Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19263)
Armani Elle/She oli välissä lopetettu mutta se on nyt lanseerattu uudelleen. Lisätty juuri fragranticaan. viralliset nuotit on vähän erilaiset esim. santelipuu puuttuu mikä kummastuttaa kun originaali oli kai vahvasti santelipuutuoksu. Mutta nuo nuotit mitä ilmoitetaan nyt on niin mielikuvamarkkinointia muutenkin että ei välttämättä kerro mitään. Tänhetkinen trendi näyttää olevan että nuoteista ilmoitetaan vain merkittävimmät, ne joilla parhaiten viestitään minkätyyppinen tuoksu on kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trooppiset tuoksut on musta parhaimmillaan talvella. Bronze Goddes oli alkujaankin liian raskas kesä- tai biitsituoksuksi, mutta pakkasessa se on aika ihana. Samoin YR:n Monoi. Käyttäisin ihan ilolla Terracottaa, Versace Dark Crystalia, ja muita juuri talvella. Se Virgin Island Water josta yllä mainittiin on varmasti upea näillä säillä.
Toinen kiva yhdistelmä on freesit kukkaistuoksut talvella. Pleasures, White Linen, Jardins de Bagatelle, Champs Elysee, Carat, Diorissimo. Tän tyyppisistä tulee kylmää lumikuningatarfiilistä ja osa puhkeaa kukkaan juuri kylmässä. Tai sitten tuoksuu paremmalta kun kylmä päinvastoin rajoittaa tuoksua ja vähentää makeutta ja tahmeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihana ketju, mutta on jotenkin kauheaa lukea tekstiä, jossa vilisee vieraskielisiä sanoja. Ainakin jos vastaava suomenkielinenkin ilmaus olisi olemassa. Mutta yritän kestää ;-)
Yritä. Se johtuu siitä, et hajuvesistä lähes kaikki tieto on englanniksi - ja vaikka ideaalissa maailmassa kaikki alan termit suomennetaan - inhimillisessä maailmassa kaikkea ei missään vaiheessa käännä edes itselleen - vaan vaikkapa "sillagen" merkityksen tietää edes miettimättä sen käännöstä.
Mä taidan ainoana sympata tuota vieraskielisistä termeistä kärsivää palstamammaa, mutta se ehkä johtuu siitä, että asuinkumppanini on kääntäjä ja osa hänen pedanttisuudestaan lienee tarttunut minuunkin, kun olen välillä joutunut toimimaan epävirallisena oikolukijana :D
Toisaalta mä myös rakastan tuoksujen lisäksi kielen eri vivahteita ja saan yleensä paremmat tunnelmat suomenkielisistä termeistä. Etenkin jos tuoksunuotit ovat suomeksi, niin sisäistän jotenkin vahvemmin ja kokonaisvaltaisemmin, minkälaisesta tuoksusta kyse. Englanninkielisten kohdalla ne jäävät jotenkin etäisemmiksi, vaikka teknisesti ottaen ymmärränkin, mistä puhutaan (ainakin sanakirjan avulla, jollen muuten :P).
Eli voisi ehkä sanoa, että koen suomenkielisillä ilmauksilla olevan parempi sillage ja kesto :D
Mielenkiintoista pohdintaa. Mä taas olen kääntäjän tytär, ja totaalisen tuskastunut siihen pedanttisuuteen, jonka uhri olin kotona asuessani. Tulee heti visio menneestä: lastenkin piti katsoa napottaa sohvalla katsomassa puoli yhdeksän uutiset, vaikkei niistä mitään kuullutkaan yleisön korjatessa uutistenlukijoiden ilmaisun epätarkkuuksia - pahinta oli vaalipäivä, ja loputon äänekäs mäyhkäys prosentin ja prosenttiyksikön eroista, aivan kuin studiossa oltaisiin kuultu. Kääntäjän sielua raastoi. :D Perin isäni kielipään, kielten opiskelu on aina ollut helppoa, mutten tunne mitään mielenkiintoa niitä kohtaan. Minulle kieli on työkalu, väline tavoitteen saavuttamiseen, ja tuoksujen kuvailussa harmillisen puutteellinen väline. Miten tässä kielessä voi olla kymmeniä (vai oliko enemmänkin) ilmaisuja humalatilalle, mutta parfyymisanasto on töks-töks, jos sitäkään?
Mielenkiintoista oli kuulla myöskin sinun kokemuksistasi! Luultavasti tuollaisella taustalla omakin suhtautumiseni olisi aivan erilainen. Mulla se on toistaiseksi ollut esimerkiksi sitä, että kerron mielipiteeni vaikkapa joistain käännösvalinnoista, että millaisia ajatuksia esimerkiksi tämä-ja-tämä sana herättää verrattuna tuohon-ja-tuohon, tai että tuleeko minulle mieleen mitään sananlaskua, missä olisi ideana tällainen-ja-tällainen. Eli erilaisten sanojen ja sanontojen makustelua ja fiilistelyä, mikä voi olla periaatteessa aika samanlaista kuin hajuvesien nuuhkiminen ja yritys erottaa eri tuoksuvivahteita sieltä - nyt kun tämän keskustelun myötä aloin ajatella asiaa :D
Olisi kyllä hienoa, jos suomessa olisi kehittyneempi tuoksusanasto. No, on meillä sentään eri sanat sanoille tuoksua ja haista :)
Ymmärrän toki senkin, että kielinatseilu on negatiivista ja myrkyttää tehokkaasti ilmapiiriä, mitä ei missään nimessä toivoisi tapahtuvan tälle ihanalle parfyymikeskustelulle. Itse ehkä ajattelin enemmän siltä kannalta, että vivahteikas ja herkkä kielen käyttö parfyymia kuvatessa lisää siitä koettua iloa. Nautin suuresti, kun vaikka fragrantican sivuilla on joidenkin parfyymien kohdalla tunnelmaa luomassa tarina, millaisia mielikuvia parfyymin olisi tarkoitus herättää käyttäjässään. Ja kauniisti muotoiltu tarina on elähdyttävämpi kuin kliinisempi selostus. Onhan silläkin monelle väliä, millaisessa pullossa parfyymi on, niin yhtä lailla parfyymiin liitetty kieli on osa siitä saatavaa kokonaiselämystä ja nautintoa.
