Ilmiöoppiminen ja uusi opetussuunnitelma ovat Saa.tanasta
Kukaan oppilas ei tule oppimaan huoneessa, missä pulpettien sijasta on sohvia ja palleja ja luokassa on kaikenlaisia virikkeitä. Siitä seuraa levottomuutta ja meteliä. Ja jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan? Opettajan opetus nyt vain on keskeinen asia opetuksessa, kaikkea ei ole parempi oppia joidenkin ryhmätöiden tai digilaitteiden avulla. Olen varma siitä, että ilmiöoppiminen on saat.anan tuote, ja Suomen Pisa-tulokset lähtevät hurjaan alamäkeen piakkoin. Ai niin, nehän ovatkin jo lähteneet.
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Teoria pitää olla hallussa jotta sen päälle voi rakentaa kaikkea muuta. Kyllä se luovuuskin siinä kärsii jos ei ole mitään faktatietoja pohjalla, tai toki, jos luovuudelle tarkoitetaan sitä että kykenee piirtämään mielikuvitusolentoja tai tekemään runoja, mutta jos nyt miettii ihan oikeaa työelämää, niin valitettavasti siellä nyt vain pitää muistaa ainakin kaavoja, vuosilukujakin joissakin töissä.
Jos lapset siis saa koko peruskoulun hyppii villeinä taiteilijoina pää pilvissä, niin ei voida olettaa että he työelämässäkään kykeneisivät keskittymään mihinkään "tylsään", että mitä iloa siitä luovuudesta on työttömänä kotona istuessa? Saati siitä, että haluaisi vaikka opiskella historioitsijaksi, mutta eipä kykenekkään, koska opettajien mielestä oli tärkeämpää oppia balettia, kuin opiskella tylsiä vuosilukuja ulkoa.
Kansasta tulee ehkä luovaa, mutta samalla se myös tyhmenee ja laiskistuu.
Luovuus ei ole ( vain) balettia tai runoja, se on tapa nähdä asioita toisin. Tylsyyden sietokyky on todella tärkeää, sitä toivottavasti koulussa opetetaan kun kotona näköjään ei.
Kyllä minä nyt tuon tiesin, mutta ei siitä luovuudesta ole edelleenkään mitään iloa, jos ei ole mitään perusrunkoa jolle rakentaa. Miten voi tehdä "toisin" jos ei tiedä miten asiat tehdään "samoin"?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Mielestäni kannattaisi panostaa siihen , että porukkalla on riittävät tiedot edes sen ongelman ja siihen vaikuttavien asioiden hahmottamiseen. Sen jälkeen kun perustiedot on hallussa ryhdytään keksimään ratkaisua luovasti.
Joo tämä on totta, mutta ei luovuuskaan synny vain sormia napsauttamalla, kyllä siihen vaaditaan tietynlainen kasvatus.
Meinaatko ettei ennenmuinoin ole löytynyt luovuutta? Taivaastako ne tietokoneet ja tabletit on käsiin tipahtaneet, puhumattakaan autoista ja puhelimista? Kyllä nyt lähtee luovuus nousuun, ennen kaikki on ollut niin epäluovaa, kun ei ole saanut koulussa edes hillua miten sattuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Mielestäni kannattaisi panostaa siihen , että porukkalla on riittävät tiedot edes sen ongelman ja siihen vaikuttavien asioiden hahmottamiseen. Sen jälkeen kun perustiedot on hallussa ryhdytään keksimään ratkaisua luovasti.
Joo tämä on totta, mutta ei luovuuskaan synny vain sormia napsauttamalla, kyllä siihen vaaditaan tietynlainen kasvatus.
Meinaatko ettei ennenmuinoin ole löytynyt luovuutta? Taivaastako ne tietokoneet ja tabletit on käsiin tipahtaneet, puhumattakaan autoista ja puhelimista? Kyllä nyt lähtee luovuus nousuun, ennen kaikki on ollut niin epäluovaa, kun ei ole saanut koulussa edes hillua miten sattuu!
