Miksi miehille ja pojille aina muutetaan rakenteita jos he eivät pärjää, mutta naisille ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei pärjää -> naisen vika

Mies ei pärjää -> systeemin vika

Yleensä juuri päinvastoin nuo kuitenkin ovat.

Kenenkään en ole vielä kuullut puhuvan 'tyttöjen vakavasta syrjätymisuhasta', saati 'luuserinaisista'.

Niin pitkälle tasa-arvo tässä yhteiskunnassa ei vielä ulotu, että niin määriteltäisiin. 

Syrjäytyneet tytöt/luuserinaiset ovat hiljaisia ja näkymättömiä. Ei ole "vakavaa". 

Naisia nimitellään ja alistetaan sellaisilla nimillä joille ei ole edes vastinetta miehiä haukuttaessa.

Syrjäytyneet yleensä ovat hiljaisia ja näkymättömiä, miehet sekä naiset. Syrjäytyneistä kuitenkin suurempi osa on miehiä kuin naisia, varmaankin koska naisilla on enemmän läheisiä ihmissuhteita, jotka pitävät pinnalla vaikeina hetkinä. Asunnottomista myös suurempi osa on miehiä. Ei heitä taida lohduttaa ajatus siitä, että ollaan sentään miehiä.

Mutta puhutaanko naisista edes "syrjäytyneinä" samalla tavalla? Sana jopa viittaa yleensä miehiin, siltä ainakin tuntuu. (Mielikuva syrjäytyneestä.) Tunnistetaanko miesten syrjäytyminen paremmin? Onko koko termi otettu käyttöön selittämään nimenomaan miesten tietynlaista tilannetta? Siis tunnistetaanko naisten syrjäytymistä tässä yhteiskunnassa edes tai otetaanko sitä vakavasti? Jos ihminen esim. hoivaa iäkästä vanhempaansa, häntä ei ehkä katsota syrjäytyneeksi jos hän on nainen, mutta mies vastaavassa tilanteessa voisi määritellä itsensä syrjäytyneeksi. Olen selvästikin syrjäytynyt nainen, mutta on vaikea käyttää sitä sanaa itsestään, eikä sitä ole koskaan kukaan muukaan minusta käyttänyt. Se tuntuu sisältävän sellaisia oletuksia jotka eivät täyty.

Olen myös syrjäytynyt nuori nainen. Perusoletus on että en voi olla tässä tilanteessa koska olen hyvännäköinen ja pidän asioistani huolta eikä ole mitään päihdeongelmia. Pelkkää vähättelyä ja kiusaamista. Jopa naapurin nuori mieskin pilkkasi että "eihän sillä ole edes kavereita" kun puhui minusta p*skaa kuuluvalla äänellä kavereidensa kanssa kun kävelin ohi.

Lisäksi tältä palstalta olen oppinut että nainen ei voi olla syrjäytynyt jos joku haluaa siltä seksiä.

Eikä jokaisella naisella ole mitään laaja lähipiiriä ja tukiverkostoa, itselläni ei ole ketään. Ei sukua eikä edes perhettä.

N24

Itse kirjoitin tuossa  aiemmin viestin, jossa "tunnustin" olevani syrjäytynyt myös.  Itsekin siis nuori nainen ja sinua vähän vanhempi. Sitten näin viestisi ja tuli taas mieleen muitakin tähän liittyviä asioita. Itse jotenkin määritän itseni näkymättömäksi ja olen aina ollut todella "helppo ja kiltti" ihminen, joka kouluissa on saanut kokea paljon pilkkaa muilta ja olen myös ollut helppo kohde. Sitten jos uutena vielä muuton jälkeen menee uuteen ryhmään ja toiset alkavat pian kiusaamaan ei ole ollut mitään mahdollisuuksia puolustautua. Näin kävi itselleni ja siitä seurannut paljon kaikkea ikävää. Minäkin olen tavallaan tottunut siihen, että kaikki ovat aina saaneet pilkata ja olen arvoton ihminen. Joskus tosin yritin itseäni puolustaa, mutta seurasi vaan lisää pahaa ja en todellakaan syytä vain poikia, koska omassa tilanteessa myös tytöt kiusasivat paljon.

