Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

"Et tiedä todellisesta väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia."

Ei äiti, mutta väsynyt
05.09.2019 |

Tuossapa lausahdus, joka nostaa verenpainetta joka kerta, kun sattuu nuo sanat kuulemaan.
Ymmärrän, että äiti-ihmiset ovat väsyneitä lapsiperheen arjesta, he ovat varmasti kovilla jaksamisensa kanssa, mutta mielestäni kenelläkään ei ole silti oikeutta tulla vähättelemään muiden ihmisten väsymystä. Monet psyykkiset ja fyysiset seikat vaikuttavat väsymyksen tunteisiin. Läheltä olen seurannut, kuinka esimerkiksi sisäilmaongelmista krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut läheiseni kamppailee arjen tavallisten asioiden kanssa: jopa tiskaaminen voi olla niin rankkaa, että sen jälkeen tarvitsee lepoa. Päässä humisee ja suhisee, olo on jatkuvasti huono. Joka paikkaa koskee. Se väsyttää. Niinpä esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa tuntuu kohtuuttomalta vähätellä toisen ihmisen väsymystä ja tuntemuksia muutenkin.

Emme me omasta tahdosta riippuen tai riippumatta lapsettomatkaan vähättele teidän äiti-ihmisten väsymystä. Mikä oikeus heillä siis on vähätellä muiden tuntemuksia?

Ja Huom! Kyllä, näitä asioita ei voi yleistää, kaikki eivät toimi samoin. Kaikki äidit eivät vähättele.

Asiallista keskustelua, kiitos!

Kommentit (1165)

Vierailija
401/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.

Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.

Tottahan tuo sanonta on. Mitä lapseton ei tietenkään mitenkään kykene ymmärtämään. Ei sitä henkilökohtaisesti tarvitse ottaa, mutta totuuden siemen siinä todellakin on. Pienen vauvan/lapsen hoitamista ei voi verrata mihinkään muuhun. Muunlainen väsymys on aivan jotain muuta, vaikka olisikin sairaus tms. Pystyt silloin hoitaa itseäsi ja keskittyä itseesi, eikä vieressäsi ole pieni avuton vauva joka tarvitsee valvontaa jokainen hetki. Lapseton ei voi ymmärtää mikä vastuu se on. Turha tästä on riitaa vääntää. Totuus on se, että lapsen saaminen muuttaa elämäsi kokonaan, ja sitä ei pysty kuvittelemaan mitä se on, ennen kuin itse koet sen.

Tämä kommenttisi ja monien muiden vastaavat kuulostavat siltä, että vauva on vaan inhottava asia, joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta. Koska kukaan ei voi ymmärtää miten kamalaa se on ja uuvuttaa ja on kamalaa. Sanoinko jo kamalaa? Ja maailman väsyttävintä. Kuitenkin samaan aikaan vain nämä armoitetut äiti-ihmiset voivat tuntea näin suurta rakkautta mitä kukaan muu ei voi ikinä ymmärtää. Eikö tuo samainen ainutlaatuinen ja erityinen rakkaus millään tavoin sitten auta jaksamaan vaikeita vaiheita ja varsinkin jos on itse valinnut saada lapsen? Yksinolevalla väsyneellähän ei ole teidänkaltaisten äityleiden mielestä mitään käsitystä rakkaudesta, joten eikö siinä tapauksessa yksinolevan väsymys voi olla tästä näkökulmasta rankempaa?  Ja nyt en puhu monisairaista yksinhuoltajaäideistä, joilla on erityislapsi, joka ei edes koskaan hymyile eikä siltä saa mitään hellyyttä aiheuttavaa reaktiota mihinkään, koska ymmärrän kyllä, että heillä todellakin on vaikeaa ja toivon heille vilpittömästi voimia ja parempaa tulevaisuutta.