Nykylapselle ei saa opettaa miten tietokoneet on tähän asti tehty, koska sellainen ulkoa opettelu on vain tylsää ja tappaa luovuuden. Nykylapsen pitää keksiä tietokone alusta asti uudelleen käyttäen luovuuttaan ja sitten ihan vahingossa kehitettävä tästä uudesta tietokoneesta parempi kuin niistä vanhoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Teoria pitää olla hallussa jotta sen päälle voi rakentaa kaikkea muuta. Kyllä se luovuuskin siinä kärsii jos ei ole mitään faktatietoja pohjalla, tai toki, jos luovuudelle tarkoitetaan sitä että kykenee piirtämään mielikuvitusolentoja tai tekemään runoja, mutta jos nyt miettii ihan oikeaa työelämää, niin valitettavasti siellä nyt vain pitää muistaa ainakin kaavoja, vuosilukujakin joissakin töissä.
Jos lapset siis saa koko peruskoulun hyppii villeinä taiteilijoina pää pilvissä, niin ei voida olettaa että he työelämässäkään kykeneisivät keskittymään mihinkään "tylsään", että mitä iloa siitä luovuudesta on työttömänä kotona istuessa? Saati siitä, että haluaisi vaikka opiskella historioitsijaksi, mutta eipä kykenekkään, koska opettajien mielestä oli tärkeämpää oppia balettia, kuin opiskella tylsiä vuosilukuja ulkoa.
Kansasta tulee ehkä luovaa, mutta samalla se myös tyhmenee ja laiskistuu.
Luovuus ei ole ( vain) balettia tai runoja, se on tapa nähdä asioita toisin. Tylsyyden sietokyky on todella tärkeää, sitä toivottavasti koulussa opetetaan kun kotona näköjään ei.
Kyllä minä nyt tuon tiesin, mutta ei siitä luovuudesta ole edelleenkään mitään iloa, jos ei ole mitään perusrunkoa jolle rakentaa. Miten voi tehdä "toisin" jos ei tiedä miten asiat tehdään "samoin"?
Juuri näin! Luovuudesta ei ole mitään hyötyä, jos ei ole vankkaa pohjaa, jota vasten sitä luovuutta voi käyttää. Ja se pohja on aiemmin luotu peruskoulussa ja lukiossa. Vielä yliopisto-opiskelukin on pitkälti aiempien sukupolvien kerryttämän tietotaidon opiskelua ja vasta aivan loppuvaiheessa päästään tasolle, jossa opiskelija alkaa harjoitella omaa luovaa soveltamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Mielestäni kannattaisi panostaa siihen , että porukkalla on riittävät tiedot edes sen ongelman ja siihen vaikuttavien asioiden hahmottamiseen. Sen jälkeen kun perustiedot on hallussa ryhdytään keksimään ratkaisua luovasti.
Joo tämä on totta, mutta ei luovuuskaan synny vain sormia napsauttamalla, kyllä siihen vaaditaan tietynlainen kasvatus.
Meinaatko ettei ennenmuinoin ole löytynyt luovuutta? Taivaastako ne tietokoneet ja tabletit on käsiin tipahtaneet, puhumattakaan autoista ja puhelimista? Kyllä nyt lähtee luovuus nousuun, ennen kaikki on ollut niin epäluovaa, kun ei ole saanut koulussa edes hillua miten sattuu!
Nykylapselle ei saa opettaa miten tietokoneet on tähän asti tehty, koska sellainen ulkoa opettelu on vain tylsää ja tappaa luovuuden. Nykylapsen pitää keksiä tietokone alusta asti uudelleen käyttäen luovuuttaan ja sitten ihan vahingossa kehitettävä tästä uudesta tietokoneesta parempi kuin niistä vanhoista.
Joo, tältä se välillä tuntuu kun lasten koulunkäyntiä tämän uuden OPSin aikana seuraa. Ilmiöoppiminen perustuu siihen, että lapset itse keksivät ja selvittelevät asioita. Tämä on periaatetasolla hieno idea, mutta käytännön sovelluksena äärimmäisen tehoton ja epäluotettava tapa oppia. Aika monet oppilaat eivät osaa selvitellä ja keksiä itse ratkaisuja, vaan joko ajautuvat tekemään ihan muita juttuja tai pahimmillaan ymmärtävät ja oppivat asiat aivat väärin. Lopuksi sitten esittelevät väärinymmärryksen tuotokset muulle luokalle ja näin koko luokkan oppimistulos on negatiivinen. Tämä esimerkki perustuu tositapahtumaan oman lapseni luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
Miksi ne sitten on hylätty? Perusasioita ei enää saa opettaa ulkolukuna, kalvosulkeisilla tai muulla opettajajohtoisella menetelmällä, vaan oppimisen pitää tapahtua ilmiöiden perusteella ja itseohjautuvasti. Vielä en ole nähnyt toimivaa ilmiöoppimisen käytännön sovellusta, jossa perusteet tulevat yhtä hyvin opittua kuin aiemmin opettajajohtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Mielestäni kannattaisi panostaa siihen , että porukkalla on riittävät tiedot edes sen ongelman ja siihen vaikuttavien asioiden hahmottamiseen. Sen jälkeen kun perustiedot on hallussa ryhdytään keksimään ratkaisua luovasti.
