Lue keskustelun säännöt.
Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19315)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta on voinut kirjoittaa, nichestä ja halpiksista yhtälailla.
Aivan, ja on myös tullut selväksi, että hinta ei aina takaa laatua tai ihanaa tuoksuelämystä.
Muuten, itse en ole kirjoitellut pahemmin ns. tavistuoksuista siitä yksinkertaisesta syystä, etten viime aikoina ole voinut käydä kaupoissa haistelemassa... sen sijaan niche-näytteeet tuo posti kotiin. N50
p.s. Onko jollain kokemusta Zaran tuoksuista?
Tottahan näin ultimaattisena tuoksufriikkinä on tullut kahlattua myös Zaran tuoksut läpi. Niissä on usein selkeästi hittejä tai huteja. Pysyvässä peruskokoelmassa on usein ongelmana heikko kestävyys. Toki joitain poikkeuksia löytyy. Mutta varsinaiset helmet ovat vaihtuvissa kokoelmissa. Tähän asti parhaat Zaran tuoksut ovat olleet A Mochi Atelier in Tokyo, joka tuoksuu päärynäiseltä mochi-jäkiruualta, tuoksu on kuin päärynän ja riisivanukkaan sekoitus, tosi innovatiivinen. Tässä ei ole huippupysyvyys, mutta tuoksu on niin hyvä että annan anteeksi. Samaan sarjaan kuuluva A Sweet Pastry in Paris on upea konditoria/sitruunapiirakka/leivostuoksu, jossa tosi hyvä pysyvyys. Muistuttaa vähän Xjerjoffin Liraa.
Yksi suosikki on viime vuonna ilmestynyt Vanilla, Naturals tms. kokoelmasta, niissä käytetty enemmän luonnollisia raaka-aineita ilmeisesti. Tämä on vähän samantyyppinen, miltei puuterinen, kuiva vanilja kuin Diptyquen Eau Duelle.
Ja loput kaksi suosikkia ovat suht uudesta ekslusiivisemmasta kokoelmasta, näissä on pullot raskasta paksua lasia, tulee laadukkaampi fiilis jo pakkauksesta. Red Temptation on hyvä versio BR 540:stä, kesto on ihan huippuluokkaa. Rose Gourmande tuoksuu Montalen Intense Cafelta/Manceran Roses Vanillelta, karamellisoitu ruusu pääosassa. Tämäkin superkestävä. Näitä ei ole ainakaan Suomessa myyty liikkeissä, kokoelma oli vain netissä ja nämä 2 tuoksua myytiin heti loppuun. Mutta nyt näin niitä taas Zaran nettisivuilla, kiva että eivät kadonneet vielä kokonaan.
Ai niin, unohtui vielä mainita Jo Malonen kokoelma Zaralle, nämä ovat ilmeisesti ainakin toistaiseksi pysyvästi myynnissä. Tästä löysin upean appelsiininkukkatuoksun, Fleur de Oranger, jolla on myös kokoelman paras pysyvyys. Muita suosikkeja Ebony Wood, joka on hyvin Malonemainen, puunuotteja yhdistettynä makeaan ehkä anikseen tai mausteneilikkaan (en muista tai kaikkien kohdalla tiedäkään nuotteja, kuvaan miltä tuoksuu), ja Vetiver Pamplemousse joka on kirpeän, mehevä hedelmäinen greippi yhdistettynä vetiveriin. Uusin Jo Malone kokoelman tuoksu Jo's Rhubarb on myös tosi hyvä, aito, autenttinen raparperin tuoksu, tässäkin taisi olla mukana vetiveriä. Näissä kyllä huomaa mielestäni jotain Malonen laatua, esim. hedelmät tuoksuvat aidoilta, ei synteettisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin nuuhkaisemassa sen iltistestistä saamani tuoksun DKNY Be delicious Coconuts about summer. Ihana makea kookos-kukkainen tuoksu, vähän hento omaan makuuni, on edt-vahvuus. Lancomen LVEB Soleil Cristal on paljon vahvempi kookostuoksu, ensin tuoksuu LVEB eclat edp yhdessä kookoksen kanssa, ja sitten kookos vahvistuu lähes pistäväksi. Paras kookostuoksu on edelleen mielestäni D&G Dolce Garden.
Sokkarilla oli paljon poistotuoksuja -50% joista vielä lisäale -30% lauantaihin asti. Esim. Valentinon Valentina 80 ml (norm. 92e) maksoi vain 32 e. Kävelin jo kassalle se kädessä kun jäin haistelemaan muita tuoksuja, ja sitten veinkin takaisin kun kaapissa on vielä edellistä jäljellä, ja n. 30 muuta isoa pulloa ja yksi 100 ml Guerlain tulossa postista.
Kuulostaapa hyvältä tuo DKNY:n tuoksu! Se on ollut minullakin siitä asti mielessä kun siitä testituloksesta kirjoitit. Itseäni ei edes kesällä haittaisi tuo edt:n keveys, ja voihan sitä aina lisäillä. Mintunvihreä pullokin näyttää kivalta. Soleil Cristalin hankin, ja se on tosiaan aika voimakas, tykkään siitäkin. Mutta kookostuoksuja ei voi ikinä olla liikaa, eihän?