Ai? Missä tässä kommentissa sanottiin että vauva on vaan inhottava asia joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta? En millään löydä tuollaista, vaikka kuinka etsisin? Taitaa olla omaa tulkintaasi, joka menee ihan metsään. Alkaa sinun kommenteistasi paistaa läpi se, että et millään siedä että et voi oikeasti kuvitellen tietää mitä äitiys on. Onko katkeruutta vai mistä johtuu? Otahan itsellesi jotain muuta mietittävää. Äitiys on hienoin asia, mitä nainen voi kokea, ja sen suuren rakkauden ohella on myös paljon vaikeita tunteita ja väsymystä. Case closed. Sulla on jotain kummaa tukahdutettua vihaa kaikkia äitejä kohtaan.

Mikä case on closed ja kenelle? Kokemusasioissa case ei ole koskaan closed, koska jokaisen kokemus eri. Minulla ollut koliikki-, allergia- ja sairausvauva, enkä allekirjoita mitä sanot. Vaikka siis olen äitiyden ja koliikkivauvat yms kokenut.

Luuletko oikeasti, että joku vapaaehtoisesti lapseton on koskaan katkera meille äideille? Ei ole. Tahtomattaan lapseton saattaa olla, mutta he taas ovat kokeneet menetystä, mitä me ei ymmärretä ja olisi julmaa ja suoraa pahuutta heistä puhua pahasti.

En ole osoittanut kommenttejani tahtomattaan lapsettomia kohtaan. Vapaaehtoisesti lapsettomathan tässä ketjussa riehuu ja viisastelevat että miksi äidit ovat menneet tekemään lapsia, kun eivät näköjään jaksa. Ja katkeruutta olen lukevinani heidän teksteistään. Ja myös tietämättömyyttä siitä, mitä vanhemmuus on . Ei voi esittää tietävänsä jotain, mitä ei ole koskaan kokenut.

Minuakaan ei ole koskaan hakattu, mutta tiedän tasan tarkkaan siitä huolimatta etten koskaan halua tulla hakatuksi.

Äitiydessä ei ole mitään maagista tai yliluonnollista. Siihen liittyvät tunteet ovat evoluution muokaamia ja välittäjäaineiden aikaansaamia. Kuka tahansa voi kuvitella millaista se on, ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi monet haluavat jäädä lapsettomiksi.

/12

Vierailija
402/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon väittämä todellakin on totta. Ette lapsettomat voi sitä ymmärtää, jos ei ole kokemusta. En voinut minäkään ennen lapsien saantia.. Oon niin uupunut etten jaksa edes kirjoittaa kunnon perusteluja tälle. Alapeukutus alkakoon.

Olen elänyt aikuisen elämää sekä lapsettomana että äitinä. En todellakaan lähde väittämään, että äitiydessä on jotain sellaista kamalaa uuvuttavuutta, mitä eivät muut voi edes käsittää. Elämässä on muita paljon rankempia ja uuvuttavampia asioita - valitettavasti. Mutta jos joku lapset äärettömän uuvuttaviksi kokee, niin ei nyt ainakaan lisää kannata tehdä.

Etkö tajua, että siinä äitiyden lisänä on myös näitä rankempia ja uuvuttavampia asioita mutta lapsettomalla ei ole lisänä esim sairaasta lapsesta johtuvaa valvomista jne...

Ei nämä vänkääjät tätä pointtia ymmärrä vaikka kuinka moni sanois...

Sivusta: Et tunnu sinäkään vänkääjä ymmärtävän sitä, että on psykologisesti eri asia valvoa sen "maailman suurimman rakkauden" eli lapsen vuoksi kuin siksi että joudut valvomaan esim. kipujen vuoksi.

Pointti rautalangasta: entäpä jos on nämä molemmat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
403/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on terve äiti ja lapsi, äitiväsymys on usein itse aiheutettu. Lapset menevät nukkumaan usein n.klo 20.00 ja tarvitsevat 12-14h yöunet.

