Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa tajunnut tämän, kun suunniteltiin omakotitaloa! (vinkit jakoon)
17.09.2019 |
Mikä jäi jälkikäteen harmittamaan / häiritsemään tai mitä nyt jälkiviisaana tekisit toisin? Lisää neliöitä sinne, vähemmän tänne? Töpselit, pohjaratkaisut, turhat ja tarpeelliset kaapit?
Yksityiskohtia ja päätöksiä on tsiljoona, joten nosta esille se, mihin olisit itse toivonut kiinnittäneesi enemmän huomiota!
Kommentit (280)
- Riittävän iso eteinen. Se on oikeasti paikka, jossa just puetaan ja odotetaan ja otetaan vieraitakin vastaan... Kuinkahan monta minuuttia päivässä lapsiperheessä vietetään eteisessä / tuulikaapissa? Todennäköisesti paljon enemmän kuin jossain takkahuoneessa tai kirjastohuoneessa. Eteisestä kannattaa tehdä tilava, toimiva ja viihtyisä.
- Äänieristys. Monissa uusissa taloissa sitä ei ole ollenkaan.
- Ehkä jotakin muunneltavuutta huoneisiin, jos vain mahdollista? On kätevää, jos lapset esim. pienenä voi nukkua samassa isossa makkarissa vanhempien kanssa, mutta sitten kouluiässä voi rakentaa helposti väliseinän. Tai jos lastenhuone on pienillä yhteinen, mutta siihen voi rakentaa sitten väliseinän, kun tarvitsevat omat huoneet. Tai jos yhdestä makkarista voi myöhemmin tehdä sen kirjastohuoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tuulikaapin LISÄKSI iso eteinen. Tuulikaappi on vain sitä varten ettei kylmä pääse avnoaisesta ovesta suoraan sisälle, sitä on kiva sisustaa söpöksi ja nätiksi, ja kesällä sen ikkualla kasvaa yrtit. Kengät voi jättää metrin mittaisen penkkihyllysysteemin alle kesällä, eivät ole tiellä, mutta talvella kengät säilytetään isommassa eteisessä, ja myös vaatteille tietysti siellä on sekä naulakko että vaatekaappi.
Keittiö erilliseksi tilaksi. Avokeittiö on surkein villitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmastointi. Siihen kannattaa panostaa, kesät ovat kuumia ja kuumenevat vaan ilmastonmuutoksen myötä.
Höpsistä! Ainakin meillä viime kesä oli harvinaisen kylmä. Enkä muutoinkaan muista kovin monta kuumaa kesää.
Ihan hyvä mukavuusvaruste eikä kallis. Ei ainakaan uuden asunnon rakennusvaiheessa tunnu enää missään.
tuoksuuuu kirjoitti:
Keittiö erilliseksi tilaksi. Avokeittiö on surkein villitys.
Tämä on taivahan tosi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avokeittiö on minusta parasta. Meillä on keittiö, eteinen ja olkkari/ruokailutila käytännössä yhtä tilaa noin 70 m2, En haluaisi toisin.
Tontille sijoittelussa kannattaa miettiä mihin talvella lumet luodaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liiku eri-ikäisillä omakotialueilla ja analysoi rakennusten ulkonäköä. Piirteistä pystyy päättelemään minkä ikäisiä talot ovat. Huomaat varmasti myös ne piirteet jotka tietyssä aikakaudessa ärsyttävät sinua.
Mieti tämän jälkeen mitkä piirteet 2010-luvun rakentamisessa voisivat ärsyttää sinua muutaman kymmenen vuoden päästä.
Pihasuunnittelussa kun naapuri halusi koivuja jätettävän mutta ne roskasi ahtaassa paikassa, roskasi rännit ja roskasi terassit ja mikään ei kasvanut niiden lähistölle. Kaadettiin ne vasta myöhemmin kun tajuttiin ettei niistä ole mitään hyötyä muuta kuin haittaa. Olisi pitänyt kaataa ihan heti. Tuli lasku kun ne piti latvasta asti pilkkoa niin ettei voinut juuresta asti kaataa. Ei sitä nuorena voi kaikkea tajuta ja vasta myöhemmin tajuaa että tuli virheitä tehtyä. Kukaan viisaampi ei neuvonut. Pienelle tontille ei kannata jättää isoja puita kasvamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitoita kaikki riittävän isoksi, mieluummin överit kuin vajarit. Autotalli 70-luvulta varastona, koska auto ei mahdu sinne (autosta ei pääse ulos).
Verstashuone olisi kätevä.
Sähkönsyöttö mahdolliselle joskus tulevalle sähköautolle.
Viilennys olisi kiva olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalämpö. Rakennusvaiheessa pitäisi tehdä iso sijoitus tähän juuri silloin kun rahat on tiukilla ja sitten säästetään ja otetaan jokin halvempi ratkaisu jota kadutaan sitten myöhemmin.
Meille suositteli alan asiantuntija ilma-vesilämpöpumppua maalämmön sijaan
Näiden suosittelijoiden toinen nimi on myyntimies.
