Te, jonka lapsuudenkoti oli ylempää keskiluokkaa

Nämä keskustelut ovat kyllä aina niin mustavalkoisia ja taattua AV:ta. Ne, joilla on koulutusta, ovat omasta mielestään hienoja ylempään keskiluokkaan kuuluvia, vaikka olisivat köyhiä kuin kirkonrotta. Sitten ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta, mutta paljon varallisuutta tai suuret tulot, painottavat juuri tätä taloudellista puolta.

Totuus on, että yhteiskuntaluokan määräytyminen on paljon monimutkaisempaa kuin pelkkä koulutus tai varallisuus, vaikka nämä kaksi asiaa määrittävät sitä paljon. Osalla ihmisistä on jo pelkästään taustansa vuoksi enemmän sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. On sukuja, joissa on vanhaa rahaa, varsinaisia sivistyssukuja ja sitten tietysti uusrikkaat. Näiden ihmisten taloudellinen asema on paljon vakaampi ja elämä turvatumpi ja heillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet elämässään kuin ylemmällä keskiluokalla, koska elintavan ylläpitäminen vaatii työssäkäyntiä. Ylemmällä keskiluokalla on harvoin suurta määrää perittyä varallisuutta tai sijoitusvarallisuutta toisin kuin yläluokalla.

Akateemisesta maailmasta on pudonnut ihmisiä ns. prekariaattiin. Eli korkeasta koulutuksestaan huolimatta heidän taloudellinen asemansa on epävarma ja vaikutusmahdollisuudet niukat. Vastaavasti jopa Suomessa on täysin joutilaita vähän kouluttamattomia ihmsiä, jotka nostavat miljoonatuloja jostain perheyrityksestä. Kukaan ei voi oikeasti väittää, että he olisivat alempana kuin ylempi keskiluokka. Ihmisellä on tietysti aina tarve kokea itsensä jollain tavalla tärkeäksi.

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut ovat kyllä aina niin mustavalkoisia ja taattua AV:ta. Ne, joilla on koulutusta, ovat omasta mielestään hienoja ylempään keskiluokkaan kuuluvia, vaikka olisivat köyhiä kuin kirkonrotta. Sitten ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta, mutta paljon varallisuutta tai suuret tulot, painottavat juuri tätä taloudellista puolta.

Totuus on, että yhteiskuntaluokan määräytyminen on paljon monimutkaisempaa kuin pelkkä koulutus tai varallisuus, vaikka nämä kaksi asiaa määrittävät sitä paljon. Osalla ihmisistä on jo pelkästään taustansa vuoksi enemmän sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. On sukuja, joissa on vanhaa rahaa, varsinaisia sivistyssukuja ja sitten tietysti uusrikkaat. Näiden ihmisten taloudellinen asema on paljon vakaampi ja elämä turvatumpi ja heillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet elämässään kuin ylemmällä keskiluokalla, koska elintavan ylläpitäminen vaatii työssäkäyntiä. Ylemmällä keskiluokalla on harvoin suurta määrää perittyä varallisuutta tai sijoitusvarallisuutta toisin kuin yläluokalla.

Akateemisesta maailmasta on pudonnut ihmisiä ns. prekariaattiin. Eli korkeasta koulutuksestaan huolimatta heidän taloudellinen asemansa on epävarma ja vaikutusmahdollisuudet niukat. Vastaavasti jopa Suomessa on täysin joutilaita vähän kouluttamattomia ihmsiä, jotka nostavat miljoonatuloja jostain perheyrityksestä. Kukaan ei voi oikeasti väittää, että he olisivat alempana kuin ylempi keskiluokka. Ihmisellä on tietysti aina tarve kokea itsensä jollain tavalla tärkeäksi.

Edelleen: kyse ei ole mistään "korkeudesta" vaan elämänpiiristä. Tiedän varakkaita ei-kouluttaneita ja ei-varakkaita kouluttautuneita eivätkä he useinkaan liiku samoissa piireissä kuin kouluttautuneet ja varakkaat.

Terveisiä täältä Westendistä. Täällä asuu yllättävän paljon Helsingin keskustassa lapsena asuneita ja samojen yksityisten koulujen kasvatteja.  Vanhemmatkin ovat keskenään ennestään tuttuja.  Onhan täällä mijonäärejä ja suuryritysten johtohenkilöitä, kuten myös ahkeria sinnikkäitä ammatissaan menestyneitä. Enimmäkseen kuitenkin yllätys, yllätys, dipl.ins  + erik.sairaanhoitaja, tai lääkäri +lääkäri ja lentäjä+ lentoemäntä pareja. Suurperijöitäkin joukossa. Tällä sivustolla tuo sivisys on ehkä liian vanhanaikaisesti määritelty. Ihminen joka työnsä puolesta liikkuu varakkaammissa piireissä , oppii nopeasti tietyn tyylin ja jo lapsena maaimalla kulkenut onkin aika suvaitsevainen, ettei erilainen musiikkimaku ole mikääm ongelma.  Laman aikaan oli paljon surullisia kohtaloita, eikä siinä suvun vanha raha paljon painanut jos yksi perheestä sairastui ja perhe joutui jorpakkoon. Siitä lamasta pitäisi tehdä puolueeton   tutkimus, pankit kiusasivat ja paljon tehtiin petoksia.

