Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Annoin lapsen kiireelliseen sijoitukseen ja nyt
21.08.2019 |
On tosi paha fiilis, saanko lasta enää takaisin. Tilanteeseen ei siis liittynyt päihteitä eikä väkivaltaa tai muuta vastaavaa. Kyse oli totaalisesta loppuunpalamisesta ja uupumisesta. Lapsi lopetti nukkumisen ja minun oli saatava levätä ja koota itseni. Kaikki turvaverkot pettivät. Olin pyytänyt vanhempiani ottamaan lapsen hoitoon pariksi päiväksi, että saisin levättyä, mutta eivät ottaneet, lapsen isä ei ole juuri ollut mukana elämässämme ja oli muutoinkin tuolloin ulkomailla reissussa eikä minulla ole yhtään ystävää/kaveria, kelle olisin voinut antaa lapsen hoitoon yöksi tai pariksi. Ainut jäljelle jäänyt ratkaisu oli, että soitin itse sosiaalipäivystykseen ja pyysin sijoitusta. Jokainen sos.työntekijä/virkailija, kenen kanssa olen ollut puheissa ovat kertoneet aivan eriä kuin edeltäjänsä. Sosiaalipäivystyksen työntekijät lupasivat, että lapsi saattaa palata hyvinkin nopeasti, alle 30. päivässä, kun olen saanut levättyä ja seuraavana päivänä soittanut virkailija taas puhui paljon pidemmästä ajasta kuin kuukaudesta. Tämä em. soittaja myös yritti estää minua pitämästä yhteyttä sijaisäitiin tai lapseen, jotta "tilanne saadaan rahoutoitettua", vaikka sijaisäidin kanssa olimme jo sopineet, että soittelemme päivittäin kuulumiset ja olen saanut myös lapsen kanssa puhua. Myös nämä virkailijat, jotka lapsen hakivat lupasivat, että saan tavata lasta jo samalla viikolla, mutta tämä viimeisin virkailija puhui siihen tyyliin, etten saisi nähdä lasta hyvään toviin. Huomenna tulossa joku palaveri tilanteeseen liittyen. Onko muilla kokemusta kiireellisestä sijotuksesta ja miten tilanne on lopulta ratkennut? Mitä minun tulisi ottaa huomioon ja miten käyttäytyä, jotta tilanne ratkeaisi vaikkapa niin, että kiireellinen sijoitus muuttuisi avohuollon sijoitukseksi? Tässä kohtaa minua johdettiin harhaan, sillä kun päivystysvirkailijat hakivat lapsen, he kysyivät minulta, että jos lapsi nyt lähtee niin muuttaisinko mieleni jo seraavana päivänä? Siinä mielentilassa en oikein ymmärtänyt kysymystä ja vastasin, että saattaisi muuttua. Tästä johtuen sijoitus tehtin kiireellisenä eikä avohuollon toimenpiteenä, jotten olisi yhden hyvin nukutun yön jälkeen jo hakemassa lasta takaisin ja tilanne toistuisi tulevaisuudessa. Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä ja kappalejaon puuttumista, mutta olen melkoisessa tunne myllerryksessä tällä hetkellä enkä jaksa miettiä oikeinkirjoittamista/asettelua. Toivottavasti joku ymmärtää.
Kommentit (328)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentti oli aiheen: av palsta on toki av ja täällä trollaillaan paljon, mutta millainen ihmissaasta on se, joka aloituksen äidille ilkeilee, haukkuu tätä ja syyllistää törkeästi tukiverkkojen puutteesta (tyyliin itse valitsin paremmin mieheni, joten olen parempi ihminen)? Uskon, että karma kyllä kostaa ja pahasti. Toivon, ettei näillä ihmisillä oikeasti ole omia lapsia. Näin niitä Hitlereitä kasvatetaan.
Tuollaiset ilkeilijät on niitä joilla tuurilla on sattunut hyvät vanhemmt, joista on tullut loistava tukiverkko. Ja jolla hyvä puoliso, ja ystäviä, ja on kaikinpuolin hyväosainen.
Näillä hyväosaisilla usein vinksahtaa ajatusmaailma ja he alkavat uskoa että hyvä onni ja tuuri onkin heidän omaa ansiotaan, siis heillä asiat hyvin siksi kun ovat ITSE niin erinomaisia ihmisiä.
