Nuoret naiset uupuvat töissä valtavaa vauhtia, paljastaa Terveystalon iso tilasto – ”Kaikessa pitäisi olla täydellinen”
HS tutustui 3,6 miljoonaa suomalaista kattavaan terveystilastoon ennen julkistamista. Myös Kelassa on havaittu, että mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot kasvat nyt kovaa vauhtia.
Suomalaiset jäävät yhä useammin sairauslomalle mielenterveyden ongelmien vuoksi. Erityisesti mielen pahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla, selviää Suomen suurimman terveyspalveluyritys Terveystalon tilastoista.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006058596.html
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.
Mikäli olet mies ja luokanopettaja koulut tappelee munistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.
Meinaat että jos jotain kirjoittaa, sen pitää koskea joka ainoaa joka ainoassa tilanteessa? Eiköhän ole jo ihan yleistietoa, että miehiä pidetään ihan automaattisesti naisia pätevämpinä ihan vain sen vuoksi, että ovat miehiä. Juuri oli Yle-uutisissa juttu näyttelijästä, joka oli korjannut sukupuolensa naisesta mieheksi ja kertoi saaneensa samantien enemmän arvostusta ja fyysistä tilaa sekä hänen sanansa kuuntelijoita ja painoarvoa kun ulkonäkö oli tunnistettavasti miehen. Eikä hän ole ainoa, joka tätä kertoo ja on se ihan tutkimuksinkin todennettu. Vaikka se ei pätisi juuri sinuun, miksi kuvittelet että ilmiö ei heijastuisi työelämään? Itse valmistuin naisvaltaiselta yliopistoalalta ja ne muutamat miehet jotka olivat kanssani maisteriseminaarissa olivat vakitöissä jo ennen valmistumista. Minä ja seminaarista jääneet kaverini olemme taistelleet tietämme pätkätyöviidakossa samalla kun nämä samaiset miehet ovat edenneet johtoasemiin.
Jos väitteesi ei koske jokaista miestä tai edes useimpia miehiä niin älä kirjoita:" Miehet ovat asiaa x/ Yleisesti tiedetty että miehet asiaa y". Tällöin voit kirjoittaa, että:" Jotkut miehet/monet miehet yms". Tämä on näitä asioita, mitä opetetaan jo ensimmäisinä vuosina korkeakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on todella yksinkertainen. Naisten uupumus vähenee heti kun miehet alkavat tekemään osansa kotitöistä ja lastenhoidosta sekä olemaan aktiivisemmin vanhempainvapaalla. Kun lisääntymisikäinen mies on yhtä suuri riski työnantajalle kuin nuori nainen niin naisten ei tarvitse enää todistella pätevyyttään ja pystyvyyttään.
Tuollainen muutos miesten työelämässä lisäisi vain ulkomaalaisen työvoiman kysyntää. Eikä yksityisellä puolella(Missä suurin osa miehistä työskentelee) voi muutenkaan olla mielinmäärin pois vaikka haluaisikin. Yksityisellä puolella hankkiudutaan riskeitä eroon vielä herkemmin kuin julkisella puolella.
Aivan. Miksi luulet naisten uupuvan?Kaikki emme ole julkisella puolella töissä . Miehillä on selkeä kilpailuetu , koska kukaan ei pelkää että mies lisääntyy ja jää hoitamaan lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.
Meinaat että jos jotain kirjoittaa, sen pitää koskea joka ainoaa joka ainoassa tilanteessa? Eiköhän ole jo ihan yleistietoa, että miehiä pidetään ihan automaattisesti naisia pätevämpinä ihan vain sen vuoksi, että ovat miehiä. Juuri oli Yle-uutisissa juttu näyttelijästä, joka oli korjannut sukupuolensa naisesta mieheksi ja kertoi saaneensa samantien enemmän arvostusta ja fyysistä tilaa sekä hänen sanansa kuuntelijoita ja painoarvoa kun ulkonäkö oli tunnistettavasti miehen. Eikä hän ole ainoa, joka tätä kertoo ja on se ihan tutkimuksinkin todennettu. Vaikka se ei pätisi juuri sinuun, miksi kuvittelet että ilmiö ei heijastuisi työelämään? Itse valmistuin naisvaltaiselta yliopistoalalta ja ne muutamat miehet jotka olivat kanssani maisteriseminaarissa olivat vakitöissä jo ennen valmistumista. Minä ja seminaarista jääneet kaverini olemme taistelleet tietämme pätkätyöviidakossa samalla kun nämä samaiset miehet ovat edenneet johtoasemiin.