Minut on tavallaan ollut helppo unohtaa kouluissa, koska olen ollut hiljainen, hyväkäytöksinen ja toisaalta koulu mennyt aina aika hyvin kaikesta huolimatta. Lukiossakin koin vielä sitä, että minua sai pilkata ja edes opettajat eivät siihen puuttuneet. Joskus olen myös saanut huonomman numeron, vaikka olisi pitänyt selkeästi saada parempi. Usein ne äänekkäät ihmiset ovat joidenkin opettajien mielestä vaan "sosiaalisia" ja itse olet vääränlainen jos olet ujompi. Kouluissa missä olen ollut on moniakin sekä tyttöjä, että poikia jotka on tavallaan unohdettu jos ovat olleet hiljaisia ja monet vielä aika yksin niin kuin minäkin. Olemme sellaisia näkymättömiä tai sitten muut kiusaavat. Opettajat myös monesti todistivat sitä, kuinka minut jätettiin ryhmätöistä tai pilkattiin ja eivät koskaan siihen puuttuneet. Sitten toisaalta puhuttiin kuinka kivoja, jotkut oppilaat ovat ja silti nämä pilkkasivat muita tilaisuuden tullen. Itsekin tiesin silti monta ihmistä joilla oli ikävää käydä koulussa ja heistä sitten oli välillä minullekin seuraa ja sain välillä kavereita.

Oikeastaan nyt viimein olen tavallaan itsekin herännyt siihen, ettei minua saa kohdella enää niin kuin ennen ja on minullakin oltava arvo sentään. Tosin en usko, että se vastaan sanominen olisi auttanut itseäni ja joskus sanoinkin, että olen yksinäinen niin sain yleensä aina arvosteluja esim opettajilta kuinka itse olen vääränlainen ihminen ja pitäisi muuttua. Toisaalta minua siis itseäni kiusattiin silloin. On minusta myös puhuttu niin paljon pahaa etten edes jaksa miettiä sitä. Näiden syiden takia ihmisten seura on alkanut ahdistaa ja en koskaan ole mikään hirveän sosiaalinen silti ollut. Tosin en tiedä toivunko kaikesta koskaan täysin ja mietin pääsenkö sille tasolle missä ennen olin. Tämäkin on silti monesti varmaan heikkoutta. Ei saisi ottaa itseensä mistään.

Minulla ei myöskään kavereita tai läheisiä ja ei ole mitään päihdeongelmaa. Senkin olen silti huomannut usein, että minut on helppo joko "unohtaa" tai sitten monet työkkärin ihmiset taas saattavat "kauhistua ja pelästyä" tilannettani, kun eihän minun nyt naisena pitäisi tässä tilanteessa olla. Tuntuu kuin heidän mielestään olen sitten jotenkin sairas tai muuten viallinen jos tähän tilanteeseen olen päätynyt. Ehkä siihen miesten tilanteeseen suhtaudutaan neutraalimmin jotenkin kuin naisten. Itse en silti todellakaan halua vähätellä kenenkään elämää ja itsekin tiedän taas yhden nuoren miehen, joka päätti päivänsä ja ymmärrän, että ikävää tämä kaikille on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Millä tavalla lääkäreiden palkkakehitys on jäänyt jälkeen?

Venäjällä lääkäreistä taitaa olla suurempi osa naisia kuin missään muualla, ja siellä myös lääkärin palkka ja status ovat kehnommat kuin muualla.

Tämä ei osoita mitään. Suomessa lääkärikunta on todistetusti naisistunut. Mitä on tapahtunut lääkäreiden palkoille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Mainitsepa ihmeessä kolmekin tällaista alaa, joissa tämä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä?

Naiset loisivat julkisen sektorin suojatyöpaikoissaan, aivan loistavilla palkoilla ja eduilla. 

Miksi sen pitää olla tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Käykö vanhemmat esimerkit? Nämä ovat usein aika hitaita kehityksiä ja voi olla vaikea sulkea pois muita tekijöitä.

Mutta hei, ei tarvitse vastata, koska tuo kommenttisi loppupuoli tekee selväksi sen, että et oikeasti halua tietää, kunhan huutelet ja vaadit.

Siksi että se olisi ajankohtainen ja validi.

Historialla voi jokainen uhriutua. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.

Luettele ne kolme alaa sitten vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta?  Sen verran sinäkin olet luultavasti ollut työelämässä. 