En ylläolevalla tarkoittanut tietenkään vaatia tai ehdottaa, että tänne kirjoittaakseen pitäisi olla tohtorin paperit kirjallisuustieteestä ja jokainen sana pitäisi tarkkaan punnita. Jokainen saa ilman muuta kirjoittaa juuri sellaisia kommentteja kuin haluaa ja kokee luontevaksi, se että keskustelu pysyy elävänä ja positiivisena on tärkeintä :)
No joo, menee ehkä vähän sivuraiteille. Anteeksi, innostuin vähän liikaa, mutta rakastan tosiaan myös kieltä :)
Ymmärrän pointtisi. Kaunokirjallisuuden kääntäjillä on vielä varmasti aivan erilainen näkökulma asiaan kuin tekniikan ja kaupan sertifikaatteja ja käyttöohjeita kääntävällä kotipedantillamme. Luettuani Lovecraftin kootut suomeksi voin vaan kuvitella sen kääntäjän tuskanhien. (Sieltäköhän se rakkaus lonkeroihin onkin..?)
Tuo pulloasia on hauska. Monetkin nauttivat pullotaiteesta. :) Pelkillä näytteillä ei pääse siihen kiinni, mutta onhan niissä oikeita taideteoksia - ja sitten on sellaisia kuten tämä käsittämätön rumilus, josta alan oudosti pitää. https://www.fragrantica.com/perfume/Filippo-Sorcinelli/Quando-rapita-in…
Ja nuo House of Oudit kelpuuttaisin vitriiniin vain pullojen takia. Mikä ihana harrastus, mielihyvää aisteille.
Juu, tekniikan/kaupan kääntäjillä on varmasti hyvin erilainen vinkkeli (ja vaikutus lähipiiriin) kuin kaunokirjallisuuden kääntäjillä!
Tuo linkittämäsi pullo on hyvin luonteikas :D Mitäpä jos panisit elämän risaiseksi, ja ostaisit vaihteeksi yhden parfyymin kokonaisena pullona (jos tuoksu siis vaikuttaa miellyttävältä)? Vaikka siinä toivossa, että jospa vaikka itse Cthulhu piilisi siellä laskosten alla? :D
Cthulhusta puheen ollen, Hänelläkin on tuoksu (kokeilematta) https://www.fragrantica.com/perfume/Black-Phoenix-Alchemy-Lab/The-Malig…
Oi ei, älä houkuttele mieron tielle. Budjetin on pidettävä. :D Aikoinani keräilin miniatyyrejä ja omistin muutaman ison pullon. Ne isot pilaantuivat käytön vähyydestä. Vuosien totaalisen parfyymitauon jälkeen kokosin jossakin inspiraatiossa kasan Cleaneja isoissa pulloissa, ja epäilemättä nekin olisivat pilaantuneet, ellen olisi lahjoittanut niitä tyttärelle. En kestä sitä huonoa omaatuntoa, joka tulee, kun hylkii jotakin parfyymia...tiedäthän, ei vaan tule tartuttua juuri siihen pulloon - tai ei oikein pidäkään siitä. Olen uskotellut itselleni, että on helpompaa ja pienempi taloudellinen tappio inhota syvästi 1 tai 2 millilitraa (Luoja, ne ELdOn ruusut...) kuin 100 millilitraa (en käy missään tuoksuttelemassa). Ja kun ne millilitrat vielä loppuvat suht nopeaan, voikin kohta jo miettiä, mitä haluaa seuraavaksi kokeilla. Ja kas, kierre on valmis. :D
No, olisi kai pitänyt arvata, että Cthulhulle on kuin onkin oma tuoksunsa :D
Tuollainen tuoksunäytteisiin keskittyminen vaikuttaa hyvältä taktiikalta vaihtelunhaluisille ihmisille! Minullakin on tuoksuistani suurin osa pieniä pulloja/näytteitä, isoja tai keskikokoisia olen ostanut vain muutaman ja niistäkin parin kohdalla tilanne on juuri tuo, että ei hirveästi ole tullut tartuttua. Eli sikäli toistaiseksi vähän hutiostoksia, mutta ehkä jossain vaiheessa kiinnostun niistä enemmän (toivottavasti).
Mutta itse olen ehkä sen verran turvallisuushakuinen ihminen, että haluan omistaa lempituoksujani enemmän kuin vain pari millilitraa. Tulen tietysti käyttäneeksi niitä enemmän, mutta minulla myös jyskyttää pieni pelko takaraivossa, että mitä jos kyseinen tuoksu lopetetaan tai uudistetaan niin ettei se olekaan enää yhtä miellyttävä. No, maailmahan on pullollaan parfyymeja, että kyllä sitä aina jotain kivaa kuitenkin löytäisi, mutta silti... sisäinen hamsterini on hyvin päättäväinen tässä :D
Tuo Versacen Crystal Noir, onko kokemuksia siitä edt:nä vai edp:nä? Toivoisin nimenomaan kookosta siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihana ketju, mutta on jotenkin kauheaa lukea tekstiä, jossa vilisee vieraskielisiä sanoja. Ainakin jos vastaava suomenkielinenkin ilmaus olisi olemassa. Mutta yritän kestää ;-)
Yritä. Se johtuu siitä, et hajuvesistä lähes kaikki tieto on englanniksi - ja vaikka ideaalissa maailmassa kaikki alan termit suomennetaan - inhimillisessä maailmassa kaikkea ei missään vaiheessa käännä edes itselleen - vaan vaikkapa "sillagen" merkityksen tietää edes miettimättä sen käännöstä.