Jos väitteesi ei koske jokaista miestä tai edes useimpia miehiä niin älä kirjoita:" Miehet ovat asiaa x/ Yleisesti tiedetty että miehet asiaa y". Tällöin voit kirjoittaa, että:" Jotkut miehet/monet miehet yms". Tämä on näitä asioita, mitä opetetaan jo ensimmäisinä vuosina korkeakoulussa.
Aivan kuin ei tässäkin keskusteltaisi naisista yhtenä massa.
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.
Naiset myös maksamaan myös miehille eläkertymä asevelvollisuuden ajalta tai vaihtoehtoisesti asevelvollisuus myös naisille kun miehet ovat jo nykyajan työelämässä muutenkin huonommassa asemassa jatkuvien yr-neuvotteluiden takia T. Koko ikänsä pätkätöissä ollut mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on naisille rankkaa.
Ensin olet synnytysiässä ja hirveä riski työnantajalle. Ei sua kukaan palkkaa. Ja jos palkkaa, niin sitten pitää vetää täysillä ja vähän ylikin, että onnistuisi antamaan itsestään hyvän kuvan.
Ylennykset menee sitten kuitenkin miehille.Sitten kun lopulta saa niitä lapsia, niin alkaa kunnon kyykyttäminen.
Joillakin katoaa työ äitiysloman aikana. Toimenkuva on lakkautettu ja tehtävät siirretty jollekin muulle.
Jos työt kuitenkin jatkuvat, niin lasten sairasteluita tai päiväkodin asettamia aikarajoja ei katsota hyvällä.
Olet paha ja huono työntekijä, joka lisää muiden työkuormaa.Ja sitten kun lapset ovat isoja, olet vaan yksinkertaisesti liian vanha ja tyhmä. Ammattitaidoton tollukka, vaikka näytöt olisivat kuinka kovia hyvänsä.
Eikö tähän olisi se vanha "nainen hoitaa kodin ja lapset, mies tuo leivän" asetelma ihan sopiva ... Mikä vika tässä mallissa oli?
Mitäs jos ukko pettää ja lyö? Tai juo? Tai ihan vaan seuraa kaluaan vehreimmille laitumille? Siinä olet sitten kiinni miehen armeliaisuudessa, koska työkokemusta ei ole. Tai pääset juuri johonkin siivoojaksi tai kaupan kassaksi.
Mä voisin ihan hyvin jäädä kotiin lasten kanssa miehen elätettäväksi ja uskoisin, että olisin onnellisempi niin. Mutta siinä tapauksessa se mies saisi todellakin elättää minut siten, että jos ero tulisi elintasoni ei juuri laskisi. Harvassa ovat ne miehet, joilla on tällaiseen varaa tai haluja.
Meillä ainakin töistä ovat poissa eniten nuoret naiset, eikä sellaista voi ylentää joka ei käy töissä.
Miesesimiehet eivät enää uskalla palkata naisia kun saa pelätä mitä me-toota sieltä tulee ja jos yhtään yrität hillitä poissaolojaan, saat heti naisvihamielisen ja syrjijän maineen.
Vaikeita ovat, nuoret naiset.
Kilpailet 100 muun kanssa siitä yhdestä työpaikasta. Sadasta hakijasta juuri sinun on oltava paras, ja todennäköisesti joku toinen on yhtä hyvä kuin sinä, joten sinun on lisäksi oltava kauniimpi, hauskempi ja sosiaalisempi kuin muut hakijat.