Esimerkiksi täältä löydät enemmän kuin kolme:

https://www.nytimes.com/2016/03/20/upshot/as-women-take-over-a-male-dom…

Mutta onkohan sulle ehkä liian vaikeaa ymmärtää koko asiaa? Tässä on kysymys ihan tosiasioista, ei uhriutumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä sinulle tuntuu ajankohtaiselta saati sen kanssa miten kauan minä olen ollut työelämässä. :D

Ai sä asut jenkeissä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Millä tavalla lääkäreiden palkkakehitys on jäänyt jälkeen?

Venäjällä lääkäreistä taitaa olla suurempi osa naisia kuin missään muualla, ja siellä myös lääkärin palkka ja status ovat kehnommat kuin muualla.

Tämä ei osoita mitään. Suomessa lääkärikunta on todistetusti naisistunut. Mitä on tapahtunut lääkäreiden palkoille?

Miksi se ei osoita mitään? 

Suomessa lääkärikunta on naisistunut hitaasti ja vanhemmista lääkäreistä suurin osa on miehiä, joten ei palkoille vielä ole mitään tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Mainitsepa ihmeessä kolmekin tällaista alaa, joissa tämä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä?

Naiset loisivat julkisen sektorin suojatyöpaikoissaan, aivan loistavilla palkoilla ja eduilla. 

Miksi sen pitää olla tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Käykö vanhemmat esimerkit? Nämä ovat usein aika hitaita kehityksiä ja voi olla vaikea sulkea pois muita tekijöitä.

Mutta hei, ei tarvitse vastata, koska tuo kommenttisi loppupuoli tekee selväksi sen, että et oikeasti halua tietää, kunhan huutelet ja vaadit.

Siksi että se olisi ajankohtainen ja validi.

Historialla voi jokainen uhriutua. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.

Luettele ne kolme alaa sitten vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta?  Sen verran sinäkin olet luultavasti ollut työelämässä. 

Esimerkiksi täältä löydät enemmän kuin kolme:

https://www.nytimes.com/2016/03/20/upshot/as-women-take-over-a-male-dom…

Mutta onkohan sulle ehkä liian vaikeaa ymmärtää koko asiaa? Tässä on kysymys ihan tosiasioista, ei uhriutumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä sinulle tuntuu ajankohtaiselta saati sen kanssa miten kauan minä olen ollut työelämässä. :D

Ai sä asut jenkeissä? 

Ei tämä ole mikään paikallinen yhdysvaltalainen ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Mainitsepa ihmeessä kolmekin tällaista alaa, joissa tämä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä?

Naiset loisivat julkisen sektorin suojatyöpaikoissaan, aivan loistavilla palkoilla ja eduilla. 

Miksi sen pitää olla tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Käykö vanhemmat esimerkit? Nämä ovat usein aika hitaita kehityksiä ja voi olla vaikea sulkea pois muita tekijöitä.

Mutta hei, ei tarvitse vastata, koska tuo kommenttisi loppupuoli tekee selväksi sen, että et oikeasti halua tietää, kunhan huutelet ja vaadit.

Siksi että se olisi ajankohtainen ja validi.

Historialla voi jokainen uhriutua. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.

Luettele ne kolme alaa sitten vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta?  Sen verran sinäkin olet luultavasti ollut työelämässä. 

Esimerkiksi täältä löydät enemmän kuin kolme:

https://www.nytimes.com/2016/03/20/upshot/as-women-take-over-a-male-dom…

Mutta onkohan sulle ehkä liian vaikeaa ymmärtää koko asiaa? Tässä on kysymys ihan tosiasioista, ei uhriutumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä sinulle tuntuu ajankohtaiselta saati sen kanssa miten kauan minä olen ollut työelämässä. :D

Ai sä asut jenkeissä? 

Nytkö mä oon sulle jo joku obsessio? Rauhoitu. Mun asuinpaikallakaan ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Mainitsepa ihmeessä kolmekin tällaista alaa, joissa tämä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä?

Naiset loisivat julkisen sektorin suojatyöpaikoissaan, aivan loistavilla palkoilla ja eduilla. 

Miksi sen pitää olla tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Käykö vanhemmat esimerkit? Nämä ovat usein aika hitaita kehityksiä ja voi olla vaikea sulkea pois muita tekijöitä.

