Pesänjakamisesta tietäv8ä paikalla?
Luin jostain, että jos vainaja on ollut kuollessaan naimisissa, niin leski hallitsee kuol8npesää siihen saakka, kunnes joku perillisistä vaatii perinnönjakoa. Ja mikä oleellisinta, että leski saa pesän tuotot (esim. vuokratulot) siihen asti.
Miten käytännössä se menee, jos haluaa ainoana perijänä tulojen karttuvan samantien itselle? Minne asiasta ilmoitetaan? En halua että leski saa tuloja, jotka itsekin voin saada, yhtään kauempaa kuin on pakko.
Tuntuu vain vähän hölmöltä, jos kuoleman jälkeisinä päivinä pitää heti tällainen jonnekin ilmoittaa.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vaikuttaa ihan helpolta tapaukselta. Mihin siinä riitelyä tarvitaan.
Testamentti ja laki määrävät perintöosuuden määrän.
Ei ole, kun isäni varoilla on hankittu yhteistä omaisuutta molempien nimiin maksamatta lahjaveroa.
ApAvioliitto.
https://antti-juhani.kaijanaho.fi/newblog/archives/2299
Avioliitto ei sulje pois sitä, että toiselle ei voi ANTAA rahaa tai omaisuutta noin vain. Se pitäisi maksaa yhdessä.
”Elatusvelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita, että parempituloinen voisi yksinkertaisesti antaa rahaa heikompituloiselle ilman veroseuraamuksia. Lahjavero astuu heti kuvioon, kun yksi puoliso antaa rahaa tai omaisuutta toiselle puolisolle.”
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että siitä saatte k*skaria te, joiden mielestä isäni ei elä vain 3-5 vuotta, kuten palstalla 2015 arvelin. Siitä on nyt kulunut neljä vuotta, ja ruoan antaminen suun kautta on muutamia vuorokausia sitten lopetettu, että miettikääpä siitä, kauanko isä vielä voi hyvin ja porskuttaa.
ApOdotetaan nyt ensin, että hän kuolee.
Sinähän et ole nähnyt isääsi vuosiin.
Olenhan. Koko ajan hänen sairautensa varrella. Miksi kuvittelet, etten ainoana lapsena tietäisi ihan kaikkea, mitä hänen vointiinsa liittyy? Katsos sairaaloissa ja hoivakodissa on henkilökuntaa. Olen vieraillut toisinaan ja sitten soitellut niihin hoitohenkilöstölle, koska isä ei ole voinut puhua.
ApKoska olet nähnyt isäsi viimeksi?
Toissapäivänä. Olin siellä 3 tuntia ja näytin lasten valokuvia ja videoita.
ApEnpä usko. Mistä kuvia edes saisit, kun et lapsiasi näe. Isääsi et ole tavannut vuosikausiin. Kun suutuit, ettei hän antanut sinulle äitinsä perintöä.
Se, ettet sä usko ei kuule kiinnosta ketään. Köyhä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että siitä saatte k*skaria te, joiden mielestä isäni ei elä vain 3-5 vuotta, kuten palstalla 2015 arvelin. Siitä on nyt kulunut neljä vuotta, ja ruoan antaminen suun kautta on muutamia vuorokausia sitten lopetettu, että miettikääpä siitä, kauanko isä vielä voi hyvin ja porskuttaa.
ApOdotetaan nyt ensin, että hän kuolee.
Sinähän et ole nähnyt isääsi vuosiin.
Olenhan. Koko ajan hänen sairautensa varrella. Miksi kuvittelet, etten ainoana lapsena tietäisi ihan kaikkea, mitä hänen vointiinsa liittyy? Katsos sairaaloissa ja hoivakodissa on henkilökuntaa. Olen vieraillut toisinaan ja sitten soitellut niihin hoitohenkilöstölle, koska isä ei ole voinut puhua.
ApKoska olet nähnyt isäsi viimeksi?
