8v pojan lautapelisynttärit, vieraat keskittyivät omiin älypuhelimiinsa, ottivat lahjapussit ja lähtivät

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään lahjapussia vieraille. Mistä tää typerä tapa tullut?

Varmaan matkittu South Parkista. Siinähän Cartmanin äiti hommasi lahjan myös Cartmanille, vaikka ei ollut hänen syntymäpäivänsä, koska muuten tuo Cartman olisi suuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi meidän lapsilla tuo aika on ohi kun piti kutsua kaikki ryhmän tai luokan tytöt tai pojat synttäreille, vaikka mielenkiinnon kohteet eivät yhtään kohtaa. Nyt isompana voi tehdä juuri sitä mistä tykkää. Voi kutsua vaikka vain parhaan kaverinsa pelaamaan lautapelejä ja syömään porkkanoita ja tietää, että myös kaveri pitää juuri tuosta ohjelmasta.

Isommat lapset ovat jo itsenäisiä. Mutta pienen 8 vuotiaan kohdalla vanhempiensa tulisi olla tukemassa onnistumisen kokemuksia ei tuhoamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo jaloilla äänestäminen tehnyt selväksi lasten mielipiteet lautapeleistä. Kannattaa miettiä seuraavia synttäreitä järjestäessä tarkemmin ettei ihan mene pilalle lapsen kaverisuhteet. 

Ei ihme, että moni lapsi kokee nykyään yksinäisyyttä. Surullista.

Niinpä. Vanhempien tehtävä on tukea kaverisuhteita, ei toisin päin.

Mä mietin, kuinka pahalta tosta 8v pojasta on tuntunutkaan noilla synttäreillään. Toivottavasti vanhemmat huolehtivat ettei lapsi joudu enää kokemaan vastaavaa pettymystä. Ei enää lautapelejä.

Tai sitten ei enää ensi vuonna tuollaisia ”kavereita”.

Ainakin minun lapselleni on löytynyt samanhenkistä seuraa. Synttäreillä ei ole ollut koko luokkaa, vaan juuri ne omat kaverit eri yhteyksistä. Ja vaikka kaikki eivät ole toisiaan tunteneet, ovat kaikki osanneet käyttäytyä, hauskaa on ollut, eivätkä ole istuneet nenä kännyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo jaloilla äänestäminen tehnyt selväksi lasten mielipiteet lautapeleistä. Kannattaa miettiä seuraavia synttäreitä järjestäessä tarkemmin ettei ihan mene pilalle lapsen kaverisuhteet. 

Ei ihme, että moni lapsi kokee nykyään yksinäisyyttä. Surullista.

Niinpä. Vanhempien tehtävä on tukea kaverisuhteita, ei toisin päin.

Mä mietin, kuinka pahalta tosta 8v pojasta on tuntunutkaan noilla synttäreillään. Toivottavasti vanhemmat huolehtivat ettei lapsi joudu enää kokemaan vastaavaa pettymystä. Ei enää lautapelejä.

Surullista on vanhempien ymmärtämättömyys. Jonka seuraukset pieni poika kärsii kun kaverit lähtevät kesken synttäreiden. Ja lapsi saa kuulla synttäreistä varmaan jälkeen päin, ei kukaan kaveri tulisi toista kertaa pettymään synttäriohjelmaan.

Ei meillä vanhemmat ikinä hoitaneet muuta kuin tarjoilut omassa lapsuudessani. Eikä synttäreille kutsuttu kuin ne, joiden kanssa oltiin muutenkin vapaa-ajalla. Meillä tosin kolmesta lapsesta kahdella oli sopivasti synttärit kesälomalla, joten ei ollut edes paineita kutsua koulusta ketään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo jaloilla äänestäminen tehnyt selväksi lasten mielipiteet lautapeleistä. Kannattaa miettiä seuraavia synttäreitä järjestäessä tarkemmin ettei ihan mene pilalle lapsen kaverisuhteet. 

