Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
En uskalla soittaa puhelimella virallisia asioita, koska pelkään meneväni sanoissa sekaisin ja rupean änkyttämään ja unohdan mitä piti sanoa. En myöskään uskalla mennä lääkärille, koska tunnen olevani siellä ihan idiootti, kun en osaa vastata kysymyksiin. En saa koskaan sellaista hoitoa, jota oikeasti tarvitsen ja tuntuu, että lääkäri luulee minun valehtelevan. Yleensä lykkään lääkäriin menoa ihan viimeiseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kehtaa hakea töitä, koska tuntuu että en osaa mitään. Vasta hankittu tutkinto menee ihan hukkaan koska en tule koskaan hakemaan mitään töitä joita sillä tutkinnolla voisi saada.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla liittyä moottoritielle. Ottaa niin paljon päähän, kun rajoittaa mun elämää ja liikkumista. Pääsisipä sukumökille ihan omin neuvoin, eikä aina jonkun kyydissä.
Sama ongelma, ärsyttää miettiä aina vaihtoehtoisia reittejä, yleensä matkasta tulee näin pidempi ja hankalampi. Kerran päätin rohkaista mieleni kun olin liikkeellä keskellä yötä ja motari oli käytännössä tyhjä, meinasin vaihtaa kaistaa hälytysajossa olevan poliisi auton kylkeen.. Tuon jälkeen totesin ettei minusta vaan ole tuohon ja tyydyn kohtalooni ja ajelen kiertoteitä jatkossakin.
Ei ole paljon mitään sellasta. Teinimäisesti tekisi mieli vastata panna paljaalla.
Aikaisemmin matkustelin paljon ulkomaille lentäen. Nykyisin en enää. Ei lentopelon vuoksi, vaan siksi, että pelkään mokaavani lentokentällä. En tiedä miten niitä lähtöselvitysautomaatteja käytetään, enkä ilkeä kysyä neuvoa keneltäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskalla käydä junassa vessassa, kun en tajua miten se ovi ja sen lukko toimii.
Sehän toimii... kuin junan vessa.[/quote
Lentokoneen vessat on vielä pahempia, käymättäkään ei voinut olla mannerten välisellä lennolla, pahempi vaihtoehto kuitenkin olisi ollut laskea alleen. Koneessa oli vielä kahdelaisia vessanovia, toinen avautui ns. normaalisti ja toinen oli taitto-ovi, sen kanssa taistelin lähes paniikkikohtauksen partaalla kun en hädissäni ymmärtänyt että se taittuu sisäänpäin. Kyllä hävetti kävellä ulos vessajonon ohi kun vihdoin pääsin ulos.
Pelkään älyttömästi jääväni lukkojen taakse johonkin julkiseen vessaan tms. Menen paniikkiin välittömästi jos ovi ei aukea heti. Mistä lie tämä kammo on tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin matkustelin paljon ulkomaille lentäen. Nykyisin en enää. Ei lentopelon vuoksi, vaan siksi, että pelkään mokaavani lentokentällä. En tiedä miten niitä lähtöselvitysautomaatteja käytetään, enkä ilkeä kysyä neuvoa keneltäkään.
Sama! Lentokentät ovat nykyään kauhistus. Minulla lisäksi niin olematon suuntavaisto että eksyn kotipihallakin saati lentokentällä. En yksinkertaisesti pysty hahmottamaan siellä minne pitäisi mennä enkä viitsi kysyä apua koska paljastuu mikä tonttu olen. Aiemmin matkustin lentäen. Kerran sitten erehdyin kysymään neuvoa virkailijalta koska olin ihan eksyksissä enkä osannut tehdä matkaselvitystä. Vastaus oli kyllästynyt ja ylimielinen silmien pyörittely ja ihmettely miksi en ole tehnyt matkaselvitystä.. Siihen reissuun loppui lentäminen minun osaltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kehtaa pelata tikkaa, koska en osaa laskea päässä niitä pisteitä.
En osaa laskea päässä siis yhtään, esim 6+7+9+8 täytyy laskea sormilla.
En myöskään osaa kertotaulua, olen opetellut ulkoa ja muistan niitä mitkä esim rimmaa (55=25)
Hävettää ja pitäisi opetella. On ihan kauheaa jos "jään kiinni" tuosta, että joku heittää 138?
Inhosin ihan ekalta luokalta matikkaa, opettajani vaan nälvi ja lyttäsi kun en osannut, niin aloin pelkäämään koko asiaa.