Mä taidan ainoana sympata tuota vieraskielisistä termeistä kärsivää palstamammaa, mutta se ehkä johtuu siitä, että asuinkumppanini on kääntäjä ja osa hänen pedanttisuudestaan lienee tarttunut minuunkin, kun olen välillä joutunut toimimaan epävirallisena oikolukijana :D
Toisaalta mä myös rakastan tuoksujen lisäksi kielen eri vivahteita ja saan yleensä paremmat tunnelmat suomenkielisistä termeistä. Etenkin jos tuoksunuotit ovat suomeksi, niin sisäistän jotenkin vahvemmin ja kokonaisvaltaisemmin, minkälaisesta tuoksusta kyse. Englanninkielisten kohdalla ne jäävät jotenkin etäisemmiksi, vaikka teknisesti ottaen ymmärränkin, mistä puhutaan (ainakin sanakirjan avulla, jollen muuten :P).
Eli voisi ehkä sanoa, että koen suomenkielisillä ilmauksilla olevan parempi sillage ja kesto :D
Mielenkiintoista pohdintaa. Mä taas olen kääntäjän tytär, ja totaalisen tuskastunut siihen pedanttisuuteen, jonka uhri olin kotona asuessani. Tulee heti visio menneestä: lastenkin piti katsoa napottaa sohvalla katsomassa puoli yhdeksän uutiset, vaikkei niistä mitään kuullutkaan yleisön korjatessa uutistenlukijoiden ilmaisun epätarkkuuksia - pahinta oli vaalipäivä, ja loputon äänekäs mäyhkäys prosentin ja prosenttiyksikön eroista, aivan kuin studiossa oltaisiin kuultu. Kääntäjän sielua raastoi. :D Perin isäni kielipään, kielten opiskelu on aina ollut helppoa, mutten tunne mitään mielenkiintoa niitä kohtaan. Minulle kieli on työkalu, väline tavoitteen saavuttamiseen, ja tuoksujen kuvailussa harmillisen puutteellinen väline. Miten tässä kielessä voi olla kymmeniä (vai oliko enemmänkin) ilmaisuja humalatilalle, mutta parfyymisanasto on töks-töks, jos sitäkään?
Mielenkiintoista oli kuulla myöskin sinun kokemuksistasi! Luultavasti tuollaisella taustalla omakin suhtautumiseni olisi aivan erilainen. Mulla se on toistaiseksi ollut esimerkiksi sitä, että kerron mielipiteeni vaikkapa joistain käännösvalinnoista, että millaisia ajatuksia esimerkiksi tämä-ja-tämä sana herättää verrattuna tuohon-ja-tuohon, tai että tuleeko minulle mieleen mitään sananlaskua, missä olisi ideana tällainen-ja-tällainen. Eli erilaisten sanojen ja sanontojen makustelua ja fiilistelyä, mikä voi olla periaatteessa aika samanlaista kuin hajuvesien nuuhkiminen ja yritys erottaa eri tuoksuvivahteita sieltä - nyt kun tämän keskustelun myötä aloin ajatella asiaa :D
Olisi kyllä hienoa, jos suomessa olisi kehittyneempi tuoksusanasto. No, on meillä sentään eri sanat sanoille tuoksua ja haista :)
Ymmärrän toki senkin, että kielinatseilu on negatiivista ja myrkyttää tehokkaasti ilmapiiriä, mitä ei missään nimessä toivoisi tapahtuvan tälle ihanalle parfyymikeskustelulle. Itse ehkä ajattelin enemmän siltä kannalta, että vivahteikas ja herkkä kielen käyttö parfyymia kuvatessa lisää siitä koettua iloa. Nautin suuresti, kun vaikka fragrantican sivuilla on joidenkin parfyymien kohdalla tunnelmaa luomassa tarina, millaisia mielikuvia parfyymin olisi tarkoitus herättää käyttäjässään. Ja kauniisti muotoiltu tarina on elähdyttävämpi kuin kliinisempi selostus. Onhan silläkin monelle väliä, millaisessa pullossa parfyymi on, niin yhtä lailla parfyymiin liitetty kieli on osa siitä saatavaa kokonaiselämystä ja nautintoa.
En ylläolevalla tarkoittanut tietenkään vaatia tai ehdottaa, että tänne kirjoittaakseen pitäisi olla tohtorin paperit kirjallisuustieteestä ja jokainen sana pitäisi tarkkaan punnita. Jokainen saa ilman muuta kirjoittaa juuri sellaisia kommentteja kuin haluaa ja kokee luontevaksi, se että keskustelu pysyy elävänä ja positiivisena on tärkeintä :)
No joo, menee ehkä vähän sivuraiteille. Anteeksi, innostuin vähän liikaa, mutta rakastan tosiaan myös kieltä :)
Ymmärrän pointtisi. Kaunokirjallisuuden kääntäjillä on vielä varmasti aivan erilainen näkökulma asiaan kuin tekniikan ja kaupan sertifikaatteja ja käyttöohjeita kääntävällä kotipedantillamme. Luettuani Lovecraftin kootut suomeksi voin vaan kuvitella sen kääntäjän tuskanhien. (Sieltäköhän se rakkaus lonkeroihin onkin..?)