Joo tämä on totta, mutta ei luovuuskaan synny vain sormia napsauttamalla, kyllä siihen vaaditaan tietynlainen kasvatus.
Meinaatko ettei ennenmuinoin ole löytynyt luovuutta? Taivaastako ne tietokoneet ja tabletit on käsiin tipahtaneet, puhumattakaan autoista ja puhelimista? Kyllä nyt lähtee luovuus nousuun, ennen kaikki on ollut niin epäluovaa, kun ei ole saanut koulussa edes hillua miten sattuu!
Hilluminen ei liity luovuuteen mitenkään. Suomen peruskoulu ei tuota kovin hyvää tulosta esim matemaattisissa taidoissa. Omana kouluaikanani ei pohdittu ongelmanratkaisutehtäviä samalla tavalla kuin nykyään. Kyllä niitäkin pitää alkaa harjoittelemaan pienestä pitäen, hienoa että omalla pienellä koululaisella tällaisia tehtäviä on! Ja perustaidot opiskellaan myös.
En ole opettaja, mutta kyllähän luovaan ajatteluunkin voi opetella. Olen vain lastenhoitaja päiväkodissa, itse ajattelen luovuuden opettamisen niin, että annetaan tilaa lapsen omillekkin ajatuksille, en välttämättä suoraan kerro miten asia tehdään, vaan esitän kysymyksiä, joihin lapsi voi itse miettiä vastausta. Kuitenkin niin, että tarvittaessa ohjaan lasta oikeaan suuntaan, vaikka sitten itse vastaamalla kysymykseeni jos lapsi ei sillä kertaa vastausta keksi.
En tiedä miten se koulussa menee, mutta kuulostaa oudolta, jos lapselle vaan lyödään vaikka kenkä nauhoineen nokan eteen ja sanotaan, että sun pitää nyt keksiä miten rusetti tehdään. Taitaa tuolla tyylillä lapsi kohdata enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia.
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta kyllähän luovaan ajatteluunkin voi opetella. Olen vain lastenhoitaja päiväkodissa, itse ajattelen luovuuden opettamisen niin, että annetaan tilaa lapsen omillekkin ajatuksille, en välttämättä suoraan kerro miten asia tehdään, vaan esitän kysymyksiä, joihin lapsi voi itse miettiä vastausta. Kuitenkin niin, että tarvittaessa ohjaan lasta oikeaan suuntaan, vaikka sitten itse vastaamalla kysymykseeni jos lapsi ei sillä kertaa vastausta keksi.
En tiedä miten se koulussa menee, mutta kuulostaa oudolta, jos lapselle vaan lyödään vaikka kenkä nauhoineen nokan eteen ja sanotaan, että sun pitää nyt keksiä miten rusetti tehdään. Taitaa tuolla tyylillä lapsi kohdata enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia.
Juuri näin, kuulostat fiksulta ihmiseltä.
Kaikki nämä "uudet" menetelmät ja käytännöt ovat merkkejä perinteisen arvokonservatiivisen yhteiskunnan hajoamisesta. Tämän kehityksen päässä on yhteiskunnan rappeutuminen ja suistuminen anarkiaan.
Vierailija kirjoitti:
jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan?
No minä opin lukemalla kirjoista ihan itse. Opettajaa tarvitsin vain jos joku asia oli jäänyt epäselväksi.
Yleensä tunnilla vain pitkästyin, se opettajan puhe häiritsi omia ajatuksiani, eikä siellä lukeakaan saanut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä "uudet" menetelmät ja käytännöt ovat merkkejä perinteisen arvokonservatiivisen yhteiskunnan hajoamisesta. Tämän kehityksen päässä on yhteiskunnan rappeutuminen ja suistuminen anarkiaan.
