Lue keskustelun säännöt.
Tunnen itseni aina hyvin pieneksi ja mitättömäksi, kun olen ollut jollain tavalla tekemisissä vanhempani kanssa.
Onneton
30.08.2019 |
Onko tämä miten tavallista? Nykyään välttelen kontaktinottoa vanhenpaani, kun siitä toipuminen kestää useita päiviä. Viestittelyn jälkeenkin olo on todella stressaantunut. Ikää minulla on reilut 30 vuotta.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihmisen oma vika jos suvussa on vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla juntti wt kouluttamattomat vanhemmat jotka oikeesti on tyhmät kuin saappaat. Elämänsisältö kauniit ja rohkeat -satja, 7-päivää lehti ja pahanpuhuminen. Olivat hirveitä vanhempia, latistivat ja haukkuivat, eli aina jutut luokkaa ”sinista ei tule yhtään mitään mokoma räkänokka”, ”naisista ei ole mihinkään muuta kuin miehiä palvelemaan”, ”sinä ruma kersa et pääse edes naimisiin kun olet noin hirveä”. Jne jne.
Olin kiltti kympin tyttö, tottelevainen ja lahjakas.
Nujertamisesta sisuunnuin ja päätin että mäytän vielä paskasakille mistä kana pissii. Kouluttauduin, maksoin itse työllä lukion, pääsin yliopistoon (jonne vanhemmat ei halunneet päästää lainkaan, kieltäytyivät auttamasta tai tukemasta mitenkään) ja menin ja tein tutkinnon hyvin arvosanoin. Pääsin töihin, puskin uralla, etenin johtotehtäviin ja olen nyt isohkon firman johtoryhmässä VP.Tämä on sietämätöntä vanhemmilleni. Yrittävät arvostella ja vähätellä, suvulle kertovat tarinaa että olen vastaanottosihteeri tai aulaemäntä ja ”palvelen muita” työkseni. Ovat haukkuneet mieheni, taloni, lapseni, ihan kaiken.
Parhaita (siis ikimuistoisia) kommentteja ovat olleet mm ”sulle olis pitänyt tehdä abortti niin olisi maailma säästynyt paljolta” ja ”sinä kylä pilasit meidän hyvän elämän aivan täysin”.
Tällaisten vanhempien kanssa ei toimi keskustelu, niiden mielestä lapsen hakkaaminen, alistaminen, nujertaminen ja nöyryyttäminen on ainoa oikea tapa kasvattaa. Ja tätä samaa siis pitää tehdä läpi elämän vailla lapsi on aikuinen, menestynyt, hyvissä töissä, fiksu ja asiansa hyvin hoitanut.
Suomessa on oikeasti aivan umpihulluja sukuja joissa kasvatus- ja kommunikaatiotavat ovat yllä kuvatun kaltaisia.
Mitä kerrot töissä jouluna ja pyhinä ,kun kyselevät perheesi kuulumisia? :)
Minkä perheen? Eihän ne vanhemmat enää ole perhe sen jälkeen kun on muutettu pois kotoa. Ja missä töissä muka kysellään sukulaisista mitään? Ja senkö takia noita pitää sietää että joku joskus ehkä mahdollisesti kysyy?
kuule kyllä siellä hienossa firmassa kysytään : miten meni joulu ..etc..
Sit valehdellaan..kun hävetään omaa taustaa:)
Ei minulta ole ikinä kukaan työpaikalla kysynyt sukulaisistani mitään missään. Ihme väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini sanoi, ettei juttujani jaksa kuunnella kukaan (kun kerroin lääkärikäyntiasiaa).
Oli mielestäni aika pahasti sanottu. No, vähensin soittamista. Ei sieltäkään päin näköjään pahemmin soitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla juntti wt kouluttamattomat vanhemmat jotka oikeesti on tyhmät kuin saappaat. Elämänsisältö kauniit ja rohkeat -satja, 7-päivää lehti ja pahanpuhuminen. Olivat hirveitä vanhempia, latistivat ja haukkuivat, eli aina jutut luokkaa ”sinista ei tule yhtään mitään mokoma räkänokka”, ”naisista ei ole mihinkään muuta kuin miehiä palvelemaan”, ”sinä ruma kersa et pääse edes naimisiin kun olet noin hirveä”. Jne jne.
Olin kiltti kympin tyttö, tottelevainen ja lahjakas.