Mutta hei, ei tarvitse vastata, koska tuo kommenttisi loppupuoli tekee selväksi sen, että et oikeasti halua tietää, kunhan huutelet ja vaadit.

Siksi että se olisi ajankohtainen ja validi.

Historialla voi jokainen uhriutua. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.

Luettele ne kolme alaa sitten vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta?  Sen verran sinäkin olet luultavasti ollut työelämässä. 

Esimerkiksi täältä löydät enemmän kuin kolme:

https://www.nytimes.com/2016/03/20/upshot/as-women-take-over-a-male-dom…

Mutta onkohan sulle ehkä liian vaikeaa ymmärtää koko asiaa? Tässä on kysymys ihan tosiasioista, ei uhriutumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä sinulle tuntuu ajankohtaiselta saati sen kanssa miten kauan minä olen ollut työelämässä. :D

Ai sä asut jenkeissä? 

Ei tämä ole mikään paikallinen yhdysvaltalainen ilmiö.

Suomessa kaikki on muutenkin samoin kuin jenkeissä? Kylläkyllä.

Eli mitään faktaa ei ollut vieläkään esittää? 

Juttusi oli muutenkin kirjautumispakon takana, en jaksa edes vaivautua.

Nyt niitä faktoja, kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Monet naiset vain ummistavat silmänsä ja keskittyvät omaan pikku elämäänsä tai parantavat tietoisesti asemaansa sillä, että puolustavat miehiä.

Hämmästyttävintä on oikeastaan se, että niin monet miehet (suhteellisen fiksut ja empaattisetkin) ovat niin sokeita sille, mitä naiset kokevat. Ja niille rakenteille. Miehiä suosivat rakenteet otetaan annettuina, vaikka ne on tehtyjä, väkivalloin. Jos jokin tilanne/rakenne suosii naisia, se kiirehditään muuttamaan, ilmeisesti koska se koetaan nopeasti epätasa-arvoisena, epäluonnollisena. "Luonnollisina" koetaan sellaiset rakenteet, jotka suosivat miehiä! Mies on perusoletus, nainen on jotain muuta, toinen. 

Eipä ainakaan syrjivää asevelvollisuutta ole korjattu

Niin, miehet eivät itse halua naisia armeijaan. Kuinkahan monta kymmentä (sataa?) vuotta siitäkin sai vääntää että edes vapaaehtoiset naiset pääsivät mukaan. 

Ei haluta koska on vähän tympeetä harjoituksissa kantaa naisen omia varusteita kun ei se itse jaksa. Jos naisille olisi kokonaan oma yksikkönsä niin homma voisi toimia paremmin kun se voitaisiin suunnitella ainoastaan naisille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Mainitsepa ihmeessä kolmekin tällaista alaa, joissa tämä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä?

Naiset loisivat julkisen sektorin suojatyöpaikoissaan, aivan loistavilla palkoilla ja eduilla. 

Miksi sen pitää olla tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Käykö vanhemmat esimerkit? Nämä ovat usein aika hitaita kehityksiä ja voi olla vaikea sulkea pois muita tekijöitä.

Mutta hei, ei tarvitse vastata, koska tuo kommenttisi loppupuoli tekee selväksi sen, että et oikeasti halua tietää, kunhan huutelet ja vaadit.

Siksi että se olisi ajankohtainen ja validi.

Historialla voi jokainen uhriutua. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.

Luettele ne kolme alaa sitten vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta?  Sen verran sinäkin olet luultavasti ollut työelämässä. 

Esimerkiksi täältä löydät enemmän kuin kolme:

https://www.nytimes.com/2016/03/20/upshot/as-women-take-over-a-male-dom…

Mutta onkohan sulle ehkä liian vaikeaa ymmärtää koko asiaa? Tässä on kysymys ihan tosiasioista, ei uhriutumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä sinulle tuntuu ajankohtaiselta saati sen kanssa miten kauan minä olen ollut työelämässä. :D

Ai sä asut jenkeissä? 

Ei tämä ole mikään paikallinen yhdysvaltalainen ilmiö.

Suomessa kaikki on muutenkin samoin kuin jenkeissä? Kylläkyllä.

Eli mitään faktaa ei ollut vieläkään esittää? 

Juttusi oli muutenkin kirjautumispakon takana, en jaksa edes vaivautua.

Nyt niitä faktoja, kiitos. 

Juttuun ei ole mitään kirjautumispakkoa.

