Lue keskustelun säännöt.
IL:n toimittaja esiintyi työttömänä ylioppilaana ja sai suoraan haastattelukutsuja – miksi niin moni nuori on silti vailla työtä?
02.09.2019 |
Soittokierros peiteroolissa yrityksiin paljastaa, että töitä olisi runsaasti tarjolla. Kaikki työt eivät kuitenkaan näytä kelpaavan nuorille.
Kommentit (135)
Mitu20 kirjoitti:
Ja kuinka moni haastattelukutsuista johti siihen että olisi saanut työpaikan?
Olen itse vakkariduunissa, ja noin vuoden etsinyt uutta työpaikkaa. Haastatteluissa olen käynyt ainakin 12.sta, ja n. 5 olen kieltäytynyt aikatauluongelmien vuoksi. Jos rekryymässä on vuokrafirma, ottavat he usein paljon hakijoita haastatteluun ihan vain että saavat myös muihin avoinna oleviin paikkoihin kandidaatteja. Joskus tekijää etsivä firma ottaa hirveän määrän haastateltavia ensimmäiselle kierrokselle, mutta toiselle kierrokselle vain muutaman. Muutama paikka oli sellainen, että en olisi edes halunnut heille töihin, koska työpaikkailmoitus ei kyllä vastannut avoinna olevaa tehtävää. Kun ilmoituksessa etsitään talousassistenttia tekemään koko yrityksen kirjanpidon ym talousasiat (assarin palkalla), ei paljoa kiinnosta paikkaa ottaa vastaan.
Mielestäni siis haastattelukutsut eivät kerro vielä mitään. En tiedä mitä artikkelissa on kerrottu ja miten tuo homma meni. On myös niin, että kun juokset haastatteluissa haastattelun perään, saamatta kuitenkaan töitä, menetät itsetuntosi siihen että kelpaisit kenellekään ja sen myötä kiinnostus jatkaa aktiivista hakemista kärsii.
Tuossa on se ongelma että haet avoimiksi jo ilmoitettuihin työpaikkoihin joihin on luonnollisestikin paljon hakijoita. Melkoisen iso osa työpaikoista kuitenkin täytetään niin että ne eivät ole koskaan virallisesti "auki". Näihin pääsee vähän eri tavalla eli usein joku firmassa jo työskentelevä tuntee tai tietää sopivan tyypin joka sitten palkataan. Tai sitten firma palkkaa suorien yhteydenottojen perusteella eli siellä on tarvetta työvoimalle mutta paikkoja ei aktiivisesti täytetä.
Itse olen työllistynyt molemmilla tavoilla. Eli niin että kaverini on jo työskennellyt firmassa tai olen soitellut kiinnostaviin firmoihin ja kysellyt että olisiko heillä tarvetta työvoimalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuntouttavassa nyt sentään aina päihdeongelman takia olla. Itse olin jalkaleikkauksen vuoksi pitkään poissa työelämästä ja kuntouttavassa kokeilin jaksanko vielä seisomatyötä. Jaksoin ja nyt olen vakityössä. En kyllä ottanut kuntouttavasta edes työtodistusta, mutta jos nyt joku erikseen kysyy mitä tein kyseisenä vuonna en sitä salaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis nuori. Jollekin 19-vuotiaalle onkin ihan hyväksyttyä olla ylioppilas ja työtön. Mutta sitten kun vaikka 22-vuotiaana esittäydyt työttömäksi ylioppilaaksi, niin eipä töitä heru jollei voi osoittaa olleensa vaikka lapsiaan hoitamassa ne CV:n aukkovuodet. Puhumattakaan sitten jos ikää on 25, 27, 30, 35, 40...
Tämä. Tekisipä joku toimittaja jutun miten suhtaudutaan vaikkapa 30-35-vuotiaan ylioppilaan hakemuksiin jolla työkokemusta pari vuotta (palkkatukitöitä mukana) ja vaikka neljä työkokeilua eri aloilta. Tulisiko minkäänlaista vastausta lähetettyihin hakemuksiin? Entä mikä olisi reaktio suoriin työnhakusoittoihin?
Miksi 30-35 vuotiaalla on pelkkä yo tutkinto?Siinä on ollut 10-15 vuotta aikaa hankkia jokin ammattitutkinto jos ei yliopistoon suuntaa.
No tietenkin siksi koska hän on lusmu. Ja lusmujahan ei kukaan työnantaja palkkaa, joten ihan turha niitä työpaikkoja on jatkossakaan hakea.
Juu, satoja työpaikkoja saatavilla, niin satojen tuhansien tuet pitää lakkauttaa :) ps. miksi toimittaja esiintyi lukiokoulutettuna? Amisten, syrjäytyneiden (= ei koulutusta) ja pitkäaikaistyöttömien työttömyyshän se on ollut se ongelma otsikoissa.
