 3) Vuokra kattaa kaikki asumisen kulut, koska kaupunki ei ota voittoa. 4) vihjailut siitä, että jotkut hyvässä asemassa olevat silmäätekevät saisivat näitä asuntoja suhteilla ei pidä paikkaansa. 5) asukkaiden tuloja ei tarkisteta myöhemmin. 6) moni on saanut asunnon nuorena ja asuu edelleen eläkeläisenä. 7) veronmaksajat eivät kustanna kaupungin asunnoissa asuvien kuluja.
Selipä meille Arhinmäen asuminen ARA-asunnossa (tulot olivat 6900-12900 €/kk, lääkärivaimo).
Kerro myös kuka ja kenen rahalla ARA-asunnot on rakennettu.
1) aha
3) yleensä vuokrassa on myös rakentamiskustannukset mukana - kenen rahalla ne ARA-asunnot olivatkaan rakennettu
4) Arhinmäkikö oli ihan ensimmäisten sosiaalisesti avustettavien joukossa?
5) miksi ei
6) jos on saanut asunnon sosiaalisin perustein, niin ei olisi oikeudenmukaista muuttaa sääntöjä tulotason muuttuessa? opiskelijan tulotasosta korkeaan palkkaukseen
7) kenen rahalla esim ARA-asunnot olivatkaan rakennettu? vinkki: voit lukea ARA kotisivuilta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin tulotilanne vuosien saatossa muuttunut. Olleet vaikka opiskelijoita kaupungin kämpän saadessa ja sittemmin hyvätuloisia ja jatkaneet asustelua esim. säästäen ohessa omistusasuntoa varten
Ne kämpät ei ole sijoittelua varten. Kaiken kaupungin tai kunnan kustantaman pitäisi mennä (toivottavasti hetkelliseen) välttämättömään tarpeeseen. Verorahoilla ei pidä kustantaa kenenkään sijoittelua.
Mutta kun kaupunki tai verorahat eivät edelleenkään maksa kenekään asumista Hekan asunnoissa. Heka pyörittää hommaa 100% vuokrilla. Jos ketuttaa ettei ole itselle osunut mahdollisuutta kohtuuhintaiseen (huom, ei halpaan!) asuntoon, niin miksi pitää kadehtia niitä muilta pois sen sijaan että ehdottaisi niiden lisärakentamista?
Heka ei käytä verorahoja senttiäkään vaan kaikki kustannetaan vuokralaisilla. Se vain ei tee voittoa kuten asuntosijoittajat.suora lainaus: Yhtiö vastaa Helsingin kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti valtion tuella rahoitettujen kaupungin ARA-vuokratalojen hallinnosta, eli pääomatalouden hallinnasta, suunnittelusta, valvonnasta ja kehittämisestä sekä pääomavuokrien laskennasta.
Ai on kustannettu vain vuokralaisilla
Rakennettu valtion tuella, aikoinaan vuokrilla maksetaan tuo myönnetty tuki pois. Tuki on siis laina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä Arhinmäen asunnosta, onko tämä mielestänne pienituloisen asunto? Ei minulla ainakaan olisi varaa!
183 000 € + 70 000 € + 1000 € kk 20 vuoden ajan
"– En yleensä avaa mitään, mutta jotta ihmiset ymmärtäisivät, mikä on osaomistusjärjestelmä, niin voin kertoa, että meidän nykyinen asunto maksoi 183 000 euroa. Maksamme siitä joka kuukausi vuokraa reilu tuhat euroa, joka sisältää yhtiövastikkeen, rahoitusvastikkeen ja vesimaksun. Ja kun nämä on mahdollista lunastaa 20 vuotta rakentamisen jälkeen (2017) omiksi asunnoiksi, jolloin ne muuttuu Hitas-asunnoiksi, me maksamme vielä noin 70 000 euroa. Nämä luvut kertovat varmasti sen, että kysymys on eri asiasta kuin vuokralla asumisesta."
Monta sataa tonnia halvempi kuin alueen asunnot muuten.
Ostettu 15 vuotta sitten jolloin hintataso oli aivan toisenlainen kuin nykyään.