Ei ihme, että moni lapsi kokee nykyään yksinäisyyttä. Surullista.

Niinpä. Vanhempien tehtävä on tukea kaverisuhteita, ei toisin päin.

Mä mietin, kuinka pahalta tosta 8v pojasta on tuntunutkaan noilla synttäreillään. Toivottavasti vanhemmat huolehtivat ettei lapsi joudu enää kokemaan vastaavaa pettymystä. Ei enää lautapelejä.

Surullista on vanhempien ymmärtämättömyys. Jonka seuraukset pieni poika kärsii kun kaverit lähtevät kesken synttäreiden. Ja lapsi saa kuulla synttäreistä varmaan jälkeen päin, ei kukaan kaveri tulisi toista kertaa pettymään synttäriohjelmaan.

Kaverisuhteet alkavat jo nuorina, mutta tarvitsevat pitkään vanhempien tukea. Kun pojalla ei ollut sitä ainuttakaan samanhenkistä kaveria synttäreillään, niin viimeistään nyt vanhempien tulisi tehdä kaikkensa jotta kaveruussuhteet rakentuisivat. Vai kutsuttiinko synttäreille kaikki eri henkiset? Miksi tuottaa pettymys omalle lapselle? Vanhemmat ovat vastuussa ohjelmasta ja kaikkien viihtymisestä , eivät 8vuotiaat pienet pojat.

Minä olisin äitinä ottanut tilanteen haltuuni ja ilmoittanut heti aluksi, että puhelimet jätetään parkkiin eteiseen (vaikka johonkin laatikkoon). Syömisen jälkeen olisi pelattu yksi kierros lautapeliä ja sen jälkeen olisi ollut vapaata menoa ja meininkiä ilman puhelimia. Lahjapussit olisin pitänyt visusti kaapissa ja tarjonnut ne vasta lähdön hetkellä. Kun omat lapseni olivat pieniä, ei ollut vielä älypuhelimia. Synttäreillä leikittiin pullonpyöritystä, aasin hännän kiinnitystä ja ongintaa. Onkimalla sai itselleen vaikka tikkarin, joka korvasi nykyään niin muodikkaat, amerikkalaismaiset lahjapussit. Puhelimien käyttöä voi ja saa rajoittaa omassa kodissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi että ihme touhua jos vieraille annetaan lahjapussit..Tuli mieleen että silloin kun itse oli nappula,80-luvulla niin meidän synttäreiden kohokohta oli ylläri onkiminen. Vieraat saivat "kalastaa" pussin jossa oli karkkia,joku kynä etc. Ja hauskaa oli:D 

Yleensä lahjapussit ongitaan, ap lienee pitänyt niitä esillä eteisessä, josta vieraat luikahtivat karkuun lautapeli-iltaa omiin koteihinsa.

Jos oma 8 vuotiaani lähtee kaverisynttäreiltä kotiin ennen sopimaamme aikaa ja synttärisankarin äiti päästäisi lapseni ulos yksinään, lapseni ei enää ikinä kävisi noin vastuuttomassa paikassa!!!!!!!!!!!!

Kovin vastuuttomia vanhempia täällä tänään alapeukuista päätellen.

Riippuu varmaan missä asutaan ja miten pitkä matka synttäpaikkaan on ollut. Kyllä esim meillä päin jo tokaluokkalaiset kulkee kouluun yksinään, ilman vanhempiaan. Ja synttäripaikka voi olla jopa lähempänä kuin koulu, vaikkapa ihan naapurissa ja sieltä kyllä lapsi osaa yksinkin kotiin.

Kyllä minun mielestäni on veren kaivamista nenästä, jos ajatellaan että tuollaisista jonneista pitää väkisin saada kavereita, ja vanhempien vastuulla kehittää ohjelma, joka näitä miellyttää.

