Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua että kosken alkoholiin
08.09.2019 |
Olemme seurustelleet pari vuotta, ja mieheni haluaisi kontrolloida alkoholinkäyttöäni. Juon mielestäni erittäin vähän alkoholia, enintään yhden annoksen (lasi viiniä, 1 pullo olutta tms) kuukaudessa. Tänä viikonloppuna olimme istuskelemassa meren rannalla iltateellä, kun illan pimetessä teki mieli punaviiniä, ja niinpä sanoin meneväni hakemaan lasillisen. Mies kertoi sitten lähtevänsä pois, ettei joudu katsomaan kun juon, ja lähtikin siksi aikaa kunnes olin juonut. Jätti minut siis yksin rantakahvilaan juomaan viinini. Tähän asti en ole miehen läsnäollessa ottanut, kun tiedän ettei tykkää mutta en voi elää toisen rajoitteiden mukaan loppuelämääni.
Mies on siis sitä mieltä, että koska hän ei halua käyttää alkoholia, kunnioituksesta häntä kohtaan minunkin pitäisi pidättäytyä siitä kokonaan hänen läsnäollessaan. Miehellä on uskonnollinen tausta, josta tällainen käytös johtuu. Ymmärtäisin, jos joisin hillittömästi tai hänellä olisi alkoholiongelma mutta kun kumpaakaan ei ole.
Olenko tyhmä jos en suostu olemaan koskematta alkoholiin hänen läsnäollessaan? Eihän kukaan voi toisen aikuisen ihmisen puolesta päättää mitä tämä juo ja mitä ei?! Tämä ei valitettavasti ole provo, vaan ihan oikean elämän tilanne :(
Kommentit (199)
Juu, nyt mies haluaa sinun olevan ilman alkoholia, mutta mikä rajoitus tulee seuraavaksi? Täällä tuollainen umpiluupääukko leimataan helposti narsistiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heivaa nyt mäkeen tollanen ukko! :DD
se olisi rasistista
Olemme molemmat kantasuomalaisia. ap.
Oi anteeksi. Mikä suomalainen uskonto kieltää alkoholin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti itse kumpi on tärkeämpi, alkoholi vai perhe ja tee sen perusteella valintasi.
Niin, en koe että alkoholi on sinänsä minulle kovin tärkeää, eikä sitä voi edes verrata perheeseen, mutta ajatus siitä, että joku toinen sanelisi, mitä minä saan juoda tai syödä. Yhdellä lasillisella silloin tällöin ei kuitenkaan ole mitään käytännön vaikutusta (paitsi siis miehen hermostuminen).
Olen ollut myös suhteessa, jossa alkoholista ei jouduttu koskaan edes puhumaan, koska käytimme molemmat sitä yhtä vähän/samoissa tilanteissa. Tämä suhde valitettavasti kaatui muihin asioihin, kaikkea ei näköjään vaan voi saada.. ap
Hienoa että olet sentään oppinut sen faktan elämästä, että kaikkea ei voi saada, eikä koko maailmaa voi kerralla omistaa. Joten päätä kumpi on tärkeämpi. Mies vai viina. Ei sitä kukaan muu voi puolestasi täällä päättää.
Minulle ei ole ongelma antaa periksi asioissa, jotka eivät ole minulle itselleni tärkeitä. Jos tiedän olevani viehättävämpi toisella tavalla kuin toisella, voin sen tehdä. En tekisi kynnyskysymystä asiasta, joka ei ole.
Olen ollut ahdistavassa ja häiriintyneessä suhteessa, jossa ne odotukset ja toiveet olivat sairaita. Sen sijaan normaalissa suhteessa ne on pikkujuttuja eikä niitä pompsahtele jatkuvasti esiin lisää. Joku ei kestä huutamista, joku ei tykkää tupakasta, joku arvostaa siistiä kielenkäyttöä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto on pahasta.
Nimim. Kuukaudessa mäyräkoira saunaolutta ja 0-1 pulloa punkkua lammasuuan kanssa.
Miksi sinun pitää yhdistää kaljat saunomiseen ja viini lammasruokaan? Outoa. Onko sinulla jonkinlainen alkoholiongelma?[/quote
Ai onko? Joka kerran saunoessa terassilla vivoitellessa 2 olutta, joskus alkoholitontakin. Miehen bravuuri herkullinen lammaspata, johon tulee punkkua ja loput punkut juodaan ruuan kanssa. Mikä on siis mielestäsi normaalia alkoholin juontia eli ei ole ongelma?
Eihän tuolla kulutuksella täyty lähellekään mitkään riskirajat, aikuisella ainakaan. Apn mieskö täällä kirjoittelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heivaa nyt mäkeen tollanen ukko! :DD
se olisi rasistista
Olemme molemmat kantasuomalaisia. ap.
Oi anteeksi. Mikä suomalainen uskonto kieltää alkoholin?
