Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?
Kommentit (1840)
Missä välissä nainen käy armeijan, kysyy palstapersu
Vierailija kirjoitti:
Saksassa opintoihin sisältyvällä virkistysmatkalla isäntäperheen aterialla oli ilmeisesti sianlihaa, joka koostui 90%:sti ihrasta. Hyvin pienissä palasissa sitä pureskeltiin.
Minä en voi pureksia tuollaisia ruokia. Olen joutunut syömään tuollaisia lölleröisiä lihan/läskinpalasia jossain kyläpaikoissa ja teen sen niin että otan hyvin pienen palan tuota iljetystä ja nielaisen sen kokonaisena suuren vesimäärän huuhtomana. Oksennushan tuossa on koko ajan tulollaan.
En muista ihan tarkkaan mikä tälle on oikea nimi mutta mieleen on jäänyt että se olisi ollut TERNIMAITOPUURO. Hyi kamala sentään! Kyynelet silmissä yritin nieleskellä, eltaantuneen makuista lämmintä lillua joka tuntui suussa juoksettuneelta.
Olen harvinaisen kaikkiruokainen ihminen ja yleensä kaikki menee, vaikka nyt en hirveästi tykkäisikään, mutta tuo oli kyllä sellanen kokemus että jäi lautaselle ja ei ikinä enää toiste kiitos.
Sianpääsyltty. Jotain aivan järkyttävää sekä itse koettuna että ajatuksen tasolla.
Ohrapuuro joka oli raakaa ja ylisuolaista.
Vierailija kirjoitti:
En muista ihan tarkkaan mikä tälle on oikea nimi mutta mieleen on jäänyt että se olisi ollut TERNIMAITOPUURO. Hyi kamala sentään! Kyynelet silmissä yritin nieleskellä, eltaantuneen makuista lämmintä lillua joka tuntui suussa juoksettuneelta.
Olen harvinaisen kaikkiruokainen ihminen ja yleensä kaikki menee, vaikka nyt en hirveästi tykkäisikään, mutta tuo oli kyllä sellanen kokemus että jäi lautaselle ja ei ikinä enää toiste kiitos.
Juhannusjuusto?
Ei, se olikin ternimaitojuusto - oli pakko googlata. Mutta tuo juhannusjuusto kuulostaa, jos edes mahdollista - vielä kuvottavammalta :S
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena joka joulu luumukiisseli. Meinasin aina oksentaa kun söin sitä mutta oli äidin lempparia niin oli pakko esittää. Vanhempiem erottua niin isä kun äiti lopetti kiisselin tarjoilun jouluna. Mietin aina että mikä äidin motiivi siinä tarjoilussa oli kun ei siitä kukaan tykännyt ja jos hänkään ei oikeasti halunnut sitä syödä.
Joulun koko idea tuntuu olevan se, että syödään väkisin ankeita perinneruokia, joita kaikki kilvan kehuvat, eikä kukaan kehtaa myöntää, ettei oikeasti pidä niistä.
Täysin totta. Me lopetettiin tuo toissa jouluna ja ostettiin sen sijaan kaikkien lempiruokia. Jälkiruoat, kuten tortut, piparit ja suklaa kyllä maistuu edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kinkata????
Miten vaikeaa jonkun on ymmärtää suomalaisia murteita? Eikö edes asiayhteys auta ymmärtämään jotain sanaa?
Vierailija kirjoitti:
Sianpääsyltty. Jotain aivan järkyttävää sekä itse koettuna että ajatuksen tasolla.
Muistan joulujakson Strömsössä kun tekivät tuota. Näytti kuvottavalta ja kyllä teki kokeilla selvästi tiukkaa pitää naama peruslukemilla kun mukelsivat sitä pieninä palasina. Varmaan siksi että siihen sisältyi myös siannahkaa...
Jäätelöä punaviinikastikkeella. Olimme ulkomailla enkä muista miten päädyin kys. Annokseen, oliko kokin suositus vai ainia jäätelöannos. Inhoan punaviiniä, ja ekasta maistiaisesta meinasi laatta lentää. Seurue maistoi myös tätä eikä meinannut uskoa että se on punaviiniä, oli kuulemma niin mieto maku, mutta minä kyllä maistoin. Söin annoksen kituutellen, oksennus nousi vähän väliä kurkkuun. Laskusta näin että kyllä, punaviinijäätelöähän se. Sain sentään kehuja hyvästä makuaistista. Ei se makuaistista johdu, jos jotain inhoaa niin sitä ei pysty nauttien syömään.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tuttavalla ollut käymässä, kun harvoin tekee ruokaa, asuu saastan keskellä, kissojen ja koirien ulosteita lattioilla, lattiasta kattoon likaista ja roinaa älyttömästi. Viimeisin oli joku broilerikastike, maku oli paha ja en halua edes ajatella mitä ruokaan kuulumatonta siinä oli joukossa. Ällöttävää. Kohteliaisuudesta otin vähän lautaselle, virhe.