Tuo pulloasia on hauska. Monetkin nauttivat pullotaiteesta. :) Pelkillä näytteillä ei pääse siihen kiinni, mutta onhan niissä oikeita taideteoksia - ja sitten on sellaisia kuten tämä käsittämätön rumilus, josta alan oudosti pitää. https://www.fragrantica.com/perfume/Filippo-Sorcinelli/Quando-rapita-in…
Ja nuo House of Oudit kelpuuttaisin vitriiniin vain pullojen takia. Mikä ihana harrastus, mielihyvää aisteille.
Juu, tekniikan/kaupan kääntäjillä on varmasti hyvin erilainen vinkkeli (ja vaikutus lähipiiriin) kuin kaunokirjallisuuden kääntäjillä!
Tuo linkittämäsi pullo on hyvin luonteikas :D Mitäpä jos panisit elämän risaiseksi, ja ostaisit vaihteeksi yhden parfyymin kokonaisena pullona (jos tuoksu siis vaikuttaa miellyttävältä)? Vaikka siinä toivossa, että jospa vaikka itse Cthulhu piilisi siellä laskosten alla? :D
Cthulhusta puheen ollen, Hänelläkin on tuoksu (kokeilematta) https://www.fragrantica.com/perfume/Black-Phoenix-Alchemy-Lab/The-Malig…
Oi ei, älä houkuttele mieron tielle. Budjetin on pidettävä. :D Aikoinani keräilin miniatyyrejä ja omistin muutaman ison pullon. Ne isot pilaantuivat käytön vähyydestä. Vuosien totaalisen parfyymitauon jälkeen kokosin jossakin inspiraatiossa kasan Cleaneja isoissa pulloissa, ja epäilemättä nekin olisivat pilaantuneet, ellen olisi lahjoittanut niitä tyttärelle. En kestä sitä huonoa omaatuntoa, joka tulee, kun hylkii jotakin parfyymia...tiedäthän, ei vaan tule tartuttua juuri siihen pulloon - tai ei oikein pidäkään siitä. Olen uskotellut itselleni, että on helpompaa ja pienempi taloudellinen tappio inhota syvästi 1 tai 2 millilitraa (Luoja, ne ELdOn ruusut...) kuin 100 millilitraa (en käy missään tuoksuttelemassa). Ja kun ne millilitrat vielä loppuvat suht nopeaan, voikin kohta jo miettiä, mitä haluaa seuraavaksi kokeilla. Ja kas, kierre on valmis. :D
No, olisi kai pitänyt arvata, että Cthulhulle on kuin onkin oma tuoksunsa :D
Tuollainen tuoksunäytteisiin keskittyminen vaikuttaa hyvältä taktiikalta vaihtelunhaluisille ihmisille! Minullakin on tuoksuistani suurin osa pieniä pulloja/näytteitä, isoja tai keskikokoisia olen ostanut vain muutaman ja niistäkin parin kohdalla tilanne on juuri tuo, että ei hirveästi ole tullut tartuttua. Eli sikäli toistaiseksi vähän hutiostoksia, mutta ehkä jossain vaiheessa kiinnostun niistä enemmän (toivottavasti).
Mutta itse olen ehkä sen verran turvallisuushakuinen ihminen, että haluan omistaa lempituoksujani enemmän kuin vain pari millilitraa. Tulen tietysti käyttäneeksi niitä enemmän, mutta minulla myös jyskyttää pieni pelko takaraivossa, että mitä jos kyseinen tuoksu lopetetaan tai uudistetaan niin ettei se olekaan enää yhtä miellyttävä. No, maailmahan on pullollaan parfyymeja, että kyllä sitä aina jotain kivaa kuitenkin löytäisi, mutta silti... sisäinen hamsterini on hyvin päättäväinen tässä :D
Tuo lakkauttamisen ja reformuloinnin pelko yhdistää varmaan kaikkia parfyymifaneja harrastuneisuuden muodosta riippumatta. En ole vielä ratkaissut tuota ongelmaa, kumpi on pahempi, takaraivossa jyskyttävä ajatus jonkun upeuden menettämisestä ikiajoiksi/sen lässäyttämisestä vähemmän tyydyttävään muotoon vaiko morkkis ison pullon omistamisesta ja sen mahdollisesta käyttämättä jättämisestä. Minusta käytössä olevat parfyymit ansaitsisivat rakkautta, "meh" -vaihtoehto ei ole mikään vaihtoehto. Tuskailen niiden "ihan kivojen" näytteiden kanssa, mutta koon vuoksi ne tulevat käytettyä, no problem.
Olen jo kauan sitten lakannut teeskentelemästä normaali-ihmistä tämän asian kanssa, tässä paraikaa muokkailen perfumistaexceliäni :D Luetteloin, aakkostan, taulukoin, pisteytän, kommentoin ja rotatoin näytekokoelmaani, ja saan tästä kaikesta asian ympärillä puuhastelusta iloa, uusien lemppareiden metsästelyn ohella, tietysti. Jonkinlainen hamsteri asuu myös minussa - olen kokkausorientoitunut (juuri ostettiin uusi jääkaappipakastin peuralle, edelliset täynnä...), joten tavaraa ei vain kerry vaan myös kuluu., myös parfyymejä. Todella kaipaisin useammalta talolta pikkupulloja, mutta menee tämä näinkin oikein mukavasti verrattuna aikoihin, jolloin miniatyyrejä sai vain lentokentiltä, laivalta tai lomareissuilta. Sokko-ostoiksi kelpaamattomien nichetuoksujen vuoksi näytteitä saa nykyään hyvin, ja luojalle kiitos verkkokaupasta, ei tarvitse lähteä ns. kylille pyörimään (Tampereen keskusta, hrr) ja tuoksuttelemaan. Vierastan ajatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tiukasti mahtaa tuoksu- ja ruoka+juomainto korreloida? Em. parfyymiharrastajan peurapakastimesta tuli mieleen. Mulla myös näin on, vahvasti. Tuoksufriikki ja ruokafriikki samassa paketissa. Molemmat liittyy haju- ja makuaistiin. Kerran kehuin erään herran colognea niin kävi ilmi hänen shampanjaharrastuksensa.
