Veljeni kilahti perinnönjaosta ja aikoo tehdä 83v äidistäni perusteettoman rikosilmoituksen petoksesta. Voiko äitini kieltää pätevästi veljeäni osallistumasta omiin hautajaisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

Samantapainen tarina täälläkin. Veljeni oli aina narsistisia piirteitä omaavan äitini suosikkilapsi, lapsesta asti. Hänelle leperreltiin ja ihailtiin, minua vaan kovasti komennettiin ja moitittiin miksi olen "tuollainen", enkä kuten veljeni. 

Siinä kun äiti sairasti otsalohkodementiaansa viimeisiä vuosia, veljeni väsyi häneen kokonaan eikä käynyt katsomassa edes. Minä sen sijaan kävin säännöllisesti, huolehdin että hän sai riittävästi apua kotiin ja palvelukotipaikan sitten kun ei enää pärjännyt kotona edes kotisairaanhoidon ja kotiavun turvin. Vaikka asuin 170 km päässä ja veljeni noin 2 km päässä äidistä, minä olin se joka maksoi äidin laskut ja yritti pitää huolta päivittäisistä asioista. Ja koko ajan -jo sairauden takia sekava- äiti vaan puhui veljestäni, että voi kunpa hän tulisi katsomaan, minä en ollut mitään.

Se oli ok siihen asti kunnes tosiaan alkoi ilmetä tällaista omaisuuden siirtoa veljelleni jo tämän eläissä ja sen selviäminen että minulle ei haluta jättää minkäänlaista perintöä. Ei minulle ole ok että maatila peltoineen ja metsineen lahjoitetaan tuosta vaan veljelle niin ettei vaan joutuisi jakamaan mitään minulle, ja muut tällaiset perseilyt. 

Toivottavasti säilytit kuitit, pidit kirjaa äitisi asioiden hoitoon käyttämästäsi ajasta jne. ja sait edes kulukorvauksia, jos et muuta.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs siellä jo perinnönjako on käynnissä, jos äiti ei ole vielä edes kuollut?

Isänperintö jaossa? Tai tullut vanhempien keskinäinen testamentti tietoon isän kuollessa. Yleensähän näissä on räikeästi suosittu yhtä lasta ja vielä kikkailtu koko homma jotenkin niin, että suosikki välttää verotkin ja kaikki maksut junaillaan muille sisaruksille.

Kaverini vanhempien kuolinpesässä tapahtui oikeasti petos, kun metsätiloja siirreltiin yhden lapsen nimiin "kauppoina" jotka vanhemmat maksoivat veroineen. Kun perintöä jaettiin, kaikki olikin jo kuopuksen nimissä. Tästä tuli tuomiokin, liittyi juuri veroihin ja myyntihintoohin jne. jos muistan oikein.

Jokainen saa tehdä rahoillaan ja omaisuudella mitä huvittaa, mutta kantaa sitten seuraukset. Ei yhden suosiminen yleensä olkien kohautuksella mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

No mitä tuosta kilahtamaan. Et selvästikään pidä vanhemmistasi ja sinä voit jättää heidät elämästäsi.

Ei heidän omaisuus ole mikään mikä sinulle ja sisaruksellesi kuuluu, lainassa vaan vanhemmillasi kunnes kuolevat, kyse on heidän rahoista ja omaisuudesta joihin heillä on täysi määräysvalta ja oikeus tehdä omaisuudellaan mitä haluavat eläessään. Aivan turha kenenkään kiukutella jos joku käyttää omat rahansa.

Ymmärrettävää toki, että eriarvoisuus tuntuu pahalta. Itse tekisin valinnan, että en ole heidän elämässä jos tuntuu, ettei kaivatakaan.

Sillälailla, joku nasse tuli puolustelemaan epäreilua testamenttia...

Nasse = kaasunaamari, liittyy asiaan?