Ja siinä ajassa äidillä on kyllä mahdollisuus nukkua 6-8h yöunet, vaikka lapset heräisivät yön aikana.

Suurin syy terveiden äitien, joilla on terveet lapset ovat liian myöhäinen nukkumaan meno ja mieluimmin tuijotetaan tv, roikutaan netissä yö myöhään, eikä haluta huomioida elämäntilannetta, eikä mistään entisestä olla valmiita luopumaan ja elämään lapsiperheen arkea, ei edes silloin kun lapsi on pieni.

Vierailija
404/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse kärsin 2 vuotta unettomuudesta, josta puoli vuotta oli erityisen paha.

Vauvan, nyt jo taaperon kanssa ei ole kertaakaan ollut sellaista väsymystä ja aivosumua, mitä unettomuusaikana. Toki lapseni on ollut helppo, vaikka vieläkin heräilee 2-3 kertaa yössä.

Vierailija
405/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.

Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.

Tottahan tuo sanonta on. Mitä lapseton ei tietenkään mitenkään kykene ymmärtämään. Ei sitä henkilökohtaisesti tarvitse ottaa, mutta totuuden siemen siinä todellakin on. Pienen vauvan/lapsen hoitamista ei voi verrata mihinkään muuhun. Muunlainen väsymys on aivan jotain muuta, vaikka olisikin sairaus tms. Pystyt silloin hoitaa itseäsi ja keskittyä itseesi, eikä vieressäsi ole pieni avuton vauva joka tarvitsee valvontaa jokainen hetki. Lapseton ei voi ymmärtää mikä vastuu se on. Turha tästä on riitaa vääntää. Totuus on se, että lapsen saaminen muuttaa elämäsi kokonaan, ja sitä ei pysty kuvittelemaan mitä se on, ennen kuin itse koet sen.

Tämä kommenttisi ja monien muiden vastaavat kuulostavat siltä, että vauva on vaan inhottava asia, joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta. Koska kukaan ei voi ymmärtää miten kamalaa se on ja uuvuttaa ja on kamalaa. Sanoinko jo kamalaa? Ja maailman väsyttävintä. Kuitenkin samaan aikaan vain nämä armoitetut äiti-ihmiset voivat tuntea näin suurta rakkautta mitä kukaan muu ei voi ikinä ymmärtää. Eikö tuo samainen ainutlaatuinen ja erityinen rakkaus millään tavoin sitten auta jaksamaan vaikeita vaiheita ja varsinkin jos on itse valinnut saada lapsen? Yksinolevalla väsyneellähän ei ole teidänkaltaisten äityleiden mielestä mitään käsitystä rakkaudesta, joten eikö siinä tapauksessa yksinolevan väsymys voi olla tästä näkökulmasta rankempaa?  Ja nyt en puhu monisairaista yksinhuoltajaäideistä, joilla on erityislapsi, joka ei edes koskaan hymyile eikä siltä saa mitään hellyyttä aiheuttavaa reaktiota mihinkään, koska ymmärrän kyllä, että heillä todellakin on vaikeaa ja toivon heille vilpittömästi voimia ja parempaa tulevaisuutta.

Ai? Missä tässä kommentissa sanottiin että vauva on vaan inhottava asia joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta? En millään löydä tuollaista, vaikka kuinka etsisin? Taitaa olla omaa tulkintaasi, joka menee ihan metsään. Alkaa sinun kommenteistasi paistaa läpi se, että et millään siedä että et voi oikeasti kuvitellen tietää mitä äitiys on. Onko katkeruutta vai mistä johtuu? Otahan itsellesi jotain muuta mietittävää. Äitiys on hienoin asia, mitä nainen voi kokea, ja sen suuren rakkauden ohella on myös paljon vaikeita tunteita ja väsymystä. Case closed. Sulla on jotain kummaa tukahdutettua vihaa kaikkia äitejä kohtaan.

