Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua että kosken alkoholiin
08.09.2019 |
Olemme seurustelleet pari vuotta, ja mieheni haluaisi kontrolloida alkoholinkäyttöäni. Juon mielestäni erittäin vähän alkoholia, enintään yhden annoksen (lasi viiniä, 1 pullo olutta tms) kuukaudessa. Tänä viikonloppuna olimme istuskelemassa meren rannalla iltateellä, kun illan pimetessä teki mieli punaviiniä, ja niinpä sanoin meneväni hakemaan lasillisen. Mies kertoi sitten lähtevänsä pois, ettei joudu katsomaan kun juon, ja lähtikin siksi aikaa kunnes olin juonut. Jätti minut siis yksin rantakahvilaan juomaan viinini. Tähän asti en ole miehen läsnäollessa ottanut, kun tiedän ettei tykkää mutta en voi elää toisen rajoitteiden mukaan loppuelämääni.
Mies on siis sitä mieltä, että koska hän ei halua käyttää alkoholia, kunnioituksesta häntä kohtaan minunkin pitäisi pidättäytyä siitä kokonaan hänen läsnäollessaan. Miehellä on uskonnollinen tausta, josta tällainen käytös johtuu. Ymmärtäisin, jos joisin hillittömästi tai hänellä olisi alkoholiongelma mutta kun kumpaakaan ei ole.
Olenko tyhmä jos en suostu olemaan koskematta alkoholiin hänen läsnäollessaan? Eihän kukaan voi toisen aikuisen ihmisen puolesta päättää mitä tämä juo ja mitä ei?! Tämä ei valitettavasti ole provo, vaan ihan oikean elämän tilanne :(
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on edelleen uskossa, hänen olisi parasta etsiä samaa uskoa edustava puoliso eikä muuttaa sinua.
Olemme molemmat kristittyjä, hän vaan paljon tiukempi näkökannoiltaan. Olenkin ehdottanut että etsii toisen samanlaisesta taustasta, mutta on melko vaikea löytää yhtä tiukasti ajattelevia naisia. Ja jos löytyykin, valikoima on pieni, ja sitten kun pitäisi olla vielä viehättävä, herättää kiinnostusta yms niin ei ole niistä piireistä onnistunut naista löytämään.
No semmosta se on, itsekin olen keski-ikäisenäkin sinkkuna, kun ei pienestä piiristä sopivaa ole tullut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mitä, uskikselle esiaviollinen seksi on ok, mutta ei jotkut lehdet, musiikki, lasi viiniä?
Pitäiskö perustaa oma uskonto ja omat määräykset...
Vierailija kirjoitti:
Mitä mitä, uskikselle esiaviollinen seksi on ok, mutta ei jotkut lehdet, musiikki, lasi viiniä?
Pitäiskö perustaa oma uskonto ja omat määräykset...
Oisko sen nimi vaikkapa Rusinat Pullasta?
Ahdistavaa! Mitähän seuraavaksi? Varmaankin meikki, vaatteet, kuka on sun kaveri yms.
Näitä riittää. Aikuinen päättää itse, jouko lasin tai 2 viiniä, olutta tms.
Jotkut päättävät jopa kolmannen lasin. Tsiisus sentään mitä pelleilyä!! Lähde, ennenkuin huomaat olevasi vapaaehtoisesti vankilassa.
Niin no, kerro hänelle että et eettisistä syistä syö enää lihaa, etkä halua hänenkään syövän ja katso miten hän reagoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mitä, uskikselle esiaviollinen seksi on ok, mutta ei jotkut lehdet, musiikki, lasi viiniä?
Pitäiskö perustaa oma uskonto ja omat määräykset...
Oisko sen nimi vaikkapa Rusinat Pullasta?
Juu hyvä, tuutko mukaan? Eikös näissä uskonnollisissa yhteisöissä tule verovapaus? Voidaankohan käydä palkkatöissä maksamatta veroja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mitä, uskikselle esiaviollinen seksi on ok, mutta ei jotkut lehdet, musiikki, lasi viiniä?
Pitäiskö perustaa oma uskonto ja omat määräykset...
Oisko sen nimi vaikkapa Rusinat Pullasta?
Juu hyvä, tuutko mukaan? Eikös näissä uskonnollisissa yhteisöissä tule verovapaus? Voidaankohan käydä palkkatöissä maksamatta veroja?