Pointtini ei ollut puolustella testamenttia joka asettaa lapset eri asemaan, oli se sitten epäreilu tai ei. Viestin pointti oli se, että kenenkään ihmisen seurassa ei ole pakko olla jos se ei hyvältä tunnu tai jos seuraa ei kaivata vaikka olisikin kyse lähisukulaisesta sekä se, että mielestäni on naurettavaa riidellä jonkun toisen omaisuudesta kuin se omaisuus olisi vain lainassa toisella ja tosiasiassa olisi jälkeläisten omaisuutta. Aivan hullua. Vaikka pahalta tuntuisi eri summan jättäminen lapsille sen vuoksi, että tuntee itsensä sen vuoksi vähemmän arvokkaaksi niin kuitenkin kyse on vanhempien rahoista ja heillä päätäntävalta. Se on sitten asia erikseen ovatko he hyviä tai tasapuolisia ihmisiä. Tässä kohtaa tullaan taas siihen, että ei ole pakko olla tekemisissä vai onko joku vaan siksi, että saisi perintöä ja kitkuttaa sen rahan toivossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs siellä jo perinnönjako on käynnissä, jos äiti ei ole vielä edes kuollut?

Isänperintö jaossa? Tai tullut vanhempien keskinäinen testamentti tietoon isän kuollessa. Yleensähän näissä on räikeästi suosittu yhtä lasta ja vielä kikkailtu koko homma jotenkin niin, että suosikki välttää verotkin ja kaikki maksut junaillaan muille sisaruksille.

Kaverini vanhempien kuolinpesässä tapahtui oikeasti petos, kun metsätiloja siirreltiin yhden lapsen nimiin "kauppoina" jotka vanhemmat maksoivat veroineen. Kun perintöä jaettiin, kaikki olikin jo kuopuksen nimissä. Tästä tuli tuomiokin, liittyi juuri veroihin ja myyntihintoohin jne. jos muistan oikein.

Jokainen saa tehdä rahoillaan ja omaisuudella mitä huvittaa, mutta kantaa sitten seuraukset. Ei yhden suosiminen yleensä olkien kohautuksella mene.

Tämä. Yleisiä kikkailuita on omaisuuden lahjoittaminen ja myyminen törkeään alihintaan suosikkilapselle. Tai henkivakuutuskikkailu, tai klassinen omaisuuden piilottelu ja siirtely. Paskat epäreilut vanhemmat yleensä tietävät kaikki temput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

Voit vaatia tuollaisten merkittävien lahjojen huomioon ottamista ennakkoperintönä. Vai joko on myöhäistä ja vanhempasi kuolleet jo aiemmin?

Ehei. Nää junaillaan sukupolvenvaihdoksina ynnä muuta paskaa. Ainakin meillä tuntui pelin henki olevan se, että sille raasulle joka kaiken sai, ei saanut tulla mitään maksujakaan mistään. Kun kaikki oli saatu nuorimman veljen nimiin, maksoi isämme vielä esim. metsän kaatamisesta aiheutuneet kulut, veljelle vaan tuotot. Että saa lapsille voita leivän päälle.

Voiko äitini kieltää veljeäni osallistumasta omiin hautajaisiinsa...

Miksi veljen hautajaisissa ei olisi lainkaan vainajaa?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisko ehkä yrittää sopia noi asiat nyt kun äitisi on vielä hengissä??

0/5

Niinpä kannattais.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

No mitä tuosta kilahtamaan. Et selvästikään pidä vanhemmistasi ja sinä voit jättää heidät elämästäsi.

Ei heidän omaisuus ole mikään mikä sinulle ja sisaruksellesi kuuluu, lainassa vaan vanhemmillasi kunnes kuolevat, kyse on heidän rahoista ja omaisuudesta joihin heillä on täysi määräysvalta ja oikeus tehdä omaisuudellaan mitä haluavat eläessään. Aivan turha kenenkään kiukutella jos joku käyttää omat rahansa.

Ymmärrettävää toki, että eriarvoisuus tuntuu pahalta. Itse tekisin valinnan, että en ole heidän elämässä jos tuntuu, ettei kaivatakaan.