Millä Sokkarilla?! Liian hyvät tarjoukset, tekisi mieli lähteä tutkimaan. Muistatko yhtään mitä muita tuoksuja oli alessa? Moraalinen dilemma näin koronan aikana kun ei Sokoksien lähellä asu tai niiden ohi kulje, lähteäkö varta vasten ihmisvilinään hajuvesialejahtiin.. Pakko varmaan jättää nyt väliin😅
Jyväskylässä, mutta varmaan samat muissakin liikkeissä. Harmi kun en ottanut valokuvaa aletuoksuista, niitä oli vajaa kymmenen erilaista, muistan vain Cacharelin Yes I am, ja Pradan Candy night tuoksut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta anosmiasta, ettei oikein haista mitään jonkun parfyymin kohdalla: Mulla on tullut vastaan pari sellaista, joista en saa irti mitään:
Lanvin Eclat D'Arpege ja Bvlgaria Crystalline.
Olin kiinnostunut niistä nimenomaan niiden nuottien ja luonteen takia, kevyitä, herkkiä, työhön sopivia.. Mutta en saanut niistä mitään tuoksua irti!
Joskus käy noin.
Yleensä haistan kaiken.
Minulla: Diorin Miss Dior Blooming Bouquet. Minä en vain haista sitä, vaikka kaataisin koko pullon päälleni. Joko tuoksu on superhyperheikko tai sitten minulla on sitä kohtaan anosmia.
Se on superhyperheikko, kannattaa ottaa Absolutely blooming -versio, se tuoksuu neljä vuorokautta vaatteissa. Iholle en ole käyttänyt, kuten en koskaan käytä hajuvesiä, ainoastaan vaatteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koolla on Guerlainin tuntijoita, mitä mieltä olette Insolencesta? Kumpi on kannattavampi, jos pitää orvokeista, EdT vai EdP? Entä onko flankereissa hyviä orvokkituoksuja, vai ovatko ne ihan erilaisia?
Ostin edp:n kun se lanseerattiin, mutta kyllästyin nopeasti, ei kuulu Guerlain-suosikkeihini. Paras niistä on eau glacee -flanker, siis minun mielestäni, se on vähän raikkaampi kuin muut. Jos olet päänsärkyyn taipuvainen, niin voin kuvitella muiden aiheuttavan päänsärkyä, se lähes aiheutti minullekin vaikken yleensä koskaan saa päänsärkyä mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koolla on Guerlainin tuntijoita, mitä mieltä olette Insolencesta? Kumpi on kannattavampi, jos pitää orvokeista, EdT vai EdP? Entä onko flankereissa hyviä orvokkituoksuja, vai ovatko ne ihan erilaisia?
Ostin edp:n kun se lanseerattiin, mutta kyllästyin nopeasti, ei kuulu Guerlain-suosikkeihini. Paras niistä on eau glacee -flanker, siis minun mielestäni, se on vähän raikkaampi kuin muut. Jos olet päänsärkyyn taipuvainen, niin voin kuvitella muiden aiheuttavan päänsärkyä, se lähes aiheutti minullekin vaikken yleensä koskaan saa päänsärkyä mistään.
Suurkiitokset vinkistä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vois myös sanoa että jos makea orvokkituoksu yhtään kiehtoo niin Insolence edp on upea. Musta Guerlain teki Insolencessa orvokille sen mitä Mugler Alienissa jasmiinille, Womanityssa viikunalle ja Aurassa raparperille, pisti steroideihin :)
Koronapandemia tai joku mikä lie on tainnut nitistää mut nyt.
Siitä kun löytää uuden sarjan, tutkii tuoksuvaihtoehtoja ja kirjoittaa listaansa on joskus pitkä pitkä matka siihen kun näyte on hyppysissä.
Olen väsyksissä. Kuin piintynyt nisti, oletamma, kaivan käteeni Mendittorosan Osangin. Luulin että tämä on liian outo. Mutta nistikin, luulemma, kaipaa kovempia aineita. En haluakaan turvallista lempeää Lacuraa, vaan voimakasta päihdyttävää Osangia.
Olen päihdyksissä vesiselvänä. Luin niin nuorena Turmsin etten siitä paljoa ymmärtänyt. Luin uudelleen ja uudelleen. En ymmärrä vieläkään, mutta rakastaa voi vaikkei ymmärrä. Ehkä tilaan kaikki Mendittorosat. Osang on omituinen. Luin lapsena Etruskien päihdyttävistä tuoksuista
Sana Toscana, Tusci, on etruskien kieltä. Persoona niin ikään, lainattu latinan kautta. Aluksi se tarkoitti naamiota.
Olen hirveä nainen Arsinoe. Tämä tuoksukin on hirveä mutta olen tainnut löytää etsimäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin nuuhkaisemassa sen iltistestistä saamani tuoksun DKNY Be delicious Coconuts about summer. Ihana makea kookos-kukkainen tuoksu, vähän hento omaan makuuni, on edt-vahvuus. Lancomen LVEB Soleil Cristal on paljon vahvempi kookostuoksu, ensin tuoksuu LVEB eclat edp yhdessä kookoksen kanssa, ja sitten kookos vahvistuu lähes pistäväksi. Paras kookostuoksu on edelleen mielestäni D&G Dolce Garden.
Sokkarilla oli paljon poistotuoksuja -50% joista vielä lisäale -30% lauantaihin asti. Esim. Valentinon Valentina 80 ml (norm. 92e) maksoi vain 32 e. Kävelin jo kassalle se kädessä kun jäin haistelemaan muita tuoksuja, ja sitten veinkin takaisin kun kaapissa on vielä edellistä jäljellä, ja n. 30 muuta isoa pulloa ja yksi 100 ml Guerlain tulossa postista.