Toissapäivänä. Olin siellä 3 tuntia ja näytin lasten valokuvia ja videoita.
ApEnpä usko. Mistä kuvia edes saisit, kun et lapsiasi näe. Isääsi et ole tavannut vuosikausiin. Kun suutuit, ettei hän antanut sinulle äitinsä perintöä.
Se, ettet sä usko ei kuule kiinnosta ketään. Köyhä.
Ap
Tosiasia ja täällä monta kertaa jaettu. Vuosia tapaamatta.
Noin pienituloinen ihminen ei voi kenenkään köyhyydestä puhua. Lapsetkin ilman elatustukea. Pienellä palkalla kituuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vaikuttaa ihan helpolta tapaukselta. Mihin siinä riitelyä tarvitaan.
Testamentti ja laki määrävät perintöosuuden määrän.
Ei ole, kun isäni varoilla on hankittu yhteistä omaisuutta molempien nimiin maksamatta lahjaveroa.
Ap
Jos ei ole avioehtoa, ei oikeastaan ole merkitystä onko omaisuus isäsi nimissä vai yhteisesti vaimon kanssa. Leskellä on oikeus tasinkoon eli isän ja vaimon omaisuus lasketaan yhteen ja siitä puolet saa leski. Mikäli eloonjänyt omistaa suuremman osan, ei hänen tarvitse sitä antaa pesään ja silloin perilliset saavat jakaa koko vainajan omaisuuden (yhteenlasketusta omaisuudesta siis alle 50%).
Aviedot ja testamentit sun muut sitten muuttaa toki tilanteen.
Suosittelen silti miettimään, kannattaako sinun lähteä riitelemään äitipuolesi kanssa. Rittelyyn oikeudessa menee helposti todella paljon rahaa, jolloin lopputilanne voi olla se, että sinulle jää vähemmän rahaa kuin mitä olisit saanut ilman rahaa. Näyttökysymykset puolisoiden välisissä lahjoituksissa ja puolison lapselle mahdollisesti annetuissa lahjoissa ovat usein vaikeita. Lopputulos voi olla eri kuin mitä pidit etukäteen varmana. Lisäksi riitelyyn kuluu helposti monta vuotta. Voisiko ne vuodet käyttää mukavamminkin nauttimalla peritystä omaisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista?
Ilman rahaa po. ilman riitaa.
88
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että siitä saatte k*skaria te, joiden mielestä isäni ei elä vain 3-5 vuotta, kuten palstalla 2015 arvelin. Siitä on nyt kulunut neljä vuotta, ja ruoan antaminen suun kautta on muutamia vuorokausia sitten lopetettu, että miettikääpä siitä, kauanko isä vielä voi hyvin ja porskuttaa.
ApOdotetaan nyt ensin, että hän kuolee.
Sinähän et ole nähnyt isääsi vuosiin.
Olenhan. Koko ajan hänen sairautensa varrella. Miksi kuvittelet, etten ainoana lapsena tietäisi ihan kaikkea, mitä hänen vointiinsa liittyy? Katsos sairaaloissa ja hoivakodissa on henkilökuntaa. Olen vieraillut toisinaan ja sitten soitellut niihin hoitohenkilöstölle, koska isä ei ole voinut puhua.
ApKoska olet nähnyt isäsi viimeksi?
Toissapäivänä. Olin siellä 3 tuntia ja näytin lasten valokuvia ja videoita.
ApEnpä usko. Mistä kuvia edes saisit, kun et lapsiasi näe. Isääsi et ole tavannut vuosikausiin. Kun suutuit, ettei hän antanut sinulle äitinsä perintöä.
Se, ettet sä usko ei kuule kiinnosta ketään. Köyhä.
ApTosiasia ja täällä monta kertaa jaettu. Vuosia tapaamatta.
Noin pienituloinen ihminen ei voi kenenkään köyhyydestä puhua. Lapsetkin ilman elatustukea. Pienellä palkalla kituuttaja.