Sillälailla, joku nasse tuli puolustelemaan epäreilua testamenttia...

Nasse = kaasunaamari, liittyy asiaan?

Pointtini ei ollut puolustella testamenttia joka asettaa lapset eri asemaan, oli se sitten epäreilu tai ei. Viestin pointti oli se, että kenenkään ihmisen seurassa ei ole pakko olla jos se ei hyvältä tunnu tai jos seuraa ei kaivata vaikka olisikin kyse lähisukulaisesta sekä se, että mielestäni on naurettavaa riidellä jonkun toisen omaisuudesta kuin se omaisuus olisi vain lainassa toisella ja tosiasiassa olisi jälkeläisten omaisuutta. Aivan hullua. Vaikka pahalta tuntuisi eri summan jättäminen lapsille sen vuoksi, että tuntee itsensä sen vuoksi vähemmän arvokkaaksi niin kuitenkin kyse on vanhempien rahoista ja heillä päätäntävalta. Se on sitten asia erikseen ovatko he hyviä tai tasapuolisia ihmisiä. Tässä kohtaa tullaan taas siihen, että ei ole pakko olla tekemisissä vai onko joku vaan siksi, että saisi perintöä ja kitkuttaa sen rahan toivossa?

Nasse=narsisti, myös narsi tai narsku yleisiä nimityksiä.

Sulle vissiin olisi ihan ok että sun vanhemmat ostaa sisaruksellesi talon (230ke) ja kaksi uutta autoa (60ke) ja jättävät vielä reilun 300ke perinnön sisarukselle sinut ulos kikkaillen. Siis siten ette saa edes lakiosaa.

Helppo hymistellä ja jeesustella, sitten on eri kun sattuu omalle kohdalle...

Vierailija kirjoitti:

Jos haudattava on kieltänyt osallistumisen, voiko siitä ottaa tämän eläessä jonkun kirjallisen allekirjoituksen, joka käy järjestysmiehille tms todisteena?

Ap

Mikäs mafioso äitisi on, jos hautajaisiin pestataan oikein järjestysmiehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

No mitä tuosta kilahtamaan. Et selvästikään pidä vanhemmistasi ja sinä voit jättää heidät elämästäsi.

Ei heidän omaisuus ole mikään mikä sinulle ja sisaruksellesi kuuluu, lainassa vaan vanhemmillasi kunnes kuolevat, kyse on heidän rahoista ja omaisuudesta joihin heillä on täysi määräysvalta ja oikeus tehdä omaisuudellaan mitä haluavat eläessään. Aivan turha kenenkään kiukutella jos joku käyttää omat rahansa.

Ymmärrettävää toki, että eriarvoisuus tuntuu pahalta. Itse tekisin valinnan, että en ole heidän elämässä jos tuntuu, ettei kaivatakaan.

Sillälailla, joku nasse tuli puolustelemaan epäreilua testamenttia...

Nasse = kaasunaamari, liittyy asiaan?

Pointtini ei ollut puolustella testamenttia joka asettaa lapset eri asemaan, oli se sitten epäreilu tai ei. Viestin pointti oli se, että kenenkään ihmisen seurassa ei ole pakko olla jos se ei hyvältä tunnu tai jos seuraa ei kaivata vaikka olisikin kyse lähisukulaisesta sekä se, että mielestäni on naurettavaa riidellä jonkun toisen omaisuudesta kuin se omaisuus olisi vain lainassa toisella ja tosiasiassa olisi jälkeläisten omaisuutta. Aivan hullua. Vaikka pahalta tuntuisi eri summan jättäminen lapsille sen vuoksi, että tuntee itsensä sen vuoksi vähemmän arvokkaaksi niin kuitenkin kyse on vanhempien rahoista ja heillä päätäntävalta. Se on sitten asia erikseen ovatko he hyviä tai tasapuolisia ihmisiä. Tässä kohtaa tullaan taas siihen, että ei ole pakko olla tekemisissä vai onko joku vaan siksi, että saisi perintöä ja kitkuttaa sen rahan toivossa?