Käytiin noin kerran vuodessa ulkomailla 1-2 viikon lomalla ja 2-3 kertaa vuodessa lyhyemmällä reissulla. Syömässä käytiin harvoin, mutta sillon vähän muualla kuin mäkkärissä Syötiin muutenkin terveellistä ja laadukasta ruokaa. Vaatteita sai kun pyysi ja tarvitsi, mutta ei yleensä mitään merkkivaatteita. Rahaa sai sitten isompana jos osasi perustella tarpeen.

Kaikkea mitä pyysi ei kuitenkaan saanut. Lapsena leluja sai lähinnä jouluna ja syntymäpäivänä. Teininä ei tullut omaa tietokonetta tai uutta puhelinta ennenkuin entinen hajosi, vaikka vanhemmilla varaa olisi ollutkin. En nyt tiedä miten vanhempien tulot näkyivät... Eivät ehkä niin näkyneet, mutta ainakaan vanhempieni ei tarvinnut murehtia siitä, että heillä ei olisi rahaa lastensa tarpeisiin. Hyvä heille.

Vierailija kirjoitti:

Käytiin noin kerran vuodessa ulkomailla 1-2 viikon lomalla ja 2-3 kertaa vuodessa lyhyemmällä reissulla. Syömässä käytiin harvoin, mutta sillon vähän muualla kuin mäkkärissä Syötiin muutenkin terveellistä ja laadukasta ruokaa. Vaatteita sai kun pyysi ja tarvitsi, mutta ei yleensä mitään merkkivaatteita. Rahaa sai sitten isompana jos osasi perustella tarpeen.

Kaikkea mitä pyysi ei kuitenkaan saanut. Lapsena leluja sai lähinnä jouluna ja syntymäpäivänä. Teininä ei tullut omaa tietokonetta tai uutta puhelinta ennenkuin entinen hajosi, vaikka vanhemmilla varaa olisi ollutkin. En nyt tiedä miten vanhempien tulot näkyivät... Eivät ehkä niin näkyneet, mutta ainakaan vanhempieni ei tarvinnut murehtia siitä, että heillä ei olisi rahaa lastensa tarpeisiin. Hyvä heille.

Niin joo. Auton sain myös lähtiessäni. Ja lapsena meidät opetettiin käyttäytymään hyvin. Odotukset myös meidän lasten tulevaisuuden ja koulutuksen suhteen olivat(stressaavan) korkealla. Lasten kanssa myös leikittiin ja luettiin ja opetettiin sen kautta asioita ehkä enemmän kuin keskivertoperheessä. Ihan onnellinen lapsuus ja nuoruus.

Väärä ketju minulle tosiaan. Poistun. Jatkakaa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Terveisiä täältä Westendistä. Täällä asuu yllättävän paljon Helsingin keskustassa lapsena asuneita ja samojen yksityisten koulujen kasvatteja.  Vanhemmatkin ovat keskenään ennestään tuttuja.  Onhan täällä mijonäärejä ja suuryritysten johtohenkilöitä, kuten myös ahkeria sinnikkäitä ammatissaan menestyneitä. Enimmäkseen kuitenkin yllätys, yllätys, dipl.ins  + erik.sairaanhoitaja, tai lääkäri +lääkäri ja lentäjä+ lentoemäntä pareja. Suurperijöitäkin joukossa. Tällä sivustolla tuo sivisys on ehkä liian vanhanaikaisesti määritelty. Ihminen joka työnsä puolesta liikkuu varakkaammissa piireissä , oppii nopeasti tietyn tyylin ja jo lapsena maaimalla kulkenut onkin aika suvaitsevainen, ettei erilainen musiikkimaku ole mikääm ongelma.  Laman aikaan oli paljon surullisia kohtaloita, eikä siinä suvun vanha raha paljon painanut jos yksi perheestä sairastui ja perhe joutui jorpakkoon. Siitä lamasta pitäisi tehdä puolueeton   tutkimus, pankit kiusasivat ja paljon tehtiin petoksia.

Tuon tyylin oppii nopeaa huomaamaankin. On joitaij juttuja, joista on vaikea erehtyä. Naisilla aidot, hillityt korut ja vähänkin vanhemmalla ei-tyylilyylillä miehellä reunoskengät kertovat, että on nähty muutakin kuin lähin Shell (tuon ikäisillä miehillä kengät yleensä aivan järkyttäviä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan määritelmään kuuluu kyllä mielestäni ennen kaikkea tietty sivistys ja koulutustausta sekä laatu määrän kustanuksella esim design. Mieluiten koulutustaso periytyvästi. Raha ei yksistään ratkaise, sukutausta enemmän.

Edelleen varsin vaikea määritellä, ja rajat ovat jo paljon liudentuneet.

Eikö siis olla yläluokaa kun ollaan perustettu itse menestyvät yritykset? Sukutausta pienituloista ja kouluttamatonta eikä meilläkään yliopistotutkintoja ole. Mutta asutaan varakkaiden alueella ja tienataan hyvin. Tehdään useita etelänreissuja vuodessa, löytyy useita autoja, pari hienompaa venettä, mökki, sijoituskämppiä jne.