Tämä on aidosti paha tilanne, voin vahvistaa, sillä olen itse kokenut kerran tuttavantuttavien perheessä, jonne päädyimme syömään.
Perheen äiti otti meidän sydämellisesti vastaan ja nosti uunista pellin vastapaistettuja kanelipullia. Pöytä oli muutenkin kpreana, mutta se huushollin siisteystaso oli niim kammottava, että tiukkaa teki saada mitään alas. Lattiat täynnä koiran- ja kissankarvaa sekä kissanhiekkaa, ikkunanvälit ja vaakasuorat tasot paksun pölyn peitossa, eläinten juomakupeissa karvansekaista kuolaista vettä, jossa se kuola muodosti pinnalle kelmun.
Mutta kuten sanoin, perhe ja varsinkin emäntä oli ihania ihmisiä. Käsi ylös kuka ois tosissaan pystynyt sanomaan että :
"En syö, teillä on niin siivotonta"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena joka joulu luumukiisseli. Meinasin aina oksentaa kun söin sitä mutta oli äidin lempparia niin oli pakko esittää. Vanhempiem erottua niin isä kun äiti lopetti kiisselin tarjoilun jouluna. Mietin aina että mikä äidin motiivi siinä tarjoilussa oli kun ei siitä kukaan tykännyt ja jos hänkään ei oikeasti halunnut sitä syödä.
Joulun koko idea tuntuu olevan se, että syödään väkisin ankeita perinneruokia, joita kaikki kilvan kehuvat, eikä kukaan kehtaa myöntää, ettei oikeasti pidä niistä.
Täysin totta. Me lopetettiin tuo toissa jouluna ja ostettiin sen sijaan kaikkien lempiruokia. Jälkiruoat, kuten tortut, piparit ja suklaa kyllä maistuu edelleen.
Itsellä kyllä menee valtaosa jouluruoista. Itse kinkku tietty ja muutamat laatikot kuten lanttu, peruna- ja bataatti, mutta porkkanalaatikosta en pidä ja toinen on rosolli. Ne voi jättää pois mun jouluruoista.
Isoisoäidin luona hämähäkinseittisiä keksejä. En uskaltanut nuorena sanoa mitään, ja isoisoäiti oli niin ihana kun aina laittoi kuitenkin tarjottavaa kun kävin. Joten popsin keksit seittineen päivineen.
Vierailija kirjoitti:
Ei, se olikin ternimaitojuusto - oli pakko googlata. Mutta tuo juhannusjuusto kuulostaa, jos edes mahdollista - vielä kuvottavammalta :S
Eipä tuo juhannusjuusto oudolta kuullosta, Olisiko ollut sama asia kuin pyhäviili eli kokkeli?
Hapatettu maito pannaan haaleaan uuniin (ennen vanhaan tuohituokkoseen) mutta nykyään vaikka korkealaitaiseen uunivuokaan. Kun kokkeli , kuin paksu luonnonjogurtti, on valmis ,se syödään vaikkapa hillon kanssa.
Kun lehmä poikii, sen maidosta, ternimaidosta, tehdaan uunijuustoa. Ternimaitoa ja hieman suolaa kaadetaan voilla voideltuun korkealaitaiseen astiaan ja annetaan hyytyä niiin että uunijuuston pinta ruskistuu hiukan.
Syödään hillon kanssa tai siltään. Myös hieman suolainen hera hörpitään naamaan.
Vierailija kirjoitti:
Sianpääsyltty. Jotain aivan järkyttävää sekä itse koettuna että ajatuksen tasolla.
Sianpääsyltty on arkisesti ihan sitä melko kallista aladobia, josta kaupassa myydään Eihän sitä kaikki välttämättä syö.
Ohrasuurimopuuro päivähoidossa- aivan kalansilmäpuurolta näytti, hyi yäk, en ikinä aikuisena ole pystynyt syömään!
Haggis. Kuin nuolisi likaista lattiaa, I guess.
Vierailija kirjoitti:
Turun tekussa oi ihmeellinen tarve laittaa 80-luvulla jatkuvasti kieltä. Se oli aina pimitetty ruokalistassa tyyliin lihaa ja muusia.
Kerrankin taas söin lihansiivuja, kunnes tuli kielen kärki alimmaisena vastaan. Tuli yökottävä olo.
Se liha on jotenkin pienisyisempää ja pehmeämpää kuin lihasliha.
kielen kärki...tui tui...repesin totaalisesti :DD
Deitin tarjoamaa kasviruokaa söin. Yök! Mutt se kannatti, sain pildee.