Faktat menee sun kanssa selvästikin hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Millä tavalla lääkäreiden palkkakehitys on jäänyt jälkeen?

Venäjällä lääkäreistä taitaa olla suurempi osa naisia kuin missään muualla, ja siellä myös lääkärin palkka ja status ovat kehnommat kuin muualla.

Tämä ei osoita mitään. Suomessa lääkärikunta on todistetusti naisistunut. Mitä on tapahtunut lääkäreiden palkoille?

Miksi se ei osoita mitään? 

Suomessa lääkärikunta on naisistunut hitaasti ja vanhemmista lääkäreistä suurin osa on miehiä, joten ei palkoille vielä ole mitään tapahtunut.

Lääkärin asema Venäjällä voi johtua ihan mistä tahansa muustakin asiasta. Esimerkiksi Suomessa opettajat ovat muuhun maailmaan verrattuna hyvin arvostettuja eikä se liity mitenkään alan sukupuolijakaumaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä juttu, että kun jollekin alalle tulee enemmän naisia, se jää palkkakehityksessä jälkeen. Sama toisinpäin, eli jos ala alkaa olla miesvaltainen, alan palkkaus (ja arvostus) nousee. 

Mainitsepa ihmeessä kolmekin tällaista alaa, joissa tämä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä?

Naiset loisivat julkisen sektorin suojatyöpaikoissaan, aivan loistavilla palkoilla ja eduilla. 

Miksi sen pitää olla tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Käykö vanhemmat esimerkit? Nämä ovat usein aika hitaita kehityksiä ja voi olla vaikea sulkea pois muita tekijöitä.

Mutta hei, ei tarvitse vastata, koska tuo kommenttisi loppupuoli tekee selväksi sen, että et oikeasti halua tietää, kunhan huutelet ja vaadit.

Siksi että se olisi ajankohtainen ja validi.

Historialla voi jokainen uhriutua. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa.

Luettele ne kolme alaa sitten vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta?  Sen verran sinäkin olet luultavasti ollut työelämässä. 

Esimerkiksi täältä löydät enemmän kuin kolme:

https://www.nytimes.com/2016/03/20/upshot/as-women-take-over-a-male-dom…

Mutta onkohan sulle ehkä liian vaikeaa ymmärtää koko asiaa? Tässä on kysymys ihan tosiasioista, ei uhriutumisesta, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä sinulle tuntuu ajankohtaiselta saati sen kanssa miten kauan minä olen ollut työelämässä. :D

Ai sä asut jenkeissä? 

Ei tämä ole mikään paikallinen yhdysvaltalainen ilmiö.

Suomessa kaikki on muutenkin samoin kuin jenkeissä? Kylläkyllä.

Eli mitään faktaa ei ollut vieläkään esittää? 

Juttusi oli muutenkin kirjautumispakon takana, en jaksa edes vaivautua.

Nyt niitä faktoja, kiitos. 

Juttuun ei ole mitään kirjautumispakkoa.

Faktat menee sun kanssa selvästikin hukkaan.

Sä väittelet t rollin kanssa, joka yrittää käyttää sun aikaa ja energiaa, ja poistattaa tätä ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Monet naiset vain ummistavat silmänsä ja keskittyvät omaan pikku elämäänsä tai parantavat tietoisesti asemaansa sillä, että puolustavat miehiä.

Hämmästyttävintä on oikeastaan se, että niin monet miehet (suhteellisen fiksut ja empaattisetkin) ovat niin sokeita sille, mitä naiset kokevat. Ja niille rakenteille. Miehiä suosivat rakenteet otetaan annettuina, vaikka ne on tehtyjä, väkivalloin. Jos jokin tilanne/rakenne suosii naisia, se kiirehditään muuttamaan, ilmeisesti koska se koetaan nopeasti epätasa-arvoisena, epäluonnollisena. "Luonnollisina" koetaan sellaiset rakenteet, jotka suosivat miehiä! Mies on perusoletus, nainen on jotain muuta, toinen. 

Eipä ainakaan syrjivää asevelvollisuutta ole korjattu

Niin, miehet eivät itse halua naisia armeijaan. Kuinkahan monta kymmentä (sataa?) vuotta siitäkin sai vääntää että edes vapaaehtoiset naiset pääsivät mukaan. 

