Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Et tiedä todellisesta väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia."
Ei äiti, mutta väsynyt
05.09.2019 |
Tuossapa lausahdus, joka nostaa verenpainetta joka kerta, kun sattuu nuo sanat kuulemaan.
Ymmärrän, että äiti-ihmiset ovat väsyneitä lapsiperheen arjesta, he ovat varmasti kovilla jaksamisensa kanssa, mutta mielestäni kenelläkään ei ole silti oikeutta tulla vähättelemään muiden ihmisten väsymystä. Monet psyykkiset ja fyysiset seikat vaikuttavat väsymyksen tunteisiin. Läheltä olen seurannut, kuinka esimerkiksi sisäilmaongelmista krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut läheiseni kamppailee arjen tavallisten asioiden kanssa: jopa tiskaaminen voi olla niin rankkaa, että sen jälkeen tarvitsee lepoa. Päässä humisee ja suhisee, olo on jatkuvasti huono. Joka paikkaa koskee. Se väsyttää. Niinpä esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa tuntuu kohtuuttomalta vähätellä toisen ihmisen väsymystä ja tuntemuksia muutenkin.
Emme me omasta tahdosta riippuen tai riippumatta lapsettomatkaan vähättele teidän äiti-ihmisten väsymystä. Mikä oikeus heillä siis on vähätellä muiden tuntemuksia?
Ja Huom! Kyllä, näitä asioita ei voi yleistää, kaikki eivät toimi samoin. Kaikki äidit eivät vähättele.
Asiallista keskustelua, kiitos!
Kommentit (1165)
Tämä on hyvä keskustelu 😊
Olen itse työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean uupumuksen takia (MS ja fatiikki). Eihän se uupumus päällepäin näy, enkä ole kaikille kertonut siitä enkä eläkkeestäkään. Ne eivät ole sellaisia asioita joille haluan identiteettiäni rakentaa enkä halua niistä leimaa otsaani.
Ymmärrän muidenkin väsymystä ja kannustan lepäämään silloin kun sille on tarve, sillä tiedän kuinka vaikeaa väsymys voi olla. Pahimmillaan se aiheuttaa fyysistä kipua. Ei tulisi mieleenkään vähätellä muiden väsymystä.
Olen monta kertaa saanut kuulla "sinä et ymmärrä / tiedä oikeaa väsymystä".
Perusteluita ovat olleet mm. se että en ymmärrä kuinka sairaus voi uuvuttaa tai se että lapseni ovat liian helppoja. Niissä tilanteissa hämmentyy niin ettei osaa sanoa oikein mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistisia piirteitä muutamassa vastaajassa täällä. Ei kannata jatkaa keskustelua näiden kanssa.
Edelleen: miksi vain lasten aiheuttama väsymys on todellista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!
Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!
Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu.
Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan. .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.
En ole se jolle vastasit, mutta tämä oli hauska kommentti. Että lapseton on niin vapaa velvollisuuksista ettei hänen tarvitse edes syödä? :D
Ja toki äiti-ihminenkin voi jättäytyä työttömäksi halutessaan. Valtio pitää kyllä tuillaan jälkikasvusi hengissä, ei huolta.
Taas tehdään rakettitiedettä hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.
/12
Hommasta, jonka on haldannut iso osa naisista ammoisista ajoista lähtien.... ÖÖ- ennen synnytykseen kuoli suuri osa naisista, ja lapsikuolleisuuskin oli korkea. Tänäkin päivänä lapsia kuolee koko ajan nälkään Afrikassa. Että ei se lapsen hengissä pysyminen ihan itsestäänselvyys ole. Mutta ei sun kanssa ole kiva keskustella, olet epämiellyttävän kylmä. Joten ei tästä sen enempää, menen keittämään kahvia. Jatka sä väittelyä jonkun muun kanssa, kun olet niin kaikkitietävä ja viisas.
Ihanaa jos musta tulee viisas ja kaikkitietävä vaikutelma. :D Itse en pidä itseäni mitenkään erityisen älykkäänä.
Ja on totta, että lapsia kuolee paljon kehitysmaissa, kuten äitejäkin. Tässä kuitenkin puhuttiin nyt ihan Suomen kontekstista. Olen melko varma, että kehitysmaissa äideillä on muutakin kelailtavaa ja puuhattavaa kuin vähätellä lapsettomien elämää, väsymystä, tunteita ja velvollisuuksia. Tämä keskustelu ei siis koske heitä.
/12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!
Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!
Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu.
Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan. .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.
No voi jestas. Miten nykypäivän äidit ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että vaatii jotain erikoiskykyjä huolehtia lapsesta. Aikaisempien sukupolvien äidit ovat ilmeisesti olleet ihan tajuttoman nerokkaita luonnonlahjakkuuksia, kun ovat hoitaneet lastensa ruokkimisen, vaipan vaihdot, pesun, vaatetuksen jne. osana normaalia jokapäiväistä elämää eivätkä ole ymmärtäneet ilmoittaa kaikille kuinka kauhean vaativaa se pukeminen ja syöttäminen on. Ei tuo ennen ole vanhemmille mikään NÄIN hirveä ongelma ollut, että piti saada erityinen papukaijamerkki asiasta muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!
Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!
Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu.
Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan. .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.
Jos ei siinä sivussa tarvitse käydä töissä, niin mikä ettei. En väitä, että se olisi helppoa, mutta ei tosiaankaan niin ylivoimaista kuin jotkut kuvittelevat. Lapsia on synnytetty ja hoidettu miljoonia vuosia, eikä äitejä ole tuettu koskaan niin hyvin kuin nyt. Miten se nyt yhtäkkiä on niin väsyttävää, kun ei ole kuin lapsi/lapset huollettavana?
Niin, MITEN? Sitähän sinä et voi koskaan tiedä, koska olet lapseton! Ja uhkut vielä ylpeyttä siitä. Mutta kappas, on asioita joita et vain ymmärrä, etkä koskaan tule ymmärtämään. Get it?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä.
Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.
Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.
Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.
Kaverisi on oikeassa. Tosi rankkaa käydä luennoilla ja lukaista vähän tenttiin.
En minä sanonutkaan että se on rankkaa. Sanoin että olin väsynyt koska en noiden edellämainittujen aktiviteettien vuoksi ollut nukkunut yöunia ainakaan viikkoon.
Huomaa kyllä kuka ei ole opiskellut, "lukaista vähän tenttiin".. :D
/12
Kyllä olen suorittanut korkeakoulututkinnon. Enkä tosiaankaan valvonut sen takia viikkoa, se oli elämäni rennointa aikaa. Jos stressaa koulunkäynnistä noin paljon niin se saattaa yllättää sitten jos lapsia teet. Joten edelleen, kaverisi oli oikeassa.
Aivan, en tiedä mitä kommentteja olet taas lukenut, mutta ne tentit eivät ole ainoa väsyttävä asia elämässäni. Tai luennot. Siihen kun yhdistää vielä täystuntisen kolmivuorotyön ja osa-aikaisen virka-aikatyön niin saattaa välillä väsyttääkin.
P.s. Jos itse opiskelit helppoa alaa ja/tai vedit opiskelut pakettiin riman alta, se ei tarkoita että kaikille opiskelu olisi sitä elämän rennointa aikaa.
/12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei herra 12, olet aika ärsyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Täytyy sanoa, että nyt kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, niin elämä on huomattavasti helpompaa kuin lasten ollessa kotona. Voi ihan oikeasti keskittyä vain ja ainoastaan työntekoon. Silloin kun lapset olivat pieniä, oli ihan kamalaa, jos tarhasta soitettiin ja lapsi piti hakea pois. Aina toivoit, että paranisi pian. Lasten isän kanssa arvottiin, kumpi on pois töistä. Ja ne työt eivät oikeasti karanneet sieltä työpöydältä minnekään. Sitten vaan pidennettiin päivää, kun palattiin töihin. Onneksi en ollut yksinhuoltaja. Mutta lapset ovat olleet oma valinta ja siitä on hengissä selvitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua tämä aihe aina vähän huvittaa. Itse en ole varmaan koskaan aikuisiälläni ollut yhtä levännyt ja virkeä kuin äitiyslomilla. Kaksoset toki olivat vähän eri rytmissä ja yöt olivat katkonaisia ja kuopuksella oli koliikkia pari kuukautta ja sen jälkeenkin herätteli parin tunnin välein, mutta kun ihan oikeasti sai täysin omista tarpeista käsin ylläpitää päiväohjelmaa. Nukkua aamulla pitkään, jos lapsetkin sattuivat nukkumaan, ottaa päivätorkut tai viettää rauhoittumishetki päivällä, ulkoilla, kun vireystila oli sopiva, kotitöille oli ruhtinaallisesti aikaa jne. Oli kyllä ihanaa aikaa.
