Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suru kun mies ei halua uusperhettä
12.09.2019 |
Mitä tekisitte tilanteessani. Olen seurustellut tiiviisti kolme vuotta miehen kanssa jolla on lapsi, minulla on kaksi lasta. Asumme eri puolilla kaupunkia. Minä haluaisin yhden kodin ja perheen, miehelle tämä kahden osoitteen elämä toimii. Minusta tämä on sekavaa ja hankalaa ja aina kun tottuu olemaan lasten kanssa yksin, mies tulee lapsensa kanssa ”häiritsemään”. Sitten kun totun siihen, he taas häipyvät ja ikävöin. Tunteiden vuoristorata ärsyttää.
Kommentit (264)
Mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja ryhdistäytyisit? Elää voi vallan hyvin kahden asunnon mallillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvaisin aikuiseksi.
Mitä tarkoitat? Ovatko tunteeni lapsellisia? Cai teetkö jotain päätelmiä käytöksestäni? Ap
Tunteiden vuoristorata :D. Kasvatatte ne lapset ensin ja menette sitten yhteen jos menette, ihan hyvä vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvaisin aikuiseksi.
Mitä tarkoitat? Ovatko tunteeni lapsellisia? Cai teetkö jotain päätelmiä käytöksestäni? Ap
Nimenomaan on lapsellista kuvitella, että yhteen muutaminen tekee teistä yhden perheen, jossa ei ole lasten kesken eriarvoisuutta.
Jos muutatte yhteen on siinäkin huonot puolensa. Yhtäkkiä sinusta voi tuntua että omaa rauhaa ei ole yhtään. Äläkä ajattele että rakkaus lisääntyy kun muutatte yhteen. Niin ei tapahdu.
Ja lapsilta kannattaa myös kysyä mielipidettä ja myös kuunnella sitä. Yhtä lailla se on lastenkin koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea haluamaamme. Yhteenmuutaminen ei tee teistä ydinperhettä, jossa kaikki lapset on tasa-arvoisia suhteessa toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mitä tekisitte tilanteessani?" Hyväksyisin sen tai eroaisin, jos asumismalli on tärkeämpi kuin kumppanisi.
Pakottaminen yhteiseen kotiin on aika varma ero. Itse olen naisena se osapuoli, joka haluaa elää vain omien lastensa kanssa. Yhteisen asumisen aika on sitten, kun molempien lapset ovat lähteneet kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sun pitää miettiä riittääkö sulle suhde, jossa asutte erilänne vai eroatko.
Sekä sun että miehen kanta on ymmärrettävä. Onhan elämä ihan erilaista kun eletään yhdessä.
Ja ymmärrettävää sekin että mies ei välttämättä halua uusperhettä. Onhan niissä omat vaikeutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvaisin aikuiseksi.
Mitä tarkoitat? Ovatko tunteeni lapsellisia? Cai teetkö jotain päätelmiä käytöksestäni? Ap
Tunteesi ei ole lapsellisellsia sillä niiden mukaan ei ole mikään pakko elää, mutta se on lapsellista että haluat leikkiä perheleikkejäsi lastenne kustannuksella. Koska aikuisen loputon tehtävä on olla lasten puolella, eikä elää omien halujensa ja tunteiden mukaan.
Asiaa voi lähestyä siltä kannalta, mikä on lapsille parasta. Veikkaan että erilliset kodit, jolloin kumpikin voi täyspainoisesti keskittyä omiin lapsiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä kiire sinulla on? Ehditte ihan hyvin vielä asua yhdessä vuosia, kun lapset on omillaan.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tekisitte tilanteessani?" Hyväksyisin sen tai eroaisin, jos asumismalli on tärkeämpi kuin kumppanisi.
Pakottaminen yhteiseen kotiin on aika varma ero. Itse olen naisena se osapuoli, joka haluaa elää vain omien lastensa kanssa. Yhteisen asumisen aika on sitten, kun molempien lapset ovat lähteneet kotoa.
Vastaavastihan asumismalli tässä on miehelle kumppania tärkeäpi. Ihan hyvä syy ap:llekin miettiä, tahtooko elää sellaisen miehen kanssa vai erota.
Luulin jo että haluat lisää vahink...lapsia.
Minäkin luulin että siellä joku haluaa jatkaa piinaa hankkimalla uusia lapsia. Synkronoikaa lastenne tapaamisajat niin että saatte omaa aikaa ilman lapsia.
senkun kosit miestä ja katsot mitä sanoo. Jos sanoo ei, niin etsit jonkun muun joka haluaa naimisiin. EI tuomonen loputon seurusteu ilman naimisiin menoa ole mitään mitä kukaan haluaa, ainakaan vanhemmalla iällä. Mikä pointti?
Onko uusperhe lapsille aina kärsimystä? Ja nyt kiinnostaisi kuulla muiden kuin kynsin hampain omassa surkeassa ydinperhehelvetissä elävien äitien kantoja. Kiinnostaa kuulla sellaisten näkemyksiä, joilla on kokemusta. Ap
Alue: Aihe vapaa
Kasvaisin aikuiseksi.