Jep, ei makseta veroja. Nakuillaan ulkona, ei ole laitonta. Tai sitten saa olla vaatteet päällä. Syödään ja juodaan, mitä kukin haluaa. Huumeita käyttävän päälle pissataan ja nauretaan. Lapsia ei anneta koulukiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas erikoista. Koko ikäni olen pyörinyt erinäisissä kristillisissä piireissä, enkä ole ikinä törmännyt sellaiseen kombinaatioon, että alkoholi ja tietyntyyppinen musiikki olisi täysin nounou, mutta esiaviollinen seksi OK. Mutta jos jollain on tällainen omatunto, niin sitten on. Tuossa on lähinnä kaksi vaihtoehtoa, miten voi käydä: joko miesystäväsi tajuaa jossain vaiheessa sinun elämääsi katsellessa, että yksi lasi viiniä ei johda mihinkään synnilliseen menoon, tai sitten hän tulee häiriintymään siitä tulevaisuudessakin. Jos on tässä asiassa aina ehdoton, niin sitten sinun on ratkaistava haluatko jakaa elämääsi sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa on erilainen arvomaailma tässä asiassa. Alkoholi ei silloin oikein voi elämääsi kuulua. Isompana ongelmana kuitenkin näkisin miehen ajatukset täydellisestä perheestä, se kun ei vaan ole mahdollista millään konstilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saisit miehesi ymmärtämään, että alkoholinkäyttöä on kahdenlaista: ei-humaltumistarkoituksessa tapahtuvaa, maun tms syyn vuoksi, vain vähän alkoholia vs humalajuominen. Ensimmäisessä ei ole mitään pahaa, jälkimmäistä ei kenenkään tarvitse sietää jos ei hakua!
Tosin, jos miehesi kuuluu sellaiseen uskontoon jossa alkoholin juonti tosissaan on sellainen synti jota ei voida antaa anteeksi ja jonka vuoksi ihminen palaa sitten aikanaan helvetin liekeissä, on asia monimutkaisempi
Joo, alkoholi kuin alkoholi on pahasta, jopa siis se yksi lasillinen on hänen sanojensa mukaan "tosi paha". Ainoa mitä sallii on ehtoollisviini, ja vitsailee olevansa liberaali, koska jotkut fanaattisimmat uskovat eivät voi juoda edes ehtoollisviiniä, kun omatunto soimaa niin kovin.
Uteliaisuuteni heräsi: Missä yhteisössä ehtoollisviiniä pidetään "pahana asiana"?
Olen itse uskovainen, ja kuulun yhteisöön, missä alkoholin käyttä on muuten kiellettyä, mutta ehtoollisviini on sallittua. Yhteisön omissa tilaisuuksissakin tarjotaan alkoholia sisältävää ehtoollisviiniä. Erikseen pyydettäessä saa myös alkoholitonta. Itse olen kerran lääkityksen vuoksi nauttinut alkoholittoman ehtollisviinin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas erikoista. Koko ikäni olen pyörinyt erinäisissä kristillisissä piireissä, enkä ole ikinä törmännyt sellaiseen kombinaatioon, että alkoholi ja tietyntyyppinen musiikki olisi täysin nounou, mutta esiaviollinen seksi OK. Mutta jos jollain on tällainen omatunto, niin sitten on. Tuossa on lähinnä kaksi vaihtoehtoa, miten voi käydä: joko miesystäväsi tajuaa jossain vaiheessa sinun elämääsi katsellessa, että yksi lasi viiniä ei johda mihinkään synnilliseen menoon, tai sitten hän tulee häiriintymään siitä tulevaisuudessakin. Jos on tässä asiassa aina ehdoton, niin sitten sinun on ratkaistava haluatko jakaa elämääsi sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa on erilainen arvomaailma tässä asiassa. Alkoholi ei silloin oikein voi elämääsi kuulua. Isompana ongelmana kuitenkin näkisin miehen ajatukset täydellisestä perheestä, se kun ei vaan ole mahdollista millään konstilla.
Miehen oma lapsuudenkoti ja lapsuus on ollut kaikkea muuta kuin idyllinen vaikka alkoholia sielläkään ei ole käytetty, niin koen että hän yrittää nyt kynsin hampain (lapsuuden opeilla... ) saada itselleen korjaavaa perhe kokemusta. Kukaan oikea nainen ei vaan kelpaa tähän hommaan kun pitää olla just eikä melkein :(
Vierailija kirjoitti:
Uteliaisuuteni heräsi: Missä yhteisössä ehtoollisviiniä pidetään "pahana asiana"?