Kuulostaapa hyvältä tuo DKNY:n tuoksu! Se on ollut minullakin siitä asti mielessä kun siitä testituloksesta kirjoitit. Itseäni ei edes kesällä haittaisi tuo edt:n keveys, ja voihan sitä aina lisäillä. Mintunvihreä pullokin näyttää kivalta. Soleil Cristalin hankin, ja se on tosiaan aika voimakas, tykkään siitäkin. Mutta kookostuoksuja ei voi ikinä olla liikaa, eihän?
Millä Sokkarilla?! Liian hyvät tarjoukset, tekisi mieli lähteä tutkimaan. Muistatko yhtään mitä muita tuoksuja oli alessa? Moraalinen dilemma näin koronan aikana kun ei Sokoksien lähellä asu tai niiden ohi kulje, lähteäkö varta vasten ihmisvilinään hajuvesialejahtiin.. Pakko varmaan jättää nyt väliin😅
Jyväskylässä, mutta varmaan samat muissakin liikkeissä. Harmi kun en ottanut valokuvaa aletuoksuista, niitä oli vajaa kymmenen erilaista, muistan vain Cacharelin Yes I am, ja Pradan Candy night tuoksut.
Kiitos lisäinfosta : ) Pradan Candy Night olisi ollut kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vois myös sanoa että jos makea orvokkituoksu yhtään kiehtoo niin Insolence edp on upea. Musta Guerlain teki Insolencessa orvokille sen mitä Mugler Alienissa jasmiinille, Womanityssa viikunalle ja Aurassa raparperille, pisti steroideihin :)
Suurkiitokset myös sinne! :) Haussa on tuoksu, jossa orvokki kestäisi. Muutamaa nicheversiota olen testannut, ytyä saisi olla lisää, joten steroidiorvokit kuulostavat hyvältä.
Muglerista: muistan kun Angel lanseerattiin...Mugleria pidettiin parfyymimaailman pahana poikana, joka toimi raaka-aineidensa kanssa siihen maailmanaikaan ennakkoluulottomasti, ja monta klassikkoahan sitten syntyikin. Ilmeisesti kaikki hänen tuoksunsa jakavat voimakkaasti mielipiteitä, niitä ei ainakaan ohita olankohautuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hullun kiire maaliskuu 12-tuntisine työpäivineen takana. Nyt aivan outoa kun tiedossa on 4 vapaapäivää. Koin aidosti olevani vähän hukassa kun suljin läppärin.
Hivelsin hajuvesiputeleitani. Ei ollut minkäänlainen olo, ei mikään väri (mullekin väriassosiaatiot on tärkeitä), ei mitään. Ei kevättä, ei iloa, ei surua, ei juhlaa, ei mitään. Lievä tiedostaminen omasta maanisesta työnarkomaniatärinästä ja "muistinko sen ja sen"-asiat päässä. Olo kuin tyhjiin puristettu rätti.
Käsi hakeutui hieman yllättäen kauan laatikossa hiljaiseloa viettäneeseen yksinkertaiseen Cleanin Skin-pulloon. Laitoin sitä ja olo muuttui kotoisaksi, rennommaksi, rauhoittuneemmaksi. Vähän kuin joku olisi halannut. Kuulostaa varmaan hullulta (mutta ehkä mun psyykekin alkaa vippaamaan tän työtaakan alla! 😀 )
Ehkä laitan pyjaman päälle ja käperryn sänkyyn syömään suklaata ja lukemaan.
Kivasti kuvasit sitä, miksi parfyymit ovat ihania. Jotkut eivät ymmärrä tätä syvällisempää pointtia, koska eivät itse ole ehkä niin paljon hajuaisti-ihmisiä. Tuoksu voi olla hyvinkin terapeuttinen. Fragranticassa aina silloin tällöin näkee luonnehdintaa 'cozy' 'comfy' 'cuddly' kun kuvaillaan tuollaista tuoksua, josta tulee kodikas, lämmin ja rento fiilis. Mulla toimii Chanel Chance noin, ja Rihannan Nude.
Vierailija kirjoitti:
Viera9ilija kirjoitti:
Vois myös sanoa että jos makea orvokkituoksu yhtään kiehtoo niin Insolence edp on upea. Musta Guerlain teki Insolencessa orvokille sen mitä Mugler Alienissa jasmiinille, Womanityssa viikunalle ja Aurassa raparperille, pisti steroideihin :)
Suurkiitokset myös sinne! :) Haussa on tuoksu, jossa orvokki kestäisi. Muutamaa nicheversiota olen testannut, ytyä saisi olla lisää, joten steroidiorvokit kuulostavat hyvältä.
Muglerista: muistan kun Angel lanseerattiin...Mugleria pidettiin parfyymimaailman pahana poikana, joka toimi raaka-aineidensa kanssa siihen maailmanaikaan ennakkoluulottomasti, ja monta klassikkoahan sitten syntyikin. Ilmeisesti kaikki hänen tuoksunsa jakavat voimakkaasti mielipiteitä, niitä ei ainakaan ohita olankohautuksella.
Mulla on pari tuoksua joita rakastan kiihkeästi. Orvokki on yksi. Joten tilasin Histories de Parfums, Blanc Violetten. Iso orvokin kuva joka tasolla. Johan on kumma jos ei tuoksu orvokilta!
Tuoksu on kaunis, ihana. Kyllä se muistuttaa orvokkia, mutta ei täysin. Sanon kuten moni muukin: haluaisin rakastaa tätä tuoksua. No rakastanko? En täysin. Se muuttuu keskivaiheilla vieraaksi ja keinotekoiseksi. Vähän pissan hajuiseksi. Jälkituoksu on jälleen parempi. En ole ihan tyytyväinen, mutta on tämä toistaiseksi paras. Ehkä orvokintuoksu on vaikea vangita parfyymiin.