Onko pullodesignia arvostavilla taipumusta visuaalisiin juttuihin, vaatteisiin, kauneuteen, sisustamiseen?
Joillain löytyy yhteyksiä tuoksujen ja äänten -jopa musiikin- välillä, mutta ilmeisesti harvinaisempaa`?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihana ketju, mutta on jotenkin kauheaa lukea tekstiä, jossa vilisee vieraskielisiä sanoja. Ainakin jos vastaava suomenkielinenkin ilmaus olisi olemassa. Mutta yritän kestää ;-)
Yritä. Se johtuu siitä, et hajuvesistä lähes kaikki tieto on englanniksi - ja vaikka ideaalissa maailmassa kaikki alan termit suomennetaan - inhimillisessä maailmassa kaikkea ei missään vaiheessa käännä edes itselleen - vaan vaikkapa "sillagen" merkityksen tietää edes miettimättä sen käännöstä.
Mä taidan ainoana sympata tuota vieraskielisistä termeistä kärsivää palstamammaa, mutta se ehkä johtuu siitä, että asuinkumppanini on kääntäjä ja osa hänen pedanttisuudestaan lienee tarttunut minuunkin, kun olen välillä joutunut toimimaan epävirallisena oikolukijana :D
Toisaalta mä myös rakastan tuoksujen lisäksi kielen eri vivahteita ja saan yleensä paremmat tunnelmat suomenkielisistä termeistä. Etenkin jos tuoksunuotit ovat suomeksi, niin sisäistän jotenkin vahvemmin ja kokonaisvaltaisemmin, minkälaisesta tuoksusta kyse. Englanninkielisten kohdalla ne jäävät jotenkin etäisemmiksi, vaikka teknisesti ottaen ymmärränkin, mistä puhutaan (ainakin sanakirjan avulla, jollen muuten :P).
Eli voisi ehkä sanoa, että koen suomenkielisillä ilmauksilla olevan parempi sillage ja kesto :D
Mielenkiintoista pohdintaa. Mä taas olen kääntäjän tytär, ja totaalisen tuskastunut siihen pedanttisuuteen, jonka uhri olin kotona asuessani. Tulee heti visio menneestä: lastenkin piti katsoa napottaa sohvalla katsomassa puoli yhdeksän uutiset, vaikkei niistä mitään kuullutkaan yleisön korjatessa uutistenlukijoiden ilmaisun epätarkkuuksia - pahinta oli vaalipäivä, ja loputon äänekäs mäyhkäys prosentin ja prosenttiyksikön eroista, aivan kuin studiossa oltaisiin kuultu. Kääntäjän sielua raastoi. :D Perin isäni kielipään, kielten opiskelu on aina ollut helppoa, mutten tunne mitään mielenkiintoa niitä kohtaan. Minulle kieli on työkalu, väline tavoitteen saavuttamiseen, ja tuoksujen kuvailussa harmillisen puutteellinen väline. Miten tässä kielessä voi olla kymmeniä (vai oliko enemmänkin) ilmaisuja humalatilalle, mutta parfyymisanasto on töks-töks, jos sitäkään?
Mielenkiintoista oli kuulla myöskin sinun kokemuksistasi! Luultavasti tuollaisella taustalla omakin suhtautumiseni olisi aivan erilainen. Mulla se on toistaiseksi ollut esimerkiksi sitä, että kerron mielipiteeni vaikkapa joistain käännösvalinnoista, että millaisia ajatuksia esimerkiksi tämä-ja-tämä sana herättää verrattuna tuohon-ja-tuohon, tai että tuleeko minulle mieleen mitään sananlaskua, missä olisi ideana tällainen-ja-tällainen. Eli erilaisten sanojen ja sanontojen makustelua ja fiilistelyä, mikä voi olla periaatteessa aika samanlaista kuin hajuvesien nuuhkiminen ja yritys erottaa eri tuoksuvivahteita sieltä - nyt kun tämän keskustelun myötä aloin ajatella asiaa :D
Olisi kyllä hienoa, jos suomessa olisi kehittyneempi tuoksusanasto. No, on meillä sentään eri sanat sanoille tuoksua ja haista :)
Ymmärrän toki senkin, että kielinatseilu on negatiivista ja myrkyttää tehokkaasti ilmapiiriä, mitä ei missään nimessä toivoisi tapahtuvan tälle ihanalle parfyymikeskustelulle. Itse ehkä ajattelin enemmän siltä kannalta, että vivahteikas ja herkkä kielen käyttö parfyymia kuvatessa lisää siitä koettua iloa. Nautin suuresti, kun vaikka fragrantican sivuilla on joidenkin parfyymien kohdalla tunnelmaa luomassa tarina, millaisia mielikuvia parfyymin olisi tarkoitus herättää käyttäjässään. Ja kauniisti muotoiltu tarina on elähdyttävämpi kuin kliinisempi selostus. Onhan silläkin monelle väliä, millaisessa pullossa parfyymi on, niin yhtä lailla parfyymiin liitetty kieli on osa siitä saatavaa kokonaiselämystä ja nautintoa.