Työssä vuorokauden pituiset päivystykset vartin torkuilla jossain välissä kaksikin kertaa viikossa ja muut pitkät vuorot tappoivat ihan eri tahtiin. Nyt kun on lapsia, voi heihin vedoten tehdä paljon inhillisempää työaikaa, joten työssäkäyvänä äitinäkin olen paljon levänneempi kuin ennen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Hei herra 12, olet aika ärsyttävä.
Korjaan, neiti. Mutta onko perusteluita? Minusta tämä on hauska keskustelu, palvontaa janoavat mammat hermostuvat kun heidän suurta saavutustaan ei nostetakaan jalustalle. :D
/12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui,
onpas tämä ketju kasvanut pituutta (kuin lapsi ikään), mutta ilmeisestikin on osattu jotensakin pysyä asialinjalla, kun tätä ei ole poistettu. ;)
Pikakelauksella kommentteja kahlatessani huomaan, on kärpäsestä tehty monissa kommenteissa superhärkänen, joissakin sitten ihan päin vastoin.
Suonette anteeksi, että ala copy-pasteta tähän esimerkkejä väitteeseeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä hoitoalalla erittäin raskaassa ja kiireisessä työssä. Lisäksi olen kahden lapsen yksinhuoltaja ilman mitään lapsivapaata koskaan (isä ei tapaa ollenkaan). Lasten mummokin on kuollut eli hoitoapua ei ole. Olen mielestäni ihan kohtuu reipas ja yritän tehdä työhommat hyvin ja vielä pyörittää arkea, tähän asti on onnistunut mutta toki joskus voi töissä vähän haukotuttaa. Sellaisina hetkinä olen kuullut monesti kommenttia "sullahan on jo isot lapset, ei kai nyt niissä oo paljoa hommaa" tai jopa "kyllä pitäisi miettiä että jaksaako ne lapset hoitaa, jos niitä hankkii". Samaan aikaan lapsettomat valittavat kun väsyttää esim. juhlimisen jälkeen/pyörälenkin jälkeen ja heille ei kukaan kommentoi mitään syyllistävää. MInusta tämä on aika outoa! Ihan kun nyt joku raskaana ollessaan arvaisi jäävänsä yksinhuoltajaksi... ja onhan lasten arjessa hommaa vaikka olisivat jo isoja. Joka aamu herätään ja ruuat pitää ostaa ja laittaa, harrastuksiin viedä ja vaatettaa ja auttaa läksyissä ym. Näistä asioista eivät lapsettomat tiedä mitään. Mutta silti arvostelevat.
Ei kato kyllä me tiedetään. Me vaan mietittiin etukäteen, että onko tuo sellaista arkea, jota haluaa itselle vai kiinnostaako muunlainen elämä. Ja me lapsettomat oletetaan, että te äidit olette käyneet saman harkinnan läpi ja olette päättäneet, että te taas tykkäätte tuollaisesta lapsiperhearjesta ja nautitte siitä, kun saatte huolehtia ja kasvattaa lapsia. Auttaa läksyissä ja viedä harrustuksiin. Ai eikö asia siis näin olekaan? Eli olet joko päättänyt tieten tahtoen valita sellaisen elämän, joka sua ei kiinnosta ja minkä koet rasittavaksi. Tai sitten et ole tosiaan edes miettinyt koko asiaa ennen lasten tekoa, että hei tällainen arkihan voi itseasiassa ärsyttää ja uuvuttaa mua? No voi hitsi. Upsista. Mutta kiva, että löysit tien ketjuun niin voit leikkiä martttyyria, kun muut ei ymmärrä... Vai voitko?
Luoja mitä ilkeilijöitä täällä sikiää! Mene vetämään kännit, niin olo vähän helpottuu. Lapsen haluaminen/tekeminen/saaminen ei ole mikään järkipäätös, niin kuin pohtisit että otanko tämän työn ja tulenko jaksamaan. Lasten saaminen on tunneasia, ja ainakin minulle se kokemus ehdottomasti kuului luonnollisesti elämään. En ensinnäkään olisi vaan halunnut suhdetta miehen kanssa, vaan halusin PERHEEN. Rakkaus miestä kohtaan syveni tuhatkertaiseksi, sen jälkeen kun oli yhteiset lapset. Lasten saamiseen kuuluu hyvät ja huonot hetket, mutta ei kukaan normaali ihminen jätä perhettä perustamatta sen takia, että se SAATTAA sisältää myös vaikeita hetkiä. Sinä olet hukassa, kun kirjoittelet tuollaista pskaa tänne ja osoitat vihaasi äitejä kohtaan. Ihan kuin äitien väsymys olisi joku tabu, josta ei saa puhua? Mikä ihme sinua voi niin paljon ärsyttää siinä, että perheelliset kokee vanhemmuuden raskaaksi? Olet outo. Tai sitten vaan erittäin kateellinen.