Toinen rakkaus on appelsiininkukka. Keräsin Kreetalla hurmaavasti tuoksuvia valkoisia terälehtiä taskuun. Ne tuoksuivat kotona pienessä kulhossa monta viikkoa. Nyt etsin hajuvettä, jossa olisi mahdollisimman puhdas appelsiininkukka. En ole vielä löytänyt ja otan ideoita vastaan.
Suurin rakkauteni on ruusu. Sitäkään ei ole helppo löytää hajuvetenä. Ruusuun sotketaan usein kaikenlaista, enkä pidä siitä. Haluan puhtaan pysyvän ruusun. On epämuodikasta sanoa pitävänsä ruususta. Se ei kiinnosta minua. Minä pidän ruususta ja mulle on just detsamma onko se muotia vai ei.
Tällainen olen ollut aina ja aion olla vastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin kaapista vanhan Givenchyn Ange Ou Demon Le Secret Elixir edp-pullon jämät, ja olin ihan unohtanut koko tuoksun! Rakastan sitä - ja tietenkään ei näyttäisi olevan enää myynnissä!
Mitä liki vastaavaa keksisin tilalle, heitelkää ideoita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viera9ilija kirjoitti:
Vois myös sanoa että jos makea orvokkituoksu yhtään kiehtoo niin Insolence edp on upea. Musta Guerlain teki Insolencessa orvokille sen mitä Mugler Alienissa jasmiinille, Womanityssa viikunalle ja Aurassa raparperille, pisti steroideihin :)
Suurkiitokset myös sinne! :) Haussa on tuoksu, jossa orvokki kestäisi. Muutamaa nicheversiota olen testannut, ytyä saisi olla lisää, joten steroidiorvokit kuulostavat hyvältä.
Muglerista: muistan kun Angel lanseerattiin...Mugleria pidettiin parfyymimaailman pahana poikana, joka toimi raaka-aineidensa kanssa siihen maailmanaikaan ennakkoluulottomasti, ja monta klassikkoahan sitten syntyikin. Ilmeisesti kaikki hänen tuoksunsa jakavat voimakkaasti mielipiteitä, niitä ei ainakaan ohita olankohautuksella.
Mulla on pari tuoksua joita rakastan kiihkeästi. Orvokki on yksi. Joten tilasin Histories de Parfums, Blanc Violetten. Iso orvokin kuva joka tasolla. Johan on kumma jos ei tuoksu orvokilta!
Tuoksu on kaunis, ihana. Kyllä se muistuttaa orvokkia, mutta ei täysin. Sanon kuten moni muukin: haluaisin rakastaa tätä tuoksua. No rakastanko? En täysin. Se muuttuu keskivaiheilla vieraaksi ja keinotekoiseksi. Vähän pissan hajuiseksi. Jälkituoksu on jälleen parempi. En ole ihan tyytyväinen, mutta on tämä toistaiseksi paras. Ehkä orvokintuoksu on vaikea vangita parfyymiin.
Toinen rakkaus on appelsiininkukka. Keräsin Kreetalla hurmaavasti tuoksuvia valkoisia terälehtiä taskuun. Ne tuoksuivat kotona pienessä kulhossa monta viikkoa. Nyt etsin hajuvettä, jossa olisi mahdollisimman puhdas appelsiininkukka. En ole vielä löytänyt ja otan ideoita vastaan.
Suurin rakkauteni on ruusu. Sitäkään ei ole helppo löytää hajuvetenä. Ruusuun sotketaan usein kaikenlaista, enkä pidä siitä. Haluan puhtaan pysyvän ruusun. On epämuodikasta sanoa pitävänsä ruususta. Se ei kiinnosta minua. Minä pidän ruususta ja mulle on just detsamma onko se muotia vai ei.
Tällainen olen ollut aina ja aion olla vastakin.
Blanc Violeten (sokeroitu orvokki ja puuteri) alku ja sydäntuoksu ovat aivan ihania. Jos ne kestäisivät kauemmin, ei tarvitsisi edes etsiä. Samansukuinen viattomuudessaan ja vanhanaikaisuudessaan, mutta terävämpi ja saippuaisempi on Oriza L. Legrandin Violettes du Czar. Muita orvokkitestejäni ovat ELdOn Putain des Palaces (orvokki, puuteri, seksihiki, nahka), The Different Companyn I miss Violet (orvokki, iiris, nahka) ja Paris à la Plus Bellen Luminous Chypre (orvokki, patsuli). Pidän näistä kaikista, mutta orvokit eivät kestä. Ehkä se tosiaan on vaikea vangittava.
Minä taas en juurikaan ole kukkaisihminen, valkoiset kukat ovat vaikeita kantaa ja ruusut täysin mahdottomia, joten niissä en osaa auttaa. Ketjussa on kuitenkin ainakin ollut ruusutuoksuja rakastavia.
Sen täydellisen metsästys on varmaankin osa harrastuksen viehätystä, jos se nyt edes ylipäätään on mahdollista löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viera9ilija kirjoitti:
Vois myös sanoa että jos makea orvokkituoksu yhtään kiehtoo niin Insolence edp on upea. Musta Guerlain teki Insolencessa orvokille sen mitä Mugler Alienissa jasmiinille, Womanityssa viikunalle ja Aurassa raparperille, pisti steroideihin :)
Suurkiitokset myös sinne! :) Haussa on tuoksu, jossa orvokki kestäisi. Muutamaa nicheversiota olen testannut, ytyä saisi olla lisää, joten steroidiorvokit kuulostavat hyvältä.