Mikä case on closed ja kenelle? Kokemusasioissa case ei ole koskaan closed, koska jokaisen kokemus eri. Minulla ollut koliikki-, allergia- ja sairausvauva, enkä allekirjoita mitä sanot. Vaikka siis olen äitiyden ja koliikkivauvat yms kokenut.

Luuletko oikeasti, että joku vapaaehtoisesti lapseton on koskaan katkera meille äideille? Ei ole. Tahtomattaan lapseton saattaa olla, mutta he taas ovat kokeneet menetystä, mitä me ei ymmärretä ja olisi julmaa ja suoraa pahuutta heistä puhua pahasti.

En ole osoittanut kommenttejani tahtomattaan lapsettomia kohtaan. Vapaaehtoisesti lapsettomathan tässä ketjussa riehuu ja viisastelevat että miksi äidit ovat menneet tekemään lapsia, kun eivät näköjään jaksa. Ja katkeruutta olen lukevinani heidän teksteistään. Ja myös tietämättömyyttä siitä, mitä vanhemmuus on . Ei voi esittää tietävänsä jotain, mitä ei ole koskaan kokenut.

Minuakaan ei ole koskaan hakattu, mutta tiedän tasan tarkkaan siitä huolimatta etten koskaan halua tulla hakatuksi.

Äitiydessä ei ole mitään maagista tai yliluonnollista. Siihen liittyvät tunteet ovat evoluution muokaamia ja välittäjäaineiden aikaansaamia. Kuka tahansa voi kuvitella millaista se on, ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi monet haluavat jäädä lapsettomiksi.

/12

Kyllä sitä äidinrakkauttakin on hyvin montaa laatua...

Jotkut kiintyvät lapseen hitaasti jos ollenkaan, joillekin lapsi on rakkautta ensisilmäyksellä. Itselleni jälkimmäinen, sitä tunnetta ei vaan kenenkään muun kanssa koe, en ole ainakaan itse kokenut.

Mutta ihan jo vatsaflunssa on karmeampi kokemus kun samalla imetät/nukutat/ruokit/peset/vahdit lasta/lapsia kuin se että voisi olla omissa oloissaan potemassa.

Vierailija
406/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
407/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.

Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.

Tottahan tuo sanonta on. Mitä lapseton ei tietenkään mitenkään kykene ymmärtämään. Ei sitä henkilökohtaisesti tarvitse ottaa, mutta totuuden siemen siinä todellakin on. Pienen vauvan/lapsen hoitamista ei voi verrata mihinkään muuhun. Muunlainen väsymys on aivan jotain muuta, vaikka olisikin sairaus tms. Pystyt silloin hoitaa itseäsi ja keskittyä itseesi, eikä vieressäsi ole pieni avuton vauva joka tarvitsee valvontaa jokainen hetki. Lapseton ei voi ymmärtää mikä vastuu se on. Turha tästä on riitaa vääntää. Totuus on se, että lapsen saaminen muuttaa elämäsi kokonaan, ja sitä ei pysty kuvittelemaan mitä se on, ennen kuin itse koet sen.

Tämä kommenttisi ja monien muiden vastaavat kuulostavat siltä, että vauva on vaan inhottava asia, joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta. Koska kukaan ei voi ymmärtää miten kamalaa se on ja uuvuttaa ja on kamalaa. Sanoinko jo kamalaa? Ja maailman väsyttävintä. Kuitenkin samaan aikaan vain nämä armoitetut äiti-ihmiset voivat tuntea näin suurta rakkautta mitä kukaan muu ei voi ikinä ymmärtää. Eikö tuo samainen ainutlaatuinen ja erityinen rakkaus millään tavoin sitten auta jaksamaan vaikeita vaiheita ja varsinkin jos on itse valinnut saada lapsen? Yksinolevalla väsyneellähän ei ole teidänkaltaisten äityleiden mielestä mitään käsitystä rakkaudesta, joten eikö siinä tapauksessa yksinolevan väsymys voi olla tästä näkökulmasta rankempaa?  Ja nyt en puhu monisairaista yksinhuoltajaäideistä, joilla on erityislapsi, joka ei edes koskaan hymyile eikä siltä saa mitään hellyyttä aiheuttavaa reaktiota mihinkään, koska ymmärrän kyllä, että heillä todellakin on vaikeaa ja toivon heille vilpittömästi voimia ja parempaa tulevaisuutta.