Sitten kun näkee/kuulee/lukee tukiverkottomasta huono-osaisesta, tulee heti ajatus että hevkilön omaa syytä, mitäs on typerä ja tyhmä ja epäonnistunut. Ja samalla ylpeys ja omanarvontunto roihahtaa että onneksi minä olen niin viisas että olen osannut itse hoitaa asiani ja saada tukiverkot ja läheiset.Oikeesti kyse on sillasta sattumasta. Minäkkn satuin paskalla tuurilla syntymään luonnevikaisen väkivaltahullun lapseksi, ja lapsuus oli väkivaltaa ja pelkoa, aikuisuus yksinäisyyttä ja tukiverkottomuutta. Mikään mitä itse olisin tehnyt ei olisi vanhempiani voinut muuttaa muunlaisiksi. Pieni suloinen viaton vauva ei voi valita kotiaan mihin syntyy.
Olen huomannut että vähiten empatiaa on hyväosaisilla. Eniten niillä jotka ovat itsekin kokeneet kovia elämässään.
♥♥ olet ihana ihminen, ihan kuin minun kynästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kamala kokemus lapselle tulla äitinsä hylkäämäksi.
Mutta pitemmällä ajatuksella lapsi toivottavasti saa uuden perheen, jossa hyvä ja turvallinen olla. Oma äiti unohtuu ajan mittaan, ja nuo huonot kokemukset. Ehkä,
Kuka provoilee näitä negatiivisia juttuja, joku adoptiointoilijako? Lapsi ei unohda koskaan geneettistä vanhempaansa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän miettii omia ominaisuuksiaan, mitkä niistä ovat periytyneet vanhemmilta. Adoptiovanhempi ei koskaan pysty olemaan biologinen vanhempi, vaan hän voi olla ominaisuuksiltaan täysin erilainen, eikä pysty ymmärtämään lastaan samalla kuin biologinen vanhempi. Tämänkin takia useat adoptiot epäonnistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin niin surullista ajatella, miten paljon on perheitä jotka tarvisi apua, mutta eivät sitä saa. Sellaisiakin joille riittäisi se että joku olisi pari tuntia viikossa lapsen kanssa että voisi levätä tai tehdä jotain omaa juttua. Mä olen 25v, työssäkäyvä lapseton sinkku ja mielelläni auttaisin jotain perhettä tai perheitä vaikka pari tuntia viikossa, kävisin lapsen kanssa puistossa, uimassa tai vaikka leffassa jos olisi vähän isompi lapsi. Harmi että omassa kaveripiirissä tai suvussa ei ole lapsia oikeastaan ollenkaan. Tykkään tosi paljon lapsista, harmikseni omia en ole vielä "saanut".
Toki tiedostan että kukaan tuskin luottaa johonkin randomiin joka vauvapalstalla tarjoaa apuaan :D Mietinkin lähinnä että olisiko mulla mahdollisuuksia päästä vaikka tukiperheeksi tms tai edes jonkinlaiseksi avuksi jotain "virallista" reittiä pitkin. En tiedä millaisia vaatimuksia on, olen matalasti koulutettu, asun melko vaatimattomasti perus vuokrakämpässä. Teen töitä suurimmaksi osaksi kotoa käsin joten aikataulukin on aika vapaa. Ehkä täytyy alkaa ottamaan selvää :)
Sopisko sulle joku tällainen?
https://hameenpiiri.mll.fi/koulutukset/tukihenkilotoiminnan-koulutukset/
Olet joutunut järjestelmällisen, mutta laillistetun ihmiskaupan ja lapsikaappauksen uhriksi. Sijaisperheet rahastavat aivan älyttömiä summia yhteiskunnan rahoja ja ovat sossutanttojen kanssa samassa liitossa. Seuraappa tilannetta, niin huomaat, että heillä on ns. tulotasoihinsa verrattuna kallis auto, taloon tehdään kallista remonttia jne.
Sinun kannattaisi pyytää jo hyvin pian lakimiestä apuun sen sijaan, että kuuntelet sossujen lupailuja, että ehkä ensi kuussa lapsi pääsee kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut järjestelmällisen, mutta laillistetun ihmiskaupan ja lapsikaappauksen uhriksi. Sijaisperheet rahastavat aivan älyttömiä summia yhteiskunnan rahoja ja ovat sossutanttojen kanssa samassa liitossa. Seuraappa tilannetta, niin huomaat, että heillä on ns. tulotasoihinsa verrattuna kallis auto, taloon tehdään kallista remonttia jne.
Sinun kannattaisi pyytää jo hyvin pian lakimiestä apuun sen sijaan, että kuuntelet sossujen lupailuja, että ehkä ensi kuussa lapsi pääsee kotiin.