Jos muuten kerran töitä on aina tarjolla, niin eikö ansiosidonnaiset tuet voisi lakkauttaa? Miksi vain nuorilta pitäisi leikata, kun vanhemmat työttömät ovat pahempia loisia.
t. 24-vuotias yliopisto-opiskelija. Eka kunnon työ oli oman alan kesätyö, kun lukuisista hakemuksista huolimatta kukaan ei ottanut esim. siivoamaan joitain vuosia sitten. Oman alan asiantuntijuutta vaativaan työprojektiin kuitenkin kelpasin ja toivotettiin tervetulleeksi takaisin... Silloinkin valitettiin paikallislehdessä työvoimapulaa. Harvassa maassa voidaan pistää tällaisia vaatimuksia perusduunareille.
Liian helposti saa rahaa tekemättä mitään ja siihen laiskuus päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, satoja työpaikkoja saatavilla, niin satojen tuhansien tuet pitää lakkauttaa :) ps. miksi toimittaja esiintyi lukiokoulutettuna? Amisten, syrjäytyneiden (= ei koulutusta) ja pitkäaikaistyöttömien työttömyyshän se on ollut se ongelma otsikoissa.
Jos muuten kerran töitä on aina tarjolla, niin eikö ansiosidonnaiset tuet voisi lakkauttaa? Miksi vain nuorilta pitäisi leikata, kun vanhemmat työttömät ovat pahempia loisia.
t. 24-vuotias yliopisto-opiskelija. Eka kunnon työ oli oman alan kesätyö, kun lukuisista hakemuksista huolimatta kukaan ei ottanut esim. siivoamaan joitain vuosia sitten. Oman alan asiantuntijuutta vaativaan työprojektiin kuitenkin kelpasin ja toivotettiin tervetulleeksi takaisin... Silloinkin valitettiin paikallislehdessä työvoimapulaa. Harvassa maassa voidaan pistää tällaisia vaatimuksia perusduunareille.
Et saanut tuota siivoustyötä koska firma haki erilaista työntekijää. Esim. sellaista josta voisi saada jatkossa vakituisen tai pitkään satunnaisia keikkoja tekevän. Eivät nähneet yliopisto-opintoja suorittavaa henkilöä sellaisena vaan olisit luutavasti tehnyt pienen pätkän ja sitten lopettanut jolloin pitäisi taas löytää ja perehdyttää uusi.
Kyse ei siis ollut siitä että et olisi sinällään pätevä vaan että sinä et sopinut siihen tarpeeseen johon firma rekrytoi.
19v ylioppilas nyt on menossa armeijaan tai lukee pääsykokeisiin.
Tekisi toimittaja testin 25v ylioppilaasta, jolla ei ole työkokemusta tai 61v vuotiaasta, joka on jäänyt työttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2628 kirjoitti:
Vinkki oikeille nuorille, joilla työhaluja:
kaiva esiin esim. kotikuntasi Pedanet ja sieltä koulujen rehtorien ja apulaisrehtorien sähköpostit.
Sitten naputtelet tiiviin viestin, jonka lähetät näille rekseille.
Ihan vaan perusesittely itsestäsi: Olen X.X. Kirjoitin ylioppilaaksi viime keväänä ja odottelen varusmiespalveluksen alkua. Olen kiinnostunut opettajan ja ohjaajan sijaisuuksista. Olen käytettävissä kaikkiin aineisiin [ja tähän sitten mainintaan, jos soittaa/urheilee/ osaa tiettyjä kieliä / on kokemusta vaikkapa liikuntaesteisen avustamisesta].
Ei tarvitse kauan odottaa, kun kutsu kuuluu, flunssaepidemiat hoitavat headhuntauksen kyllä.
Opettajan sijaisen pitäisi osata opettaakin. Mitä ihmeen tarkoitusta varten opettajia koulutetaan yliopistoissa puoli vuosikymmentä, jos hommasta kerran selviytyy ihan ylioppilaspohjaltakin?
Kyse ei ole mistään pitkistä sijaisuuksista vaan päivän parin keikoista. "Oikea" opettaja antaa ohjeet mitä pitää tehdä joten kyllä siitä normaalilla järjellä oleva nuori selviytyy. Toki pitää olla oma-aloiteisuutta ja reippautta mutta ei ole kyllä liian vaativaa opettaa esim. ala-asteella.
