Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pesänjakamisesta tietäv8ä paikalla?

Vierailija
16.08.2019 |

Luin jostain, että jos vainaja on ollut kuollessaan naimisissa, niin leski hallitsee kuol8npesää siihen saakka, kunnes joku perillisistä vaatii perinnönjakoa. Ja mikä oleellisinta, että leski saa pesän tuotot (esim. vuokratulot) siihen asti.

Miten käytännössä se menee, jos haluaa ainoana perijänä tulojen karttuvan samantien itselle? Minne asiasta ilmoitetaan? En halua että leski saa tuloja, jotka itsekin voin saada, yhtään kauempaa kuin on pakko.

Tuntuu vain vähän hölmöltä, jos kuoleman jälkeisinä päivinä pitää heti tällainen jonnekin ilmoittaa.

Kommentit (152)

Vierailija
141/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aromipesän jakamisesta voi tulla sanomista...

Vierailija
142/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

oon aika paljo jakanu pesää ja vällilä ollu mukavaa ja välillä vähemmän. Pesä jää tietysti lesken haltuun jos leski vaimo, jos taas mies niin pesä menee hautaan vaimon mukana? Ihme hömpötystä taas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olet ainoa perillinen, ei koko tuotto kuulu sinulle. Leskelle kuuluu puolet pariskunnan yhteisestä omaisuudesta ja puolet sinulle. Näin siis jos ei ole avioehtoa. Nyt kannattaa keskustella lesken kanssa perunkirjoituksesta, siellä voit ilmaista että vaadit pesän jakamista. 

No selvitäpä sinäkn, mitä eroa on tuotolla ja omaisuudella, huoh. Ei ollut kysymys omaisuudenjaosta eikä osituksesta.

Ap

Koetapa itse tajuta että omaisuus ja sen tuotto käsitellään täysin samalla tavalla, huoh. Etkö osaa lukea? Huoh vielä kerran. 

Eihän käsitellä. Nimenomaan luki, että pesään tuleva tulo menee muualle kuin minulle niin kauan kun en vaadi pesän jakamista. Ei se pesän jakaminen tapahdu samalla hetkellä, kuin pesän _jakamisen vaatiminen_ tapahtuu. Etkö nyt tajua? Pesään voi siis mennä vuokratuloja kuukaisia, nnen kuin esim. ositus on valmis, jos en vaadi pesän jakoa ensin. Ja eiköhän ihmiset keskimäärin ensin hoida hautajaiset ja ala sitten vasta tehdä ositusta.

Ap

Ei kuolinpesän jakoa voida tehdä ennen kuin kuolinpesää on muodostettukaan. Perunkirjoitus on pidettävä ensin, ja siinä määritellään pesän varat ja velat ja perilliset. Vasta sen jälkeen voi vaatia jakoa, kun tiedossa on mitä on jaettavana ja ketä lailliset jakajat ovat.

Okei, tämäkin on mielenkiintoista, eli kuolinpesä muodostuu perunkirjoituksesta? Jos se olisi näin, niin ookoo, ajattelin, että se vain ”on olemassa” siitä alkaen kun henkilö kuolee. Siinähän tapauksessa riittää tosiaan, että ilmoittaa samalla, että haluaa oman osansa. Kiitos, tämä ehkä selvensi asiaa eniten.

Ap

Vierailija
144/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivooko kukaan muu, että olisi iskä tehnyt ajoissa testamentin vaimonsa hyväksi? Ja olisi selvästi määrännyt vaikka jonkin asunnon tyttärelle tms. ettei lesken tarvitsisi vanhoilla päivillään olla tekemisissä tämän tyttären kanssa!

Tytär ap omistaa siis sen kesämökin, jossa on kaksikin taloa? Miksi hän olettaa, että leski remppaisi hänen omistamaansa mökkialuetta? Hallintaoikeudella leski voi estää ap:aa myymästä mökkiä, mutta omistaja vastaa kiinteistöverosta ja kuluista.

Vierailija
145/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti jakoon vain. Perunkirjoitus ja samantien ositus.

No sekin, mutta pitääkö lesken saada tietää heti tietää, että vaadin jakoa heti, enkä vasta hautajaisten jälkeen? Vai voinko vaatia ilman, että hän kuulee sen niin pian?

Vai menevätkö pesän tuotot kuolinpesään, ellen vaadi jakoa? Jossain luki, että menevät ”lesken hallintaan” siihen saakka kun en vaadi jakoa.

Hallintaan joo, mutta kuolinpesä omistetaan yhdessä.

Ei kai kenenkään hautausta viivytetä yli 3 kuukautta niin että perunkirjoitus pitäisi pitää jo ennen hautajaisia.

Pesänjaon voi sopia samaan tilaisuuteen kuin perunkirjoituksen. Kannattaa ottaa perunkirjoituksen tekijäksi oikeusavustaja tai joku muu asiansa osaava juristi, joka voi tehdä jakokirjan saman tien.

Vierailija
146/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toivooko kukaan muu, että olisi iskä tehnyt ajoissa testamentin vaimonsa hyväksi? Ja olisi selvästi määrännyt vaikka jonkin asunnon tyttärelle tms. ettei lesken tarvitsisi vanhoilla päivillään olla tekemisissä tämän tyttären kanssa!