Tämä tyttö oli joltain pieneltä paikkakunnan helluntaisrk:sta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä harkitsisin vakavasti onko suhteella tulevaisuutta, jos mies on noin jyrkkä. Meillä on vävynä mormoni, joka ei uskonsa vuoksi käytä alkoholia eikä kahvia tai mustaa teetä. Mutta ei hän pahastu jos joku hänen seurassaan ottaa ruuan kanssa naukun tai juhlatilanteessa kuohuviiniä. Hän jopa suostui maistamaan alkoholitonta olutta, mutta ei pitänyt sen mausta. Tytär ei itse käytä alkoholia (ei ole mikään kiivas absolutisti, mutta ei ole alkoholista kiinnostunut) eikä ole kahviakaan oppinut juomaan, mutta saattaa jossain Starbucksissa juoda jonkun kahvisekoituksen ja myös mustaa teetä eikä nämä ole mikään ongelma. Eikä vävyllä ole ongelmaa jos jossain saunaillassa toiset juovat oluen tai useammankin.
Kun on erilaiset uskonnolliset vakaumukset, niin siinä pitäisi riittää että kunnioittaa sen toisen vakaumusta. Ei pilkkaa eikä vähättele eikä tuputa alkoholia sellaiselle jonka vakaumus on alkoholin vastainen. Mutta ei se voi olla myöskään niin, että se kiivailija suhtautuu halveksivasti toiseen, jonka vakaumus on erilainen ja joka ei näe satunnaista viinilasillista suurena syntinä. Suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta pitää olla puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Olemme molemmat kristittyjä, hän vaan paljon tiukempi näkökannoiltaan. Olenkin ehdottanut että etsii toisen samanlaisesta taustasta, mutta on melko vaikea löytää yhtä tiukasti ajattelevia naisia. Ja jos löytyykin, valikoima on pieni, ja sitten kun pitäisi olla vielä viehättävä, herättää kiinnostusta yms niin ei ole niistä piireistä onnistunut naista löytämään.
Miehellä tuntuu olevan aivan liian jyrkät näkemykset. Olen itsekin törmännyt tuollaiseen, että on helppo olla jyrkkänä ennen kuin tilanne osuu omalle kohdalle. Oman seurakuntani pappi oli jyrkästi sitä mieltä, että jos on eronnut, ei saa mennä uudestaan naimisiin. Kuinka ollakaan, myöhemmin hän erosi itse (vieläpä neljän lapsen isä!) ja meni uudestaan naimisiin. Se on helppo olla jyrkkä niin kauan kun ei itse joudu koetelluksi.
Minä antaisin miehen rauhassa miettiä onko hänelle tärkeämpää perustaa perhe vai pitää kiinni jyrkistä kannoistaan. Nuo kannat ovat niin jyrkkiä, että harva niitä suostuu sulattamaan. Vaimon pitäisi tosiaan olla mieluusti saman linjan jyrkkis. Mitä sitten jos ei satu viehättämään miehen silmää, eikö Jumalan mukainen vaimo ole tärkeämpi kuin miehen mielihalut?
Lasten vuoksi toki toivoisin, ettei mies löydä itselleen sopivan jyrkkää vaimoa, johan siinä lapset joutuisivat elämään kauhean tyrannian alla. Mutta en voi kyllä suositella ap:llekään tuollaisen miehen kelkkaan lähtemistä. Melkeinpä ateistikin tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ymmärtäisin miehen käytöstä, jos sinulla olisi tapana kiskaista pullo kerrallaan. Usein.
Mutta jos noin vähäinen alkoholin käyttö, on noin iso ongelma miehelle niin ehkä ette ihan sovi toisillenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo riittäisi mulle, että miehellä on joku oma outo oikea/väärä ja sanoisi omatuntoni olevan paatunut. Ikinä en luopuisi lempimusikistani, musiikki on minulle tärkeä. Eikä nuo muutkaan rajoitukset hyvästä ole, en pystyisi noin paljoa mukautumaan toisen tahtoon. Seksiäkään teille ei varmaankaan vielä ole sitten ollut?