Yläluokka voi ollakin (siellä perinteisesti koulutuksella vähemmän merkitystä), mutta ylempää keskiluokkaa tuskin olette. Ylemmässä keskiluokassa määrittävää on enemmän professioammatti (professori, lääkäri, johtavassa asemassa oleva DI) kuin pelkät tulot. Toki niitä tulojakin pitää olla, muttei samaan malliin kuin yläluokalla. Sanoisin, että ylemmän keskiluokan palkkahaitari loppuu johonkin 200 ke/vuodessa ansiotasolle.

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan määritelmään kuuluu kyllä mielestäni ennen kaikkea tietty sivistys ja koulutustausta sekä laatu määrän kustanuksella esim design. Mieluiten koulutustaso periytyvästi. Raha ei yksistään ratkaise, sukutausta enemmän.

Edelleen varsin vaikea määritellä, ja rajat ovat jo paljon liudentuneet.

On taloudellista pääomaa ja on kulttuurista pääomaa. Myös ylempi keskiluokka jakautuu kulttuurisen pääoman osalta, sillä ylempi keskiluokka määritellään kyllä tulojen ja omaisuuden perusteella. Köyhä sivistynyt voi siten kuulua keskiluokkaan tai intelligentsiasn mutta ei ylempään keskiluokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan määritelmään kuuluu kyllä mielestäni ennen kaikkea tietty sivistys ja koulutustausta sekä laatu määrän kustanuksella esim design. Mieluiten koulutustaso periytyvästi. Raha ei yksistään ratkaise, sukutausta enemmän.

Edelleen varsin vaikea määritellä, ja rajat ovat jo paljon liudentuneet.

Eikö siis olla yläluokaa kun ollaan perustettu itse menestyvät yritykset? Sukutausta pienituloista ja kouluttamatonta eikä meilläkään yliopistotutkintoja ole. Mutta asutaan varakkaiden alueella ja tienataan hyvin. Tehdään useita etelänreissuja vuodessa, löytyy useita autoja, pari hienompaa venettä, mökki, sijoituskämppiä jne.

Yläluokka voi ollakin (siellä perinteisesti koulutuksella vähemmän merkitystä), mutta ylempää keskiluokkaa tuskin olette. Ylemmässä keskiluokassa määrittävää on enemmän professioammatti (professori, lääkäri, johtavassa asemassa oleva DI) kuin pelkät tulot. Toki niitä tulojakin pitää olla, muttei samaan malliin kuin yläluokalla. Sanoisin, että ylemmän keskiluokan palkkahaitari loppuu johonkin 200 ke/vuodessa ansiotasolle.

Ei minusta vastaa sosiologiassa yleisesti käytössä olevia kriteerejä tuollainen. Luokissa määräävin mittari on tulot ja varallisuus, joiden sisällä sitten kulttuurista variastiota. Pienempituloisia koulutettuja, eli niitä koulutettuja jotka eivät ollä tulojensa puolesta ylempään keskiluokkaan, varten on oma kategoriansa.

Ja varsinainen yläluokkahan onkin sitten kulttuurisesti erilaista kuin keskiluokka, ylempi keskiluokka mukaanlukien. Siellä on myös sivistymätöntä tietämätyömyyttä, koska sinnehän päästäkseen ei välttämättä mitään omia ansioita tarvitse (perijät). Suomessa yläluokka on niin pieni, että brittihovin ja liepeidensä kaltaista wt-saipouaoopperaa siltä suunnalta ei meillä oikein esiinny.

Vierailija kirjoitti:

Terveisiä täältä Westendistä. Täällä asuu yllättävän paljon Helsingin keskustassa lapsena asuneita ja samojen yksityisten koulujen kasvatteja.  Vanhemmatkin ovat keskenään ennestään tuttuja.  Onhan täällä mijonäärejä ja suuryritysten johtohenkilöitä, kuten myös ahkeria sinnikkäitä ammatissaan menestyneitä. Enimmäkseen kuitenkin yllätys, yllätys, dipl.ins  + erik.sairaanhoitaja, tai lääkäri +lääkäri ja lentäjä+ lentoemäntä pareja. Suurperijöitäkin joukossa. Tällä sivustolla tuo sivisys on ehkä liian vanhanaikaisesti määritelty. Ihminen joka työnsä puolesta liikkuu varakkaammissa piireissä , oppii nopeasti tietyn tyylin ja jo lapsena maaimalla kulkenut onkin aika suvaitsevainen, ettei erilainen musiikkimaku ole mikääm ongelma.  Laman aikaan oli paljon surullisia kohtaloita, eikä siinä suvun vanha raha paljon painanut jos yksi perheestä sairastui ja perhe joutui jorpakkoon. Siitä lamasta pitäisi tehdä puolueeton   tutkimus, pankit kiusasivat ja paljon tehtiin petoksia.