Ei haluta koska on vähän tympeetä harjoituksissa kantaa naisen omia varusteita kun ei se itse jaksa. Jos naisille olisi kokonaan oma yksikkönsä niin homma voisi toimia paremmin kun se voitaisiin suunnitella ainoastaan naisille

Ja sitten nämä mimmit jotka eivät jaksa reppuaan kantaa työnnetään RUK:iin kun ”ovat niin motivoituneita”.

Kai se RUK näyttää naisenkin CV:ssä hyvältä, mutta kun olisi tarkoitus kouluttaa johtajia kriisiajan tilanteeseen. Mitä sellaisella ”johtajalla” tekee joka ei saa henkilökohtaisia varusteitaan kannettua?

Siinäpä vasta feministi ap..

Terv. Kolmen pojan äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Monet naiset vain ummistavat silmänsä ja keskittyvät omaan pikku elämäänsä tai parantavat tietoisesti asemaansa sillä, että puolustavat miehiä.

Hämmästyttävintä on oikeastaan se, että niin monet miehet (suhteellisen fiksut ja empaattisetkin) ovat niin sokeita sille, mitä naiset kokevat. Ja niille rakenteille. Miehiä suosivat rakenteet otetaan annettuina, vaikka ne on tehtyjä, väkivalloin. Jos jokin tilanne/rakenne suosii naisia, se kiirehditään muuttamaan, ilmeisesti koska se koetaan nopeasti epätasa-arvoisena, epäluonnollisena. "Luonnollisina" koetaan sellaiset rakenteet, jotka suosivat miehiä! Mies on perusoletus, nainen on jotain muuta, toinen. 

Eipä ainakaan syrjivää asevelvollisuutta ole korjattu

Niin, miehet eivät itse halua naisia armeijaan. Kuinkahan monta kymmentä (sataa?) vuotta siitäkin sai vääntää että edes vapaaehtoiset naiset pääsivät mukaan. 

Ei haluta koska on vähän tympeetä harjoituksissa kantaa naisen omia varusteita kun ei se itse jaksa. Jos naisille olisi kokonaan oma yksikkönsä niin homma voisi toimia paremmin kun se voitaisiin suunnitella ainoastaan naisille

Ja sitten nämä mimmit jotka eivät jaksa reppuaan kantaa työnnetään RUK:iin kun ”ovat niin motivoituneita”.

Kai se RUK näyttää naisenkin CV:ssä hyvältä, mutta kun olisi tarkoitus kouluttaa johtajia kriisiajan tilanteeseen. Mitä sellaisella ”johtajalla” tekee joka ei saa henkilökohtaisia varusteitaan kannettua?

Armeijan vapaaehtoisena suorittaneena tuli huomattua että RUK-naiset useimmiten viestirukin suorittavia joka fyysisesti vähiten raskas. Naiset pistetään usein tehtäviin huomioiden heidän fyysiset ominaisuutensa

Syrjäytyneissä on enemmän miehiä, mutta naisten syrjäytymistä ei oikeastaan edes tunnisteta. 40-vuotiaana vanhempiensa kanssa asuva työtön mies on ehdottomasti syrjäytynyt. Samassa tilanteessa oleva nainen on vain jäänyt pitämään huolta vanhemmistaan. Lapsiaan vuosia hoitanut ja työkokemuksen puutteen takia loppuiäksi työttömäksi jäänyt nainen on vain halunnut jäädä kotiäidiksi. Kaveriton sinkkumies on syrjäytetty raukka, kun samassa tilanteessa oleva nainen on nirso nirppanokka, joka ei huoli ketään elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on todellakin pojille rakennettu, ei tytöille. Perustelut: pojat saavat huomattavasti enemmän opettajan aikaa. Pojat saavat paljon enemmän tukitoimenpiteitä. Pojat saavat vapaamatkustaa samalla kun joku kiltti tyttö tekee koko ryhmätyön vaikka yksin ettei oma arvosana laske. Tytöt jotka haluaisivat keskittyä ja oppia joutuvat kokemaan poikien taholta häirintää, ahdistelua, mölinää, kiusaamista. 

Jos peruskoulu olisi pojille rakennettu niin pojat eivät tarvitsisi niitä tukitoimenpiteitä. 