Nujertamisesta sisuunnuin ja päätin että mäytän vielä paskasakille mistä kana pissii. Kouluttauduin, maksoin itse työllä lukion, pääsin yliopistoon (jonne vanhemmat ei halunneet päästää lainkaan, kieltäytyivät auttamasta tai tukemasta mitenkään) ja menin ja tein tutkinnon hyvin arvosanoin. Pääsin töihin, puskin uralla, etenin johtotehtäviin ja olen nyt isohkon firman johtoryhmässä VP.Tämä on sietämätöntä vanhemmilleni. Yrittävät arvostella ja vähätellä, suvulle kertovat tarinaa että olen vastaanottosihteeri tai aulaemäntä ja ”palvelen muita” työkseni. Ovat haukkuneet mieheni, taloni, lapseni, ihan kaiken.
Parhaita (siis ikimuistoisia) kommentteja ovat olleet mm ”sulle olis pitänyt tehdä abortti niin olisi maailma säästynyt paljolta” ja ”sinä kylä pilasit meidän hyvän elämän aivan täysin”.
Tällaisten vanhempien kanssa ei toimi keskustelu, niiden mielestä lapsen hakkaaminen, alistaminen, nujertaminen ja nöyryyttäminen on ainoa oikea tapa kasvattaa. Ja tätä samaa siis pitää tehdä läpi elämän vailla lapsi on aikuinen, menestynyt, hyvissä töissä, fiksu ja asiansa hyvin hoitanut.
Suomessa on oikeasti aivan umpihulluja sukuja joissa kasvatus- ja kommunikaatiotavat ovat yllä kuvatun kaltaisia.
Mitä kerrot töissä jouluna ja pyhinä ,kun kyselevät perheesi kuulumisia? :)
Minkä perheen? Eihän ne vanhemmat enää ole perhe sen jälkeen kun on muutettu pois kotoa. Ja missä töissä muka kysellään sukulaisista mitään? Ja senkö takia noita pitää sietää että joku joskus ehkä mahdollisesti kysyy?
kuule kyllä siellä hienossa firmassa kysytään : miten meni joulu ..etc..
Sit valehdellaan..kun hävetään omaa taustaa:)
Ei minulta ole ikinä kukaan työpaikalla kysynyt sukulaisistani mitään missään. Ihme väite.
Minkäslainen on työpaikkasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko lapsi hidas oppimaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla juntti wt kouluttamattomat vanhemmat jotka oikeesti on tyhmät kuin saappaat. Elämänsisältö kauniit ja rohkeat -satja, 7-päivää lehti ja pahanpuhuminen. Olivat hirveitä vanhempia, latistivat ja haukkuivat, eli aina jutut luokkaa ”sinista ei tule yhtään mitään mokoma räkänokka”, ”naisista ei ole mihinkään muuta kuin miehiä palvelemaan”, ”sinä ruma kersa et pääse edes naimisiin kun olet noin hirveä”. Jne jne.
Olin kiltti kympin tyttö, tottelevainen ja lahjakas.
Nujertamisesta sisuunnuin ja päätin että mäytän vielä paskasakille mistä kana pissii. Kouluttauduin, maksoin itse työllä lukion, pääsin yliopistoon (jonne vanhemmat ei halunneet päästää lainkaan, kieltäytyivät auttamasta tai tukemasta mitenkään) ja menin ja tein tutkinnon hyvin arvosanoin. Pääsin töihin, puskin uralla, etenin johtotehtäviin ja olen nyt isohkon firman johtoryhmässä VP.Tämä on sietämätöntä vanhemmilleni. Yrittävät arvostella ja vähätellä, suvulle kertovat tarinaa että olen vastaanottosihteeri tai aulaemäntä ja ”palvelen muita” työkseni. Ovat haukkuneet mieheni, taloni, lapseni, ihan kaiken.
Parhaita (siis ikimuistoisia) kommentteja ovat olleet mm ”sulle olis pitänyt tehdä abortti niin olisi maailma säästynyt paljolta” ja ”sinä kylä pilasit meidän hyvän elämän aivan täysin”.
Tällaisten vanhempien kanssa ei toimi keskustelu, niiden mielestä lapsen hakkaaminen, alistaminen, nujertaminen ja nöyryyttäminen on ainoa oikea tapa kasvattaa. Ja tätä samaa siis pitää tehdä läpi elämän vailla lapsi on aikuinen, menestynyt, hyvissä töissä, fiksu ja asiansa hyvin hoitanut.
Suomessa on oikeasti aivan umpihulluja sukuja joissa kasvatus- ja kommunikaatiotavat ovat yllä kuvatun kaltaisia.