Jos ap:n lapsi tykkää lautapeleistä, hänet kannattaa ilmoittaa paikalliseen shakkikerhoon. Sieltä löytyy kavereita, joilla otsalohko kestää vaikka lautapelisynttärit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lautapelit yleensä kiehtovat niitä, jotka ovat hyviä matematiikassa ja päättelyssä - ainakin jos puhutaan kunnon lautapeleistä eikä mistään Afrikan tähti -tyyppisestä nopanheittokilpailusta.

Oma 8-vuotias poikani rakastaa lautapelejä, samoin hänen parhaat kaverinsa.

Oma 20-vuotiaani rakastaa pelikoneita, samoin hänen parhaat kaverinsa. Poikani pääsi TTY:hyn todistuksellaan,  kaksi kaveria oikeustieteelliseen ja kolmas lääkikseen. Ihan ilman lautapelien pelaamista ;) 

Lapseen luottaminen, lapsen kannustaminen ja hyvien kokemusten mahdollistaminen kantaa varmasti pidemmälle kuin pakottaminen tiettyyn "kehittävään" toimintaan oli se sitten lautapelit tai palapelien teko. Pätee myös vieraiden lasten kohdalla. Ei ihme, että lapset lähtivät synttäreiltä jossa pakollisena ohjelmana lautapelit. Onneksi nykyajan lapset tajuavat lähteä pois jos edessä on jotain jota ei koe omalle kohdalleen ok jutuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon varmaan hirveä äiti, mutta viime syksynä 11v:n kekkereillä sanoin, että puhelimet pois ja nyt leikitään. Ja kaikki totteli mukisematta ja oli huippuhyvät leikit.

Eli tylsistytit heidät alussa.

En nyt ihan ymmärtänyt kysymystäsi/vastaustasi. Meillä oli tarjoilut pöydässä heti alkuun (ja todettakoon vielä että kyseessä ei ollut synttärit) lapset istuivat ja tuijottivat puhelimia, jota hetken seurattuani totesin, että tiesittehän, että ei ole kohteliasta selata puhelimia kun ollaan seurassa. Puhelimet menivät taskuihin ja ehdottamani leikki oli ihan hitti. Joskus myös vähän isommat lapset tarvitsevat sitä aikuisen kannustusta ja jos asian oikein ilmaisee, ei siitä synny noloja eikä epämiellyttäviä tilanteita kenellekään.

Meilläkin kavereita usein lounaspöydässä, ja muutamalle olen joutunut sanomaan kännykän käytöstä. Mutta nyt aiheena oli 8-v synttärit ja niissä miellä ei koskaan ole kännyjä näkynyt.  On vanhempien vastuulla tehdä synttäreistä mukavat kaikille lapsen ollessa vasta 8-vee! Lasten ikätaso tulee huomioida eikä tarjota sellaista tekemistä mistä itse joskus lapsena piti. Tai edes sellaista josta vain teidän pikku Petteri tykkää, mutta kukaan muu ei. Sitten jos niin tekee eikannata ihmetellä miksi kaikki tuijottavat kännyköitä ja häipyvät kotiinsa. Tai sitten olette kutsuneet mukaan lapsia joilla ei ole mitään suhdetta omaan lapseenne. Ystävyyssuhteita tulee ylläpitää lapsesta alkaen. Ne eivät ole yksipuolisia juttuja joissa edetään aina oman tykkäämisen mukaan. Niinkuin eivät aikuisinakaan.

Kyllä, olen samaa mieltä. Meillä tosiaan kyseessä ei ollut synttärit vaan muut juhlat. Heti alussa oli tarjoilut ja kännykät kaivettiin heti esiin. Hyvin kaikki viihtyivät sitten kun ne laitettiin pois. Ja kyllä, kyseessä oli vielä suht uusi kaveriporukka lapselleni koska olimme muuttaneet.