Enemmänkin niin että tytöt eivät saa niitä tukitoimenpiteitä mitä tarvitsisivat, sillä pojat vievät kaiken opettajien ajan... Niissä hiljaisissa tytöissä on yllättävän paljon laiminlyötyjä, kaltoinkohdeltuja, näkymättömiä lapsia. Monella ujolla haaveilevalla tytöllä on ADD. Tytöt saavat nämä neurologiset diagnoosit paljon myöhemmällä iällä kuin pojat.

T: Opettaja itsekin

Poikien pahoinvointi näkyy usein huonona käytöksenä ulospäin, joten tottakai se silloin diagnosoidaan helpommin.

Itse olen saanut ADHD diagnoosin vasta yli 30-vuotiaana enkä syytä yhtään ketään siitä, etteivät he huomanneet mitään. Enhän minä avannut suutani vaan katselin seiniä ja yritin pärjätä. Ei se näkynyt

mitenkään ulospäin, joten miten kukaan olisi voinut tietää kun en tiennyt itsekään.

En itse luota yhteenkään mieheen, edes omaani. Tunnustan että sinnittelen parisuhteessa hänen hyvän palkkansa takia. En meinaan kolmekymppisenä naisena saa vakituista työtä. Tätä on naisen arki v. 2019: miehen armoilla kotona ja naisvihaa netti ja koko yhteiskunta pullollaan.

Näinkös se armeijassakin menee?

No juu ei mene, vaan tismalleen toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on todellakin pojille rakennettu, ei tytöille. Perustelut: pojat saavat huomattavasti enemmän opettajan aikaa. Pojat saavat paljon enemmän tukitoimenpiteitä. Pojat saavat vapaamatkustaa samalla kun joku kiltti tyttö tekee koko ryhmätyön vaikka yksin ettei oma arvosana laske. Tytöt jotka haluaisivat keskittyä ja oppia joutuvat kokemaan poikien taholta häirintää, ahdistelua, mölinää, kiusaamista. 

Jos peruskoulu olisi pojille rakennettu niin pojat eivät tarvitsisi niitä tukitoimenpiteitä. 

Enemmänkin niin että tytöt eivät saa niitä tukitoimenpiteitä mitä tarvitsisivat, sillä pojat vievät kaiken opettajien ajan... Niissä hiljaisissa tytöissä on yllättävän paljon laiminlyötyjä, kaltoinkohdeltuja, näkymättömiä lapsia. Monella ujolla haaveilevalla tytöllä on ADD. Tytöt saavat nämä neurologiset diagnoosit paljon myöhemmällä iällä kuin pojat.

T: Opettaja itsekin

Poikien pahoinvointi näkyy usein huonona käytöksenä ulospäin, joten tottakai se silloin diagnosoidaan helpommin.

Itse olen saanut ADHD diagnoosin vasta yli 30-vuotiaana enkä syytä yhtään ketään siitä, etteivät he huomanneet mitään. Enhän minä avannut suutani vaan katselin seiniä ja yritin pärjätä. Ei se näkynyt

mitenkään ulospäin, joten miten kukaan olisi voinut tietää kun en tiennyt itsekään.

Minäkin sain ADHD diagnoosini 33-vuotiaana ja olin peruskouluaikaan kuin kävelevä huutomerkki. Mutta kukaan ei välittänyt eikä ketään kiinnostanut. Oikeasti todella järkyttävää ettei kukaan aikuinen puuttunut, olin niin huonovointinen ja kyllä se koulussakin näkyi, välillä sitten istuin jälki-istunnossa tms. Mutta kun numerot oli enimmäkseen hyviä niin eipä kukaan alkanut mitään selvittelemään. Diagnosoimattomilla ADHD-teinitytöillä on kohonnut itsemurharhiski ja tavallista suurempi riski joutua myöskin muutoin kaltoinkohdelluksi. Monet neurokirjon tytöt sairastuvat myös syömishäiriöihin, arvioidaan että anorektikoista jopa viidesosa olisi diagnosoimattomia aspergereita. Ja syömishäiriöihin liittyy myös selvästi kohonnut itsemurhariski. Ihan jo tästä syystä tyttöihin ja tyttöjen diagnosointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. 

Jos poika menestyy niin pidetään lahjakkaana. Jos tyttö menestyy pidetään ahkerana. Jos tyttö ei menesty pidetään laiskana. Ja jos poika ei menesty... niin pojat on poikia.