Saat työpaikan ja koko ajan kysellään perheen perustamisesta. Työnantaja antaa ymmärtää ettei sen aika ole nyt ja suku painostaa hankkimaan lapsia pikimmiten. Työtehtävät valuvat täysin kosmisiin ulottuvuuksiin ja DIna olet velvoitettu kirjaamaan 10 tuntia markkinointia jokaiselta viikolta, vaikka firmalla om markkinointiosasto ja omat oikeat työtehtäväsi vievät jo 60 tuntia.
Hankit lapsia ja olet toisen luokan kansalainen. Työpaikalla sinua vihataan kun ylityöt ovat mahdottomuus, matkustelu ongelma ja olet lihonut vanhoista mitoista. Työkaverisi ovat 20 vuotta nuorempia ja TikTokkaavat ja Instaavat joka tunti ”markkinointimielessä” ja ovat 1000 kertaa parempia myymään olematonta osaamistaan. Olet ongelmajätettä. Ja loppuunpalanut.
Vierailija kirjoitti:
Tästähän oli kuuluisa koe pari vuotta sitten, joka alkoi vahingossa. ,,,,
Tuosta samasta aiheesta on toinen saman tyylinen artikkeli.
Siinä ammativalokuvaaja vaihtaa sukupuolta ja huomaa, että naisena suurin osa sen ajasta menee miesasiakkaiden kanssa siihen, että ne selittää sille mitä on esim. valkotasapaino...
Ne vänkää vastaa, kyseenalaistaa sen taitoa, esittää tietävänsä amatöörikuvaajina enemmän, sen ollessa vielä mies kaikki sujui ja se otettiin tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.
No niin joutuvat ne naisopetkin. Tunnen monta pätevää naisopettajaa jotka joutuvat tekemään kaikenlaisia silpputöitä ja muuttamaan töiden perässä ympäri ämpäri vaikka kyseessä olisikin joku lyhyt sijaisuus. Se on ihan vain opettajan arkea sukupuoleen katsomatta kunnes sitten joskus se vakivirka siunaantuu. Miehiä vain sattuu hakeutumaan naisia huomattavasti vähemmän opettajankoulutukseen joten määrällisesti heitä on vähemmän taistelemassa paikoista.
Valmistuin joskus miespuolisen tuttavani kanssa yhtä aikaa lähihoitajiksi. Teimme keikkatöitä eräässä yksityisessä hoitokodissa ja tälle miestuttavalleni tehtiin parempi työsoppari kuin minulle (parempi palkka). Hain itse lopulta kunnalle sairaalaan töihin, mutta sain vain keikkaa ja pätkää pätkän perään. Tämä tuttavani keksi myös hakea sairaalaan ja hän pääsi heti lääkintävahtimestariksi päivätyöhön. Minulle sanottiin rekryssä, että lähihoitajia ei tarvita. Kummasti se mies pääsi yllättäen hyvään vakituiseen pestiin sinne.
Vierailija kirjoitti:
Naisten vika. Lopettakaa se toisten nokkiminen, arvostelu ja panettelu. Lopettakaa kuvitelmat, että juuri minä teen kaiken oikein ja tuo toinen nainen ei tee mitään oikein. Kaikessa tapahtuu sama kuvio. Kun opiskelet, löydät puoluson, saat lapsia, teet töitä. AINA on naiset vääntämässä omua mittareitaan, ymmärtämättä, että mikä on hyvä toiselle tai hyvä tapa toiselle tehdä jotain, niin se ei ole yleisesti ottaen ainoa oikea tapa.
Ja tämä p*skanjauhanta on saanut monta yläpeukkua? Ettäkö tällainen viesti ei muka ole sitä toisten naisten panettelua? Juuri tällaisten "oma vika, nokkavat akat"-asenteen takia nuoret naiset uupuvat. Naiset on kasvatettu vahtimaan ja moittimaan toisiaan, toiset tekevät sitä sitten juuri tuollaisilla ulostuloilla jossa pidetään yllä myyttiä että "nainen on naiselle susi". Ei todellakaan ole. Minä työskentelen miesvaltaisella alalla ja yhtä lailla miehet osaavat alistaa toisiaan ja käyttäytyä lapsellisesti.
