Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko miehillä koskaan paha olo?
09.09.2019 |
Pahoittelut kärjistävästä otsikosta, tiedän että on herkempiä miehiä ja kovempia miehiä, mutta onko suurinosa miehistä sellaisia ettei heillä ole koskaan paha olo?
Siis sellainen paha olo, että kaipaa turvaa ja silitystä?
Lohtua?
Haluaisin sellaisen miehen joka tarvisi välillä tuollaista lohduttelua ym. ja olisi muutenkin tunteikas ja empaattinen, mutta onko sellaisia juurikaan?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Olen tuollainen herkkä, tunteellinen ja hellyyttä kaipaava nuori mies, mutta olen saanut tästä osakseni pelkkää paskaa.
On haluttu herkkää miestä, mutta sen pitäisikin toimia vain toiseen suuntaan. Erehtyy paljastamaan heikkoutensa kumppanille, niin kiinnostus lakkaa saman tien, eikä todellakaan ole enää kiihottava tai haluttu.
Haluan saada olla tarvittaessa silloin tällöin heikko elämänkumppanini rinnalla, tuntuu todella pahalta. :(
m22
Et ole tavannut vaan sopivaa ihmistä. Itse taas olen aina saanut jo naisena kuulla olevani liian herkkä ihminen ja koti ollut todella tunnekylmä. Senkin vuoksi en koskaan halua olla sellainen ihminen, joka estää muita näyttämästä tunteitaan ja myös herkkyyden saa näyttää ja olisi vaan hyvä kohdata sellainen samantyylinen ihminen. Herkkyys ei ole mitään heikkoutta ja täälläkin mainittu asia on totta eli "Strong people don't put others down. They lift them up". Itse haluan uskoa myös siihen. Toivon, että löydät vielä ihmisen, joka arvostaa sinua omani itsenäsi. Minulle olisi todella hyvä asia löytää kaltaisesi aito ihminen, tässä muuten aika pinnallisessa maailmassa. Terveisin sinua vähän vanhempi nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja siis oma isäni on todella tunteellinen (ja turvallinen), niin ehkä siksikin haluaisin juurikin sellaisen tunteellisen miehen ja muu tuntuu kylmältä ja negatiivisella tavalla oudolta.
On muutenkin ristiriitaista, kun lapsuudessa sai herkän ja emotionaalisesti tarvitsevan miehen mallin, mutta sitten miehet yleisesti ovatkin ihan erilaisia ja olen törmännyt vaan sellasiin jotenkin tunteettomiin.En siis kaipaa mitään isäni kopiota, mutta ymmärrätte varmaan pointin jos on lapsena saanut sellaisen miehenmallin ja kokenut sen parhaaksi.
Minussa on se kylmä ja tunteetonkin puoli vaikka olenkin salaa herkkä minkä pyrin piilottamaan. Toisaalta herkkyys on yksi sisäisen voimani lähteistä. No nyt keski ikäisenä kun itsetuntemus on kasvanut ymmärrän heikkoudenkin olevan joskus myös vahvuutta. On varmasti täysin itseriittoisia täysin omillaan toimeen tulevia ihmisiä mutta heitä on hyvin vähän enkä kuulu heihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuollainen herkkä, tunteellinen ja hellyyttä kaipaava nuori mies, mutta olen saanut tästä osakseni pelkkää paskaa.
On haluttu herkkää miestä, mutta sen pitäisikin toimia vain toiseen suuntaan. Erehtyy paljastamaan heikkoutensa kumppanille, niin kiinnostus lakkaa saman tien, eikä todellakaan ole enää kiihottava tai haluttu.
Haluan saada olla tarvittaessa silloin tällöin heikko elämänkumppanini rinnalla, tuntuu todella pahalta. :(
m22
Et ole tavannut vaan sopivaa ihmistä. Itse taas olen aina saanut jo naisena kuulla olevani liian herkkä ihminen ja koti ollut todella tunnekylmä. Senkin vuoksi en koskaan halua olla sellainen ihminen, joka estää muita näyttämästä tunteitaan ja myös herkkyyden saa näyttää ja olisi vaan hyvä kohdata sellainen samantyylinen ihminen. Herkkyys ei ole mitään heikkoutta ja täälläkin mainittu asia on totta eli "Strong people don't put others down. They lift them up". Itse haluan uskoa myös siihen. Toivon, että löydät vielä ihmisen, joka arvostaa sinua omani itsenäsi. Minulle olisi todella hyvä asia löytää kaltaisesi aito ihminen, tässä muuten aika pinnallisessa maailmassa. Terveisin sinua vähän vanhempi nainen.