Muglerista: muistan kun Angel lanseerattiin...Mugleria pidettiin parfyymimaailman pahana poikana, joka toimi raaka-aineidensa kanssa siihen maailmanaikaan ennakkoluulottomasti, ja monta klassikkoahan sitten syntyikin. Ilmeisesti kaikki hänen tuoksunsa jakavat voimakkaasti mielipiteitä, niitä ei ainakaan ohita olankohautuksella.
Mulla on pari tuoksua joita rakastan kiihkeästi. Orvokki on yksi. Joten tilasin Histories de Parfums, Blanc Violetten. Iso orvokin kuva joka tasolla. Johan on kumma jos ei tuoksu orvokilta!
Tuoksu on kaunis, ihana. Kyllä se muistuttaa orvokkia, mutta ei täysin. Sanon kuten moni muukin: haluaisin rakastaa tätä tuoksua. No rakastanko? En täysin. Se muuttuu keskivaiheilla vieraaksi ja keinotekoiseksi. Vähän pissan hajuiseksi. Jälkituoksu on jälleen parempi. En ole ihan tyytyväinen, mutta on tämä toistaiseksi paras. Ehkä orvokintuoksu on vaikea vangita parfyymiin.
Toinen rakkaus on appelsiininkukka. Keräsin Kreetalla hurmaavasti tuoksuvia valkoisia terälehtiä taskuun. Ne tuoksuivat kotona pienessä kulhossa monta viikkoa. Nyt etsin hajuvettä, jossa olisi mahdollisimman puhdas appelsiininkukka. En ole vielä löytänyt ja otan ideoita vastaan.
Suurin rakkauteni on ruusu. Sitäkään ei ole helppo löytää hajuvetenä. Ruusuun sotketaan usein kaikenlaista, enkä pidä siitä. Haluan puhtaan pysyvän ruusun. On epämuodikasta sanoa pitävänsä ruususta. Se ei kiinnosta minua. Minä pidän ruususta ja mulle on just detsamma onko se muotia vai ei.
Tällainen olen ollut aina ja aion olla vastakin.Blanc Violeten (sokeroitu orvokki ja puuteri) alku ja sydäntuoksu ovat aivan ihania. Jos ne kestäisivät kauemmin, ei tarvitsisi edes etsiä. Samansukuinen viattomuudessaan ja vanhanaikaisuudessaan, mutta terävämpi ja saippuaisempi on Oriza L. Legrandin Violettes du Czar. Muita orvokkitestejäni ovat ELdOn Putain des Palaces (orvokki, puuteri, seksihiki, nahka), The Different Companyn I miss Violet (orvokki, iiris, nahka) ja Paris à la Plus Bellen Luminous Chypre (orvokki, patsuli). Pidän näistä kaikista, mutta orvokit eivät kestä. Ehkä se tosiaan on vaikea vangittava.
Minä taas en juurikaan ole kukkaisihminen, valkoiset kukat ovat vaikeita kantaa ja ruusut täysin mahdottomia, joten niissä en osaa auttaa. Ketjussa on kuitenkin ainakin ollut ruusutuoksuja rakastavia.
Sen täydellisen metsästys on varmaankin osa harrastuksen viehätystä, jos se nyt edes ylipäätään on mahdollista löytää.
Poimin tästä talteen I Miss Violetin.
Mutta pari väitettä on niin kummallisia että niistä joudun pyytämään lisävalaistusta.
Miten tuoksu voi olla vanhanaikainen (tai uudenaikainen)? Mulle tulee hakematta mieleen Anna-kirja, jossa tytöt tohisivat siitä kun jollakulla "oli kaksi tuumaa liian pitkä hameenhelma" ja miten naurettavaa ja kyseenalaista oli, että joku "kampasi tukkansa ylös, ts nutturalle, vaikka oli vasta kuusitoista". "Minä aion odottaa kunnes olen seitsemäntoista" julisti joku kunnon tyttö, ja muut nyökkivät hyväksyvästi.
En myöskään ymmärrä, miksi kukan VÄRI tekisi siitä "vaikean kantaa". Tai ruusu?
Voihan olla että tässä on jotain järkeä, mutta mä vain suihkautan mieleistäni tuoksua kaulalleni, ja siinä se kulkee mukana ilman ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullun kiire maaliskuu 12-tuntisine työpäivineen takana. Nyt aivan outoa kun tiedossa on 4 vapaapäivää. Koin aidosti olevani vähän hukassa kun suljin läppärin.
Hivelsin hajuvesiputeleitani. Ei ollut minkäänlainen olo, ei mikään väri (mullekin väriassosiaatiot on tärkeitä), ei mitään. Ei kevättä, ei iloa, ei surua, ei juhlaa, ei mitään. Lievä tiedostaminen omasta maanisesta työnarkomaniatärinästä ja "muistinko sen ja sen"-asiat päässä. Olo kuin tyhjiin puristettu rätti.