Sairasta on se, että käyttää toista ihmistä hyväkseen vain saadakseen jälkikasvua. Tiesikö miehesi tuota, ettet halunnut häntä vaan vain lapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä.
Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.
Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.
Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.
Kaverisi on oikeassa. Tosi rankkaa käydä luennoilla ja lukaista vähän tenttiin.
En minä sanonutkaan että se on rankkaa. Sanoin että olin väsynyt koska en noiden edellämainittujen aktiviteettien vuoksi ollut nukkunut yöunia ainakaan viikkoon.
Huomaa kyllä kuka ei ole opiskellut, "lukaista vähän tenttiin".. :D
/12
Kyllä olen suorittanut korkeakoulututkinnon. Enkä tosiaankaan valvonut sen takia viikkoa, se oli elämäni rennointa aikaa. Jos stressaa koulunkäynnistä noin paljon niin se saattaa yllättää sitten jos lapsia teet. Joten edelleen, kaverisi oli oikeassa.
Aivan, en tiedä mitä kommentteja olet taas lukenut, mutta ne tentit eivät ole ainoa väsyttävä asia elämässäni. Tai luennot. Siihen kun yhdistää vielä täystuntisen kolmivuorotyön ja osa-aikaisen virka-aikatyön niin saattaa välillä väsyttääkin.
P.s. Jos itse opiskelit helppoa alaa ja/tai vedit opiskelut pakettiin riman alta, se ei tarkoita että kaikille opiskelu olisi sitä elämän rennointa aikaa.
/12
Opiskeluaika kannattaa ottaa rennosti. Koska sen parempia aikoja ei ole luvassa ennen eläkeikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä.
Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.
Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.
Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.
Kaverisi on oikeassa. Tosi rankkaa käydä luennoilla ja lukaista vähän tenttiin.
En minä sanonutkaan että se on rankkaa. Sanoin että olin väsynyt koska en noiden edellämainittujen aktiviteettien vuoksi ollut nukkunut yöunia ainakaan viikkoon.
Huomaa kyllä kuka ei ole opiskellut, "lukaista vähän tenttiin".. :D
/12
Kyllä olen suorittanut korkeakoulututkinnon. Enkä tosiaankaan valvonut sen takia viikkoa, se oli elämäni rennointa aikaa. Jos stressaa koulunkäynnistä noin paljon niin se saattaa yllättää sitten jos lapsia teet. Joten edelleen, kaverisi oli oikeassa.
Aivan, en tiedä mitä kommentteja olet taas lukenut, mutta ne tentit eivät ole ainoa väsyttävä asia elämässäni. Tai luennot. Siihen kun yhdistää vielä täystuntisen kolmivuorotyön ja osa-aikaisen virka-aikatyön niin saattaa välillä väsyttääkin.
P.s. Jos itse opiskelit helppoa alaa ja/tai vedit opiskelut pakettiin riman alta, se ei tarkoita että kaikille opiskelu olisi sitä elämän rennointa aikaa.
/12
Opiskeluaika kannattaa ottaa rennosti. Koska sen parempia aikoja ei ole luvassa ennen eläkeikää.
Totta tuokin. Itse vain en halua elää köyhänä ja siksi teen paljon töitä. Minä kylläkin myös pidän työnteosta, ettei sen puoleen.
/12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Niin ja eiköhän me kaikki tiedetä, että vanhemmilla on pikavalinnassa isoäitien ja isoisien jne. puhelinnumerot, joihin aletaan pirautella hoitopaikkaa ja kuskaamisapua jne. kun on vähän itsellä väsy ja kaipais taukoa. Tämä hevosenhoitaja tuskin voi niin vaan heittää 27 heppaansa jonkun sukulaisensa hoidettavaksi, kun itse ei jaksa ja syyllistää jos äiti mummi tai pappa ei jaksakaan tänään hoitaa.