Voi missä meidän älyttömän suuruiset rahat ovat.
sijaisäiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin niin surullista ajatella, miten paljon on perheitä jotka tarvisi apua, mutta eivät sitä saa. Sellaisiakin joille riittäisi se että joku olisi pari tuntia viikossa lapsen kanssa että voisi levätä tai tehdä jotain omaa juttua. Mä olen 25v, työssäkäyvä lapseton sinkku ja mielelläni auttaisin jotain perhettä tai perheitä vaikka pari tuntia viikossa, kävisin lapsen kanssa puistossa, uimassa tai vaikka leffassa jos olisi vähän isompi lapsi. Harmi että omassa kaveripiirissä tai suvussa ei ole lapsia oikeastaan ollenkaan. Tykkään tosi paljon lapsista, harmikseni omia en ole vielä "saanut".
Toki tiedostan että kukaan tuskin luottaa johonkin randomiin joka vauvapalstalla tarjoaa apuaan :D Mietinkin lähinnä että olisiko mulla mahdollisuuksia päästä vaikka tukiperheeksi tms tai edes jonkinlaiseksi avuksi jotain "virallista" reittiä pitkin. En tiedä millaisia vaatimuksia on, olen matalasti koulutettu, asun melko vaatimattomasti perus vuokrakämpässä. Teen töitä suurimmaksi osaksi kotoa käsin joten aikataulukin on aika vapaa. Ehkä täytyy alkaa ottamaan selvää :)
Sopisko sulle joku tällainen?
https://hameenpiiri.mll.fi/koulutukset/tukihenkilotoiminnan-koulutukset/
Kiitti, pitääpä ottaa tästä lisää selvää!
Tilanteessa, jossa soitetaan sosiaalipäivystykseen ja tarvitaan akuutisti rauhaa, ei ole kyllä mahdollista pelastaa tilannetta muulla, kuin sillä kiirellisellä sijoituksella. Tukiperhejonot voi olla vuosia eikä niitä löydy kaikille koskaan. Lisäksi yksi viikonloppu kuukaudesta ei paljoa pelasta, jos tilanne kotona on lähes 24/7 kestämätön. Samoin muut avohuollon palvelut on palvelutarpeen arvion (3kk) takana ja tämän jälkeen vasta pääsee jonottelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vanhempi itse toivoo kiireellistä sijoitusta siksi, ettei koe pärjäävänsä lapsen kanssa uupumuksen takia, niin se on mahdollista tehdä myös avohuollon sijoituksena (jos kyse on pienestä lapsesta, jota ei tarvitse rajoittaa) kiireellisesti. Avohuollon sijoitus tehdään aina yhteistyössä huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen kanssa, eikä sitä voi tehdä vastoin huoltajien ja/tai 12 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa. Kiireellinen sijoitus tehdään aina silloin, kun kyse on välittömästä ja vakavasta vaarasta ja on tarve mahdollisesti rajoitustoimille (esimerkiksi käytösoireileva teini). Tällaisissa tilanteissa välitön vakava vaara johtuu vain ja ainoastaan siitä, ettei vanhempi koe itse jaksavansa hoitaa lasta. Lasta ei voi jättää taivasalle, joten se on pakko sijoittaa kiireellisesti, jos läheisverkostoa ei ole. Nähdäkseni perustellumpi olisi kiireellinen avohuollon sijoitus, mutta näissä ei käytännössä ole muuta eroa kuin kesto ja se, ettei rajoituspäätöksiä voi tehdä ja tosiaan, että sitä ei voi tehdä vastoin huoltajien tahtoa.