Suomen laki lähtee siitä, ettei kukaan vanhempi tarkoituksella halua kohdella lapsiaan taloudellisesti epätasa-arvoisesti.

Mutta onko se tarkoituksellista, että vanhempien pitäisi jättää omia roposiaan (yhtään lakiosaa enempää) jälkeläiselle, joka ei ole ollut edes tekemisissä vanhempiensa kanssa viimeiseen 35 vuoteen. Eivätkä vanhemmat ole syyllistyneet mihinkään väkivaltaan yms lasta kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

Samantapainen tarina täälläkin. Veljeni oli aina narsistisia piirteitä omaavan äitini suosikkilapsi, lapsesta asti. Hänelle leperreltiin ja ihailtiin, minua vaan kovasti komennettiin ja moitittiin miksi olen "tuollainen", enkä kuten veljeni. 

Siinä kun äiti sairasti otsalohkodementiaansa viimeisiä vuosia, veljeni väsyi häneen kokonaan eikä käynyt katsomassa edes. Minä sen sijaan kävin säännöllisesti, huolehdin että hän sai riittävästi apua kotiin ja palvelukotipaikan sitten kun ei enää pärjännyt kotona edes kotisairaanhoidon ja kotiavun turvin. Vaikka asuin 170 km päässä ja veljeni noin 2 km päässä äidistä, minä olin se joka maksoi äidin laskut ja yritti pitää huolta päivittäisistä asioista. Ja koko ajan -jo sairauden takia sekava- äiti vaan puhui veljestäni, että voi kunpa hän tulisi katsomaan, minä en ollut mitään.

Se oli ok siihen asti kunnes tosiaan alkoi ilmetä tällaista omaisuuden siirtoa veljelleni jo tämän eläissä ja sen selviäminen että minulle ei haluta jättää minkäänlaista perintöä. Ei minulle ole ok että maatila peltoineen ja metsineen lahjoitetaan tuosta vaan veljelle niin ettei vaan joutuisi jakamaan mitään minulle, ja muut tällaiset perseilyt. 

Ymmärräthän että vanhempienkin täytyy saavuttaa ja ylläpitää luottamus ja kunnioitus lapsiin.

Rehellisesti jos oma äitini olisi joku narsistisekopää, joka suosii toista lasta, niin unohtaisin kyseisen äidin jo elinaikana. Ja hyväksyisin elämän ilman biologista äitiä.

Se että joku on synnyttänyt sinut ei tee elinikäistä velkaa sinulle häntä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos haudattava on kieltänyt osallistumisen, voiko siitä ottaa tämän eläessä jonkun kirjallisen allekirjoituksen, joka käy järjestysmiehille tms todisteena?

Ap

Tekee testamentin ja kertoo asian siinä.

Perintoasioissa maailmaan meteliä mahtuu. 

Jos ette halua itse maksaa juristia voitte pyytää ilmaista oikeusapua paikkakunnaltanne ja jo nyt laatia tarvittavat asiapaperit perintöä koskien.

Äitinne voi laatia testamentin, jossa asiat ovat oikeusavustajan toimesta oikein laadittu, ja testamentti kannattaa säilöä pankkiin.

Ikinä ei kannata langeta tunteiluun perintöasioissa. Ei äitisi, ei veljesi saati te muut. Kun kaikki hoidetaan juridisesti oikein nyt säästätte äitinne kuoleman jälkeen useampia kymppintonneja kun perinnöstä ei tarvitse riidellä pesänselvittäjää myöten tämän enempää.

Vaikka tunteita nouseekin, niin ole sinä järkevä ja järjestä oikeusavustajan tapaaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, veljellesi on varmaan tehty samat kuin minulle - kaikki onaisuus siirrettiin suosikkilapselle ja minut jätettiin ilman. Lisäksi alettiin omaisuutta siirtämään ja myymääb jotta en saisi edes lakiosaa. Minäkin kilahdin.