Naisille on aivan eri standardit työelämässä kuin miehillä. Pitää yrittää suorittaa tuplasti enemmän tullakseen otetuksi edes joten kuten vakavasti, pitää olla huolitellun näköinen samalla kun miehet röhnöttävät tahraisessa hupparissa ja repsahtaneissa farkuissa, täytyy samaan aikaan hoitaa kipeää lasta ja tehdä silti yhtä paljon töitä, täytyy ylipäätään hankkia niitä lapsia tai muuten on vinksahtanut tai viallinen, mutta työelämään se ei saa vaikuttaa. Palkkaa täytyy mennä itse anomaan lisää jotta tienaa saman verran kuin mieskollega, mutta silloin leimaantuu ahneeksi ämmäksi/tyhmäksi pikkulikaksi joka luulee liikoja itsestään. Sama toistuu silloin kun yrittää avata suutaan missä vain yhteydessä kertoakseen mielipiteensä, vain todetakseen miten asia otetaan vakavasti vasta kun mieskollega sanoo saman asian. Hyvä koulutodistus tarkoittaa tietenkin että on hajuton ja mauton kympin tyttö joka ei tajua käytännön asioista mitään, miehellä taas se on selvä huippuneron merkki. Ja niin päin pois. Tämä on ihan arkipäivää nuorelle naiselle asiantuntijatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.
No niin joutuvat ne naisopetkin. Tunnen monta pätevää naisopettajaa jotka joutuvat tekemään kaikenlaisia silpputöitä ja muuttamaan töiden perässä ympäri ämpäri vaikka kyseessä olisikin joku lyhyt sijaisuus. Se on ihan vain opettajan arkea sukupuoleen katsomatta kunnes sitten joskus se vakivirka siunaantuu. Miehiä vain sattuu hakeutumaan naisia huomattavasti vähemmän opettajankoulutukseen joten määrällisesti heitä on vähemmän taistelemassa paikoista.
Niin, en väittänytkään, että naispuoliset opettajat eivät olisi samanlaisessa ahdingossa. Sanoin vaan, että miesopettajat eivät saa mitään "munapisteitä" sukupuolensa takia ( paitsi ehkä poikien liikuntaopettajat) vaan se on samanlaista arkea molemmille sukupuolille.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on todella yksinkertainen. Naisten uupumus vähenee heti kun miehet alkavat tekemään osansa kotitöistä ja lastenhoidosta sekä olemaan aktiivisemmin vanhempainvapaalla. Kun lisääntymisikäinen mies on yhtä suuri riski työnantajalle kuin nuori nainen niin naisten ei tarvitse enää todistella pätevyyttään ja pystyvyyttään.
Just. Mä uuvuin ekan kerran jo lukiossa. En jaksa tehdä juuri kotitöitä eikä todellakaan kiinnosta parisuhde tai lapset. Nykyään on kova kilpailu, kovat paineet ja kovat arvot vallassa. Naiset syyttävät helpommin itseään ja vaativat itseltä täydellisyyttä, miehet taas ulkopuolella olevia asioita ja putoavat herkemmin kelkasta pois, esim. syrjäytyminen ja itsemurha. Kyllä vika on paljon laajemmin yhteiskunnan asenteissa ja arvoissa kuin yksittäisissä mieslapsissa, joita kenenkään ei ole pakko katsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö sitten keksiä jotain muuta kuin se työelämä? Naisilla kun on vaihtoehtoja.
No niinhån miehilläkin on. Nainen on raskaana, synnyttää ja monesti imettåä, kaiken muun voi tehdä mieskin. Sitten nainen voi käydä rauhassa töissä kun mies hoitaa sen minkä mies osaa eli hoitaa lapset ja kodin.
Eikä se ole työelämä joka naisen uuvuttaa vaan se ettå perheessä kaikki jää naisen vastuulle kun loismies vapaamatkustaa.
Ja naisena voi sanoa että mikään ei ole ollut turhauttavampaa kuin olla pari vuotta lasten kanssa kotona. Se ei ole ihmisen hommaa.