En ylläolevalla tarkoittanut tietenkään vaatia tai ehdottaa, että tänne kirjoittaakseen pitäisi olla tohtorin paperit kirjallisuustieteestä ja jokainen sana pitäisi tarkkaan punnita. Jokainen saa ilman muuta kirjoittaa juuri sellaisia kommentteja kuin haluaa ja kokee luontevaksi, se että keskustelu pysyy elävänä ja positiivisena on tärkeintä :)
No joo, menee ehkä vähän sivuraiteille. Anteeksi, innostuin vähän liikaa, mutta rakastan tosiaan myös kieltä :)
Monesti kyllä ne erilaiset tarinoinnit tuoksuista eivät loppupeleissä anna oikeaan informaatiota siitä, millainen parfyymi on kyseessä. Ne ovat hyvin subjektiivisia kokemuksia ja mielikuvia, jotka sitten liitetään tuoksuun ilman että niillä todellisuudessa olisi mitään tekemistä varsinaisen artikkelin kanssa. Sanalla sanoen harhaanjohtavia. Eniten tietoa saa tuoksupyramidista ja nimenomaan arvioista siitä, mihin tuoksukategoriaan tuoksu kuuluu. Samoin arviot siitä, mitä toista tuoksua ko parfyymi muistuttaa. Sellaiselle tiedolle itse ainakin haluan perustaa ostospäätökseni tuoksua ostaessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tiukasti mahtaa tuoksu- ja ruoka+juomainto korreloida? Em. parfyymiharrastajan peurapakastimesta tuli mieleen. Mulla myös näin on, vahvasti. Tuoksufriikki ja ruokafriikki samassa paketissa. Molemmat liittyy haju- ja makuaistiin. Kerran kehuin erään herran colognea niin kävi ilmi hänen shampanjaharrastuksensa.
Onko pullodesignia arvostavilla taipumusta visuaalisiin juttuihin, vaatteisiin, kauneuteen, sisustamiseen?
Joillain löytyy yhteyksiä tuoksujen ja äänten -jopa musiikin- välillä, mutta ilmeisesti harvinaisempaa`?
Itse arvostan parfyymeissä nimenomaan tuoksua JA pulloa. Ruoasta en niin välitä, mutta sisustaminen ja kauniit asiat ovat minulle tärkeitä.
Kuinka usein hajuvedet menevät pilalle? Mietin tuota sokko-ostostani Notinolta, Jean-Paul Gaultierin Scandal by Nightia. En ole eläissäni haistanut noin pahan hajuista hajuvettä. Testasin uusiksi tänään paperiliuskalta ulkona suihkuttaen koska eilisestä jäi traumat ja ei se nyt vieläkään kyllä millään tasolla hyvälle tuoksu, mutta kauempaa haistettuna ehkä hiukan inhimillisemmälle.
Tuohan tulee siis metallikanisterissa jonka sisällä se lasipullo on, että onkohan se jotenki erityisarka kuumentumaan tms? Kai sellainen näkyisi itse siinä nesteessä? Luulisi että nuo hajuihin erikoistuneet kaupat osaavat säilyttää tuotteet oikeaoppisesti?
Eli kuinka todennäköisesti kyseessä nyt on vain hajuvesi joka ei minun (tai perheeni) nenään vain sovi, vs että se olisi oikeasti pilalla? Batch coden mukaan tuote on tehty 22.8.2019.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miltä tuo Scandal by Night tuoksuu sun mielestä? Vaikea kuvitella että avaamaton pullo vuodelta 2019 olisi pilalla. Voiko olla väärennetty?
Periaatteessa tuoksu voi kestää vuosikausia. Metallikanisterin sisälle valon ei pitäisi vaikuttaa. Valo on se mikä pilaannutta kai nopeiten, eli varmin tapa pilata tuoksu on pitää sitä kirkkaassa päivänvalossa.
Tasaisessa huoneenlämmössä pimeässä vaatekaapissa mulla on 15 vuoden aikana alkanut tuoksua pilalle menneeltä vain 2 tuoksua. (Vanhimmat on sitä edeltävältä ajalta esim. Diorissimo ja No.5 80- luvulta ja ne on edelleen jumalaisia.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein hajuvedet menevät pilalle? Mietin tuota sokko-ostostani Notinolta, Jean-Paul Gaultierin Scandal by Nightia. En ole eläissäni haistanut noin pahan hajuista hajuvettä. Testasin uusiksi tänään paperiliuskalta ulkona suihkuttaen koska eilisestä jäi traumat ja ei se nyt vieläkään kyllä millään tasolla hyvälle tuoksu, mutta kauempaa haistettuna ehkä hiukan inhimillisemmälle.
Tuohan tulee siis metallikanisterissa jonka sisällä se lasipullo on, että onkohan se jotenki erityisarka kuumentumaan tms? Kai sellainen näkyisi itse siinä nesteessä? Luulisi että nuo hajuihin erikoistuneet kaupat osaavat säilyttää tuotteet oikeaoppisesti?
Eli kuinka todennäköisesti kyseessä nyt on vain hajuvesi joka ei minun (tai perheeni) nenään vain sovi, vs että se olisi oikeasti pilalla? Batch coden mukaan tuote on tehty 22.8.2019.