Kielissä ja äidinkielessä taas olin hyvä. Ajattelin pitkään, että vahvuuteni vaan ovat muualla, mutta olen ollut liian laiska opettelemaan.
en uskalla uida järvessä enkä meressäkään koska lapsena serkut pelottelivat että Näkki tulee ja tosiaan joku tai jotain siellä järvessä siveli sääriä! En ulkomaillakaan, siellä pelkään meduusoja ja kaloja jotka tulevat iholle. Uin siis vain uima-altaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puola voitti Puola voitti
!!!!!!!!!!!!!!
JEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!Q!
En pidä yhtään mistään yhteissaunajutuista. Jos vaikka työpaikalla suunnitellaan jotain saunailtaa niin kiemurtelen niistä pois. Omaan vallan epäsuhtaisen kropan enkä ilkeä sitä näytellä ja muutenkaan en ymmärrä miksi pitää puolituttujen kanssa ängetä saunaan höpöttämään ja muka hauskaa pitämään. Mieluiten saunon yksin omassa rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkään älyttömästi jääväni lukkojen taakse johonkin julkiseen vessaan tms. Menen paniikkiin välittömästi jos ovi ei aukea heti. Mistä lie tämä kammo on tullut.
Mulla sama. Mun kammoni on tullut siitä että reilusti alle kouluikäisenä juutuin vieraisilla vessaan lukkojen taakse. En osannut avata kun oli erilainen lukko kuin kotona. Juutuin pienenä myös hissiin, sellaiseen veräjähissiin. Ensin oli mielenkiintoista olla kerrosten välissä mutta sitten yksi hississä ollut nainen alkoi kirkua hysteerisesti. Sen jälkeen en ole voinut kestää pieniä suljettuja paikkoja. Nykyisin kun käytän julkista vessaa niin pitää sanoa miehelle tai kaverille että jos en ole tullut ulos viiden minuutin kuluessa niin tule pelastamaan mut. No ei ole koskaan vielä tarvinnut pelastaa.
En halua pelata mitään pakohuonepeliä, kun olen ihan varma, etten osaa ratkaista yhtään pulmaa. Suunnittelevat työpaikalle pakopeliä ja pelkkä ajatus styroksiaivoistani saa palan kurkkuun.
Vierailija kirjoitti:
En pidä yhtään mistään yhteissaunajutuista. Jos vaikka työpaikalla suunnitellaan jotain saunailtaa niin kiemurtelen niistä pois. Omaan vallan epäsuhtaisen kropan enkä ilkeä sitä näytellä ja muutenkaan en ymmärrä miksi pitää puolituttujen kanssa ängetä saunaan höpöttämään ja muka hauskaa pitämään. Mieluiten saunon yksin omassa rauhassa.
Sama! Peseydyn kotona ja YKSIN, en tiimini kanssa yhteisessä saunassa. Yök.
Haluaisin käydä kuntosalilla mutta en kehtaa jostain syystä. En edes tiedä mitä siinä pelkään, kait vaan on vaikea lähteä tekemään asiaa mitä ei saa ns harjoitella yksin rauhassa ja kun miettii asiaa liikaa, niin huomaa ettei tiedä yhtään miten siellä pitäisi toimia ja kaikki tuntuu mielikuvissa sekavalta sähläämiseltä. Mutta varmasti vielä joskus menen :D
Seksi. Olen liki neitsyt ja 40+. En vain jotenkin enää kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin matkustelin paljon ulkomaille lentäen. Nykyisin en enää. Ei lentopelon vuoksi, vaan siksi, että pelkään mokaavani lentokentällä. En tiedä miten niitä lähtöselvitysautomaatteja käytetään, enkä ilkeä kysyä neuvoa keneltäkään.
Ootko koskaan huomannut, että automaatit on yleisesti ottaen aika helppoja käyttää? Ne kun tuppaa neuvomaan koko ajan mitä tehdä, ja ne on suunniteltu niin että vanhuksetkin osaisi niitä käyttää. Ei se lähtöselvitysautomaatti ole vaikea käyttää, minäkin osasin kun menin yli nelikymppisenä ekan kerran lentokoneella matkustamaan. Ja Englannissa sain juna-asemalla ostettua junaliput sellaisesta automaatista joka ei neuvonut edes suomeksi, ja paikanimet ja hinnat ja kaikki oli outoja.
Kiitos Sinulle, tuntematon! Tulin iloiseksi.