Ai? Missä tässä kommentissa sanottiin että vauva on vaan inhottava asia joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta? En millään löydä tuollaista, vaikka kuinka etsisin? Taitaa olla omaa tulkintaasi, joka menee ihan metsään. Alkaa sinun kommenteistasi paistaa läpi se, että et millään siedä että et voi oikeasti kuvitellen tietää mitä äitiys on. Onko katkeruutta vai mistä johtuu? Otahan itsellesi jotain muuta mietittävää. Äitiys on hienoin asia, mitä nainen voi kokea, ja sen suuren rakkauden ohella on myös paljon vaikeita tunteita ja väsymystä. Case closed. Sulla on jotain kummaa tukahdutettua vihaa kaikkia äitejä kohtaan.

Mikä case on closed ja kenelle? Kokemusasioissa case ei ole koskaan closed, koska jokaisen kokemus eri. Minulla ollut koliikki-, allergia- ja sairausvauva, enkä allekirjoita mitä sanot. Vaikka siis olen äitiyden ja koliikkivauvat yms kokenut.

Luuletko oikeasti, että joku vapaaehtoisesti lapseton on koskaan katkera meille äideille? Ei ole. Tahtomattaan lapseton saattaa olla, mutta he taas ovat kokeneet menetystä, mitä me ei ymmärretä ja olisi julmaa ja suoraa pahuutta heistä puhua pahasti.

En ole osoittanut kommenttejani tahtomattaan lapsettomia kohtaan. Vapaaehtoisesti lapsettomathan tässä ketjussa riehuu ja viisastelevat että miksi äidit ovat menneet tekemään lapsia, kun eivät näköjään jaksa. Ja katkeruutta olen lukevinani heidän teksteistään. Ja myös tietämättömyyttä siitä, mitä vanhemmuus on . Ei voi esittää tietävänsä jotain, mitä ei ole koskaan kokenut.

Minuakaan ei ole koskaan hakattu, mutta tiedän tasan tarkkaan siitä huolimatta etten koskaan halua tulla hakatuksi.

Äitiydessä ei ole mitään maagista tai yliluonnollista. Siihen liittyvät tunteet ovat evoluution muokaamia ja välittäjäaineiden aikaansaamia. Kuka tahansa voi kuvitella millaista se on, ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi monet haluavat jäädä lapsettomiksi.

/12

"Äitiydessä ei ole mitään maagista tai yliluonnollista". Kannapa ensin 9kk vauvaa sisälläsi, synnytä sisälläsi kasvanut luomuksesi sitten ja keskustellaan sen jälkeen lisää. Ai, oletkin mies? No sitten ei voi mitään. Niele katkeruutesi.

Vierailija
408/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.

Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.

Tottahan tuo sanonta on. Mitä lapseton ei tietenkään mitenkään kykene ymmärtämään. Ei sitä henkilökohtaisesti tarvitse ottaa, mutta totuuden siemen siinä todellakin on. Pienen vauvan/lapsen hoitamista ei voi verrata mihinkään muuhun. Muunlainen väsymys on aivan jotain muuta, vaikka olisikin sairaus tms. Pystyt silloin hoitaa itseäsi ja keskittyä itseesi, eikä vieressäsi ole pieni avuton vauva joka tarvitsee valvontaa jokainen hetki. Lapseton ei voi ymmärtää mikä vastuu se on. Turha tästä on riitaa vääntää. Totuus on se, että lapsen saaminen muuttaa elämäsi kokonaan, ja sitä ei pysty kuvittelemaan mitä se on, ennen kuin itse koet sen.