Kun kaikki burn outin kokeneet naiset eivät ole perheellisiä tai edes parisuhteessa. Mä oon sellainen. Sinkku, lapseton ja masentunut suorittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on todella yksinkertainen. Naisten uupumus vähenee heti kun miehet alkavat tekemään osansa kotitöistä ja lastenhoidosta sekä olemaan aktiivisemmin vanhempainvapaalla. Kun lisääntymisikäinen mies on yhtä suuri riski työnantajalle kuin nuori nainen niin naisten ei tarvitse enää todistella pätevyyttään ja pystyvyyttään.
Just. Mä uuvuin ekan kerran jo lukiossa. En jaksa tehdä juuri kotitöitä eikä todellakaan kiinnosta parisuhde tai lapset. Nykyään on kova kilpailu, kovat paineet ja kovat arvot vallassa. Naiset syyttävät helpommin itseään ja vaativat itseltä täydellisyyttä, miehet taas ulkopuolella olevia asioita ja putoavat herkemmin kelkasta pois, esim. syrjäytyminen ja itsemurha. Kyllä vika on paljon laajemmin yhteiskunnan asenteissa ja arvoissa kuin yksittäisissä mieslapsissa, joita kenenkään ei ole pakko katsella.
Ketäs (jotkut) naiset ovat tässäkin ketjussa syyttäneet omasta epäonnistumisestaan? Eiii itseään ainakaan, mutta sitäkin enemmän miehiä ja yhteiskuntaa. Kuten sinäkin. 😃
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.
Osaatko selittää, miksi naiset sitten ovat enemmistönä yliopistoissa ja nuoret miehet syrjäytyvät naisia helpommin? Olen siis ite muun muassa uupumuksesta ja masennuksesta kärsivä nainen, mutta tiedostan, ettei tän päivän miehilläkään helppoa ole. Heitä on ehkä enemmän huipulla mutta heitä on myös enemmän todella pohjalla, kuten asunnottomina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lähtökohtaisesti pätevä ja uskottava ihan mihin vain pelkän sukupuolensa vuoksi. Kun vain kävelee paikalle munineen niin saa automaattisesti tilaa ja arvostusta, palkkaa ja ylennyksiä. Naisena saa tehdä triplatyön tullakseen edes huomatuksi ja silti ei saa kuin pätkää pätkän perään ja se munakas työkaveri vetää samalla naisen näytöt omiin nimiinsä. Tarvitaan asennemuutosta ja naisen työn ja taidon arvostamista sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia kympin tyttö-selityksiä oikeuttamaan se, että naisia on nyt vain hauska arvostella ihan kaikesta mitä he tekevät ja jättävät tekemättä.
Ja sitten tietenkin työ+perhe-elämä on oma lukunsa. En osaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on, itse saan juuri ja juuri yhdistettyä työt ja opinnot ja lapset ovat varmasti moninkertainen vaiva esseisiin ja tentteihin verrattuna. Ja kaikki kaatuu yleensä naisen niskaan. Äitejä vihaavat, kyttäävät ja mollaavat kaikki omasta miehestä työnantajiin ja viranomaisiin. Työelämä ja taloudellisen turvan rakentaminen vaatisi jonkinlaista uudistusta, joka keventäisi naisen taakkaa. Itse en usko esim perhevapaauudistusten riittävän. Lisäksi tarvittaisiin esim automaattinen eläkerahasto synnyttäneille naisille, jonne lasten isä maksaa osuuden ja mahdolliseti yhteiskunta osuuden äitiysloman ja kotihoidon ajan. Myös osa-aika töiden normalisointi olisi paikallaan.
Äitiyttä ja lapsiperhe-elämää pitäisi kunnioittaa ja arvostaa sen sijaan, että ajetaan yhä ahtaammalle ja on jokaisen sylkykuppina.Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.