Mitään huostaanoton perusteita ei kuitenkaan ole olemassa, jos vanhempi itse ei sitä toivo ja tällöin yleensä pitkäkestoisemmassa sijoituksessa lähdetään aina liikkeelle avohuollon sijoituksesta, joka voi kestää yhtäjaksoisesti maksimissaan 3 kk ja sitä voidaan tarpeen mukaan jatkaa. Avohuollon sijoitus on tällaisissa tilanteissa ensisijainen, koska huostaanotto edellyttää sitä, että on näyttöä siitä, ettei avohuollon tukitoimet ole riittäviä ja/tai mahdollisia. Koskaan ei pelkän uupumuksen takia lähdetä huostaanottamaan lasta ilman, että yritetään ensin pitkän aikaa tukea vanhempaa ja ohjata häntä tuen piiriin. Lastensuojelussa on velvollisuus tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa mahdollisuuksien mukaan, eikä lapsen ja huoltajan välistä yhteydenpitoa voi rajoittaa ilman erillistä päätöstä. Päin vastoin lastensuojelulla on velvollisuus tukea vanhempien ja lasten yhteydenpitoa. Rajoitustoimenpiteiden perusteet löytyvät lastensuojelulaista. Huostaanotto on toistaiseksi voimassa oleva sijoitusmuoto, joka sekin pitää purkaa heti, kun huostaanoton perusteita ei enää ole. Minusta on kuitenkin pelkän vanhemman uupumuksen takia ihan turhaa pelätä huostaanottoa, sitä tuskin tehdään etenkään vastoin huoltajan tahtoa. Tahdonvastaiset huostaanotot taas menevät hallinto-oikeuteen, mikä tarkoittaa että sosiaalityöntekijän pitää tehdä hakemus hallinto-oikeuteen ja perusteltava, miksi avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä ja mahdollisia ja miksi huostaanotto on lapsen edun mukainen päätös. Vastentahtoinen huostaanotto on myös sosiaalityöntekijälle raskas prosessi sen valmistelun osalta, eikä sitä yleensä kyllä tehdä kevyin perustein.
Riippuu täysin sosiaalityöntekijästä. Suurin osa ihania, auttavaisia jne, mutta joukossa myös täys mulkkuja. Siksi ÄLÄ LUOTA KEHENKÄÄN. Älä kerro mitään ylimääräistä, mikä ei välttämätöntä, muista koko ajan, että kaikki sanomisesi voidaan vääristellä ja kääntää sinua vastaan. Tee hyvää yhteistyötä, älä käyttäydy epäasiallisesti. Pyydä tukiperhe, saat säännöllisen hengähdystauon, lisäksi jos simahdat uudestaan, lapsi voi mennä samaan tuttuun tukiperheeseen siinäkin tilanteessa. Meillä kesti viisi vuotta saada lapsi takaisin, kun sairaus vei voimat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketju on vanha ja aikoinaan tähän vastasinkin. Edelleen odottelen hirmuisia rahasummia, joita kuulemma saan. Ei ole vielä näkynyt.
Sijaisäiti
Olisit hankkinut lapsen sellaisen täysijärkisen suomalaisen miehen kanssa, joka huolehtii perheestään. Oma syysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin sosiaalityöntekijästä. Suurin osa ihania, auttavaisia jne, mutta joukossa myös täys mulkkuja. Siksi ÄLÄ LUOTA KEHENKÄÄN. Älä kerro mitään ylimääräistä, mikä ei välttämätöntä, muista koko ajan, että kaikki sanomisesi voidaan vääristellä ja kääntää sinua vastaan. Tee hyvää yhteistyötä, älä käyttäydy epäasiallisesti. Pyydä tukiperhe, saat säännöllisen hengähdystauon, lisäksi jos simahdat uudestaan, lapsi voi mennä samaan tuttuun tukiperheeseen siinäkin tilanteessa. Meillä kesti viisi vuotta saada lapsi takaisin, kun sairaus vei voimat...
Sinäkin apina syytät kaikesta muita, vaikka syy on vain ja ainoastaan sinun ja laiskuutesi. Kaikilla on haasteita, mutta he tekevät itse asioille jotain ja tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, he näkevät vaivaa ja ajattelevat muitakin kuin itseään. Olet täysi ääliö.
Ensi kerralla kun lapsella univaikeuksia niin mieti mistä johtuvat. Jos ei syytä löydy niin anna lapselle kuurina melatoniinia pari viikkoa, auttaa nukahtamiseen ja iltojen rauhoittamiseen. Sitä saa ruokakaupasta ja huom. lääkäristä olisit saanut tämän ihan saman neuvon. On vaaraton lääke. Pitää antaa riittävän pitkään jotta lapsi omaksuu hyvän rytmin.
ethän ylisuorita äitiyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut järjestelmällisen, mutta laillistetun ihmiskaupan ja lapsikaappauksen uhriksi. Sijaisperheet rahastavat aivan älyttömiä summia yhteiskunnan rahoja ja ovat sossutanttojen kanssa samassa liitossa. Seuraappa tilannetta, niin huomaat, että heillä on ns. tulotasoihinsa verrattuna kallis auto, taloon tehdään kallista remonttia jne.
Sinun kannattaisi pyytää jo hyvin pian lakimiestä apuun sen sijaan, että kuuntelet sossujen lupailuja, että ehkä ensi kuussa lapsi pääsee kotiin.