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin äitinä ottanut tilanteen haltuuni ja ilmoittanut heti aluksi, että puhelimet jätetään parkkiin eteiseen (vaikka johonkin laatikkoon). Syömisen jälkeen olisi pelattu yksi kierros lautapeliä ja sen jälkeen olisi ollut vapaata menoa ja meininkiä ilman puhelimia. Lahjapussit olisin pitänyt visusti kaapissa ja tarjonnut ne vasta lähdön hetkellä. Kun omat lapseni olivat pieniä, ei ollut vielä älypuhelimia. Synttäreillä leikittiin pullonpyöritystä, aasin hännän kiinnitystä ja ongintaa. Onkimalla sai itselleen vaikka tikkarin, joka korvasi nykyään niin muodikkaat, amerikkalaismaiset lahjapussit. Puhelimien käyttöä voi ja saa rajoittaa omassa kodissaan.

Puhelimen käyttö ei ole meidän vierailla ollut koskaan ongelma. Hyvät suhteet kutsuttuihin ja kiva, kaikki huomioiva ohjelma, ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Täällä on tullut paljon hyviä neuvoja, miten ap voi sitten toimia tulevilla 9 vuotissynttäreillä. Nyt vaan vähän peiliin katsomista, niin seuraavat onnistuvat jo paremmin!

Nimimerkillä Ei enää pettymyksiä lapselle

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tullut paljon hyviä neuvoja, miten ap voi sitten toimia tulevilla 9 vuotissynttäreillä. Nyt vaan vähän peiliin katsomista, niin seuraavat onnistuvat jo paremmin!

Nimimerkillä Ei enää pettymyksiä lapselle

Ensisijaista varmastikin on etsiä lautapeleistä tykkäävä kaveripiiri ja ilmaista jo kutsussa, että synttäreiden teemana ovat lautapelit.

Tai voihan se olla, että ap:n lapsi tykkääkin ensi vuonna keilailusta tai kiipeilystä.

Varmista ettei lapsesi ole kiusattu koulussa. Kuulostaa siltä, että sinne on "kaverit" tulleet  vain herkkujen ja lahjojen toivossa ja oikeasti ei ole lapsesi kanssa oleminen kiinnostanut.

Minusta tuo, että on lautapelejä ollut tarjolla ei ole varmasti ollut syy upputua puhelimiin evvk-asenteella, toki en ole ollut näkemässä että onko tässä vähän liioiteltu, mutta kyllä normaalisti lapset alkaisivat edes jotakin leikkimään keskenään, vaikkei niitä lautapelejäm pelaisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tullut paljon hyviä neuvoja, miten ap voi sitten toimia tulevilla 9 vuotissynttäreillä. Nyt vaan vähän peiliin katsomista, niin seuraavat onnistuvat jo paremmin!

Nimimerkillä Ei enää pettymyksiä lapselle

Ensisijaista varmastikin on etsiä lautapeleistä tykkäävä kaveripiiri ja ilmaista jo kutsussa, että synttäreiden teemana ovat lautapelit.

Tai voihan se olla, että ap:n lapsi tykkääkin ensi vuonna keilailusta tai kiipeilystä.

Harva lapsi tykkää vain yhdestä asiasta ellei kyseessä ole sitten asperger tms joka on asia erikseen.

Jos lapsella ei ole kuin nuo synttäreille kutsutut kaverit, niin kyllä nyt täytyy jo alkaa tukea kaverisuhteita. Ei tuhota.

Myös oman lapsen opettaminen siihen, että kaikkien tulee tehdä vain ja ainoastaan sitä mistä lapsi pitää on varma keino opettaa lapsi toisista piittaamattomaksi minä minä ihmiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tullut paljon hyviä neuvoja, miten ap voi sitten toimia tulevilla 9 vuotissynttäreillä. Nyt vaan vähän peiliin katsomista, niin seuraavat onnistuvat jo paremmin!

Nimimerkillä Ei enää pettymyksiä lapselle

Ensisijaista varmastikin on etsiä lautapeleistä tykkäävä kaveripiiri ja ilmaista jo kutsussa, että synttäreiden teemana ovat lautapelit.