Leset, ne juo yleensä salaa.
Mä en siedä naisen alkoholinkäyttöä. Haisee niin pahalta ja aiheuttaa pöhöttymistä jos sitä nautitaan useasti viikossa. En nyt tarkoita pöhöttymisellä mitään lihomista (kurvit ei haittaa). Mielummin nainen joka vaikka pössyttelee silloin tällöin. Itse en käytä mitään, mutta voisin piipusta ottaa hatsit, koska seksi on niin hyvää pössyissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heivaa nyt mäkeen tollanen ukko! :DD
se olisi rasistista
Olemme molemmat kantasuomalaisia. ap.
Oi anteeksi. Mikä suomalainen uskonto kieltää alkoholin?
Leset, ne juo yleensä salaa.
Joo, lestadiolaiset ja maalla pienissä helluntaiseurakunnissa alkoholi on ainakin miehen lapsuudessa 80-90 -luvuilla ollut tiukasti kielletty. ap
Jos miehesi haluaisi käydä välillä huorissa, olisiko se ihan normaali asia jonka rajoittaminen tai hyväksymättömyys olisi osoitus siitä että olet narsisti joka vain haluaa holhota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti itse kumpi on tärkeämpi, alkoholi vai perhe ja tee sen perusteella valintasi.
Tulithan sinäkin ketjuun kommentoimaan vihdoinkin. Jeesustelijaa tässä tosiaankin kaivattiin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole ongelma antaa periksi asioissa, jotka eivät ole minulle itselleni tärkeitä. Jos tiedän olevani viehättävämpi toisella tavalla kuin toisella, voin sen tehdä. En tekisi kynnyskysymystä asiasta, joka ei ole.
Olen ollut ahdistavassa ja häiriintyneessä suhteessa, jossa ne odotukset ja toiveet olivat sairaita. Sen sijaan normaalissa suhteessa ne on pikkujuttuja eikä niitä pompsahtele jatkuvasti esiin lisää. Joku ei kestä huutamista, joku ei tykkää tupakasta, joku arvostaa siistiä kielenkäyttöä jne.
Niin, itselläni ongelman ydin on ehkä se, voinko olla oma itseni tämän ihmisen kanssa. Kyllä mä käytän vaatteita joista tiedän miehen pitävän ja laitan ruokaa, josta hän pitää koska on mukava tuottaa toiselle iloa. Tämä ulottuu valitettavasti muuhunkin, esim. tietyn musiikin kuunteleminen on kiellettyä niin kysymys kuuluu, missä se raja on, mihin asti on valmis väistelemään toisen ongelma-alueita. Olo on välillä kuin norsulla posliinikaupassa, kun näitä asioita on kyllä putkahdellut vähän väliä (vääriä lehtiä, musiikkia, ja sitten se alkoholi). Miehen itsensä mukaan hänellä on vain erityisen herkkä omatunto joka tunnistaa oikean ja väärän, ja että mun omatunto on paatunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy mieheltäsi miksi Jeesus sai juoda viiniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole ongelma antaa periksi asioissa, jotka eivät ole minulle itselleni tärkeitä. Jos tiedän olevani viehättävämpi toisella tavalla kuin toisella, voin sen tehdä. En tekisi kynnyskysymystä asiasta, joka ei ole.
Olen ollut ahdistavassa ja häiriintyneessä suhteessa, jossa ne odotukset ja toiveet olivat sairaita. Sen sijaan normaalissa suhteessa ne on pikkujuttuja eikä niitä pompsahtele jatkuvasti esiin lisää. Joku ei kestä huutamista, joku ei tykkää tupakasta, joku arvostaa siistiä kielenkäyttöä jne.
Niin, itselläni ongelman ydin on ehkä se, voinko olla oma itseni tämän ihmisen kanssa. Kyllä mä käytän vaatteita joista tiedän miehen pitävän ja laitan ruokaa, josta hän pitää koska on mukava tuottaa toiselle iloa. Tämä ulottuu valitettavasti muuhunkin, esim. tietyn musiikin kuunteleminen on kiellettyä niin kysymys kuuluu, missä se raja on, mihin asti on valmis väistelemään toisen ongelma-alueita. Olo on välillä kuin norsulla posliinikaupassa, kun näitä asioita on kyllä putkahdellut vähän väliä (vääriä lehtiä, musiikkia, ja sitten se alkoholi). Miehen itsensä mukaan hänellä on vain erityisen herkkä omatunto joka tunnistaa oikean ja väärän, ja että mun omatunto on paatunut.
Jos mies on edelleen uskossa, hänen olisi parasta etsiä samaa uskoa edustava puoliso eikä muuttaa sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy mieheltäsi miksi Jeesus sai juoda viiniä.