Tämä kommenttisi ja monien muiden vastaavat kuulostavat siltä, että vauva on vaan inhottava asia, joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta. Koska kukaan ei voi ymmärtää miten kamalaa se on ja uuvuttaa ja on kamalaa. Sanoinko jo kamalaa? Ja maailman väsyttävintä. Kuitenkin samaan aikaan vain nämä armoitetut äiti-ihmiset voivat tuntea näin suurta rakkautta mitä kukaan muu ei voi ikinä ymmärtää. Eikö tuo samainen ainutlaatuinen ja erityinen rakkaus millään tavoin sitten auta jaksamaan vaikeita vaiheita ja varsinkin jos on itse valinnut saada lapsen? Yksinolevalla väsyneellähän ei ole teidänkaltaisten äityleiden mielestä mitään käsitystä rakkaudesta, joten eikö siinä tapauksessa yksinolevan väsymys voi olla tästä näkökulmasta rankempaa?  Ja nyt en puhu monisairaista yksinhuoltajaäideistä, joilla on erityislapsi, joka ei edes koskaan hymyile eikä siltä saa mitään hellyyttä aiheuttavaa reaktiota mihinkään, koska ymmärrän kyllä, että heillä todellakin on vaikeaa ja toivon heille vilpittömästi voimia ja parempaa tulevaisuutta.

Ai? Missä tässä kommentissa sanottiin että vauva on vaan inhottava asia joka on suurta kärsimystä ja äitinä olo on maailman kamalinta? En millään löydä tuollaista, vaikka kuinka etsisin? Taitaa olla omaa tulkintaasi, joka menee ihan metsään. Alkaa sinun kommenteistasi paistaa läpi se, että et millään siedä että et voi oikeasti kuvitellen tietää mitä äitiys on. Onko katkeruutta vai mistä johtuu? Otahan itsellesi jotain muuta mietittävää. Äitiys on hienoin asia, mitä nainen voi kokea, ja sen suuren rakkauden ohella on myös paljon vaikeita tunteita ja väsymystä. Case closed. Sulla on jotain kummaa tukahdutettua vihaa kaikkia äitejä kohtaan.

Mikä case on closed ja kenelle? Kokemusasioissa case ei ole koskaan closed, koska jokaisen kokemus eri. Minulla ollut koliikki-, allergia- ja sairausvauva, enkä allekirjoita mitä sanot. Vaikka siis olen äitiyden ja koliikkivauvat yms kokenut.

Luuletko oikeasti, että joku vapaaehtoisesti lapseton on koskaan katkera meille äideille? Ei ole. Tahtomattaan lapseton saattaa olla, mutta he taas ovat kokeneet menetystä, mitä me ei ymmärretä ja olisi julmaa ja suoraa pahuutta heistä puhua pahasti.

En ole osoittanut kommenttejani tahtomattaan lapsettomia kohtaan. Vapaaehtoisesti lapsettomathan tässä ketjussa riehuu ja viisastelevat että miksi äidit ovat menneet tekemään lapsia, kun eivät näköjään jaksa. Ja katkeruutta olen lukevinani heidän teksteistään. Ja myös tietämättömyyttä siitä, mitä vanhemmuus on . Ei voi esittää tietävänsä jotain, mitä ei ole koskaan kokenut.

Minuakaan ei ole koskaan hakattu, mutta tiedän tasan tarkkaan siitä huolimatta etten koskaan halua tulla hakatuksi.

Äitiydessä ei ole mitään maagista tai yliluonnollista. Siihen liittyvät tunteet ovat evoluution muokaamia ja välittäjäaineiden aikaansaamia. Kuka tahansa voi kuvitella millaista se on, ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi monet haluavat jäädä lapsettomiksi.