Toisin sanoen väite on höpötystä. Maalämpö tuottaa pitemmällä aikavälillä monta kertaa halvemmalla lämpöä kuin Vilp. Vilpin vuosihyötysuhde on parhaimmillaan kahden pinnassa. Maalämmöllä se on noin viisi eli yli tuplat.
Kaiken lisäksi vilppi on huonoimmillaan silloin, kun lämpöä kaikkein eniten tarvitaan. Se sopii ehkä Keski-Eurooppaan, mutta ei Suomen pakkasiin.
Kun pakkasta on 15, maalämmön maasta tuleva keruuneste on noin 3 asteista. Vilppi sen sijaan tekee energiaa siitä -15-asteisesta pakkasilmasta.
Sanoo näköjään maalämmön myyntimies. Maalämpö maksaa ihan älyttömästi suhteessa hyötyynsä. Tyypillisesti normaalikokoiseen omakotitaloon maalämmön asentaminen kokonaisuudessaan maksaa noin 13 000-20 000 euroa. Tämä rahasyöppö vaatii lisäksi uuden pumpun mahd. 10- 20 vuoden päästä.
Takaisinmaksuaikahan on ihan järjesttömän pitkä verrattuna esim. ilmalämpöpumppuun, jonka alkuinvestointi asennuksineen on noin 2500€. Sitten maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde kovalla pakkasella on olematon. Jos talossa on monta kerrosta, pumppuja tarvitaan useampi. Ja kuitenkin myös niitä sähköpattereita (oletan, että esim. makuuhuoneiden ovia pidetään kiinni yöllä - tarvitsevat oman lämmityksen). Ja sähkölattialämmitys pitää hommata mm. kylppäriin. ILP ei myöskään lämmitä käyttövettä, joten vesivaraaja pitää ostaa ja sijoittaa johonkin, ja vie kuitenkin runsaasti sähköä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiilikate, peltikatto ropisee ja paukkuu.
Vierailija kirjoitti:
ei ikipäivänä tupakeittiötä, jos vähänkään harrastaa leipomista ja ruuanlaittoa.
eikä mitään perus heti hellan yllä (ihan liian alhaalla ja pientä ) olevaa liesituuletinta, vaan kunnolla tilaa lieden ympärille ja ylle myös.
Mua vähän ihmetyttää nämä kommentit tupakeittiön kamaluudesta, kun sellaisia 70-luvun koppikeittiöitä en ole nähnyt vuosikausiin uusien talojen pohjapiirroksissa. Tehdäänkö niitä muka edelleen? Kai noista avokeittiöistä joku muukin tykkää kuin minä, kun muita ei juurikaan taideta edes tehdä? En oikein tiedä mikä edes olisi vaihtoehto. Ihan mielenkiintoista olisi nähdä, jos jossain on sellainen uuden talon pohja, jossa keittiö on erikseen ja joka olisi sitten tupakeittiöidenvihaajien mielestä hyvä. Nekin joissa keittiö on erillinen tila, se ei yleensä ole kuitenkaan ovilla suljettavissa, joten ihan samanlain ne ruoan hajut sieltä tulee. Enkä kyllä ymmärrä mikä siinäkin nyt niin kamalaa on. Tuoksuuhan se nyt niissä vanhoissakin taloissa pulla koko talossa kun pullaa leivotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalämpö. Rakennusvaiheessa pitäisi tehdä iso sijoitus tähän juuri silloin kun rahat on tiukilla ja sitten säästetään ja otetaan jokin halvempi ratkaisu jota kadutaan sitten myöhemmin.
Meille suositteli alan asiantuntija ilma-vesilämpöpumppua maalämmön sijaan
Näiden suosittelijoiden toinen nimi on myyntimies.
Toisin sanoen väite on höpötystä. Maalämpö tuottaa pitemmällä aikavälillä monta kertaa halvemmalla lämpöä kuin Vilp. Vilpin vuosihyötysuhde on parhaimmillaan kahden pinnassa. Maalämmöllä se on noin viisi eli yli tuplat.
Kaiken lisäksi vilppi on huonoimmillaan silloin, kun lämpöä kaikkein eniten tarvitaan. Se sopii ehkä Keski-Eurooppaan, mutta ei Suomen pakkasiin.
Kun pakkasta on 15, maalämmön maasta tuleva keruuneste on noin 3 asteista. Vilppi sen sijaan tekee energiaa siitä -15-asteisesta pakkasilmasta.
Sanoo näköjään maalämmön myyntimies. Maalämpö maksaa ihan älyttömästi suhteessa hyötyynsä. Tyypillisesti normaalikokoiseen omakotitaloon maalämmön asentaminen kokonaisuudessaan maksaa noin 13 000-20 000 euroa. Tämä rahasyöppö vaatii lisäksi uuden pumpun mahd. 10- 20 vuoden päästä.