Mitä kerrot töissä jouluna ja pyhinä ,kun kyselevät perheesi kuulumisia? :)
Minkä perheen? Eihän ne vanhemmat enää ole perhe sen jälkeen kun on muutettu pois kotoa. Ja missä töissä muka kysellään sukulaisista mitään? Ja senkö takia noita pitää sietää että joku joskus ehkä mahdollisesti kysyy?
kuule kyllä siellä hienossa firmassa kysytään : miten meni joulu ..etc..
Sit valehdellaan..kun hävetään omaa taustaa:)
Ei minulta ole ikinä kukaan työpaikalla kysynyt sukulaisistani mitään missään. Ihme väite.
Minkäslainen on työpaikkasi?
Mikä niistä? Useita on ollut sen jälkeen kun täysi-ikäiseksi tulin ja äidistäni erosin. Yhdessäkään ole ikinä sukulaisista kyselty. Siellä tehdään töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko hänellä edes sukulaisia?
Tietävätkö sukulaiset sääliä perhettänne?
Käykö mummo suvun tapahtumissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko lapsi hidas oppimaan?
Ei, mutta sinä taidat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla juntti wt kouluttamattomat vanhemmat jotka oikeesti on tyhmät kuin saappaat. Elämänsisältö kauniit ja rohkeat -satja, 7-päivää lehti ja pahanpuhuminen. Olivat hirveitä vanhempia, latistivat ja haukkuivat, eli aina jutut luokkaa ”sinista ei tule yhtään mitään mokoma räkänokka”, ”naisista ei ole mihinkään muuta kuin miehiä palvelemaan”, ”sinä ruma kersa et pääse edes naimisiin kun olet noin hirveä”. Jne jne.
Olin kiltti kympin tyttö, tottelevainen ja lahjakas.
Nujertamisesta sisuunnuin ja päätin että mäytän vielä paskasakille mistä kana pissii. Kouluttauduin, maksoin itse työllä lukion, pääsin yliopistoon (jonne vanhemmat ei halunneet päästää lainkaan, kieltäytyivät auttamasta tai tukemasta mitenkään) ja menin ja tein tutkinnon hyvin arvosanoin. Pääsin töihin, puskin uralla, etenin johtotehtäviin ja olen nyt isohkon firman johtoryhmässä VP.Tämä on sietämätöntä vanhemmilleni. Yrittävät arvostella ja vähätellä, suvulle kertovat tarinaa että olen vastaanottosihteeri tai aulaemäntä ja ”palvelen muita” työkseni. Ovat haukkuneet mieheni, taloni, lapseni, ihan kaiken.
Käytkö häissä ja hautajaisissa?siis oman sukusi?
Parhaita (siis ikimuistoisia) kommentteja ovat olleet mm ”sulle olis pitänyt tehdä abortti niin olisi maailma säästynyt paljolta” ja ”sinä kylä pilasit meidän hyvän elämän aivan täysin”.Tällaisten vanhempien kanssa ei toimi keskustelu, niiden mielestä lapsen hakkaaminen, alistaminen, nujertaminen ja nöyryyttäminen on ainoa oikea tapa kasvattaa. Ja tätä samaa siis pitää tehdä läpi elämän vailla lapsi on aikuinen, menestynyt, hyvissä töissä, fiksu ja asiansa hyvin hoitanut.
Suomessa on oikeasti aivan umpihulluja sukuja joissa kasvatus- ja kommunikaatiotavat ovat yllä kuvatun kaltaisia.
Mitä kerrot töissä jouluna ja pyhinä ,kun kyselevät perheesi kuulumisia? :)
Minkä perheen? Eihän ne vanhemmat enää ole perhe sen jälkeen kun on muutettu pois kotoa. Ja missä töissä muka kysellään sukulaisista mitään? Ja senkö takia noita pitää sietää että joku joskus ehkä mahdollisesti kysyy?
kuule kyllä siellä hienossa firmassa kysytään : miten meni joulu ..etc..
Sit valehdellaan..kun hävetään omaa taustaa:)
Ei minulta ole ikinä kukaan työpaikalla kysynyt sukulaisistani mitään missään. Ihme väite.
Minkäslainen on työpaikkasi?
Mikä niistä? Useita on ollut sen jälkeen kun täysi-ikäiseksi tulin ja äidistäni erosin. Yhdessäkään ole ikinä sukulaisista kyselty. Siellä tehdään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko hänellä edes sukulaisia?
Tietävätkö sukulaiset sääliä perhettänne?
Käykö mummo suvun tapahtumissa?