Kellä on, kellä ei. Olen ainoa lapsi, isovanhemmat eivät ole hoitaneet lapsiani oman terveydentilansa vuoksi. Eivätkä lapseni ole olleet koskaan kenenkään sukulaisen hoidossa. Mies oli yrittäjä ja teki pitkää päivää. Onneksi lapseni olivat helppoja. Ymmärsivät nukkua yönsä hyvin :) Ja tuskin olen ainoa, jolla ei ole tukiverkkoa ympärillään. Mutta ne hevoset ovat oma valinta, kuten lapsetkin. Lapsista vastuu on 18 vuotta vähintään eikä se välttämättä siihen lopu. Hevosharrastuksen voi aina lopettaa kuten muutkin harrastukset.
Herra 12 rupesi vastailemaan itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä hoitoalalla erittäin raskaassa ja kiireisessä työssä. Lisäksi olen kahden lapsen yksinhuoltaja ilman mitään lapsivapaata koskaan (isä ei tapaa ollenkaan). Lasten mummokin on kuollut eli hoitoapua ei ole. Olen mielestäni ihan kohtuu reipas ja yritän tehdä työhommat hyvin ja vielä pyörittää arkea, tähän asti on onnistunut mutta toki joskus voi töissä vähän haukotuttaa. Sellaisina hetkinä olen kuullut monesti kommenttia "sullahan on jo isot lapset, ei kai nyt niissä oo paljoa hommaa" tai jopa "kyllä pitäisi miettiä että jaksaako ne lapset hoitaa, jos niitä hankkii". Samaan aikaan lapsettomat valittavat kun väsyttää esim. juhlimisen jälkeen/pyörälenkin jälkeen ja heille ei kukaan kommentoi mitään syyllistävää. MInusta tämä on aika outoa! Ihan kun nyt joku raskaana ollessaan arvaisi jäävänsä yksinhuoltajaksi... ja onhan lasten arjessa hommaa vaikka olisivat jo isoja. Joka aamu herätään ja ruuat pitää ostaa ja laittaa, harrastuksiin viedä ja vaatettaa ja auttaa läksyissä ym. Näistä asioista eivät lapsettomat tiedä mitään. Mutta silti arvostelevat.
Ei kato kyllä me tiedetään. Me vaan mietittiin etukäteen, että onko tuo sellaista arkea, jota haluaa itselle vai kiinnostaako muunlainen elämä. Ja me lapsettomat oletetaan, että te äidit olette käyneet saman harkinnan läpi ja olette päättäneet, että te taas tykkäätte tuollaisesta lapsiperhearjesta ja nautitte siitä, kun saatte huolehtia ja kasvattaa lapsia. Auttaa läksyissä ja viedä harrustuksiin. Ai eikö asia siis näin olekaan? Eli olet joko päättänyt tieten tahtoen valita sellaisen elämän, joka sua ei kiinnosta ja minkä koet rasittavaksi. Tai sitten et ole tosiaan edes miettinyt koko asiaa ennen lasten tekoa, että hei tällainen arkihan voi itseasiassa ärsyttää ja uuvuttaa mua? No voi hitsi. Upsista. Mutta kiva, että löysit tien ketjuun niin voit leikkiä martttyyria, kun muut ei ymmärrä... Vai voitko?
Luoja mitä ilkeilijöitä täällä sikiää! Mene vetämään kännit, niin olo vähän helpottuu. Lapsen haluaminen/tekeminen/saaminen ei ole mikään järkipäätös, niin kuin pohtisit että otanko tämän työn ja tulenko jaksamaan. Lasten saaminen on tunneasia, ja ainakin minulle se kokemus ehdottomasti kuului luonnollisesti elämään. En ensinnäkään olisi vaan halunnut suhdetta miehen kanssa, vaan halusin PERHEEN. Rakkaus miestä kohtaan syveni tuhatkertaiseksi, sen jälkeen kun oli yhteiset lapset. Lasten saamiseen kuuluu hyvät ja huonot hetket, mutta ei kukaan normaali ihminen jätä perhettä perustamatta sen takia, että se SAATTAA sisältää myös vaikeita hetkiä. Sinä olet hukassa, kun kirjoittelet tuollaista pskaa tänne ja osoitat vihaasi äitejä kohtaan. Ihan kuin äitien väsymys olisi joku tabu, josta ei saa puhua? Mikä ihme sinua voi niin paljon ärsyttää siinä, että perheelliset kokee vanhemmuuden raskaaksi? Olet outo. Tai sitten vaan erittäin kateellinen.