Takaisinmaksuaikahan on ihan järjesttömän pitkä verrattuna esim. ilmalämpöpumppuun, jonka alkuinvestointi asennuksineen on noin 2500€. Sitten maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde kovalla pakkasella on olematon. Jos talossa on monta kerrosta, pumppuja tarvitaan useampi. Ja kuitenkin myös niitä sähköpattereita (oletan, että esim. makuuhuoneiden ovia pidetään kiinni yöllä - tarvitsevat oman lämmityksen). Ja sähkölattialämmitys pitää hommata mm. kylppäriin. ILP ei myöskään lämmitä käyttövettä, joten vesivaraaja pitää ostaa ja sijoittaa johonkin, ja vie kuitenkin runsaasti sähköä.
Vesikiertoinen keskuslämmitys on kuitenkin minusta mukavin tapa lämmittää. Meillä kaukolämpö, mutta sen saa muutettua muuksikin. Mukavuudesta kannattaa vähän maksaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi teimme esteettömän kodin. Ei tasoeroja ja kaikki ovet isoja ja pesuhuoneeseenkin mahtuu pyörätuolin kanssa. Voimme asua tässä vanhaksi asti.
Onneksi me rempattiin 40-luvulla rakennettu talo. Kahdessa kerroksessa, ja kivijalkakin jo niin korkea että ilman rappuja ei sisälle pääse.
Vammauduttua tai ikinvanhana kerkeää sitten hommailla inva-asuntoja. Nyt saa onneksi nauttia idyllisestä vanhasta talosta modernein toiminnoin :)
Emme me ole vanhoja, mutta kohtalon oikusta toinen sairastui tautiin, jossa tasapaino pettää ja on pakko käyttää kävelytukea jo nuorena. Koskaan ei voi tietää. Myös lasten on turvallisempi konttailla kun ei ole tasoeroja ja yläkettan rappuja.
muistakaa jättää rahaa pihan laittoon. Kunnollinen suunnitelmä tärkeä ja ympäristö kuntoon heti talon valmistuttua.
Tontin paikka kun ei tullut katsottua tasan tarkkaan. Naapureissa kaupungin vuokra tontteja joita sai vähä tuloiset kahdella kakaralla. Saa asua halvalla 40 vuoteen asti ja rupusakki sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko jo täällä, mutta ikkunoiden päälle pistorasiat
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän talo on toisten rakentama, mutta parasta tässä on tarpeeksi iso olohuone ja se, että kodinhoitohuone on suoraan keittiön vieressä. Samalla, kun odottelee keitosten valmistumista, voi kätevästi laittaa pyykkiä koneeseen tai kuivumaan. Tosi kätevää on myös se, että kodinhoitohuoneessa on oma syvennys pyykkinaruille. Kuivuvat pyykit eivät ole tiellä.
Huonoa on taas se, että keittiö on liian pieni ja ennen kaikkea siinä on liian vähän kaappi- ja laatikkotilaa.
Nykyiset muotikeittiöt ovat karmeita: sijaitsevat käytännössä yhdessä olohuoneen nurkassa. Keittiön rajaava taso on kirjaimellisesti avoin taso, jossa ei ole seinänpätkää (kuten ennen oli). Kyseinen seinänpätkä mahdollisti sen, että tasolle pystyi laittamaan keittiön käyttötavaroitakin, esim. leivänpaahdinta ja kahvinkeitintä, eivätkä nämä näkyneet suoraan olohuoneeseen. Lisäksi seinänpätkä eristi hieman keittiöstä ääntä. Tuolla nykymallin avoinaisella tasolla ei käytännössä voi säilyttää kuin korkeintaa jotain taiteellista oliiviöljypulloa ja kaikki äänetkin kuuluvat olohuoneeseen täysin estotta.
Lisäksi nykykeittiöistä puuttuu usein yläkaapit tai niitä on vain vähän. Tai ainakaan ne eivät yllä kattoon asti/korkealle.
Alla linkki täydelliseen esimerkkiin:
https://www.kontio.com/fi-FI/stories/kontio-living-keittiot-ja-kodin-ki…
Ilmeisesti tällaiset keittiöt suunnitellaan pariskunnille, jotka syövät ulkona. Lapsiperheen keittiöksi ne eivät sovellu. toinen hyvä kohderyhmä on konmarihullut, joilla ei ole kuin yksi haarukka ja veitsi per pää.
Linkkasit muuten järkyimmän talopohjan samalla ton linkin mukana, mitä oon nähny. Siis katsokaa tätä, tässä on KAIKKI pielessä perheen tarpeita ajatellen...
https://d37ravrfgtiptg.cloudfront.net/pub/Content+images/Kontio+Living/….
Tuo saunaosasto keskellä kaikkea ja vessa saunan takana, ei pesuhuoneen yhteydessä, vanhempien makarissa tosi vähän säilytystilaa. Pahin on silti tuo eteisen putkula, jossa kaappien eteen aukeaa vielä saunaosaston ovet.. aivan hirveä... [/quote
Ja kaiken kruunuksi ilmanvaihtokone metelöi makuuhuoneen seinän vieressä. Hyvästi yöunet. Nimimerkki Kokemusta todella on.
Höpsistä! Ainakin meillä viime kesä oli harvinaisen kylmä. Enkä muutoinkaan muista kovin monta kuumaa kesää.