Niin no, seksi hänelle kyllä kelpaa. ap
Huutonaurua tälle! Synnissä rypeminen sopii siis miehelle silloin, kun on kyse hänen mieliteoistaan. Tuollainen rietastelu on aivan eri sarjassa jonkun punaviinilasillisen kanssa, monissa yhteisöissä tuollaisesta joutuu kokonaan pihalle tai ainakin vanhemmiston ripitettäväksi. Tämä vie kyllä kaiken pohjan pois miehen muilta vaatimuksilta suhteessa vaimon pukeutumiseen, musiikkimakuun ja alkoholinkäyttöön. Mieshän elää haureudessa!
Kun aloin seurustella poltin, miesystäväni ei polttanut.
Häntä luonnollisesti häiritse oma polttamisesini, jo hajunkin vuoksi, ja tupakoimiseen kuluuvat erikoistilanteet.
Asia oli helposti ratkaistavissa. Minä lopetin polttamisen.
Ja se oli paras päätös, mitä koskaan ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole ongelma antaa periksi asioissa, jotka eivät ole minulle itselleni tärkeitä. Jos tiedän olevani viehättävämpi toisella tavalla kuin toisella, voin sen tehdä. En tekisi kynnyskysymystä asiasta, joka ei ole.
Olen ollut ahdistavassa ja häiriintyneessä suhteessa, jossa ne odotukset ja toiveet olivat sairaita. Sen sijaan normaalissa suhteessa ne on pikkujuttuja eikä niitä pompsahtele jatkuvasti esiin lisää. Joku ei kestä huutamista, joku ei tykkää tupakasta, joku arvostaa siistiä kielenkäyttöä jne.
Niin, itselläni ongelman ydin on ehkä se, voinko olla oma itseni tämän ihmisen kanssa. Kyllä mä käytän vaatteita joista tiedän miehen pitävän ja laitan ruokaa, josta hän pitää koska on mukava tuottaa toiselle iloa. Tämä ulottuu valitettavasti muuhunkin, esim. tietyn musiikin kuunteleminen on kiellettyä niin kysymys kuuluu, missä se raja on, mihin asti on valmis väistelemään toisen ongelma-alueita. Olo on välillä kuin norsulla posliinikaupassa, kun näitä asioita on kyllä putkahdellut vähän väliä (vääriä lehtiä, musiikkia, ja sitten se alkoholi). Miehen itsensä mukaan hänellä on vain erityisen herkkä omatunto joka tunnistaa oikean ja väärän, ja että mun omatunto on paatunut.
Minusta omalle kumppanille ei ole ok sanoa tuollaisia asioita, että toinen on "paatunut" ja itse on pyhimyksenä ja moraalinvartijana siinä vieressä. Tuohan tarkoittaa suomeksi ettei hän kunnioita sinua ja tapaasi olla! Kunnioitus taas on ehkä tärkein asia parisuhteessa, ilman sitä se ei vain toimi. Minä ainakin haluan olla sellaisten ihmisten kanssa yhdessä, jota arvostan. Luulin tämän olevan perusasia. Jos arvot poikkeaa noin kovasti ja jäykästi valtavirrasta, sellaisen henkilön olisi tosiaankin parempi etsiä saman henkistä seuraa. En tiedä onko tässä tapauksessa kyse, että kumppani on edelleen uskossa, vai onko tapa vain jäänyt päälle, mutta olisi todella kiva kuulla esim. jotain "palat helvetissä" saarnoja omalta kumppanilta.
No et tietenkään anna toisen asetella itsellesi mitään tollasia idiootteja hurmosuskonnollisia rajoja! Viinilasin tilalle löytyy taas hyvin pian joku muu juttu mikä häiritsee tätä "puhdasta" miestä. Ihan idiootilta kuulostaa, aivopesty.
Vierailija kirjoitti:
Kun aloin seurustella poltin, miesystäväni ei polttanut.
Häntä luonnollisesti häiritse oma polttamisesini, jo hajunkin vuoksi, ja tupakoimiseen kuluuvat erikoistilanteet.Asia oli helposti ratkaistavissa. Minä lopetin polttamisen.
Ja se oli paras päätös, mitä koskaan ole tehnyt.
Eikö tupakka ole vähän eri asia? Useimmat tupakoitsijat kai polttaa monta tupakkaa päivässä, se haisee ja on jo terveydelle in vaarallista. Miten sitä voi verrata yhteen viinilasin kerran kuussa? Ap
Niin no, seksi hänelle kyllä kelpaa. ap