Ai kumpi meistä TODISTETUSTI tietää MINUN asiani? Sinä, vai mä? Mikä ihmeen psyko tänne on ilmestynyt? 💩
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leski ei ole perijä mutta hänellä on hallinta- ja asumisoikeus vainajan talossa, voiko jakoa tehdä?
Äitini kuoli, isäpuoli asuu talossa, mutta perijät olemme vain minä ja sisarukseni. Emme haluaisi jakaa, mutta pelkään että sisaruksen ulosottovelka pakottaa siihen. Tietääkö joku kuinka tämä menee?
Isäpuoli oli äitisi kanssa naimisissa?
Hänellä ei ole itsellään varallisuutta tai vastaavaa asuntoa (joka voisi vesitää hänen oikeutensa asua talossa?
Käsittääkseni vain KUOLINPESÄN velkojat menevät lesken hallintaoikeuden edelle. Se, ettei sisarus suoriudu perintöveroista ei siihen vaikuta. Eli mies saa asua asunnossa.
(= Sisarus ei voi vaatia lakiosaansakaan, käsitykseni mukaan, jos se edellyttäisi lesken oikeuden polkemista.)
Ap
Olivat naimisissa, mutta äidinäidin testamentilla puolisot eivät peri taloa. On asunut talossa jo yli 10vuotta, ei muuta asuntoa, on yli 70v eläkeläinen.
Sitä mietin voiko ulosottoviranomainen vaatia jakoa jotta saisi saatavansa, tosin rahavaroja ei ole, pelkkää kiinteää omaisuutta ja eri vaiheissa olevaa metsää muutama hehtaari. Perintöveroja ei välttämättä edes tule, mutta sisaruksella ollut useampi tonni ulosotossa, yli 10vuotta vanhaa velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vaikuttaa ihan helpolta tapaukselta. Mihin siinä riitelyä tarvitaan.
Testamentti ja laki määrävät perintöosuuden määrän.
Ei ole, kun isäni varoilla on hankittu yhteistä omaisuutta molempien nimiin maksamatta lahjaveroa.
Ap
Kenen olisi pitänyt maksaa lahjaveroa? Jos ja kun isäsi on saamallaan perunnöllä ostanut jotain yhteiseen liittonsa niin hänellä on ollut siihen täysi oikeus ja siihen leskellä on oikeus.
Kuvitteletko sinä, että vaimon olisi pitänyt maksaa lahjaveroa siitä että mies on ostanut jotain vaimolleen/yhteiseksi?
Kuvitteletko että isäsi olisi pitänyt pitää kaikki peritty lukkojen takana sinua varten? Se oli HÄNEN perintö (jos edellinen sukupolvi einole siirtänyt sitä suoraan sinulle) ja saa tehdä sillä mitä huvittaa. Siitä tulee sinun perintö vasta siinä vaiheessa kun hän on maan mullissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vaikuttaa ihan helpolta tapaukselta. Mihin siinä riitelyä tarvitaan.
Testamentti ja laki määrävät perintöosuuden määrän.
Ei ole, kun isäni varoilla on hankittu yhteistä omaisuutta molempien nimiin maksamatta lahjaveroa.
ApJos ei ole avioehtoa, ei oikeastaan ole merkitystä onko omaisuus isäsi nimissä vai yhteisesti vaimon kanssa. Leskellä on oikeus tasinkoon eli isän ja vaimon omaisuus lasketaan yhteen ja siitä puolet saa leski. Mikäli eloonjänyt omistaa suuremman osan, ei hänen tarvitse sitä antaa pesään ja silloin perilliset saavat jakaa koko vainajan omaisuuden (yhteenlasketusta omaisuudesta siis alle 50%).
Aviedot ja testamentit sun muut sitten muuttaa toki tilanteen.