Mä tein ihan ylioppilaspohjalta sijaisuuksia 2000-luvun alussa. Opettaminen ei ala-asteella ollut mikään ongelma. Ongelma oli se, että vakituinen opettaja oli POISSA joten yhtään mitään ohjeita ei tullut. Kun rehtori soitti, hän taisi kertoa mitä aineita on ja sain käteen lukujärjestyksen. Ohjeet olivat siinä. Myöskin tehtävien vastauskirjat olivat jossakin minun tavoittamattomassa paikassa tarkasti lukkojen takana. Se ei useimmiten haitannut, vaan harrastimme sellaista yhteisöllisempää opiskelua jossa esim matematiikan tunnilla halukkaat (nnitä aina oli) pääsivät taululle laskemaan tehtävät ja selittämään sen jälkeen miten päätyivät vastaukseensa. Yhdessä juteltiin jos siltä tuntui. Joissakin esim maantiedon tehtävissä sitten saattoi olla jo hankalampaa, vastaukset löytyivätk irjasta mutta se olisi pitänyt ehtiä lukea. Et myöskään tiennyt, missä kohtaa kirjaa oltiin menossa. Oppilaat aina valehtelivat pari lukua taaksepäin, jotta antamani tehtävät olis olleet jo valmiiksi tehty. Siihen tietysti auttaa kun kysyy tarpeeksi nörtiltä tai joltakin joka jää hetkeksi luokkaan yksin, esim. järjestäjä. Kaikkein *ittumaisinta oli esim poikien liikuntatuntien pitäminen 20-v naisena. Ilman mitään ohjeita. Minusta koulutkin voisivat vähän miettiä mitä pakotetaan sijainen pitämään jos vakiope on 50v mies. Monesti rehtori sanoikin ettei tarvitse oppia mitään että yritä vain pitää ne sisällä luokassa. Tosi uuvuttavaa hommaa kaikkien neuro-ongelmaisten häiriköiden keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Liian helposti saa rahaa tekemättä mitään ja siihen laiskuus päälle.
Niin saa, mutta sinäpä sille asialle et voi mitään :9 Juuri kävin te-toimistossa haastattelussa viime viikolla, eipä ollut mitään erikoista töiden suhteen, "Hae vaan töitä". :D olen ollut siis vuoden kohta työtön eikä edes haittaa, tuella pärjää ja sää säästöönkin ihan kivasti, voin suunnitella lomamatkaa yms yms :) Ilman ,että tarvitsee 8 tuntia kykkiä töissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hakenut puoli vuotta aktiivisesti töitä. Vankkaa kokemusta löytyy IT-alalta ja DI-tutkinto löytyy. Pelkästään haastatteluihin pääseminen on ollut erittäin vaikeata. Täytyy oma kokemus/osaaminen mätsätä todella hyvin työantajan tarpeisiin, muuten ei tunnu olevan mitään mahiksia. Kaikki Linkkari-profiilit ja CV:t on kunnossa kyllä. Ikä on varmasti rasite. Asun pk-seudulla. M51
Seuraavaksi Iltalehti julkaisee samanlaisen artikkelin koiran kikkareista. Iltsun toimittaja kävelee Manskun päästä päähän ja toteaa sittein ettei koirien jätökset ole Suomessa mikään ongelma....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan, että aika moni näistä nuorista on niin "reppanoita", että eivät saisi yhtään mitään työtä, vaikka hakisivatkin. Sosiaalisten tilanteiden pelko on nykyään hirveän yleistä, oli sitä varmasti ennenkin, mutta ei ehkä tässä määrin kuin nykyään. Ennen sellaisia nuoria pidettiin vain omituisina ja he jäivät esim. kotitilalle viljelemään ja asumaan vanhempiensa kanssa. Tai joku sukulainen tai tuttava järjesti heille jonkinlaista työtä. Osa alkoholisoitui. Onnettomimmat päätyivät itsemurhaan.