Ei ollut. Herttoniemenranta on aina ollut kallis.
Hintataso on noussut uskoitpa taikka et. Kallis se on ollut aina mutta hintataso on kuitenkin noussut
nimim asukas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä Arhinmäen asunnosta, onko tämä mielestänne pienituloisen asunto? Ei minulla ainakaan olisi varaa!
183 000 € + 70 000 € + 1000 € kk 20 vuoden ajan
"– En yleensä avaa mitään, mutta jotta ihmiset ymmärtäisivät, mikä on osaomistusjärjestelmä, niin voin kertoa, että meidän nykyinen asunto maksoi 183 000 euroa. Maksamme siitä joka kuukausi vuokraa reilu tuhat euroa, joka sisältää yhtiövastikkeen, rahoitusvastikkeen ja vesimaksun. Ja kun nämä on mahdollista lunastaa 20 vuotta rakentamisen jälkeen (2017) omiksi asunnoiksi, jolloin ne muuttuu Hitas-asunnoiksi, me maksamme vielä noin 70 000 euroa. Nämä luvut kertovat varmasti sen, että kysymys on eri asiasta kuin vuokralla asumisesta."
Monta sataa tonnia halvempi kuin alueen asunnot muuten.
Ostettu 15 vuotta sitten jolloin hintataso oli aivan toisenlainen kuin nykyään.
Ei ollut. Herttoniemenranta on aina ollut kallis.
Mielestäsi siis Herttoniemenrannan hintataso ei ole 15 vuodessa noussut lainkaan? 2004 tuon hintainen on ollut kallis asunto!
Olen suunnitellut muuttavani Helsinkiin. Haluaisin yksiön tuosta Katajanokan jugend- kämpästä. Miten saan sen vuokrattua itselleni?
Herttoniemenrannan keskineliöhinta on ollut 2367 € vuonna 2004.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä Arhinmäen asunnosta, onko tämä mielestänne pienituloisen asunto? Ei minulla ainakaan olisi varaa!
183 000 € + 70 000 € + 1000 € kk 20 vuoden ajan
"– En yleensä avaa mitään, mutta jotta ihmiset ymmärtäisivät, mikä on osaomistusjärjestelmä, niin voin kertoa, että meidän nykyinen asunto maksoi 183 000 euroa. Maksamme siitä joka kuukausi vuokraa reilu tuhat euroa, joka sisältää yhtiövastikkeen, rahoitusvastikkeen ja vesimaksun. Ja kun nämä on mahdollista lunastaa 20 vuotta rakentamisen jälkeen (2017) omiksi asunnoiksi, jolloin ne muuttuu Hitas-asunnoiksi, me maksamme vielä noin 70 000 euroa. Nämä luvut kertovat varmasti sen, että kysymys on eri asiasta kuin vuokralla asumisesta."
Monta sataa tonnia halvempi kuin alueen asunnot muuten.
Ostettu 15 vuotta sitten jolloin hintataso oli aivan toisenlainen kuin nykyään.
Ei ollut. Herttoniemenranta on aina ollut kallis.
Hintataso on noussut uskoitpa taikka et. Kallis se on ollut aina mutta hintataso on kuitenkin noussut
nimim asukas
Minä asun siinä Herttoniemenrannan vieressä Yliskylässä ja olen seurannut hintoja tarkasti 20 vuotta. Hän on saanut asuntonsa hävyttömän halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen suunnitellut muuttavani Helsinkiin. Haluaisin yksiön tuosta Katajanokan jugend- kämpästä. Miten saan sen vuokrattua itselleni?
Laita hakemus, itse muutin yh-äitinä työn perässä Kajaanista Helsinkiin ja sain kahden päivän kuluttua hakemuksen laittamisesta asunnon keskustan tuntumasta.
Asukas siirsi kaupungin asunnon vuokraoikeuden omalle vanhemmalleen ja takasi tälle leppoisan elämän
Asuntoon muuttanut vanhempi myi omistusasuntonsa, maksoi loput asuntovelkansa ja osti haaveilemansa kesämökin.