Voi olla periaatteessa näin, ts. asuntolahjan verotusoikeus verottajalta on VANHENTUNUT, ikävä kyllä. Muuten maksaisi niistä lahjaverot valtiolle, siitä pitäisin huolen. Isä kuvitteli, että koska hän maksaa asunnot, ne katsotaan hänen Molemmat kirjattiin silti omistajiksi. Kaksi tällaista asuntoa on, ikävä kyllä. Ja isä itse siis sanoi minulle näin, kun vaimon kanssa oli sellaista riitaa, että tämä uhkaili erolla. Ja uskoi että minä ne perin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leski ei ole perijä mutta hänellä on hallinta- ja asumisoikeus vainajan talossa, voiko jakoa tehdä?
Äitini kuoli, isäpuoli asuu talossa, mutta perijät olemme vain minä ja sisarukseni. Emme haluaisi jakaa, mutta pelkään että sisaruksen ulosottovelka pakottaa siihen. Tietääkö joku kuinka tämä menee?
Isäpuoli oli äitisi kanssa naimisissa?
Hänellä ei ole itsellään varallisuutta tai vastaavaa asuntoa (joka voisi vesitää hänen oikeutensa asua talossa?
Käsittääkseni vain KUOLINPESÄN velkojat menevät lesken hallintaoikeuden edelle. Se, ettei sisarus suoriudu perintöveroista ei siihen vaikuta. Eli mies saa asua asunnossa.
(= Sisarus ei voi vaatia lakiosaansakaan, käsitykseni mukaan, jos se edellyttäisi lesken oikeuden polkemista.)
ApOlivat naimisissa, mutta äidinäidin testamentilla puolisot eivät peri taloa. On asunut talossa jo yli 10vuotta, ei muuta asuntoa, on yli 70v eläkeläinen.
Sitä mietin voiko ulosottoviranomainen vaatia jakoa jotta saisi saatavansa, tosin rahavaroja ei ole, pelkkää kiinteää omaisuutta ja eri vaiheissa olevaa metsää muutama hehtaari. Perintöveroja ei välttämättä edes tule, mutta sisaruksella ollut useampi tonni ulosotossa, yli 10vuotta vanhaa velkaa.
Ulosottomies ei voi vaatia talon jakoa, koska isäpuolellasi on siihen asumisoikeus, mutta hän voi vaatia sitä, että metsästä jaetaan sisaruksellesi hänen perintöosuuttaan (tai vähintään velkojen suuruutta) vastaava osuus, joka voidaan sitten myydä sisaruksesi velkojen maksamisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vaikuttaa ihan helpolta tapaukselta. Mihin siinä riitelyä tarvitaan.
Testamentti ja laki määrävät perintöosuuden määrän.
Ei ole, kun isäni varoilla on hankittu yhteistä omaisuutta molempien nimiin maksamatta lahjaveroa.
ApKenen olisi pitänyt maksaa lahjaveroa? Jos ja kun isäsi on saamallaan perunnöllä ostanut jotain yhteiseen liittonsa niin hänellä on ollut siihen täysi oikeus ja siihen leskellä on oikeus.
Kuvitteletko sinä, että vaimon olisi pitänyt maksaa lahjaveroa siitä että mies on ostanut jotain vaimolleen/yhteiseksi?
Kuvitteletko että isäsi olisi pitänyt pitää kaikki peritty lukkojen takana sinua varten? Se oli HÄNEN perintö (jos edellinen sukupolvi einole siirtänyt sitä suoraan sinulle) ja saa tehdä sillä mitä huvittaa. Siitä tulee sinun perintö vasta siinä vaiheessa kun hän on maan mullissa.
Kyllä hänen olisi pitänyt maksaa, jos ei itse maksa lainanlyhennyksiä esim. ollenkaan tai asunto maksetaan isäni ed asunnon myynnillä.
Ap
Miten te jaksatte edelleen yrittää neuvoa ap:tä vaikka se on noinkin töykeä ihminen vastauksissaan.
Mistä maksetaan lahjaveroa jos asunnot ovat molempien nimissä?