Jos batch codeen löytyy vastaavuus (ja valmistuspäivä) tuote tuskin on väärennös. Batch codeja vähän vaikeampi feikata. Ja vaikea uskoa, että olisi pilaantunutkaan, kun noin uusi. Itse en ole koskaan saanut Notinolta pilaantunutta tuotetta, ja tilannut olen paljon, myös pari vanhempaa, lakkautettua tuoksua, jotka valmistettu 2016. Eihän se silti mahdotonta ole, mutta epätodennäköistä.
Ehkä tuoksu ei vaan miellytä sinua, onhan tuo hyvin vahva ja omaperäinen tuoksu, voi jakaa mielipiteitä. Jotkut eivät esim. pidä hunajasta tuoksuissa. Varmin tapa on mennä testaamaan johonkin liikkeeseen testeristä, niin selviää tuoksuuko samalta.
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuo Scandal by Night tuoksuu sun mielestä? Vaikea kuvitella että avaamaton pullo vuodelta 2019 olisi pilalla. Voiko olla väärennetty?
Periaatteessa tuoksu voi kestää vuosikausia. Metallikanisterin sisälle valon ei pitäisi vaikuttaa. Valo on se mikä pilaannutta kai nopeiten, eli varmin tapa pilata tuoksu on pitää sitä kirkkaassa päivänvalossa.
Kyseessä oli siis sokko-ostos, joku ylimakea siinä tuoksuu, hieman kuin hunaja jossa olisi jotain... mädäntynyttä mukana. Hiukan kuin joku hedelmä joka olisi jo ihan mössöä? On ihan täysin mahdollista että se siis vain tuoksuu sille, eikä siinä ole mitään vikaa. Notinon uskoisin olevan luotettava myyjä, joten en usko että sitä olisi kohdeltu huonosti tai ainakaan väärennetty. Yllätyin vain koska oma mielikuva oli niin erilainen ja esim fragrantican ja youtuben arvostelun perusteella kyseessä on monen mielestä todella miellyttävä hajuvesi - ja sitten oma kokemus oli niin raa’an erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armani Elle/She oli välissä lopetettu mutta se on nyt lanseerattu uudelleen. Lisätty juuri fragranticaan. viralliset nuotit on vähän erilaiset esim. santelipuu puuttuu mikä kummastuttaa kun originaali oli kai vahvasti santelipuutuoksu. Mutta nuo nuotit mitä ilmoitetaan nyt on niin mielikuvamarkkinointia muutenkin että ei välttämättä kerro mitään. Tänhetkinen trendi näyttää olevan että nuoteista ilmoitetaan vain merkittävimmät, ne joilla parhaiten viestitään minkätyyppinen tuoksu on kyseessä.
Ei santelipuuta enää?! Sehän on aivan eri tuoksu sitten. Joo nuottien ilmoittamiseen ei voi nykyään luottaa, kun mainitaan vain muutama. Mutta santelipuu ollut niin olennainen She:ssä, että jos se jätetty pois kuvauksesta, niin tuskin sitä on. Varmaan taas yksi tuoksu joka pilattu. Pitääkin tilata nopeasti sitä vanhaa vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuo Scandal by Night tuoksuu sun mielestä? Vaikea kuvitella että avaamaton pullo vuodelta 2019 olisi pilalla. Voiko olla väärennetty?
Periaatteessa tuoksu voi kestää vuosikausia. Metallikanisterin sisälle valon ei pitäisi vaikuttaa. Valo on se mikä pilaannutta kai nopeiten, eli varmin tapa pilata tuoksu on pitää sitä kirkkaassa päivänvalossa.
Kyseessä oli siis sokko-ostos, joku ylimakea siinä tuoksuu, hieman kuin hunaja jossa olisi jotain... mädäntynyttä mukana. Hiukan kuin joku hedelmä joka olisi jo ihan mössöä? On ihan täysin mahdollista että se siis vain tuoksuu sille, eikä siinä ole mitään vikaa. Notinon uskoisin olevan luotettava myyjä, joten en usko että sitä olisi kohdeltu huonosti tai ainakaan väärennetty. Yllätyin vain koska oma mielikuva oli niin erilainen ja esim fragrantican ja youtuben arvostelun perusteella kyseessä on monen mielestä todella miellyttävä hajuvesi - ja sitten oma kokemus oli niin raa’an erilainen.
Kuulostaa kyllä sillä lailla tutulta, että ihan älyttömän makea se on, ja itselläkin oli rajoilla tykkäänkö vai enkö, mutta sitten kun testailin sitä jonkin aikaa niin ihastuin jotenkin tuoksuun ja ehkä totuinkin siihen. Nyt tykkään ihan hirveästi. Ei siis kuitenkaan ollut alkujaan mikään selkeästi huono, sellaisesta vaikeampi "oppia" tykkäämään.
Tämä Jeanne on ihana! Luin Fragranticasta että kestäisi huonosti mutta mulla kestänyt hyvin. Ehkä pakko tilata Hobbyhallista 30ml pullo kevääksi...
Harmittaa kun Shalimarin kanssa hidastelin ja sitä ei enää ole valikoimassa. Tuleekohan sitä lisää enää?
Vierailija kirjoitti:
Miten tiukasti mahtaa tuoksu- ja ruoka+juomainto korreloida? Em. parfyymiharrastajan peurapakastimesta tuli mieleen. Mulla myös näin on, vahvasti. Tuoksufriikki ja ruokafriikki samassa paketissa. Molemmat liittyy haju- ja makuaistiin. Kerran kehuin erään herran colognea niin kävi ilmi hänen shampanjaharrastuksensa.
Onko pullodesignia arvostavilla taipumusta visuaalisiin juttuihin, vaatteisiin, kauneuteen, sisustamiseen?