Mummo on tiedetty persoonallisuushäiriöiseksi vaikeaksi ihmiseksi jo 1960-luvulla. Hän ei juuri saa kutsuja minnekään, koska riitaantuu aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla juntti wt kouluttamattomat vanhemmat jotka oikeesti on tyhmät kuin saappaat. Elämänsisältö kauniit ja rohkeat -satja, 7-päivää lehti ja pahanpuhuminen. Olivat hirveitä vanhempia, latistivat ja haukkuivat, eli aina jutut luokkaa ”sinista ei tule yhtään mitään mokoma räkänokka”, ”naisista ei ole mihinkään muuta kuin miehiä palvelemaan”, ”sinä ruma kersa et pääse edes naimisiin kun olet noin hirveä”. Jne jne.
Olin kiltti kympin tyttö, tottelevainen ja lahjakas.
Nujertamisesta sisuunnuin ja päätin että mäytän vielä paskasakille mistä kana pissii. Kouluttauduin, maksoin itse työllä lukion, pääsin yliopistoon (jonne vanhemmat ei halunneet päästää lainkaan, kieltäytyivät auttamasta tai tukemasta mitenkään) ja menin ja tein tutkinnon hyvin arvosanoin. Pääsin töihin, puskin uralla, etenin johtotehtäviin ja olen nyt isohkon firman johtoryhmässä VP.Tämä on sietämätöntä vanhemmilleni. Yrittävät arvostella ja vähätellä, suvulle kertovat tarinaa että olen vastaanottosihteeri tai aulaemäntä ja ”palvelen muita” työkseni. Ovat haukkuneet mieheni, taloni, lapseni, ihan kaiken.
Parhaita (siis ikimuistoisia) kommentteja ovat olleet mm ”sulle olis pitänyt tehdä abortti niin olisi maailma säästynyt paljolta” ja ”sinä kylä pilasit meidän hyvän elämän aivan täysin”.
Tällaisten vanhempien kanssa ei toimi keskustelu, niiden mielestä lapsen hakkaaminen, alistaminen, nujertaminen ja nöyryyttäminen on ainoa oikea tapa kasvattaa. Ja tätä samaa siis pitää tehdä läpi elämän vailla lapsi on aikuinen, menestynyt, hyvissä töissä, fiksu ja asiansa hyvin hoitanut.
Suomessa on oikeasti aivan umpihulluja sukuja joissa kasvatus- ja kommunikaatiotavat ovat yllä kuvatun kaltaisia.
Mitä kerrot töissä jouluna ja pyhinä ,kun kyselevät perheesi kuulumisia? :)
Minkä perheen? Eihän ne vanhemmat enää ole perhe sen jälkeen kun on muutettu pois kotoa. Ja missä töissä muka kysellään sukulaisista mitään? Ja senkö takia noita pitää sietää että joku joskus ehkä mahdollisesti kysyy?
kuule kyllä siellä hienossa firmassa kysytään : miten meni joulu ..etc..
Sit valehdellaan..kun hävetään omaa taustaa:)
Ei minulta ole ikinä kukaan työpaikalla kysynyt sukulaisistani mitään missään. Ihme väite.
Minkäslainen on työpaikkasi?
Mikä niistä? Useita on ollut sen jälkeen kun täysi-ikäiseksi tulin ja äidistäni erosin. Yhdessäkään ole ikinä sukulaisista kyselty. Siellä tehdään töitä.
Kyselevätkö sukulaisesi asioistasi ystävälliseen sävyyn?
Nehän tietää millainen perhe ja vanhemmat sinulla on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko hänellä edes sukulaisia?
Tietävätkö sukulaiset sääliä perhettänne?
Käykö mummo suvun tapahtumissa?
Mummo on tiedetty persoonallisuushäiriöiseksi vaikeaksi ihmiseksi jo 1960-luvulla. Hän ei juuri saa kutsuja minnekään, koska riitaantuu aina.
Eli sinä et lapsena osallistunut suvun juhliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko hänellä edes sukulaisia?
Tietävätkö sukulaiset sääliä perhettänne?
Käykö mummo suvun tapahtumissa?
Mummo on tiedetty persoonallisuushäiriöiseksi vaikeaksi ihmiseksi jo 1960-luvulla. Hän ei juuri saa kutsuja minnekään, koska riitaantuu aina.
Eli sinä et lapsena osallistunut suvun juhliin?
Osallistuin isäni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko hänellä edes sukulaisia?
Tietävätkö sukulaiset sääliä perhettänne?
Käykö mummo suvun tapahtumissa?
Mummo on tiedetty persoonallisuushäiriöiseksi vaikeaksi ihmiseksi jo 1960-luvulla. Hän ei juuri saa kutsuja minnekään, koska riitaantuu aina.