Minusta tämä on hyvä kuvaus keskiluokan sisäisestä tarpeesta rakentaa näennäisiä eroja tiukoilla tyylisäännöillä. Erottua esim "hillityllä" tyylillä osoittaskseen omaa paremmuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan määritelmään kuuluu kyllä mielestäni ennen kaikkea tietty sivistys ja koulutustausta sekä laatu määrän kustanuksella esim design. Mieluiten koulutustaso periytyvästi. Raha ei yksistään ratkaise, sukutausta enemmän.

Edelleen varsin vaikea määritellä, ja rajat ovat jo paljon liudentuneet.

Eikö siis olla yläluokaa kun ollaan perustettu itse menestyvät yritykset? Sukutausta pienituloista ja kouluttamatonta eikä meilläkään yliopistotutkintoja ole. Mutta asutaan varakkaiden alueella ja tienataan hyvin. Tehdään useita etelänreissuja vuodessa, löytyy useita autoja, pari hienompaa venettä, mökki, sijoituskämppiä jne.

Yläluokka voi ollakin (siellä perinteisesti koulutuksella vähemmän merkitystä), mutta ylempää keskiluokkaa tuskin olette. Ylemmässä keskiluokassa määrittävää on enemmän professioammatti (professori, lääkäri, johtavassa asemassa oleva DI) kuin pelkät tulot. Toki niitä tulojakin pitää olla, muttei samaan malliin kuin yläluokalla. Sanoisin, että ylemmän keskiluokan palkkahaitari loppuu johonkin 200 ke/vuodessa ansiotasolle.

Ei minusta vastaa sosiologiassa yleisesti käytössä olevia kriteerejä tuollainen. Luokissa määräävin mittari on tulot ja varallisuus, joiden sisällä sitten kulttuurista variastiota. Pienempituloisia koulutettuja, eli niitä koulutettuja jotka eivät ollä tulojensa puolesta ylempään keskiluokkaan, varten on oma kategoriansa.

Ja varsinainen yläluokkahan onkin sitten kulttuurisesti erilaista kuin keskiluokka, ylempi keskiluokka mukaanlukien. Siellä on myös sivistymätöntä tietämätyömyyttä, koska sinnehän päästäkseen ei välttämättä mitään omia ansioita tarvitse (perijät). Suomessa yläluokka on niin pieni, että brittihovin ja liepeidensä kaltaista wt-saipouaoopperaa siltä suunnalta ei meillä oikein esiinny.

Oletko tosissasi sitä mieltä, että 7000 e/kk autokauppias ja 7000 e/kk professori ovat molemmat ylempää keskiluokkaa? Mitä yhteistä heillä on tulojen lisäksi?

Vierailija kirjoitti:

Frank Eläkeläinen Rahaton Köyhä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylemmän keskiluokan määritelmään kuuluu kyllä mielestäni ennen kaikkea tietty sivistys ja koulutustausta sekä laatu määrän kustanuksella esim design. Mieluiten koulutustaso periytyvästi. Raha ei yksistään ratkaise, sukutausta enemmän.

Edelleen varsin vaikea määritellä, ja rajat ovat jo paljon liudentuneet.

Eli työväenluokan perheeseen myös kuolee työväenluokkaan kuuluvana vaikka hommaa millaisen koulutuksen?

Tässä ketjussa muistellaan menneitä, ja kyllä omassa lapsuudessani 70-luvulla työväenluokkaisen oli vaikea nousta ylempään keskiluokkaan. Omien vanhempieni nuoruudessa esim. ylioppilaaksi kouluttautuminen ei ollut yhtä itsestäänselvää kuin nykyään.

Olen tästä asiasta usein ennenkin kirjoittanut, ja moni muu minun lisäkseni, joten en välttämättä jaksa tällä kertaa kovin perusteellisesti kirjoitella aiheesta varsinkin kun keittiö pitäisi taas siivota ja kolme säilytyskomerohyllyä kasata, mutta ihan tämän verran on kuitenkin nyt pakko oikaista:

Ne työväenluokka ja tämä ns. "keskiluokka" ovat yksi ja sama asia; sanat ovat toistensa synonyymejä.

On kolme yhteiskuntaluokkaa:

Yläluokka, joka on Suomessa hyvin pieni ja johon kuuluvat ovat niin rikkaita joko sukutaustansa tai jonkin onnenkantamoisen takia (lottovoitto, menestyminen iskelmälaulajana, menestyminen purjehtijana joka sittemmin on ostanut urheilujoukkueita ja jäähalleja ym. sellaiset kaiffarit), ettei heidän - ainakaan enää - tarvitse tehdä töitä elantonsa hankkimiseksi, ja joiden työnteko on vapaaehtoista sekä siten enemmänkin harrastuksenomaista, pelkän elämänsisällön ja ajanvietteen vuoksi tapahtuvaa;

Keskiluokka, joka tekee työtä elannon hankkimiseksi sekä taloudellisen pakon vuoksi, mukaanlukien muodollisesti itsenäiset yrittäjät, kaikenlaiset freelancerit ja mitä kaikkia erikoisia kaiffareita niitä nykyään onkaan;

sekä

Alaluokka, jota voidaan myös sosiaaliluokaksi kutsua, ja johon kuuluvat eivät myöskään tee työtä, vaan saavat yhteiskunnan tulonsiirtoja ja / tai hoivapalveluja; mm. (pitkäaikais)työttömät joiden työllistyminen loppuelämänään on sangen epätodennäköistä, vaivaiseläkeläiset, vangit, seksityöntekijät, koulupudokkaat nuoret, densot yms.