/12

"Äitiydessä ei ole mitään maagista tai yliluonnollista". Kannapa ensin 9kk vauvaa sisälläsi, synnytä sisälläsi kasvanut luomuksesi sitten ja keskustellaan sen jälkeen lisää. Ai, oletkin mies? No sitten ei voi mitään. Niele katkeruutesi.

:D :D Tätä juuri tarkoitan. Noissa mainituissa tapahtumissa ei ole mitään yliluonnollista. Raskauksia ja synnytyksiä on tapahtunut luonnossa laajalti miljoonia vuosia. Jo kauan ennen kuin ihminen oli olemassa.

Ps. En ole mies.

/12

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
409/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

Vierailija
410/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
411/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon väittämä todellakin on totta. Ette lapsettomat voi sitä ymmärtää, jos ei ole kokemusta. En voinut minäkään ennen lapsien saantia.. Oon niin uupunut etten jaksa edes kirjoittaa kunnon perusteluja tälle. Alapeukutus alkakoon.

Olen elänyt aikuisen elämää sekä lapsettomana että äitinä. En todellakaan lähde väittämään, että äitiydessä on jotain sellaista kamalaa uuvuttavuutta, mitä eivät muut voi edes käsittää. Elämässä on muita paljon rankempia ja uuvuttavampia asioita - valitettavasti. Mutta jos joku lapset äärettömän uuvuttaviksi kokee, niin ei nyt ainakaan lisää kannata tehdä.

Etkö tajua, että siinä äitiyden lisänä on myös näitä rankempia ja uuvuttavampia asioita mutta lapsettomalla ei ole lisänä esim sairaasta lapsesta johtuvaa valvomista jne...

Ei nämä vänkääjät tätä pointtia ymmärrä vaikka kuinka moni sanois...

Sivusta: Et tunnu sinäkään vänkääjä ymmärtävän sitä, että on psykologisesti eri asia valvoa sen "maailman suurimman rakkauden" eli lapsen vuoksi kuin siksi että joudut valvomaan esim. kipujen vuoksi.

Pointti rautalangasta: entäpä jos on nämä molemmat.

Pointti rautalangasta: Tässä tapauksessa kannattaa hakea myös ulkopuolista apua, ihan jo lapsenkin vuoksi.

Vierailija
412/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Pointti: Lapseton on siinä mielessä vapaa velvollisuuksista, että olet vastuussa vain omasta itsestäsi. Toisen ihmisen elämä ei ole vastuullasi. Jos et syö- so what. Jos äiti ei syö, lapsikin kuolisi. Get it?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
413/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.... ÖÖ- ennen synnytykseen kuoli suuri osa naisista, ja lapsikuolleisuuskin oli korkea. Tänäkin päivänä lapsia kuolee koko ajan nälkään Afrikassa. Että ei se lapsen hengissä pysyminen ihan itsestäänselvyys ole. Mutta ei sun kanssa ole kiva keskustella, olet epämiellyttävän kylmä. Joten ei tästä sen enempää, menen keittämään kahvia. Jatka sä väittelyä jonkun muun kanssa, kun olet niin kaikkitietävä ja viisas.

Vierailija
414/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Pointti: Lapseton on siinä mielessä vapaa velvollisuuksista, että olet vastuussa vain omasta itsestäsi. Toisen ihmisen elämä ei ole vastuullasi. Jos et syö- so what. Jos äiti ei syö, lapsikin kuolisi. Get it?

No jos se äiti kuolee syömättömyyteensä, niin sittenhän lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan toiseen kotiin.  Ei se lapsi mykkänä nälkäänsä kuole. Eiköhän naapurit hälytä sitä ennen apua. Get it?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
415/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Pointti: Lapseton on siinä mielessä vapaa velvollisuuksista, että olet vastuussa vain omasta itsestäsi. Toisen ihmisen elämä ei ole vastuullasi. Jos et syö- so what. Jos äiti ei syö, lapsikin kuolisi. Get it?