Jeesus sai, mutta hänen perheessään ei saada. On tosi tarkka näkemys siitä, millainen hänen perheensä tulee olemaan. Ja se tulee olemaan idyllinen, johon ei mikään paha pääse häiritsemään tyyntä ja siunattua elämää. Ymmärrän tarpeen suojella perhettä ja tavallaan pidänkin siitä, mutta musta tää suojelu menee vähän liian pitkälle. ap
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen omaan uskontoon pakottaminen ei ole hyväksyttävää. Yrittäisin keskustella asiasta miehen kanssa. En kuitenkaan miehen seurassa humaltuisi.
Olisi pahempaa jos nainen yrittäisi pakottaa miestä vegaaniksi. Toisen tupakointi koetaan varmaan yleensä enemmän häiritseväksi tekijäksi kuin alkoholin käyttö. Mitä tulee raittiuteen sinäänsä ei se liity kaikilla ihmisillä mihinkään uskonnolliseen vakaumukeen tai traumaattisiin kokemuksiin. Osa kokee raittiuden täysin luonnollisena elämäntapana ja he käyttävät ne kaljoitelusta säästyneet rahat mm. vähän parempaan ruokaan ja erilaisiin harrastuksiin. Jos on tottunut tekemään asioita selvinpäin, niin se myös kasvattaa tietynlaista siviilirohkeutta eikä ole tarvetta mihinkään "rohkaisuryyppyihin" jos vaikkapa haluaa lähestyä jotain naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole ongelma antaa periksi asioissa, jotka eivät ole minulle itselleni tärkeitä. Jos tiedän olevani viehättävämpi toisella tavalla kuin toisella, voin sen tehdä. En tekisi kynnyskysymystä asiasta, joka ei ole.
Olen ollut ahdistavassa ja häiriintyneessä suhteessa, jossa ne odotukset ja toiveet olivat sairaita. Sen sijaan normaalissa suhteessa ne on pikkujuttuja eikä niitä pompsahtele jatkuvasti esiin lisää. Joku ei kestä huutamista, joku ei tykkää tupakasta, joku arvostaa siistiä kielenkäyttöä jne.
Niin, itselläni ongelman ydin on ehkä se, voinko olla oma itseni tämän ihmisen kanssa. Kyllä mä käytän vaatteita joista tiedän miehen pitävän ja laitan ruokaa, josta hän pitää koska on mukava tuottaa toiselle iloa. Tämä ulottuu valitettavasti muuhunkin, esim. tietyn musiikin kuunteleminen on kiellettyä niin kysymys kuuluu, missä se raja on, mihin asti on valmis väistelemään toisen ongelma-alueita. Olo on välillä kuin norsulla posliinikaupassa, kun näitä asioita on kyllä putkahdellut vähän väliä (vääriä lehtiä, musiikkia, ja sitten se alkoholi). Miehen itsensä mukaan hänellä on vain erityisen herkkä omatunto joka tunnistaa oikean ja väärän, ja että mun omatunto on paatunut.
Tuo riittäisi mulle, että miehellä on joku oma outo oikea/väärä ja sanoisi omatuntoni olevan paatunut. Ikinä en luopuisi lempimusikistani, musiikki on minulle tärkeä. Eikä nuo muutkaan rajoitukset hyvästä ole, en pystyisi noin paljoa mukautumaan toisen tahtoon. Seksiäkään teille ei varmaankaan vielä ole sitten ollut?
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on edelleen uskossa, hänen olisi parasta etsiä samaa uskoa edustava puoliso eikä muuttaa sinua.
Olemme molemmat kristittyjä, hän vaan paljon tiukempi näkökannoiltaan. Olenkin ehdottanut että etsii toisen samanlaisesta taustasta, mutta on melko vaikea löytää yhtä tiukasti ajattelevia naisia. Ja jos löytyykin, valikoima on pieni, ja sitten kun pitäisi olla vielä viehättävä, herättää kiinnostusta yms niin ei ole niistä piireistä onnistunut naista löytämään.
Seurustelin joskus miehen kanssa, joka ei taustansa vuoksi koskaan juonut itseään humalaan. Minulle oli itsestään selvää, etten tulisi humaltumaan hänen seurassaan tai suhteen aikana ja se oli minulle ihan ok, en kokenut sitä uhrauksena.
Sen sijaan tuo muu kuulostaa aika pakkomielteiseltä ja ahdistavalta. Ihmisen täytyy saada olla oma itsensä ja siihen rinnalle pitää etsiä sopiva ihminen eikä ihminen, jota aletaan sorvata muottiin sopivaksi.
Jos arvomaailmanne ei kohtaa, niin ero varmasti on väistämätön ja molempien kannalta paras vaihtoehto. Jos minun puolisoni miettisi kumpi on tärkeämpi polttaa yksi tupakka kerran kuussa vai jatkaa suhdettamme, olisi jo minulle selvää että en kyseisen ihmisen kanssa halua aikaani tuhlata.
Olemme molemmat kantasuomalaisia. ap.