Voi missä meidän älyttömän suuruiset rahat ovat.
sijaisäiti
1000€ per lapsi ja päälle kulukorvaukset 800€ per lapsi. Vai väitätkö että teet hommaa vain rakkaudesta lapsiin.
ohis
En ikinä olisi antanut lasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut järjestelmällisen, mutta laillistetun ihmiskaupan ja lapsikaappauksen uhriksi. Sijaisperheet rahastavat aivan älyttömiä summia yhteiskunnan rahoja ja ovat sossutanttojen kanssa samassa liitossa. Seuraappa tilannetta, niin huomaat, että heillä on ns. tulotasoihinsa verrattuna kallis auto, taloon tehdään kallista remonttia jne.
Sinun kannattaisi pyytää jo hyvin pian lakimiestä apuun sen sijaan, että kuuntelet sossujen lupailuja, että ehkä ensi kuussa lapsi pääsee kotiin.
Voi missä meidän älyttömän suuruiset rahat ovat.
sijaisäiti
1000€ per lapsi ja päälle kulukorvaukset 800€ per lapsi. Vai väitätkö että teet hommaa vain rakkaudesta lapsiin.
ohis
900 on peruspalkkion määrä. Kyllä minä rakkaudesta olen lapsen hoitanut vauvasta kohta täysi- ikäiseksi. Kyllähän palkkion ja kulukorvauksen saan, mutta ei se mitään jättituloa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet joutunut järjestelmällisen, mutta laillistetun ihmiskaupan ja lapsikaappauksen uhriksi. Sijaisperheet rahastavat aivan älyttömiä summia yhteiskunnan rahoja ja ovat sossutanttojen kanssa samassa liitossa. Seuraappa tilannetta, niin huomaat, että heillä on ns. tulotasoihinsa verrattuna kallis auto, taloon tehdään kallista remonttia jne.
Sinun kannattaisi pyytää jo hyvin pian lakimiestä apuun sen sijaan, että kuuntelet sossujen lupailuja, että ehkä ensi kuussa lapsi pääsee kotiin.
Voi missä meidän älyttömän suuruiset rahat ovat.
sijaisäiti
1000€ per lapsi ja päälle kulukorvaukset 800€ per lapsi. Vai väitätkö että teet hommaa vain rakkaudesta lapsiin.
ohis
Korotusta on tulossa. 1.1.2024
Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat
Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 924,02 euroon kuukaudessa. Jos hoitopalkkio on sovittu vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksitarkistuksen johdosta 1.1.2024 lukien 5,07 prosenttia.
Perhehoidon kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2024 alkaen 496,81 euroa. Myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tulee tarkistaa elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta
Vierailija kirjoitti:
En ikinä olisi antanut lasta pois.
sitten olet paska vanhempi, lapsen antaminen sijoitukseen on joskus lapsen parhaaksi
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi? Eikö ole ketään ystävää, lapsen isää, perheenjäsentä joka voi auttaa sinua?
Etkö osaa lukea! Kaikki tämä informaatio on jo ollut täällä
Alue: Aihe vapaa
Lapset ovat hyvin erilaisia - kahden lapsen vanhempana sinun pitäisi tämä tajuta.
AP:n lapsella on ollut koko ikänsä nukkumisvaikeuksia, atopiaa, ilmeisesti aistiyliherkkyyttä ja on muutenkin vaativa lapsi. Jos tällaista ei ole kokenut, niin ei kannata kommentoida.
Meillä on kahdesta lapsesta nuorempi ollut vaativa ja en kahden kokemuksella voinut kuvitellakaan mitään tällaista. Lapsella on aistihakuisuutta, aistiali- ja yliherkkyyttä, lisäksi vaikeutta tunnesäätelyssä ja vaatii tosi paljon ennakointia. Pikkulasten psykalla on tutkimuksissa. Valitettavasti 3-vuotiaan kansssa ei kovin helposti pääse mihinkään tutkimuksiin, koska tuohon ikään asti normaalin kehityksen variaatio on niin laaja. Meillä lapsi on sentään nukkunut hyvin, mutta nukahtaminen on hankalaa.
AP:n kannattaa pyytää lähete neuvolapsykologille (ja edelleen neuro-psykiatrisiin tutkimuksiin), toimintaterapiakartoitukseen, unitutkimukiin SEKÄ mittauttaa sekä itseltään että lapselta ferritiini eli rautavarastot. Matalat rautavarastot aiheuttavat aikuisella väsymystä (ap:lla synnytyksestä lyhyt aika) ja lapsille mm. univaikeuksia, levottomia jalkoja / kasvukipuja, ADHD-tyyppistä oireilua jne.