No itseasiassa normaali ihminen nimenomaan ajattelee sen lapsen parasta eikä itsekkäästi sitä, mitä itse sillä hetkellä haluaa, "kun minä ja mun tunne". Jos ei ole varma, että lapsen saaminen ja hänestä huolehtiminen on sellaista mistä nauttii ja mitä haluaa tehdä, niin lapsia ei todellakaan kannata tehdä. Täälläkin on neuvottu, että lapsien hankkimista kannattaa ajatella riskin ottona: elämässä niitä ei voi vältellä. Riskejä voi ottaa kyllä muissa asioissa, mutta jos se koskettaa lapsesta huolehtimista, niin on kyllä todella huono lähtökohta uuden elämän tuomiselle tähän maailmaan. Kyllä se silloin pitäisi ottaa vakavammin ja harkita tosissaan, haluaako olla vanhempi. Mihinkään tuollaiseen tunneratkaisuun vetoamista en ymmärrä. Sen lapsen hyvinvointi ja onko sinusta ihmistä takaamaan se, on paljon tärkeämpää kuin sinun sen hetkinen minäminä-tunteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että lapsettomilla ihmisillä taloudellisia velvoitteita ei tunnu olevan ollenkaan. Tässä keskustelussa toitotetaan, että lapseton voi lopettaa työnteon tai laittaa opiskelut paussille, jos ne aiheuttavat väsymystä tai uupumusta. Mutta lasta, lasta ei vaan voi panna sivuun, jos väsyttää!!!
Jos sitten näille burnoutin ja uupumuksen partaalla oleville äideille ehdotetaan esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista ja hotellihuoneen varaamista, että pääsisi edes yhdeksi yöksi nukkumaan kunnolla, niin johan aletaan huudella rahasta. Että ei lapsiperheillä varaa mihinkään tuollaiseen ole! Nuohan maksavat rahaa!
Lapsi on elävä olento. Se ei ole sama, kuin sinun elämäsi, jota voit muuttaa tai suunnitella mihin suuntaan haluat, voit vaikka istua työttömänä kotona, syömättä mitään, olet vastuussa vain omasta itsestäsi, ja se on aika yksinkertaista ja jopa vähäistä se. Elävän ihmisolennon kasvattaminen on vähän jotain muuta. Mutta selkeästi sitä on vaikeaa tajuta. Se vie myös suunnattoman määrän rahaa, mutta se on eri keskustelu.
Ps. Kokeile vaikka hoitaa leikkinukkea kuukauden ajan, niin että vaihdat tunnin kahden välein vaipat, imetät parin tunnin välein, kylvetät, vaihdat puhtaat vaatteet, nukutat, pidät sylissä, samalla käyt suihkussa, käyt kaupassa ostamassa vaatteita ja vaippoja, jossain välissä teet ruokaa itsellesi. Laita kello soimaan öisin kahden tunnin välein ja leiki että imetät puolisen tuntia tai tunnin joka kerta Jne. Tajusit varmaan. .Katsotaan kuinka pitkään rahkeesi riittävät. Veikkaan että luovutat 24 tunnin sisällä.
Jos ei siinä sivussa tarvitse käydä töissä, niin mikä ettei. En väitä, että se olisi helppoa, mutta ei tosiaankaan niin ylivoimaista kuin jotkut kuvittelevat. Lapsia on synnytetty ja hoidettu miljoonia vuosia, eikä äitejä ole tuettu koskaan niin hyvin kuin nyt. Miten se nyt yhtäkkiä on niin väsyttävää, kun ei ole kuin lapsi/lapset huollettavana?
Niin, MITEN? Sitähän sinä et voi koskaan tiedä, koska olet lapseton! Ja uhkut vielä ylpeyttä siitä. Mutta kappas, on asioita joita et vain ymmärrä, etkä koskaan tule ymmärtämään. Get it?
Juu, en tosiaan ymmärrä, miten se voi olla rankempaa kuin mikään muu elämässä. Nykyäidin velvollisuus on käytännössä pitää lapsi hengissä ja vieläpä aika hyvällä rahallisella tuella. Jos joku väittää, että se on raskaampaa ja väsyttävämpää kuin vaikka oman isoäitinsä ikäluokalla, niin vähänpä tiedätte.
Se on sitten oma kysymyksensä, mitä kaikkea muuta väsyttävää elämässä voi olla. Luulen, että oman lapsen vakavan sairauden valvottama vanhempi pistää aika nopeasti jauhot suuhun tuollaiselle "herään tunnin välein imettämään" -tyyppiselle marisijalle.
Alue: Aihe vapaa
Joskus kyllä tuntuu, että eläinsuojeluvalvojat ovat nopeammin paikalla kuin lastensuojeluviranomaiset.