Ja ei, en ole hunsvottilapsi vaan tunnollinen ja asiani hyvon hoitanut, mutta ikävä kyllä narsistivanhemman inhokki. Se suosikkilapsi on sitten työtön elämänhallintaongelmainen.

Suosikkilapselle ostettiin mm TALO lahjaksi. Siis parinsadan tonnin arvoinen.

Samantapainen tarina täälläkin. Veljeni oli aina narsistisia piirteitä omaavan äitini suosikkilapsi, lapsesta asti. Hänelle leperreltiin ja ihailtiin, minua vaan kovasti komennettiin ja moitittiin miksi olen "tuollainen", enkä kuten veljeni. 

Siinä kun äiti sairasti otsalohkodementiaansa viimeisiä vuosia, veljeni väsyi häneen kokonaan eikä käynyt katsomassa edes. Minä sen sijaan kävin säännöllisesti, huolehdin että hän sai riittävästi apua kotiin ja palvelukotipaikan sitten kun ei enää pärjännyt kotona edes kotisairaanhoidon ja kotiavun turvin. Vaikka asuin 170 km päässä ja veljeni noin 2 km päässä äidistä, minä olin se joka maksoi äidin laskut ja yritti pitää huolta päivittäisistä asioista. Ja koko ajan -jo sairauden takia sekava- äiti vaan puhui veljestäni, että voi kunpa hän tulisi katsomaan, minä en ollut mitään.

Se oli ok siihen asti kunnes tosiaan alkoi ilmetä tällaista omaisuuden siirtoa veljelleni jo tämän eläissä ja sen selviäminen että minulle ei haluta jättää minkäänlaista perintöä. Ei minulle ole ok että maatila peltoineen ja metsineen lahjoitetaan tuosta vaan veljelle niin ettei vaan joutuisi jakamaan mitään minulle, ja muut tällaiset perseilyt. 

Ymmärräthän että vanhempienkin täytyy saavuttaa ja ylläpitää luottamus ja kunnioitus lapsiin.

Rehellisesti jos oma äitini olisi joku narsistisekopää, joka suosii toista lasta, niin unohtaisin kyseisen äidin jo elinaikana. Ja hyväksyisin elämän ilman biologista äitiä.

Se että joku on synnyttänyt sinut ei tee elinikäistä velkaa sinulle häntä kohtaan.

👍👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen saa kuka vain osallistua, mutta muistotilaisuuteen ei. Miksi et voi sopia äitisi kanssa että sitten kun aika on niin sinä järkkäät hautajaiset kaikessa hiljaisuudessa etkä kerro tälle veljelle asiasta. Kenen testamentista kohu on noussut ja miksi hän on siis tarkalleen ottaen tekemässä rikosilmoitusta äidistäsi?

Eikös vastikään ollut julkisesti tiedossa olleet hautajaiset joissa järjestysmiehet olivat estämässä ei kutsuttuja myös sinne siunaustilaisuuteen. Eikä tarvitse olla ihan niin julkisetkaan hautajaiset jossa sinaustilaisuuteen pääsynkin voi estää.

Asia on toinen jos mummo on julkisuuden henkilö.

Järjestyksenvalvojan tai -valvojat saa kyllä ihan luvallisesti hankkia paikalle vaikka ei julkisuuden henkilöitä paikalla olisi elävänä tai kuoleena. Tiedä ihan kokemuksesta. Harvemmin tietysti tuohon lähdetään ilman erityistä syytä tai turvallisuusriskiä.

Voihan sinne tuoda vaikka Helsingin kaupunginorkesterin, mutta kirkkoon eikä hautuumaalle tuloa voi laillisesti estää.