Tai voihan se olla, että ap:n lapsi tykkääkin ensi vuonna keilailusta tai kiipeilystä.

Harva lapsi tykkää vain yhdestä asiasta ellei kyseessä ole sitten asperger tms joka on asia erikseen.

Jos lapsella ei ole kuin nuo synttäreille kutsutut kaverit, niin kyllä nyt täytyy jo alkaa tukea kaverisuhteita. Ei tuhota.

Myös oman lapsen opettaminen siihen, että kaikkien tulee tehdä vain ja ainoastaan sitä mistä lapsi pitää on varma keino opettaa lapsi toisista piittaamattomaksi minä minä ihmiseksi.

Tässä ollaankin asian ytimessä. ”Kaverit” nyysivät lahjapussit ja lähtivät, ap:n lapsi on toisista piittaamaton ”minä minä ihminen” (sic!).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tullut paljon hyviä neuvoja, miten ap voi sitten toimia tulevilla 9 vuotissynttäreillä. Nyt vaan vähän peiliin katsomista, niin seuraavat onnistuvat jo paremmin!

Nimimerkillä Ei enää pettymyksiä lapselle

Ensisijaista varmastikin on etsiä lautapeleistä tykkäävä kaveripiiri ja ilmaista jo kutsussa, että synttäreiden teemana ovat lautapelit.

Tai voihan se olla, että ap:n lapsi tykkääkin ensi vuonna keilailusta tai kiipeilystä.

Harva lapsi tykkää vain yhdestä asiasta ellei kyseessä ole sitten asperger tms joka on asia erikseen.

Jos lapsella ei ole kuin nuo synttäreille kutsutut kaverit, niin kyllä nyt täytyy jo alkaa tukea kaverisuhteita. Ei tuhota.

Myös oman lapsen opettaminen siihen, että kaikkien tulee tehdä vain ja ainoastaan sitä mistä lapsi pitää on varma keino opettaa lapsi toisista piittaamattomaksi minä minä ihmiseksi.

Tässä ollaankin asian ytimessä. ”Kaverit” nyysivät lahjapussit ja lähtivät, ap:n lapsi on toisista piittaamaton ”minä minä ihminen” (sic!).

Tuskin pikku poika on vielä minä minä ihminen. Mutta jos lautapelistä pidettiin tiukasti kiinni ja muut vieraat eivät niistä välittäneet, niin vaarana on, että lapsi oppii kovin jäykät toimintamallit sosiaalisissa suhteissa. Pettymysten sarja jatkuu. Tällaisesta kierteestä kannattaa pyrkiä pikaisesti eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tullut paljon hyviä neuvoja, miten ap voi sitten toimia tulevilla 9 vuotissynttäreillä. Nyt vaan vähän peiliin katsomista, niin seuraavat onnistuvat jo paremmin!

Nimimerkillä Ei enää pettymyksiä lapselle

Ensisijaista varmastikin on etsiä lautapeleistä tykkäävä kaveripiiri ja ilmaista jo kutsussa, että synttäreiden teemana ovat lautapelit.

Tai voihan se olla, että ap:n lapsi tykkääkin ensi vuonna keilailusta tai kiipeilystä.

Harva lapsi tykkää vain yhdestä asiasta ellei kyseessä ole sitten asperger tms joka on asia erikseen.

Jos lapsella ei ole kuin nuo synttäreille kutsutut kaverit, niin kyllä nyt täytyy jo alkaa tukea kaverisuhteita. Ei tuhota.

Myös oman lapsen opettaminen siihen, että kaikkien tulee tehdä vain ja ainoastaan sitä mistä lapsi pitää on varma keino opettaa lapsi toisista piittaamattomaksi minä minä ihmiseksi.

Tässä ollaankin asian ytimessä. ”Kaverit” nyysivät lahjapussit ja lähtivät, ap:n lapsi on toisista piittaamaton ”minä minä ihminen” (sic!).