Tämä ns. keskiluokka on nimenomaan sitä työväenluokkaa: enintäänkin se on oman työväenluokkaisuutensa unohtanutta porukkaa, mutta yhtä kaikki ihan sitä samaa tuubaa se kuitenkin on.

Miksi teillä yleensäkin on tuollainen tarve kehittää ja käyttää tuollaista erikoista eufemismia työnteollenne kuin "keskiluokka"? Eikö työ nappaa, eikö työnteko ole "cool"? Eikö se ole riittävän hienoa ja jalosukuista teidän arvollenne? Ja noista loputtomista brittifantasiasarjoistako te olette itsellenne tuollaisen luokkayhteiskunnan kaipuun itsellenne kehittäneet - tietenkin niin, että te itse olette parempaa väkeä vaikka käytte töissä eikä teillä ole varaa elintasonne laskematta lomailla joutilaina montaa vuotta kuten brittisarjoissa ehkä eletään?

Minä itse kuulun alaluokkaan ja olen köyhä.

Tietenkin haluaisin rahnaa rutosti lisää niin että voisin lähteä Saksaan elämään joutilaasti ja nauttimaan alkoholista, sikareista ja liha-aterioista sekä ajalemaan Mersulla hitaasti pitkin suurkaupunkien katuja, mutta en minä silloinkaan itseäni "ylemmäksi keskiluokkaiseksi" mieltäisi, vaan edelleen köyhäksi.

Ei sellainen ihminen, jonka täytyy käydä taloudellisen pakon takia töissä joko työnantajallaan tai omassa firmassaan, voi olla "parempaa väkeä". Se on yhtä kaikki työväenluokkaa tai keskisellaista.

Parempi väki ei yhtäältä tee työtä eikä toisaalta saa (eikä etenkään huoli eikä halua) myöskään yhteiskunnan tulonsiirtoja.

Pudotkaa yllä kirjoittavat "ylemmät keskiluokkaiset" jo takaisin tänne maan pinnalle.

Terveiset teille sinne eight miles high.

Terveisiä sinne tiedevastaisten porukkaan, yhteiskuntaluokathan, myös ylempi keskiluokka, on vakiintunut termi sosiologian tutkimuksessa. Se, että sinä et näe kuin mustaa ja valkoista ei tarkoita, etteikö olisi muita värejä.

Minua taas vaivaa luonnontieteilijänä se, miten sosiologinen näkökulma asioihin on muuttunut jonkinlaiseksi normiksi. Se ylettyy jo kielenkäyttöön ja siihen, mitkä näkökannat, faktat ja niistä vedetyt pohdinnat ovat edes sopivia joidenkin tahojen mielestä. Näkökanta on suppeahko. Olen itse vihreä liberaali ja kuuntelen mielelläni Yleä, mutta voin sanoa että tietyissä radio-ohjelmissa tuo on hyvin selvästi nähtävillä, vaikka ohjelma on muuten tasokas. Välillä tulee mieleen 70-luvun poliittisesti korrekti kielenkäyttö. Kaikki on sosiaalista konstruktiota tai representaatiota. Sukupuolten moninaisuus. Keskustelu pyörii kehää, koska neljästä keskustelijasta yhdelläkään ei ole kuplansa ulkopuolista näkökulmaa. Blaa. Jne. jne.

Tämä meni nyt hieman asian vierestä koska en ole tuo lainaamasi kirjoittaja enkä puolustele tässä mitenkään hänen näkemyksiään. Mutta kyllähän luokkamääritelmien ajantasaisuudesta voi keskustella huolimatta siitä, käytetäänkö tuota termiä jonkin alan tutkimuksessa. Liekö se sitten tiedevastaista... Suomessahan luokat ovat hyvin sekoittuneita halusi sitten mustavalkoisesti pitää kiinni käsityksistään tai ei...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveisiä täältä Westendistä. Täällä asuu yllättävän paljon Helsingin keskustassa lapsena asuneita ja samojen yksityisten koulujen kasvatteja.  Vanhemmatkin ovat keskenään ennestään tuttuja.  Onhan täällä mijonäärejä ja suuryritysten johtohenkilöitä, kuten myös ahkeria sinnikkäitä ammatissaan menestyneitä. Enimmäkseen kuitenkin yllätys, yllätys, dipl.ins  + erik.sairaanhoitaja, tai lääkäri +lääkäri ja lentäjä+ lentoemäntä pareja. Suurperijöitäkin joukossa. Tällä sivustolla tuo sivisys on ehkä liian vanhanaikaisesti määritelty. Ihminen joka työnsä puolesta liikkuu varakkaammissa piireissä , oppii nopeasti tietyn tyylin ja jo lapsena maaimalla kulkenut onkin aika suvaitsevainen, ettei erilainen musiikkimaku ole mikääm ongelma.  Laman aikaan oli paljon surullisia kohtaloita, eikä siinä suvun vanha raha paljon painanut jos yksi perheestä sairastui ja perhe joutui jorpakkoon. Siitä lamasta pitäisi tehdä puolueeton   tutkimus, pankit kiusasivat ja paljon tehtiin petoksia.