Käsi hakeutui hieman yllättäen kauan laatikossa hiljaiseloa viettäneeseen yksinkertaiseen Cleanin Skin-pulloon. Laitoin sitä ja olo muuttui kotoisaksi, rennommaksi, rauhoittuneemmaksi. Vähän kuin joku olisi halannut. Kuulostaa varmaan hullulta (mutta ehkä mun psyykekin alkaa vippaamaan tän työtaakan alla! 😀 )
Ehkä laitan pyjaman päälle ja käperryn sänkyyn syömään suklaata ja lukemaan.Kivasti kuvasit sitä, miksi parfyymit ovat ihania. Jotkut eivät ymmärrä tätä syvällisempää pointtia, koska eivät itse ole ehkä niin paljon hajuaisti-ihmisiä. Tuoksu voi olla hyvinkin terapeuttinen. Fragranticassa aina silloin tällöin näkee luonnehdintaa 'cozy' 'comfy' 'cuddly' kun kuvaillaan tuollaista tuoksua, josta tulee kodikas, lämmin ja rento fiilis. Mulla toimii Chanel Chance noin, ja Rihannan Nude.
Juuri näin, ja jatkoa pyhäpäivän pyjamatuoksuille: mulla on vasemmassa ranteessa Calvin Kleinin Obsessed for men ja oikeassa Obsessed for women, molemmat näytteitä viime viikon amerikanpaketista (josta ilmaantui myös rakastettu iso pullo Jickya). Kumpikin tuoksu on selvästi unisex, omalla iholla olisi vaikea jakaa näitä 'oikeisiin sukupuoliinsa' - mun iho ylipäätään makeuttaa kaiken, ja siksi mun on helppo käyttää jopa kiivaimpia miesten parturituoksuja ilman että vaikutelma olisi liian butch (ehkä syön tarpeeksi suklaata :), ja makeus tursuaa ihohuokosista läpi. Joku reunahyöty siinäkin). Sokerisia tuoksuja en varmaan juuri tästä syystä voi käyttää lainkaan, mulle tulee makeimmista naistentuoksuista sellainen olo kuin olisin röyhelöisissä rokokoo-drag -naamiaisissa, ja pakko hinkata pois. Ja käyttäkää te siis niitä, ongelma on mun ihossa ja ehkäpä 'sisäisessä imelyystasossa'.
Mutta Obsessed-pari: juurikin suloisia pyjamapäivänä. Herraintuoksu on suloinen ambra-vanilja-sitruuna-puutuoksu, for her taas pehmeä laventeli-ambra. Molemmissa tuoksuu myös Calvin Kleinille tyypillinen puhtoisuus, pieni shampoomaisuus jota jotkut inhoaa mutta jolle mulla näyttäisi olevan fetissi. Ja tällainen outo huomio: Obsessed for him herättää minussa seksuaalista halua. Olen tästä aika yllättynyt - siis että tuoksulla, yksinään, voisi olla tuollainen vaikutus.. Youtuben dorkimmilla arvointivideoilla puhutaan joskus panty dropper -tuoksuista. Olen pitänyt ajatusta teinipoikien fantasiana, mutta CK Obsessed for men taitaa minulle olla sitä. Joku viekas nuotti, jonka parfymoorit ovat sinne uittaneet, mikä mahtaakaan olla, kerta kaikkiaan toimii minulle.
Mukavaa pyhäpäivää teille! Toivottavasti löytyy tähänkin päivään oikeat nuotit itse kullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viera9ilija kirjoitti:
Vois myös sanoa että jos makea orvokkituoksu yhtään kiehtoo niin Insolence edp on upea. Musta Guerlain teki Insolencessa orvokille sen mitä Mugler Alienissa jasmiinille, Womanityssa viikunalle ja Aurassa raparperille, pisti steroideihin :)
Suurkiitokset myös sinne! :) Haussa on tuoksu, jossa orvokki kestäisi. Muutamaa nicheversiota olen testannut, ytyä saisi olla lisää, joten steroidiorvokit kuulostavat hyvältä.
Muglerista: muistan kun Angel lanseerattiin...Mugleria pidettiin parfyymimaailman pahana poikana, joka toimi raaka-aineidensa kanssa siihen maailmanaikaan ennakkoluulottomasti, ja monta klassikkoahan sitten syntyikin. Ilmeisesti kaikki hänen tuoksunsa jakavat voimakkaasti mielipiteitä, niitä ei ainakaan ohita olankohautuksella.
Mulla on pari tuoksua joita rakastan kiihkeästi. Orvokki on yksi. Joten tilasin Histories de Parfums, Blanc Violetten. Iso orvokin kuva joka tasolla. Johan on kumma jos ei tuoksu orvokilta!
Tuoksu on kaunis, ihana. Kyllä se muistuttaa orvokkia, mutta ei täysin. Sanon kuten moni muukin: haluaisin rakastaa tätä tuoksua. No rakastanko? En täysin. Se muuttuu keskivaiheilla vieraaksi ja keinotekoiseksi. Vähän pissan hajuiseksi. Jälkituoksu on jälleen parempi. En ole ihan tyytyväinen, mutta on tämä toistaiseksi paras. Ehkä orvokintuoksu on vaikea vangita parfyymiin.
Toinen rakkaus on appelsiininkukka. Keräsin Kreetalla hurmaavasti tuoksuvia valkoisia terälehtiä taskuun. Ne tuoksuivat kotona pienessä kulhossa monta viikkoa. Nyt etsin hajuvettä, jossa olisi mahdollisimman puhdas appelsiininkukka. En ole vielä löytänyt ja otan ideoita vastaan.
Suurin rakkauteni on ruusu. Sitäkään ei ole helppo löytää hajuvetenä. Ruusuun sotketaan usein kaikenlaista, enkä pidä siitä. Haluan puhtaan pysyvän ruusun. On epämuodikasta sanoa pitävänsä ruususta. Se ei kiinnosta minua. Minä pidän ruususta ja mulle on just detsamma onko se muotia vai ei.