Kiitos näistä sanoista, ehkä löydän riittävän kypsän kumppanin sitten joskus kymmenen vuoden päästä.
Aika surullista kyllä, jos naiset reagoivat miesten tunteisiin noin.
En ollut tiennyt, että miehillä on tuollaisia kokemuksia naisten edessä itkemisestä - olin olettanut, että nimenomaan naisten kanssa voisi itkeä koska naiset tottakai lohduttavat ja ymmärtävät, mutta ei vissiin aina sitten mene niin.
Enkä ollut tiennyt tuotakaan, että naisella voi mennä halut jos mies näyttää ”heikkoutensa”.
Valaiseva ketju.
Voin kyllä tavallaan ymmärtää sen, että miehiltä varmaan odotetaan vielä enemmän "vahvuutta" kuin naisilta. Itsekin tulen sellaisesta kodista missä jo lapsen itkeminen oli pahasta ja aikuinen olisi ollut jo vähän hullu jos olisi itkenut. Minua siis itseäni arvosteltiin, kun itkin. Omat arvot erilaiset. Olen siis nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua yhteen aikaan yritti monta kertaa mies jonka elämäntehtävä oli kaiketi itkeä ja halia sohvalla, mutta minä en innostunut siitä kuten en huolien jakamisesta elämäntehtävänäkään, ihan senkään takia että sinkkuna ollessa elämässäni ei ole ongelmia, niin en näe mitään järkeä alkaa kehittää niitä miehen muodossa. Hän oli kyllä hyvin pitkä, tumma, lihaksikas ja komea, töissäkin kävi joka on mieheltä harvinaista toimintaa, mutta ikuinen huolessa eläminen ei napannut minua. Lisäksi epäilen että hän oikeasti kuului jännämiesten uliosastoon eli miehiin jotka etsii naisia säälin avulla ja vedoten hoivaviettiin ja minulta ei enää löydy mitään tunteita missään muodossa kenenkään säälimiseen, että jos elämä ei ole täysin onnellista niin pysyy poissa minun lähettyviltäni.
M. Reilu 50: ei ole esiintynyt tuommoista tarvetta. Enkä pidä itseäni kovinkaan äijämäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysytkö ihan tosissasi väkivaltaisten ja reilusti ylipainoisten tupakoivien alkoholistimiesten maassa, jossa vankilat ovat täynnä suomalaismiehiä?
Kyllä heillä on. Hyvin usein.
Myös palstajonneilla on paha olo, koska häiriintyneet seksikirjoitukset ja naisia solvaavat tekstit kertovat sekopäisyydestä.
Koko ajanhan ne itkee, että miksi en saa instabeibeä vaikka olen ruma ja ilkeä, voi y-hyyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika surullista kyllä, jos naiset reagoivat miesten tunteisiin noin.
En ollut tiennyt, että miehillä on tuollaisia kokemuksia naisten edessä itkemisestä - olin olettanut, että nimenomaan naisten kanssa voisi itkeä koska naiset tottakai lohduttavat ja ymmärtävät, mutta ei vissiin aina sitten mene niin.
Enkä ollut tiennyt tuotakaan, että naisella voi mennä halut jos mies näyttää ”heikkoutensa”.Valaiseva ketju.
En ole koskaan nähnyt mieheni itkevän, missään tilanteessa. Muuten kyllä tunnetiloja vaikuttaisi olevan laidasta laitaan, muttei hän niistä puhu. Haluaa kuitenkin paljon läheisyyttä ja kosketusta myös ilman seksiä. Hänen lapsuuden kodissaan ei juuri puhuta eikä osoiteta tunteita. Tuntuu, että näin vanhempana hän nojautuu enemmän minuun ja kieltämättä tämä tuntuu joskus ärsyttävältä. Yritän vaan sen kestää.
Itselläni herkkä, tunteellinen ja empaattinen mies. Osaa lohduttaa ja olla läsnä, kun minua harmittaa. Osaa myös itse tulla kainaloon siliteltäväksi, kun kaipaa turvaa sekä lohdutusta. Monesti itketään yhdessä. Toisenlaista miestä en edes huolisi. Ollaan ~ 25-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies haluaa, että kutsun sitä kissaksi ja kehun sen tuuheaa häntää!
Vierailija kirjoitti:
Mun mies haluaa, että kutsun sitä kissaksi ja kehun sen tuuheaa häntää!