Tuon tyylin oppii nopeaa huomaamaankin. On joitaij juttuja, joista on vaikea erehtyä. Naisilla aidot, hillityt korut ja vähänkin vanhemmalla ei-tyylilyylillä miehellä reunoskengät kertovat, että on nähty muutakin kuin lähin Shell (tuon ikäisillä miehillä kengät yleensä aivan järkyttäviä).

Voi miten keskiluokkaisen nousukasmaista. Kuka tahansa voi vetää purkkarit jalkaan ja pistää yhden kalliin näköisen pienen sormuksen sormeen. Jossain jopa määriteltiin että naisella hillityn väriset, harmaaseen taittuvat raidat ovat merkki yläluokkaisuudesta:). Ei ole kovin syvällistä tämä luokkajako näköjään... wannabekin osaa temput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

High Society ? kirjoitti:

Jos isä on menestynyt kaivinkoneyrittäjä tai johtaa firmaa,joka vastaa likakaivojen tyhjennyksistä säiliöautoilla ,niin kuuluuko 'ylempään keskiluokkaan, vaikka tulot olisivat suuret ( esim. moneen akateemiseen tutkijaan verrattuna), mutta itsellään, omassa  menneisyydessään takana vain kansakoulu ja ehkä pari vuotta amista ?

Mielestäni kuuluu. Koulutus ei kerro, mihin yhteiskuntaluokkaan sijoittuu. Eiköhän osaaminen ole todistettu työelämässä.

Ei kuulu, koska pelkkä tulotaso ei määritä sitä. Toki jos tämän yrittäjän tausta on esim. akateeminen sivistyskoti ja omassakin perheessä kulttuuririennot ja tietyt tavat on tärkeitä niin sitten voisi ehkä kuulua. Vaimon status myös vaikuttaa.

Mutta yleensä: Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan."

Kannattaako papukaijana tulla tänne toistelemaan mitä jossain yhteiskuntatieteen perusteet- kurssilla on lukenut 21-vuotiaana? 

Eikö omia aivoja voisi käyttää sen verran, että osallistuu keskusteluun eikä toista jotain vanhentuneita luokkajakomääritelmiä jotka eivät ole enää millään lailla relevantteja? Lainaamasi kirjoittaja kertoi ihan hyviä esimerkkejä luokkamääritelmien vaikeudesta nykysuomessa. Omassa suvussani on kaikkea mahdollista tohtoreista amiksiin jopa saman ydinperheen sisällä. Akateemisia on ollut välillä työttöminä ja suvun rikkain on self-made-man-amis. Kyldyrelliys ei käy suoraan yhteen tulotason ja koulutuksen kanssa. On myös sukutaustoiltaan erilaisia ihmisiä samoilla koulutuksilla. Nyt varmaan joku Nordenstreng pyörtyy, eihän tällaista voi olla, defenssit murtuvat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut ovat kyllä aina niin mustavalkoisia ja taattua AV:ta. Ne, joilla on koulutusta, ovat omasta mielestään hienoja ylempään keskiluokkaan kuuluvia, vaikka olisivat köyhiä kuin kirkonrotta. Sitten ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta, mutta paljon varallisuutta tai suuret tulot, painottavat juuri tätä taloudellista puolta.

Totuus on, että yhteiskuntaluokan määräytyminen on paljon monimutkaisempaa kuin pelkkä koulutus tai varallisuus, vaikka nämä kaksi asiaa määrittävät sitä paljon. Osalla ihmisistä on jo pelkästään taustansa vuoksi enemmän sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. On sukuja, joissa on vanhaa rahaa, varsinaisia sivistyssukuja ja sitten tietysti uusrikkaat. Näiden ihmisten taloudellinen asema on paljon vakaampi ja elämä turvatumpi ja heillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet elämässään kuin ylemmällä keskiluokalla, koska elintavan ylläpitäminen vaatii työssäkäyntiä. Ylemmällä keskiluokalla on harvoin suurta määrää perittyä varallisuutta tai sijoitusvarallisuutta toisin kuin yläluokalla.

Akateemisesta maailmasta on pudonnut ihmisiä ns. prekariaattiin. Eli korkeasta koulutuksestaan huolimatta heidän taloudellinen asemansa on epävarma ja vaikutusmahdollisuudet niukat. Vastaavasti jopa Suomessa on täysin joutilaita vähän kouluttamattomia ihmsiä, jotka nostavat miljoonatuloja jostain perheyrityksestä. Kukaan ei voi oikeasti väittää, että he olisivat alempana kuin ylempi keskiluokka. Ihmisellä on tietysti aina tarve kokea itsensä jollain tavalla tärkeäksi.

Edelleen: kyse ei ole mistään "korkeudesta" vaan elämänpiiristä. Tiedän varakkaita ei-kouluttaneita ja ei-varakkaita kouluttautuneita eivätkä he useinkaan liiku samoissa piireissä kuin kouluttautuneet ja varakkaat.