Tällainen olen ollut aina ja aion olla vastakin.Blanc Violeten (sokeroitu orvokki ja puuteri) alku ja sydäntuoksu ovat aivan ihania. Jos ne kestäisivät kauemmin, ei tarvitsisi edes etsiä. Samansukuinen viattomuudessaan ja vanhanaikaisuudessaan, mutta terävämpi ja saippuaisempi on Oriza L. Legrandin Violettes du Czar. Muita orvokkitestejäni ovat ELdOn Putain des Palaces (orvokki, puuteri, seksihiki, nahka), The Different Companyn I miss Violet (orvokki, iiris, nahka) ja Paris à la Plus Bellen Luminous Chypre (orvokki, patsuli). Pidän näistä kaikista, mutta orvokit eivät kestä. Ehkä se tosiaan on vaikea vangittava.
Minä taas en juurikaan ole kukkaisihminen, valkoiset kukat ovat vaikeita kantaa ja ruusut täysin mahdottomia, joten niissä en osaa auttaa. Ketjussa on kuitenkin ainakin ollut ruusutuoksuja rakastavia.
Sen täydellisen metsästys on varmaankin osa harrastuksen viehätystä, jos se nyt edes ylipäätään on mahdollista löytää.
Poimin tästä talteen I Miss Violetin.
Mutta pari väitettä on niin kummallisia että niistä joudun pyytämään lisävalaistusta.
Miten tuoksu voi olla vanhanaikainen (tai uudenaikainen)? Mulle tulee hakematta mieleen Anna-kirja, jossa tytöt tohisivat siitä kun jollakulla "oli kaksi tuumaa liian pitkä hameenhelma" ja miten naurettavaa ja kyseenalaista oli, että joku "kampasi tukkansa ylös, ts nutturalle, vaikka oli vasta kuusitoista". "Minä aion odottaa kunnes olen seitsemäntoista" julisti joku kunnon tyttö, ja muut nyökkivät hyväksyvästi.
En myöskään ymmärrä, miksi kukan VÄRI tekisi siitä "vaikean kantaa". Tai ruusu?
Voihan olla että tässä on jotain järkeä, mutta mä vain suihkautan mieleistäni tuoksua kaulalleni, ja siinä se kulkee mukana ilman ongelmaa.
Muistiinpanoni sisältävät mielikuvia ja assosiaatioita muistin tueksi. Ei mitenkään poikkeuksellista, kun lukee vaikkapa Fragranticaa, ihmisethän kirjoittavat juuri siitä, mitä tuoksu tuo heille mieleen. Tuo Anna-kirja on hyvä vertaus, jotain viktoriaanista, pitkiä helmoja, ranskanopintoja ja pianonsoittoa.
Valkoiset kukat sisältää niputettuna joukon voimakastuoksuisia kukkia, gardenia, tuberosa, jasmiini, appelsiininkukka jne. Tässä lisää. https://www.fragrantica.com/notes/#groupnotes_group_04_title
Sama juttu näiden kanssa ja ruusun kanssa, ne eivät tuoksu minulla kovin hyvältä. Joko iho tai nenä kapinoi vastaan. Hajuasioitahan nämä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vietä pääsiäistä, joten siinä mielessä en valikoi tuoksuja. Tänään halusin jotain tuttua ja seesteistä joka ei kiinnittäisi liikaa huomiota itseensä, koska minulla oli tentti. Valitsin Samsaran.
Ja palkitsin itseni ahkerasta tenttiin lukemisesta tilaamalla (erittäin hyvällä alennuksella) L'Heure Bleue EDP:n sekä Vol de Nuit EDT:n, viimeksimainitun 100 millin mehiläispullossa. :) N50
Sain juuri postista lappusen, jossa kerrottiin, että oma Vol de Nuitini (sydänpullossa) on saapunut lähipostiin. Jos se on auki lankalauantaina, käyn hakemassa :). Ranteessa edelleen tämän viikon muinaisaarre, Jicky.
Mmmm... Jicky on se, mitä en voi käyttää. Taisin selittää edellä miksi.
Vol de Nuit jotenkin kummittelee mielessäni. Mulla on EDT-näyte, ja nyt siis tulossa iso pullo sitä. Mulla on myös yksi vintage-EDT-pullo. Tilasin hiljan vintage-parfyymin (quadrilobe-pullossa) ja odotan innolla sen saapumista. Päätin myös hankkia nykyisen extrait de parfumin propellipullossa. Se on vaan niin... hieno ja sisältökin on upea. En ole vielä käynyt liikkeessä ostamassa sitä. N50
Sun Vol de Nuit -suunnitelma kuulostaa ihanalta, ja tyyriiltä :). Mutta ymmärrän hyvin hinkusi extrait-propellipulloon, se todellakin on kaunis. Olen VdN:n suhteen vasta alkutaipaleella - hajuvesikirjallisuus sai minut kiinnostumaan siitä, ja tilasin näytteen nykyformulaatiosta Surrender to Chance-sivuilta. Tuoksu oli ihana ja vieläpä kesti iholla, joten rohkenin tilata sen Ranskasta, MyOriginesilta. Meille on ilmeisesti tulossa eri pullot (sulle mehiläinen ja mulle tuo 75 ml Patrimoine-sarjan inverted heart-korkkinen eli käsittääkseni (?) uusin versio), joten voidaan käydä asiasta _tarkkaa_ ja huolellista analyysia, kun ollaan saatu omamme. VdN:n uudelleenformuloinnit näyttävät saaneen jotkut nenät ja VdN:n ystävät suunniltaan, mutta Thierry Wasserin kerrotaan toisaalta juurikin näissä viimeisimmissä versioissa saattaneen asiat taas kohdalleen. Saamme nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullun kiire maaliskuu 12-tuntisine työpäivineen takana. Nyt aivan outoa kun tiedossa on 4 vapaapäivää. Koin aidosti olevani vähän hukassa kun suljin läppärin.