On aivan turha kinastella kuka ottaa osaa hautajaisiin. Seurakunta suosittelee riitaisissa suvuissa  toimimaan tahdikkaasti ja pysymään pois, jos läsnäolosta koituu vain turhaa riitaa. Kutsua ei tarvitse lähettää,mutta ketään ei voi estää tulemasta kirkkoon tai hautausmaalle.

Jos tietää, että joku vieras ei ole tervetullut voi myös itse vaikuttaa omaan suhtautumiseensa ja ennakoida miten siinä tilanteessa toimii. Ei tarvitse ryntäillä kirkon ovelle huutamaan ja työntämään pois, vaan kohtelee asiallisesti ja kuin ilmaa. Siihen ei paljoa tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs siellä jo perinnönjako on käynnissä, jos äiti ei ole vielä edes kuollut?

Isänperintö jaossa? Tai tullut vanhempien keskinäinen testamentti tietoon isän kuollessa. Yleensähän näissä on räikeästi suosittu yhtä lasta ja vielä kikkailtu koko homma jotenkin niin, että suosikki välttää verotkin ja kaikki maksut junaillaan muille sisaruksille.

Kaverini vanhempien kuolinpesässä tapahtui oikeasti petos, kun metsätiloja siirreltiin yhden lapsen nimiin "kauppoina" jotka vanhemmat maksoivat veroineen. Kun perintöä jaettiin, kaikki olikin jo kuopuksen nimissä. Tästä tuli tuomiokin, liittyi juuri veroihin ja myyntihintoohin jne. jos muistan oikein.

Jokainen saa tehdä rahoillaan ja omaisuudella mitä huvittaa, mutta kantaa sitten seuraukset. Ei yhden suosiminen yleensä olkien kohautuksella mene.

Tämä. Yleisiä kikkailuita on omaisuuden lahjoittaminen ja myyminen törkeään alihintaan suosikkilapselle. Tai henkivakuutuskikkailu, tai klassinen omaisuuden piilottelu ja siirtely. Paskat epäreilut vanhemmat yleensä tietävät kaikki temput.

Tai paskat, usein itsensä osattomiksi kokeneet lapset, kuvittelevat vanhemmillaan olleen omaisuutta, jota oikeasti ei ole koskaan ollutkaan tai joka on ajan saatossa menettänyt arvonsa.

Vierailija kirjoitti:

Perintoasioissa maailmaan meteliä mahtuu. 

Jos ette halua itse maksaa juristia voitte pyytää ilmaista oikeusapua paikkakunnaltanne ja jo nyt laatia tarvittavat asiapaperit perintöä koskien.

Äitinne voi laatia testamentin, jossa asiat ovat oikeusavustajan toimesta oikein laadittu, ja testamentti kannattaa säilöä pankkiin.

Ikinä ei kannata langeta tunteiluun perintöasioissa. Ei äitisi, ei veljesi saati te muut. Kun kaikki hoidetaan juridisesti oikein nyt säästätte äitinne kuoleman jälkeen useampia kymppintonneja kun perinnöstä ei tarvitse riidellä pesänselvittäjää myöten tämän enempää.

Vaikka tunteita nouseekin, niin ole sinä järkevä ja järjestä oikeusavustajan tapaaminen. 

Pesänselvittäjä voidaan hommata myös siinä tarkoituksessa, että päästään nostelemaan kanteita. Vaikka pesä olisi pieni ja "selvä". Joku voi olla jopa niin kilahtanut, että tekee sellaista vain aiheuttaakseen kiusaa ja ahdistusta, jota kokee itse mielessään saaneensa osakseen.

Mm kotivakuutus alkaa korvata perintöasiaoikeudenkäyntejä vasta, kun pesänselvittäjäkortti on käytetty.

Aloittaja itse siellä jo laskee perintörahojaan vaikka äiti on vielä elossa. Aika tyylikästä...

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja itse siellä jo laskee perintörahojaan vaikka äiti on vielä elossa. Aika tyylikästä...

ap varmaan ensimmäisenä vetelemässä piuhoja irti, kun omaisilta kysytään päätöksistä