Suurinta osaa ihmisistä ei edes kiinnosta missä "piireissä" he liikkuvat. Oikeista piireistä stressaavat ovat monesti nousukkaita, toki muitakin löytyy.Moni pyörii piireissään arkielämänsä asettamissa rajoissa, lapsiperheet mummolan ja muiden lapsiperheiden piireissä, eläkeläiset omissaan. En tiedä tuntemieni ihmisten varakkuutta noin yleensä. Yllätyin vasta kuullessani kahden ihmisen omistavan törkeästi rahaa. Itsellänikin on jonkun verran varallisuutta, monella tutullani ei yhtään. Vai puhutaanko tässä jostain verokalenterin ykkösporukasta tai ankkalammikon ydinporukasta? EVVK. Ihan tarpeeksi tekemistä omassa lähipiirissä.

En oikein tiedä, mihin luokkaan täsmällisesti ottaen kuuluimme, mutta mielsin, että olemme ylempää keskiluokkaa. Papin ja opettajan lapsi, omakotitalo. Rahaa meillä ei ollut koskaan, asuntolaina vain. Kauheaa köyhäilyä, äiti teki lasten vaatteet itse, perunat nostettiin itse mökkimme vuokranantajan pellolta.

Mutta:

Kaikessa, siis aivan kaikessa, painotettiin kohteliaisuutta, tarkkuutta, tarkkaavaisuutta. Katsotaan silmiin kun aikuinen puhuu. Otetaan osaa keskusteluun. Luetaan kirjoja, ja keskustellaan niistä. Käytiin musiikkiopistossa, soitettiin/laulettiin juhlissa (voi kammotus). Sellaista.

Meille opetettiin, että rahalla ei ole niinkään väliä, vaan kohteliaisuudella, siisteydellä ja sivistyksellä. Et tarvitse yhtään rahaa siihen, että vaatteesi on pestyt, olet kohtelias ja osaat puhua ihmisten kanssa. Opetettiin, että kukaan ihminen ei ole sinun ylä- eikä alapuolellasi. Kaikkien kanssa voi puhua samalla kohteliaisuudella, ylentymättä tai alentumatta. Siitä on kyllä ollut hyötyä myös aikuisiällä.

Sellaista. Olisi kyllä kiva kuulla minkälaiseen kastiin tai ihmissaastaan tämä kuvaus meidät palstalaisten mielestä sijoittaa :)

Vierailija kirjoitti:

En oikein tiedä, mihin luokkaan täsmällisesti ottaen kuuluimme, mutta mielsin, että olemme ylempää keskiluokkaa. Papin ja opettajan lapsi, omakotitalo. Rahaa meillä ei ollut koskaan, asuntolaina vain. Kauheaa köyhäilyä, äiti teki lasten vaatteet itse, perunat nostettiin itse mökkimme vuokranantajan pellolta.

Mutta:

Kaikessa, siis aivan kaikessa, painotettiin kohteliaisuutta, tarkkuutta, tarkkaavaisuutta. Katsotaan silmiin kun aikuinen puhuu. Otetaan osaa keskusteluun. Luetaan kirjoja, ja keskustellaan niistä. Käytiin musiikkiopistossa, soitettiin/laulettiin juhlissa (voi kammotus). Sellaista.

Meille opetettiin, että rahalla ei ole niinkään väliä, vaan kohteliaisuudella, siisteydellä ja sivistyksellä. Et tarvitse yhtään rahaa siihen, että vaatteesi on pestyt, olet kohtelias ja osaat puhua ihmisten kanssa. Opetettiin, että kukaan ihminen ei ole sinun ylä- eikä alapuolellasi. Kaikkien kanssa voi puhua samalla kohteliaisuudella, ylentymättä tai alentumatta. Siitä on kyllä ollut hyötyä myös aikuisiällä.

Sellaista. Olisi kyllä kiva kuulla minkälaiseen kastiin tai ihmissaastaan tämä kuvaus meidät palstalaisten mielestä sijoittaa :)

Kuulostaa hyvin samalta kuin meillä kotona aikoinaan. Mikään ei ollut suurempi häpeä kuin kohdella toisia huonosti tai ylentuntoisesti. Tämän asiallisen käytöksen painottamisen olen havainnut muissakin viesteissä (pl. ne, joissa jankataan, ettei mitään luokkia ole ja että akateemisessa johtaja-, opettaja- tai pappisperheessä on täsmälleen samanlaista kuin hyvin tienaavan putkimiehen tai lottovoittajan perheessä. No toisaalta eihän kaikki usko rokotteisiin ja ilmastonmuutokseenkaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut ovat kyllä aina niin mustavalkoisia ja taattua AV:ta. Ne, joilla on koulutusta, ovat omasta mielestään hienoja ylempään keskiluokkaan kuuluvia, vaikka olisivat köyhiä kuin kirkonrotta. Sitten ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta, mutta paljon varallisuutta tai suuret tulot, painottavat juuri tätä taloudellista puolta.