Tuskin pikku poika on vielä minä minä ihminen. Mutta jos lautapelistä pidettiin tiukasti kiinni ja muut vieraat eivät niistä välittäneet, niin vaarana on, että lapsi oppii kovin jäykät toimintamallit sosiaalisissa suhteissa. Pettymysten sarja jatkuu. Tällaisesta kierteestä kannattaa pyrkiä pikaisesti eroon.

Et näe sitten mitään vaaraa siinä, että lapsi luopuu kaikista toiveistaan omien syntymäpäiviensä suhteen, ja sama porukka lähtee edelleen hihitellen pois.

Vanhemman vastuu tässä asiassa ulottuu nyt vähän pitemmälle kuin synttäreihin kerran vuodessa. Lapsi tarvitsee seuraa, jossa hän saa olla oma itsensä, ja täytyy varmistaa ettei häntä kiusata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon varmaan hirveä äiti, mutta viime syksynä 11v:n kekkereillä sanoin, että puhelimet pois ja nyt leikitään. Ja kaikki totteli mukisematta ja oli huippuhyvät leikit.

Eli tylsistytit heidät alussa.

En nyt ihan ymmärtänyt kysymystäsi/vastaustasi. Meillä oli tarjoilut pöydässä heti alkuun (ja todettakoon vielä että kyseessä ei ollut synttärit) lapset istuivat ja tuijottivat puhelimia, jota hetken seurattuani totesin, että tiesittehän, että ei ole kohteliasta selata puhelimia kun ollaan seurassa. Puhelimet menivät taskuihin ja ehdottamani leikki oli ihan hitti. Joskus myös vähän isommat lapset tarvitsevat sitä aikuisen kannustusta ja jos asian oikein ilmaisee, ei siitä synny noloja eikä epämiellyttäviä tilanteita kenellekään.

Meilläkin kavereita usein lounaspöydässä, ja muutamalle olen joutunut sanomaan kännykän käytöstä. Mutta nyt aiheena oli 8-v synttärit ja niissä miellä ei koskaan ole kännyjä näkynyt.  On vanhempien vastuulla tehdä synttäreistä mukavat kaikille lapsen ollessa vasta 8-vee! Lasten ikätaso tulee huomioida eikä tarjota sellaista tekemistä mistä itse joskus lapsena piti. Tai edes sellaista josta vain teidän pikku Petteri tykkää, mutta kukaan muu ei. Sitten jos niin tekee eikannata ihmetellä miksi kaikki tuijottavat kännyköitä ja häipyvät kotiinsa. Tai sitten olette kutsuneet mukaan lapsia joilla ei ole mitään suhdetta omaan lapseenne. Ystävyyssuhteita tulee ylläpitää lapsesta alkaen. Ne eivät ole yksipuolisia juttuja joissa edetään aina oman tykkäämisen mukaan. Niinkuin eivät aikuisinakaan.

Noin toimiessa on suurena vaarana se, ettei kukaan halua olla lapsen kaveri ja pikku hiljaa lapsi joutuu kiusatuksi.

Vanhemman kannattaa sopia yhdessä oman lapsensa kanssa synttärien ohjelmasta, jossa on jotakin sellaista josta oma lapsi tykkää, mutta myös sellaista josta kaikki tykkäävät. Näin antaa lapselle hyvän esimerkin sosiaalisista suhteista, jotka ovat aina vastavuoroisia ja estää samalla lapsen pettymiset vastaisuudessa jos tarjolla on vain lapsen pitämää toimintaa josta kukaan muu ei pidä.

Jos lapsella on vaikeuksia vielä 8 vuotiaana hyväksyä muita toimintoja kuin niitä mistä itse pitää, kannattaa sopia jo etukäteen, että lapsi tekee pitämäänsä toimintaa synttäreillä jonkun samasta toiminnasta pitävän kaverin kanssa.