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen silti miettimään, kannattaako sinun lähteä riitelemään äitipuolesi kanssa. Rittelyyn oikeudessa menee helposti todella paljon rahaa, jolloin lopputilanne voi olla se, että sinulle jää vähemmän rahaa kuin mitä olisit saanut ilman rahaa. Näyttökysymykset puolisoiden välisissä lahjoituksissa ja puolison lapselle mahdollisesti annetuissa lahjoissa ovat usein vaikeita. Lopputulos voi olla eri kuin mitä pidit etukäteen varmana. Lisäksi riitelyyn kuluu helposti monta vuotta. Voisiko ne vuodet käyttää mukavamminkin nauttimalla peritystä omaisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista?
Tämäkin on totta. Ainoa vain, että meille tulee a8van takuulla ongelmallista vääntöä näiden kahden ”yhteisomistettavan” asunnon jakautumisesta. Toinen sijaitsee ulkomailla. Kolmanneksi soppaa hämmentää kesämökki, jonka minä omistan, isoäitini osti ja lahjoitti minulle ja jonka hallintaoikeus meni häneltä VAHINGOSSA/ymmärtämättömyyttä myös vaimolle, vaikka isäni kuolisi.
Eli haluan sen mökin nyt myös. Jos vaimo toivoo saavansa jotain menemään yhteisestiomistettujen asuntojen suhteen mielensä mukaan, hänen on parasta taipua johonkin, mitä mä haluan. Riitely ei siis tule olemaan minusta kiinni. En tietenkään suostu hänen toiveisiinsa mitenkään hyvityksittä. Ja hän kokenee vastaavasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin perunkirjoitus, josta näkee vainajan omaisuuden ja on tiedossa mahdolliset avioehdot ja testamentit. Sitten jako.
Ei tässä nyt siitä ollut kysymys, vaan JAON VAATIMISESTA. Ei itse jakamisesta. Että miten se ilmaistaan, että verottaja tai kuka ikinä tie5ääkin sitten, että kuoleman jälkeen varoista tulleet tulot eivät ole lesken tuloja vaan joko pesän tai minun, vaikka saisinkin ne vasta jakamisen jälkeen. Vai miten tämä koko homma menee?
Ap
Ensin tehdään perunkirjoitus, jonka verohallinto tai maistraatti vahvistaa, jonka jälkeen voit vaatia maistraatin kautta pesänjakoa, joka maksaa ja siihen saakka kaikki omaisuus ja rahat on jäädytetty, eikä niille voi tehdä mitään, ainoastaan vainajan henk.koht.laskut ja hautaukseen liittyvät laskut voit viedä pankkiin ja virkailija maksaa ne.
Olet ap niin ulkona ahneuksissasi, noista perintö-ja lakiasioista, ettet millään selviä, jollet palkkaa itsellesi lakimiestä. Kallistahan se on, mutta ei kait sen niin väliä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Mistä maksetaan lahjaveroa jos asunnot ovat molempien nimissä?
No siitä, että sait sen asunnon puolikkaan vaikkapa satasella, tonnilla ai nollalla eurolla. Nuorempien parin kohdalla käsittääkseni verottaja ei niin välitä asiasta, koska eihän tulevaisuudesta tiedä, kuka lainaa maksaa, tai hoitaako saaja lapsia kotona ja korvaa hintaa sillä. Siksi tästä ei yleensä tarvitse tehdä numeroa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet ap niin ulkona ahneuksissasi, noista perintö-ja lakiasioista, ettet millään selviä, jollet palkkaa itsellesi lakimiestä. Kallistahan se on, mutta ei kait sen niin väliä sinulle.
Tietenkin palkkaan. Käytän samaa, jonka kanssa jo voitin isän edunvalvonnasta käydyn kiistan.
Ap
Enpä usko. Mistä kuvia edes saisit, kun et lapsiasi näe. Isääsi et ole tavannut vuosikausiin. Kun suutuit, ettei hän antanut sinulle äitinsä perintöä.