Totuus on, että yhteiskuntaluokan määräytyminen on paljon monimutkaisempaa kuin pelkkä koulutus tai varallisuus, vaikka nämä kaksi asiaa määrittävät sitä paljon. Osalla ihmisistä on jo pelkästään taustansa vuoksi enemmän sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. On sukuja, joissa on vanhaa rahaa, varsinaisia sivistyssukuja ja sitten tietysti uusrikkaat. Näiden ihmisten taloudellinen asema on paljon vakaampi ja elämä turvatumpi ja heillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet elämässään kuin ylemmällä keskiluokalla, koska elintavan ylläpitäminen vaatii työssäkäyntiä. Ylemmällä keskiluokalla on harvoin suurta määrää perittyä varallisuutta tai sijoitusvarallisuutta toisin kuin yläluokalla.

Akateemisesta maailmasta on pudonnut ihmisiä ns. prekariaattiin. Eli korkeasta koulutuksestaan huolimatta heidän taloudellinen asemansa on epävarma ja vaikutusmahdollisuudet niukat. Vastaavasti jopa Suomessa on täysin joutilaita vähän kouluttamattomia ihmsiä, jotka nostavat miljoonatuloja jostain perheyrityksestä. Kukaan ei voi oikeasti väittää, että he olisivat alempana kuin ylempi keskiluokka. Ihmisellä on tietysti aina tarve kokea itsensä jollain tavalla tärkeäksi.

Edelleen: kyse ei ole mistään "korkeudesta" vaan elämänpiiristä. Tiedän varakkaita ei-kouluttaneita ja ei-varakkaita kouluttautuneita eivätkä he useinkaan liiku samoissa piireissä kuin kouluttautuneet ja varakkaat.

Suurinta osaa ihmisistä ei edes kiinnosta missä "piireissä" he liikkuvat. Oikeista piireistä stressaavat ovat monesti nousukkaita, toki muitakin löytyy.Moni pyörii piireissään arkielämänsä asettamissa rajoissa, lapsiperheet mummolan ja muiden lapsiperheiden piireissä, eläkeläiset omissaan. En tiedä tuntemieni ihmisten varakkuutta noin yleensä. Yllätyin vasta kuullessani kahden ihmisen omistavan törkeästi rahaa. Itsellänikin on jonkun verran varallisuutta, monella tutullani ei yhtään. Vai puhutaanko tässä jostain verokalenterin ykkösporukasta tai ankkalammikon ydinporukasta? EVVK. Ihan tarpeeksi tekemistä omassa lähipiirissä.

Liikut aina jossakin piireissä kiinnosti tai ei. Vähän kuin seisoisi sateessa ja sanoisi, ettei kastu koska ei kiinnosta sää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveisiä täältä Westendistä. Täällä asuu yllättävän paljon Helsingin keskustassa lapsena asuneita ja samojen yksityisten koulujen kasvatteja.  Vanhemmatkin ovat keskenään ennestään tuttuja.  Onhan täällä mijonäärejä ja suuryritysten johtohenkilöitä, kuten myös ahkeria sinnikkäitä ammatissaan menestyneitä. Enimmäkseen kuitenkin yllätys, yllätys, dipl.ins  + erik.sairaanhoitaja, tai lääkäri +lääkäri ja lentäjä+ lentoemäntä pareja. Suurperijöitäkin joukossa. Tällä sivustolla tuo sivisys on ehkä liian vanhanaikaisesti määritelty. Ihminen joka työnsä puolesta liikkuu varakkaammissa piireissä , oppii nopeasti tietyn tyylin ja jo lapsena maaimalla kulkenut onkin aika suvaitsevainen, ettei erilainen musiikkimaku ole mikääm ongelma.  Laman aikaan oli paljon surullisia kohtaloita, eikä siinä suvun vanha raha paljon painanut jos yksi perheestä sairastui ja perhe joutui jorpakkoon. Siitä lamasta pitäisi tehdä puolueeton   tutkimus, pankit kiusasivat ja paljon tehtiin petoksia.

Tuon tyylin oppii nopeaa huomaamaankin. On joitaij juttuja, joista on vaikea erehtyä. Naisilla aidot, hillityt korut ja vähänkin vanhemmalla ei-tyylilyylillä miehellä reunoskengät kertovat, että on nähty muutakin kuin lähin Shell (tuon ikäisillä miehillä kengät yleensä aivan järkyttäviä).

Voi miten keskiluokkaisen nousukasmaista. Kuka tahansa voi vetää purkkarit jalkaan ja pistää yhden kalliin näköisen pienen sormuksen sormeen. Jossain jopa määriteltiin että naisella hillityn väriset, harmaaseen taittuvat raidat ovat merkki yläluokkaisuudesta:). Ei ole kovin syvällistä tämä luokkajako näköjään... wannabekin osaa temput.

Mitä väliä sillä on osaatko, jos et kuitenkaan tee? Montako varakasta duunaria tiedät, joilla on vaikkapa

kirjahyllyssä saksan tai ranskankielisiä kirjoja? Jos aniharvalla rikkaalla putkimiehellä ei ole ja kohtuullisen monella yliopistokoulutetulla on niin silloinhan se on todellinen ero elämäntavoissa. Taidat olla provo.