Lapseton voi olla vastuussa monenkin ihmisen hengestä, esim. lääkärinä/hoitajana/bussikuskina etc. Ehkä vaikea ymmärtää tätä jos ei ole työelämässä.

Vierailija
416/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Pointti: Lapseton on siinä mielessä vapaa velvollisuuksista, että olet vastuussa vain omasta itsestäsi. Toisen ihmisen elämä ei ole vastuullasi. Jos et syö- so what. Jos äiti ei syö, lapsikin kuolisi. Get it?

On yhteiskunta ennenkin orvoista lapsista huolehtinut. Ei vanhemmat mikään päätepysäkki lastenhuollossa ole.

Vierailija
417/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kärsinyt uniongelmista pitkään. Minulla on kaksi lasta, jotka eivät olleet hyviä nukkujia ja muistan sen hirvittävän aivosumun. Silti kun nyt ajattelen, niin silloin ikä oli puolellani. Kolmekymppisenä jaksoi ihan eri lailla kuin nyt yli nelikymppisenä. Kun nyt tulee pidempi unettomuusjakso, olen selvästi väsyneempi kuin pikkulasten kanssa. Toisaalta ymmärrän, että monelle se elämän väsyttävin jakso on elämä huonounisten lasten kanssa. Ikinä ei voi yleistää.

Vierailija
418/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

Jos ei siinä sivussa tarvitse käydä töissä, niin mikä ettei. En väitä, että se olisi helppoa, mutta ei tosiaankaan niin ylivoimaista kuin jotkut kuvittelevat. Lapsia on synnytetty ja hoidettu miljoonia vuosia, eikä äitejä ole tuettu koskaan niin hyvin kuin nyt. Miten se nyt yhtäkkiä on niin väsyttävää, kun ei ole kuin lapsi/lapset huollettavana?

Vierailija
419/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä. 

Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.

Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.

Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.

Kaverisi on oikeassa. Tosi rankkaa käydä luennoilla ja lukaista vähän tenttiin.

En minä sanonutkaan että se on rankkaa. Sanoin että olin väsynyt koska en noiden edellämainittujen aktiviteettien vuoksi ollut nukkunut yöunia ainakaan viikkoon.

Huomaa kyllä kuka ei ole opiskellut, "lukaista vähän tenttiin".. :D

/12

Kyllä olen suorittanut korkeakoulututkinnon. Enkä tosiaankaan valvonut sen takia viikkoa, se oli elämäni rennointa aikaa. Jos stressaa koulunkäynnistä noin paljon niin se saattaa yllättää sitten jos lapsia teet. Joten edelleen, kaverisi oli oikeassa.

Vierailija
420/1165 |
06.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!

Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!

Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu. 

Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan.  .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.

En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D

Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.

Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.

/12

Pointti: Lapseton on siinä mielessä vapaa velvollisuuksista, että olet vastuussa vain omasta itsestäsi. Toisen ihmisen elämä ei ole vastuullasi. Jos et syö- so what. Jos äiti ei syö, lapsikin kuolisi. Get it?

No jos se äiti kuolee syömättömyyteensä, niin sittenhän lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan toiseen kotiin.  Ei se lapsi mykkänä nälkäänsä kuole. Eiköhän naapurit hälytä sitä ennen apua. Get it?

Mistä se naapuri tietäisi, että äiti ja lapsi on mahdollisesti kuolemassa nälkään? No joo, tosissaan: En tajua sinunn pointtia tässä ketjussa, miksi edes olet täällä? Vanhemmuus ei selvästi kiinnosta, vain oikeassa oleminen. Epämiellyttävää tunteetonta jankkaamista. Minua ei satu kiinnostamaan pätkääkään mitä mieltä olet, mutta sen voi sanoa että teksteistäsi huomaa kilometrin päähän ettei sinulla ole lapsia.