Meinaat että jos jotain kirjoittaa, sen pitää koskea joka ainoaa joka ainoassa tilanteessa? Eiköhän ole jo ihan yleistietoa, että miehiä pidetään ihan automaattisesti naisia pätevämpinä ihan vain sen vuoksi, että ovat miehiä. Juuri oli Yle-uutisissa juttu näyttelijästä, joka oli korjannut sukupuolensa naisesta mieheksi ja kertoi saaneensa samantien enemmän arvostusta ja fyysistä tilaa sekä hänen sanansa kuuntelijoita ja painoarvoa kun ulkonäkö oli tunnistettavasti miehen. Eikä hän ole ainoa, joka tätä kertoo ja on se ihan tutkimuksinkin todennettu. Vaikka se ei pätisi juuri sinuun, miksi kuvittelet että ilmiö ei heijastuisi työelämään? Itse valmistuin naisvaltaiselta yliopistoalalta ja ne muutamat miehet jotka olivat kanssani maisteriseminaarissa olivat vakitöissä jo ennen valmistumista. Minä ja seminaarista jääneet kaverini olemme taistelleet tietämme pätkätyöviidakossa samalla kun nämä samaiset miehet ovat edenneet johtoasemiin.
Jos väitteesi ei koske jokaista miestä tai edes useimpia miehiä niin älä kirjoita:" Miehet ovat asiaa x/ Yleisesti tiedetty että miehet asiaa y". Tällöin voit kirjoittaa, että:" Jotkut miehet/monet miehet yms". Tämä on näitä asioita, mitä opetetaan jo ensimmäisinä vuosina korkeakoulussa.
Plaaplaaplaa. Oletko koskaan kuullut retoriikasta? En kirjoita Vauva-palstalle tieteellisiä esseitä. Vaaditko seuraavaksi lähdeviitteitä?
Turha yrittää päteä korkeakouluihin vetoamalla, kun retoriikkaa opetetaan jo lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on todella yksinkertainen. Naisten uupumus vähenee heti kun miehet alkavat tekemään osansa kotitöistä ja lastenhoidosta sekä olemaan aktiivisemmin vanhempainvapaalla. Kun lisääntymisikäinen mies on yhtä suuri riski työnantajalle kuin nuori nainen niin naisten ei tarvitse enää todistella pätevyyttään ja pystyvyyttään.
Just. Mä uuvuin ekan kerran jo lukiossa. En jaksa tehdä juuri kotitöitä eikä todellakaan kiinnosta parisuhde tai lapset. Nykyään on kova kilpailu, kovat paineet ja kovat arvot vallassa. Naiset syyttävät helpommin itseään ja vaativat itseltä täydellisyyttä, miehet taas ulkopuolella olevia asioita ja putoavat herkemmin kelkasta pois, esim. syrjäytyminen ja itsemurha. Kyllä vika on paljon laajemmin yhteiskunnan asenteissa ja arvoissa kuin yksittäisissä mieslapsissa, joita kenenkään ei ole pakko katsella.
Ketäs (jotkut) naiset ovat tässäkin ketjussa syyttäneet omasta epäonnistumisestaan? Eiii itseään ainakaan, mutta sitäkin enemmän miehiä ja yhteiskuntaa. Kuten sinäkin. 😃
Väitätkö, että tämä huolestuttava mielenterveysongelmien jatkuva kasvaminen on kaikkien yksiköiden oma vika eikä yhteiskunnalla olla asian tai asenteiden kanssa mitään tekemistä? Eikö se tosiaan kerro mistään kuin vain yksilöiden omasta? Enkä mä sanonut, että mun uupuminen ja ongelmat ovat pelkästään yhteiskunnan vika, vaan puhuin laajemmin mielenterveysongelmista, syrjäytymisestä ja mistä se johtuu. Kyllå se musta kertoo jotain, jos masennus on jo kansantauti ja yksi yleisimpiä syitä jäädä eläkkeelle nuorena.
Ihan oikeasti, uskotko tuohon kakkaan, että miehet saa töitä ja parempaa palkkaa vain " kaatamalla munansa paikalle"? Itse en ainakaan ole tällaista huomannut, opettajana joutunut jokaisesta sijaisuudestakin tappelemaan.