Hivelsin hajuvesiputeleitani. Ei ollut minkäänlainen olo, ei mikään väri (mullekin väriassosiaatiot on tärkeitä), ei mitään. Ei kevättä, ei iloa, ei surua, ei juhlaa, ei mitään. Lievä tiedostaminen omasta maanisesta työnarkomaniatärinästä ja "muistinko sen ja sen"-asiat päässä. Olo kuin tyhjiin puristettu rätti.
Käsi hakeutui hieman yllättäen kauan laatikossa hiljaiseloa viettäneeseen yksinkertaiseen Cleanin Skin-pulloon. Laitoin sitä ja olo muuttui kotoisaksi, rennommaksi, rauhoittuneemmaksi. Vähän kuin joku olisi halannut. Kuulostaa varmaan hullulta (mutta ehkä mun psyykekin alkaa vippaamaan tän työtaakan alla! 😀 )
Ehkä laitan pyjaman päälle ja käperryn sänkyyn syömään suklaata ja lukemaan.Kivasti kuvasit sitä, miksi parfyymit ovat ihania. Jotkut eivät ymmärrä tätä syvällisempää pointtia, koska eivät itse ole ehkä niin paljon hajuaisti-ihmisiä. Tuoksu voi olla hyvinkin terapeuttinen. Fragranticassa aina silloin tällöin näkee luonnehdintaa 'cozy' 'comfy' 'cuddly' kun kuvaillaan tuollaista tuoksua, josta tulee kodikas, lämmin ja rento fiilis. Mulla toimii Chanel Chance noin, ja Rihannan Nude.
Juuri näin, ja jatkoa pyhäpäivän pyjamatuoksuille: mulla on vasemmassa ranteessa Calvin Kleinin Obsessed for men ja oikeassa Obsessed for women, molemmat näytteitä viime viikon amerikanpaketista (josta ilmaantui myös rakastettu iso pullo Jickya). Kumpikin tuoksu on selvästi unisex, omalla iholla olisi vaikea jakaa näitä 'oikeisiin sukupuoliinsa' - mun iho ylipäätään makeuttaa kaiken, ja siksi mun on helppo käyttää jopa kiivaimpia miesten parturituoksuja ilman että vaikutelma olisi liian butch (ehkä syön tarpeeksi suklaata :), ja makeus tursuaa ihohuokosista läpi. Joku reunahyöty siinäkin). Sokerisia tuoksuja en varmaan juuri tästä syystä voi käyttää lainkaan, mulle tulee makeimmista naistentuoksuista sellainen olo kuin olisin röyhelöisissä rokokoo-drag -naamiaisissa, ja pakko hinkata pois. Ja käyttäkää te siis niitä, ongelma on mun ihossa ja ehkäpä 'sisäisessä imelyystasossa'.
Mutta Obsessed-pari: juurikin suloisia pyjamapäivänä. Herraintuoksu on suloinen ambra-vanilja-sitruuna-puutuoksu, for her taas pehmeä laventeli-ambra. Molemmissa tuoksuu myös Calvin Kleinille tyypillinen puhtoisuus, pieni shampoomaisuus jota jotkut inhoaa mutta jolle mulla näyttäisi olevan fetissi. Ja tällainen outo huomio: Obsessed for him herättää minussa seksuaalista halua. Olen tästä aika yllättynyt - siis että tuoksulla, yksinään, voisi olla tuollainen vaikutus.. Youtuben dorkimmilla arvointivideoilla puhutaan joskus panty dropper -tuoksuista. Olen pitänyt ajatusta teinipoikien fantasiana, mutta CK Obsessed for men taitaa minulle olla sitä. Joku viekas nuotti, jonka parfymoorit ovat sinne uittaneet, mikä mahtaakaan olla, kerta kaikkiaan toimii minulle.
Mukavaa pyhäpäivää teille! Toivottavasti löytyy tähänkin päivään oikeat nuotit itse kullekin.
Mulla on sama makeusongelma! Kaiken makeat sävyt ja etenkin vanilja korostuvat vahvasti, helposti menee överiksi. Muutun liehuhelmoineni karikatyyriksi myös rehevänkukkaisten tuoksujen kanssa. Unisexit taipuvat helposti naiselliseen suuntaan, puhtaasti miesten tuoksuja en ole kokeillut. Joku ihokemia- tai nenäkemiajuttuhan se on, mikä sopii kenellekin. Sisäinen imelyystaso on hauska :D
Minä ymmärsin kyllä hyvin. Se tuoksu, mitä yleisesti valkoisiksi kukiksi luonnehditaan, on minun nenääni aldehydinen ja kemikaalinen. Puhdistusaineen haju. My way on tästä oikein kouluesimerkki.
Ja toki tuoksu voi olla vanhanaikainen tai uudenaikainen. Tuoksuissa on muotinsa. Se, mitä joskus 50-luvulla pidettiin hienostuneena, houkuttelevana tai vihjailevana tuoksuna onkin nykyhaistelijan mielestä vanhan mummon pissatuoksu. Ihan yleistä tietoa tämäkin.
t. Eri
Test