Se on vielä ammatiltaan/koulutukseltaan diplomi-insinööri!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei haittaa, jos mies näyttää heikkkoutensa ja itkee, JOS ON MUUTEN tasapainoinen ja turvallinen mies. Jatkuvasti nyyhkyttelevää, ailahetelevaa ja itsesäälissä piehtaroivaa elämäntaiteilijaa en jaksa katsoa. Kerran kokeilin. Ei kiitos.
Kaipaan mieheltä ennen kaikkea tasapainoista, turvallista luonteenlaatua. Jos hän itkee, haluan tietää, miksi. Jos hän ryntäilee itkiessään marttyyrimaisesti mykkänä edestakaisin portaikkoon, pitäköön tunkkinsa. En itsekään harrasta sellaista. Jos on paha olo, kerron mistä se johtuu.
Että sitä on erilaisia tapoja olla se nyyhkyttävä mies.
Vierailija kirjoitti:
Kysytkö ihan tosissasi väkivaltaisten ja reilusti ylipainoisten tupakoivien alkoholistimiesten maassa, jossa vankilat ovat täynnä suomalaismiehiä?
Kyllä heillä on. Hyvin usein.
Myös palstajonneilla on paha olo, koska häiriintyneet seksikirjoitukset ja naisia solvaavat tekstit kertovat sekopäisyydestä.
En tarkoittanut sellaista pahaa oloa, eikö se käynyt aloituksesta selväksi?
Pahaa oloahan on monenlaista ja tällä hain sellaista ”normaalia” pahaa oloa joka tulee joskus jos tapahtuu jotain kurjaa, on huono päivä, yksinäinen olo tms. ja kaipaa rapsutuksia.
Voi itkeä tai olla itkemättä, mutta pointti se, että kaipaa lämpöä, syliä ja lohdutusta siihen oloonsa.
Ettei vaan sulkeudu olonsa kanssa ja pahimmillaan oireile tuhoisasti, kuten vaikkapa noi mainitsemasi ongelmatapaukset.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanhan ne itkee, että miksi en saa instabeibeä vaikka olen ruma ja ilkeä, voi y-hyyy.
No tämä ei liity mitenkään tähän aloitukseen.
Asiallisia vastauksia kiitos
Oma kokemukseni on, että miehet ovat jopa herkempiä kuin monet naiset. Kaipaavat myös läheisyyttä. Palstalla vastaavien vakimiesten kommenteista ei kannata välittää yhtään, eikä niitä kannata edes lukea. Eräässä toisessa ketjussa kerrottiin, millaista porukkaa ovat.
Ei, mut välillä väsyttää ihan sikana. Onneksi on leveä sänky jossa voi yksin nukkua rauhassa eikä kukaan ole kiskomassa peittoa ja kuorsaamassa jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On krapulassa ja jos ei saa pildeä. Eikä silloin kaipaa lohdutusta vaan jonkun jota hakata.
No siis tuollaista en tietenkään halua, eihän tuollainen ole edes normaalia.
Minun nähdäkseni normaali (keskiverto) mies ei ole tunteikas, mutta ei myöskään aggressiivinen juoppo.Normaalisi kuulostaa suoraan sanottuna kuolettavan tylsältä ja harmaalta, mutta jos se tekee sinut onnelliseksi niin...
Niinhän se kuulostaa enkä minä sellaista haluaisikaan, vaan sen tunteellisemman version.
Aggressiivinen juoppo taas on jotain mitä mieleni ei kykene edes käsittelemään, on niin absurdi ajatuskin että joku ihminen on sellainen.
En kykenisi kunnioittamaan enkä haluamaan miestä, joka olisi aggressiivinen juoppo.
Suurin osa juopoista lienee niitä tunteellisia miehiä. He eivät osaa tai heidän ei anneta purkaa pahaa oloaan ja näyttää tunteitaan rikkomattomilla tavoilla, heidän ei sallita olevan heikkoja, heitä ei kukaan lohduta. Niinpä he turruttavat tunteensa kemiallisesti.
Alue: Aihe vapaa
Muutaman kerran nouruudessani nyyhkyttäessäni sain kuulla mm. "elä nyt s**tana ainakaan ala itkemään".
Koskaan en oppinut täysin pääsemään eroon kyseistä tunteista, mutta opin kääntämään ne vihaksi. Vihaksi lähinnä itseäni kohtaan. Ainoastaan se enää antaa minulle energiaa jaksaa eteenpäin.