Asun maalla ja täällä on monia yli 50-v poikamiehiä, joiden elämäntarina on ollut tuonkaltainen. Ei koulutusta, ei ammattia, ei perhettä. Heille vain on tosiaan aikoinaan se paikka löytynyt, koska maailma oli heidän nuoruudessaan erilainen kuin nyt. Meidän kylällä on tehdas, joka työllisti kylän kouluttamattomat nuoret miehet, naiset lähtivät töiden perässä lähikaupunkien tehtaisiin töihin. Ihan meidän lähinaapurustosta löytyy useampia vanhempia poikamiehiä, jotka putoaisivat kelkasta täysin, jos olisivat nyt nuoria. Muistan, kun isäni, joka töissä sen ajan TVH:lla sai valita alaisensa aina kun tietyöt alkoivat uudessa paikassa. Hän mietti aina, että "nyt on Paten vuoro saada töitä, ettei ihan tule mökkihöperöksi tai Ekin, joka on niin vähälahjainen, että ei osaa tehdä kuin lapiohommia ja Mirkku otetaan ylösottajaksi, että pääsee tyttö työnsyrjään kiinni". Ennen maailma oli niin toisenlainen, ei näin vaativa ja ihmiset toimivat toistensa tukena ja apuna, pelkästä hyvästä tahdosta ja yhteistäkin hyvää ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Olen hakenut puoli vuotta aktiivisesti töitä. Vankkaa kokemusta löytyy IT-alalta ja DI-tutkinto löytyy. Pelkästään haastatteluihin pääseminen on ollut erittäin vaikeata. Täytyy oma kokemus/osaaminen mätsätä todella hyvin työantajan tarpeisiin, muuten ei tunnu olevan mitään mahiksia. Kaikki Linkkari-profiilit ja CV:t on kunnossa kyllä. Ikä on varmasti rasite. Asun pk-seudulla. M51
Aivan, olet liian vanha! Minulla samankaltainen tilanne, hyvä koulutus ja pitkä työkokemus, mutta en kelpaa minnekään. Hain jopa eräälle tehtaalle ihan tavalliseen duunarityöhön, johon työnantaja kehui tarjoavansa koulutuksen (pari kk), mutta siihenkään en kelvannut. N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuore ylioppilas on toivottu satunnaisia vuoroja tekevä työntekijä, mutta yritäpä päästä varastomieheksi varastomiehen palkalla. Ei onnistu.
Jätin yhden kerran lopullisen turhautumisen puuskasta CV:stä iän pois ja silloin sain heti kutsun työhaastatteluun.
Työhaastattelussa rekrykonsultti ripitti minua erikseen siitä, etten ollut laittanut ikää/syntymäaikaa CV:hen. Kysyin häneltä, että miksi se on ongelma kun kerran kuitenkin kutsuit minut haastatteluun? Tämä vastasi ihan suoraan, että CV oli sen verran nuorekas ja hyvin tehty ettei tajunnut minun olevan 60-luvulla syntynyt........
Nimimerkki: 50-vuotias on työmarkkinassa ongelmajätettä
Halpatöihin on hyväksyttävää olla nuori opiskelija. Jos samaa paikkaa kyselee koulutettu ja työkokemusta omaava henkilö, työnantaja päättelee, että hänessä täytyy olla jotain vikaa, koska järjissään oleva ihminen ei ryhdy siivoamaan tai kaupan kassaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään pitkistä sijaisuuksista vaan päivän parin keikoista. "Oikea" opettaja antaa ohjeet mitä pitää tehdä joten kyllä siitä normaalilla järjellä oleva nuori selviytyy. Toki pitää olla oma-aloiteisuutta ja reippautta mutta ei ole kyllä liian vaativaa opettaa esim. ala-asteella.
Ihmettelen jos näihin hommiin otetaan nuoria pystymetsästä, kun alan opiskelijoitakin on tarjolla yllin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettava fakta on se, että liian hyvin maksetaan kotiin.
Jos maristaan huonosta palkasta niin kannattaa muistaa, että mikä tahansa työ on varmasti varmempi tie hyvään palkkaan kuin olla tekemättä mitään. Pari-kolme vuotta työttömänä ja työnantaja ei palkkaa sinua. Sen sijaan jos olet tehnyt mitä tahansa työtä on se aina plussaa ja kertoo sinusta jotain. Nykyään pitäisi päästä heti hyville palkoille ja ilman koulutusta...
Mutta mietipä meitä jotka olemme jo olleet ne pari-kolme vuotta työttöminä. Peli on pelattu koska menneisyyttään ei voi muuttaa. Työnhaku on ajan hukkaa, koska kukaan ei palkkaa sellaista jolla on niin pitkä aukko CV:ssä.
Mitä duunia oot hakenut? Mä oon aina päässyt töihin vaikka pisimmillään taukoa on ollut viisi vuotta töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään pitkistä sijaisuuksista vaan päivän parin keikoista. "Oikea" opettaja antaa ohjeet mitä pitää tehdä joten kyllä siitä normaalilla järjellä oleva nuori selviytyy. Toki pitää olla oma-aloiteisuutta ja reippautta mutta ei ole kyllä liian vaativaa opettaa esim. ala-asteella.
Ihmettelen jos näihin hommiin otetaan nuoria pystymetsästä, kun alan opiskelijoitakin on tarjolla yllin kyllin.
Pikkupaikkakunnilla ei ole alan opiskelijoita.
Kuntouttava työtoiminta on työttömälle terapiaa. Lisäksi tuleva työhönottaja huomaa, että olet sentään yrittänyt, etkä ainoastaan lorvaillut.