Tytär ap omistaa siis sen kesämökin, jossa on kaksikin taloa? Miksi hän olettaa, että leski remppaisi hänen omistamaansa mökkialuetta? Hallintaoikeudella leski voi estää ap:aa myymästä mökkiä, mutta omistaja vastaa kiinteistöverosta ja kuluista.

Sinulla on väärää tietoa. Kun jollakulla on hallintaoikeus johonkin kiinteistöön tai huoneistoon, hän vastaa sen veroista ja esim. laissa vaaditun jätevesiremontin kuluista.

Jos lain mukaan hänen on huolehdittava siitä, ettei omaisuuden arvo laske, niin hänen on silloin vaikka korvausvelvollisuuden uhalla pidettävä paikkaa kunnossa. Ja mitä se vaatii? Yleensä rahaa.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti jakoon vain. Perunkirjoitus ja samantien ositus.

No sekin, mutta pitääkö lesken saada tietää heti tietää, että vaadin jakoa heti, enkä vasta hautajaisten jälkeen? Vai voinko vaatia ilman, että hän kuulee sen niin pian?

Vai menevätkö pesän tuotot kuolinpesään, ellen vaadi jakoa? Jossain luki, että menevät ”lesken hallintaan” siihen saakka kun en vaadi jakoa.

Hallintaan joo, mutta kuolinpesä omistetaan yhdessä.

Ei kai kenenkään hautausta viivytetä yli 3 kuukautta niin että perunkirjoitus pitäisi pitää jo ennen hautajaisia.

Pesänjaon voi sopia samaan tilaisuuteen kuin perunkirjoituksen. Kannattaa ottaa perunkirjoituksen tekijäksi oikeusavustaja tai joku muu asiansa osaava juristi, joka voi tehdä jakokirjan saman tien.

Tämä selvisikin jo, mikäli se tosiaan menee niin, että kuolinpesä muodostetaan ensin. Silloinhan voin siinä yhteydessä vaatia että se myös jaetaan, jolloin vaimo ei hallinnoi tai saa rahoja, joita kuolinpesän omaisuus tuottaa. Lakiteksti on ollut tässä kohtaa hieman epäselvä. Kun siellä sanotaan näin typerästi: ”Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, leski hallitsee vainajan omaisuutta ja saa sen tuoton.”

Teksti tosin jatkuu: ”Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista.”

Mutta en mä tiennyt, miten sitä voi vaatia heti, ettei vaimo saa pesän tuottoa. Siinä ei edes puhuta siitä, että hän vain hallitsee tuottoja, vaan muka saa ne.

Ap

148/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olet ainoa perillinen, ei koko tuotto kuulu sinulle. Leskelle kuuluu puolet pariskunnan yhteisestä omaisuudesta ja puolet sinulle. Näin siis jos ei ole avioehtoa. Nyt kannattaa keskustella lesken kanssa perunkirjoituksesta, siellä voit ilmaista että vaadit pesän jakamista. 

No selvitäpä sinäkn, mitä eroa on tuotolla ja omaisuudella, huoh. Ei ollut kysymys omaisuudenjaosta eikä osituksesta.

Ap

Koetapa itse tajuta että omaisuus ja sen tuotto käsitellään täysin samalla tavalla, huoh. Etkö osaa lukea? Huoh vielä kerran. 

Eihän käsitellä. Nimenomaan luki, että pesään tuleva tulo menee muualle kuin minulle niin kauan kun en vaadi pesän jakamista. Ei se pesän jakaminen tapahdu samalla hetkellä, kuin pesän _jakamisen vaatiminen_ tapahtuu. Etkö nyt tajua? Pesään voi siis mennä vuokratuloja kuukaisia, nnen kuin esim. ositus on valmis, jos en vaadi pesän jakoa ensin. Ja eiköhän ihmiset keskimäärin ensin hoida hautajaiset ja ala sitten vasta tehdä ositusta.

Ap

En jaksanut lukea kaikkia 8 sivua, sori.

Mikä kiire sinulla ap on noiden tuottojen kanssa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä olis oiva nimi aikuisviihde-elokuvalle: Pesänjakajat.

Vierailija
150/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka ap:n viestit ovatkin osin outoja, niin kyllä hän on monessa alapeukutetussa viestissä täysin oikeassa, esimerkiksi:

1. Jos toinen puolisoista ostaa jotain omaisuutta puhtaasti omilla rahoillaan puoliksi molempien nimiin, niin kyllä tämä toinen puoliso on velvollinen maksamaan lahjaveroa, jos hänen puolikkaansa arvo menee lahjaveron rajan yli. Mutta ko. omaisuus on tämän jälkeen puolisoiden yhteinen, vaikka lahjavero olisikin jätetty maksamatta.

2. Jos jollain on testamentilla saatu hallintaoikeus toisen henkilön omustamaan kiinteistöön, niin hallintaoikeuden haltija vastaa yksin kiinteistön kustannuksista. Hänellä on myös velvollisuus huolehtia kiinteistön kunnosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitin siis, että sen puolisoista pitää pitää maksaa lahjaveroa, joka saa puolikkaan ostetusta omaisuudesta maksamatta siitä.

152

Vierailija
152/152 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aromipesän jakaminen on parasta.