Joillain löytyy yhteyksiä tuoksujen ja äänten -jopa musiikin- välillä, mutta ilmeisesti harvinaisempaa`?
Olen erittäin visuaalinen ja pullojen hieno design on kiva lisä, mutta tärkeintä ja parasta on se itse tuoksu. Olen myös ruokafriikki ja todella nautin erilaisista makuyhdistelmistä ja -kokemuksista. :)
Joku kysyi Versacen Crystal Noirista ja sen kookoksisuudesta. Minä olen se, joka sitä on käyttänyt pikkuvauva-arjessa ja rakastan kyseistä tuoksua. Annostelu on pidettävä toooosi maltillisena, tuoksu on voimakas ja tarttuu herkästi vaatteisiin. Minulla on edt ja siinä tuoksuu vahvasti kookos, joka kuitenkin lienee viikuna todellisuudessa jos Fragranticaa on uskominen. Tämä on niin ihana tuoksu laittaa suihkun jälkeen, sillä se tuoksuu samaan aikaan pehmeältä gourmandilta (vai pitäisikö sanoa herkulta suomalaisittain?) ja raikkaalta hyvältä shampoo-hoitsikkayhdistelmältä. Sopii parhaiten talveen, kuten moni täällä totesi tällaisten trooppisten tuoksujen tekevän.
Ai hitsi, meni tuo Lancomen Tresor Nude hankintalistalle. Onko se kovin ruusuinen? Toinen himotuslistalle nyt päätynyt on Bvlgarin Splendid Iris d'Or, joka muistuttaa yhtä männävuosien kesätuoksuani Calvin Kleinin Eternity Summer 2011, joka oli ihanaakin ihanampi ja muistuttaa vielä siitä ajasta ja tapahtumista, kun kyseistä tuoksua käytin. Mutta kuinka monta tuoksua on luvallista hankkia, kun yhtään ei tarvitsisi ja montaa kuitenkin haluisi?
T. Se kotiäiti, joka hamstrasi eilen monta pehmeää herkkutuoksua
Mulle tuli loput 3 Jenny Glow -tuoksua, jotka siis ottaneet inspiraatiota Jo Malonen vastaavista.
Velvet & Oud (vastaa Jo Malonen Velvet Rose & Oudia) - Jo Malonen vastaavaa en ole tuoksutellut, mutta tässä aivan upea karamellisoitu ruusu, oud tuoksuu hyvin mietona. Tämä ei ole varsinainen "ruusutuoksu" vaan makea, tumma tuoksu, jossa ruusu kyllä tulee esiin, mutta karamellisen makeana. Oud tuo tuoksuun tummuutta ja syvyyttä.
Red Rose (vastaa Jo Malonen Red Rosesia) - En ole tuoksutellut Jo Malonen alkuperäistä. Tästä en tykännyt yhtään, todella realistinen ruusu, tuoksuu siltä kuin leikkokukkaruusu, jossa mukana myös vihreä, varren ja lehtien, lievästi maaperältäkin tuoksuva tuoksu. Todella autenttinen tuoksu, ihan järkky hajuvetenä omasta mielestäni. Todella vahva, ei edes pesun jälkeen meinaa poistua kädestä johon testasin 😭 Tämä menee varmaan roskikseen, en halua edes antaa kenellekään tutulle kun en halua että haistan heilläkään, jos edes tykkäisivät. Pahoittelen jos joku tykkää tästä, tämä täysin oma, subjektiivinen mielipiteeni ja voi olla jollekin ihan mieluisa tuoksu.
Lure (tämä vastaava kuin Chanelin Allure, Jenny Glowlla myös joitain Chanel dupeja) - Ihana sitruksinen Allure! Vastaa mielestäni tosi hyvin alkuperäistä, en voi käsittää miten on mahdollista. Tosi hyvä löytö, tätä olisi pitänyt ostaa isompi pullo. Allurea tuskin tulisi ostettua Chanelilta, esim. Coco Noir ja Chance kiinnostavat tällä hetkellä enemmän, joihin satsaisin mielummin. Mutta tätä käytän tosi mielelläni, huipputuoksu. Ehkä kestokin parempi kuin alkuperäisessä Alluressa, niin kuin näissä kaikissa Jenny Gloweissa näyttää olevan hyvä kesto.
Alue: Aihe vapaa
Cthulhusta puheen ollen, Hänelläkin on tuoksu (kokeilematta) https://www.fragrantica.com/perfume/Black-Phoenix-Alchemy-Lab/The-Malig…
Oi ei, älä houkuttele mieron tielle. Budjetin on pidettävä. :D Aikoinani keräilin miniatyyrejä ja omistin muutaman ison pullon. Ne isot pilaantuivat käytön vähyydestä. Vuosien totaalisen parfyymitauon jälkeen kokosin jossakin inspiraatiossa kasan Cleaneja isoissa pulloissa, ja epäilemättä nekin olisivat pilaantuneet, ellen olisi lahjoittanut niitä tyttärelle. En kestä sitä huonoa omaatuntoa, joka tulee, kun hylkii jotakin parfyymia...tiedäthän, ei vaan tule tartuttua juuri siihen pulloon - tai ei oikein pidäkään siitä. Olen uskotellut itselleni, että on helpompaa ja pienempi taloudellinen tappio inhota syvästi 1 tai 2 millilitraa (Luoja, ne ELdOn ruusut...) kuin 100 millilitraa (en käy missään tuoksuttelemassa). Ja kun ne millilitrat vielä loppuvat suht nopeaan, voikin kohta jo miettiä, mitä haluaa seuraavaksi kokeilla. Ja kas, kierre on valmis. :D