Vierailija kirjoitti:
Asukas siirsi kaupungin asunnon vuokraoikeuden omalle vanhemmalleen ja takasi tälle leppoisan elämän
Asuntoon muuttanut vanhempi myi omistusasuntonsa, maksoi loput asuntovelkansa ja osti haaveilemansa kesämökin.
Taannoin ystäväni sai kaupungin edullisen vuokra-asunnon keskustasta, kun hänen lapsensa siirsi vuokraoikeuden vanhemmalleen. Ystäväni eläke on selvästi yli 3 000 euroa kuukaudessa. Hän myi omistusasuntonsa, maksoi loput asuntovelkansa, osti haaveilemansa kesämökin ja asuu siellä puolet vuodesta.
Yksiö on edullinen kaupunkitukikohta, jota voi hotellin sijasta lainata suvullekin, kun he tulevat pääkaupunkiin kulttuurimatkoille. Ystävä suunnittelee hieman isomman asunnon hankkimista kaupungin sisäisenä siirtona, jossa ei myöskään kysellä tuloja. Ja keskustasta totta kai, mihinkään Kontulaan hän ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Asunnon voi myös väliaikaisesti luovuttaa toiselle jos itsellä on perusteltu syy minkä takia pitää asua muualla eli esimerkiksi työpaikka toisessa kaupungissa. Enintään kaksi vuotta voi siis olla asunosta pois ja voi joko palata asuntoon tai luopua siitä, jolloin asunnossa asuva saa sen.
Näinkin voi järjestää asunnon tutulleen.
Onko fakta, että asunnossa asuva voisi noin vaan jäädä asuntoon jos alkuperäinen asukas päättää olla palaamatta siihen? Toki tällainen kikkailu vaatii silti sen pätevän syyn, kuten työ- / opiskelupaikan ulkomailta tai eri paikkakunnalta. Joku eläkeläistäti tuskin on lähdössä töiden perässä ulkomaille, mutta voihan hän vaikka muuttaa kotipaikkakunnalleen huolehtimaan iäkkäistä vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Saa keskinäisen vaihdon kautta. Heka ei niihin ainakaan muutama vuosi sitten juurikaan puuttunut.
Asunnonvaihdot siirtyivät tulorajojen myötä Stadin asunnoille, joka on alueyhtiöitä tarkempi noudattamaan sääntöjä. Asuimme pariskuntana yksiössä emmekä saaneet lupaa vaihtaa neliöön siitä huolimatta, että asunto vastasi neliömäärältään suurta kaksiota / pientä kolmiota. Kaiken lisäksi kyseisessä asunnossa oli vain yksi asukas! Ketä se palvelee, että yksinasuvat jumittavat isoissa 3-4h asunnoissa ja pariskunnat pikkuyksiöissä? Vaikka tulorajoista luovuttiinkin niin asunnonvaihdot jäivät valitettavasti edelleen Stadin asunnoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon voi myös väliaikaisesti luovuttaa toiselle jos itsellä on perusteltu syy minkä takia pitää asua muualla eli esimerkiksi työpaikka toisessa kaupungissa. Enintään kaksi vuotta voi siis olla asunosta pois ja voi joko palata asuntoon tai luopua siitä, jolloin asunnossa asuva saa sen.
Näinkin voi järjestää asunnon tutulleen.
Onko fakta, että asunnossa asuva voisi noin vaan jäädä asuntoon jos alkuperäinen asukas päättää olla palaamatta siihen? Toki tällainen kikkailu vaatii silti sen pätevän syyn, kuten työ- / opiskelupaikan ulkomailta tai eri paikkakunnalta. Joku eläkeläistäti tuskin on lähdössä töiden perässä ulkomaille, mutta voihan hän vaikka muuttaa kotipaikkakunnalleen huolehtimaan iäkkäistä vanhemmistaan.
Voi jäädä
Nuo onnettomat tapakset, aina pilaamassa ihmisten - sori KUNNOLLISTEN ihmisten - elämää JOKA PAIKASSA.
HYI HYI TAPAKSET.