Ikävää että sukusi jätti äitisi ja sinut kutsumatta tapahtumiin..melko ilkeää heiltä
Suku tietää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla juntti wt kouluttamattomat vanhemmat jotka oikeesti on tyhmät kuin saappaat. Elämänsisältö kauniit ja rohkeat -satja, 7-päivää lehti ja pahanpuhuminen. Olivat hirveitä vanhempia, latistivat ja haukkuivat, eli aina jutut luokkaa ”sinista ei tule yhtään mitään mokoma räkänokka”, ”naisista ei ole mihinkään muuta kuin miehiä palvelemaan”, ”sinä ruma kersa et pääse edes naimisiin kun olet noin hirveä”. Jne jne.
Olin kiltti kympin tyttö, tottelevainen ja lahjakas.
Nujertamisesta sisuunnuin ja päätin että mäytän vielä paskasakille mistä kana pissii. Kouluttauduin, maksoin itse työllä lukion, pääsin yliopistoon (jonne vanhemmat ei halunneet päästää lainkaan, kieltäytyivät auttamasta tai tukemasta mitenkään) ja menin ja tein tutkinnon hyvin arvosanoin. Pääsin töihin, puskin uralla, etenin johtotehtäviin ja olen nyt isohkon firman johtoryhmässä VP.Tämä on sietämätöntä vanhemmilleni. Yrittävät arvostella ja vähätellä, suvulle kertovat tarinaa että olen vastaanottosihteeri tai aulaemäntä ja ”palvelen muita” työkseni. Ovat haukkuneet mieheni, taloni, lapseni, ihan kaiken.
Parhaita (siis ikimuistoisia) kommentteja ovat olleet mm ”sulle olis pitänyt tehdä abortti niin olisi maailma säästynyt paljolta” ja ”sinä kylä pilasit meidän hyvän elämän aivan täysin”.
Tällaisten vanhempien kanssa ei toimi keskustelu, niiden mielestä lapsen hakkaaminen, alistaminen, nujertaminen ja nöyryyttäminen on ainoa oikea tapa kasvattaa. Ja tätä samaa siis pitää tehdä läpi elämän vailla lapsi on aikuinen, menestynyt, hyvissä töissä, fiksu ja asiansa hyvin hoitanut.
Suomessa on oikeasti aivan umpihulluja sukuja joissa kasvatus- ja kommunikaatiotavat ovat yllä kuvatun kaltaisia.
Mitä kerrot töissä jouluna ja pyhinä ,kun kyselevät perheesi kuulumisia? :)
Minkä perheen? Eihän ne vanhemmat enää ole perhe sen jälkeen kun on muutettu pois kotoa. Ja missä töissä muka kysellään sukulaisista mitään? Ja senkö takia noita pitää sietää että joku joskus ehkä mahdollisesti kysyy?
kuule kyllä siellä hienossa firmassa kysytään : miten meni joulu ..etc..
Sit valehdellaan..kun hävetään omaa taustaa:)
Ei minulta ole ikinä kukaan työpaikalla kysynyt sukulaisistani mitään missään. Ihme väite.
Minkäslainen on työpaikkasi?
Mikä niistä? Useita on ollut sen jälkeen kun täysi-ikäiseksi tulin ja äidistäni erosin. Yhdessäkään ole ikinä sukulaisista kyselty. Siellä tehdään töitä.
Kyselevätkö sukulaisesi asioistasi ystävälliseen sävyyn?
Nehän tietää millainen perhe ja vanhemmat sinulla on
Minun perheeni on mies ja kolme lasta. Ei heistä tarvitse kysellä kun ovat siellä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kysytään mummusta ja papasta?
Mitäs lapsi kertoo kavereilleen?
Mihin pyrit näillä kysymyksilläsi? Ei kai se lapsi mitään kerro ihmisistä joita ei tunne.
Sanooko se lapsi että : Äiti ei anna mun käydä mummolassa?
kyllä lapsi tietää mikä on mummola.
Mistä hän sen tietäisi kun ei sellaista hänellä ole?
Onko hänellä edes sukulaisia?
Tietävätkö sukulaiset sääliä perhettänne?
Käykö mummo suvun tapahtumissa?
Mummo on tiedetty persoonallisuushäiriöiseksi vaikeaksi ihmiseksi jo 1960-luvulla. Hän ei juuri saa kutsuja minnekään, koska riitaantuu aina.
Eli sinä et lapsena osallistunut suvun juhliin?
Osallistuin isäni kanssa.
valehtelet...äitisi ei olisi suostunut
mummo kusee alleen ja pappa ottaa torkut olohuoneen matolla:)