Unohdit kommunismin. Muuten ollaan melkein sanasta sanaan samoissa argumenteissa, joilla peruskoulua vastustettiin.
Opiskelen menestyksellä yliopistossa, ja käytännössä koko ajan sohvalla istuen (tai pikemmin lojuen). Tässä teen tehtävät ja valmistaudun tentteihin. Luennoilla en opi mitään, ja pöytää en tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
Miksi ne sitten on hylätty? Perusasioita ei enää saa opettaa ulkolukuna, kalvosulkeisilla tai muulla opettajajohtoisella menetelmällä, vaan oppimisen pitää tapahtua ilmiöiden perusteella ja itseohjautuvasti. Vielä en ole nähnyt toimivaa ilmiöoppimisen käytännön sovellusta, jossa perusteet tulevat yhtä hyvin opittua kuin aiemmin opettajajohtoisesti.
Ohis. Maailmassa on enää hyvin vähän asioita, joiden hallitseminen ulkoa olisi välttämätöntä. No kertotaulua opettelee ainakin minun ipanani edelleen, mutta kun kaikki tieto on älykännykän päässä, voidaan keskittyä sen tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen.
Nykyajan matematiikan kirjoissa on muuten ihan huikeasti soveltavia tehtäviä, esim. ohjelmoinnin alkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan?
No minä opin lukemalla kirjoista ihan itse. Opettajaa tarvitsin vain jos joku asia oli jäänyt epäselväksi.
Yleensä tunnilla vain pitkästyin, se opettajan puhe häiritsi omia ajatuksiani, eikä siellä lukeakaan saanut.
Uskotko kuuluvasi marginaaliryhmään oppimiskykyinesi, vai että kykysi oppia lukemalla kirjoista itse on ihan yleistä?
Opettajajohtoinen opetushan ei estänyt sinuakaan lukemasta kirjoista ihan itse. Ei mitään opetusta voi kehittää vain yhtä tiettyä oppimistapaa tukemaan, vaan se täytyy suunnitella niin, että mahdollisimman moni siitä hyötyy. Mitään kaikenkattavaa tapaa ei tietystikkään ole ja sitä varten tarvittaisiin erityisluokat takaisin.
Tosin en tiedä onko se siltikään lapsen etu, että hänen annettaisiin vain uppotuau niihin kirjoihin, pitäisikö kuitenkin kannustaa edes jonkinlaiseen kanssakäymiseen muidenkin ihmisten kanssa, koska sellaista tulee varmasti kohtaamaan työelämässäkin, oli se työ sitten mitä tahansa?
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta kyllähän luovaan ajatteluunkin voi opetella. Olen vain lastenhoitaja päiväkodissa, itse ajattelen luovuuden opettamisen niin, että annetaan tilaa lapsen omillekkin ajatuksille, en välttämättä suoraan kerro miten asia tehdään, vaan esitän kysymyksiä, joihin lapsi voi itse miettiä vastausta. Kuitenkin niin, että tarvittaessa ohjaan lasta oikeaan suuntaan, vaikka sitten itse vastaamalla kysymykseeni jos lapsi ei sillä kertaa vastausta keksi.
En tiedä miten se koulussa menee, mutta kuulostaa oudolta, jos lapselle vaan lyödään vaikka kenkä nauhoineen nokan eteen ja sanotaan, että sun pitää nyt keksiä miten rusetti tehdään. Taitaa tuolla tyylillä lapsi kohdata enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia.
Jos ryhmä on vaikkapa vain 60 oppilasta ja tällä on pari opea ja avustaja ,niin miten hyvin ajattelisit näiden pystyvän johdattelemaan ja ohjaamaan kutakin lasta. Huomioiden sen että ryhmä sisältää myös useampia erityislapsia ja huomattavasti tukea tarvitsevia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
Miksi ne sitten on hylätty? Perusasioita ei enää saa opettaa ulkolukuna, kalvosulkeisilla tai muulla opettajajohtoisella menetelmällä, vaan oppimisen pitää tapahtua ilmiöiden perusteella ja itseohjautuvasti. Vielä en ole nähnyt toimivaa ilmiöoppimisen käytännön sovellusta, jossa perusteet tulevat yhtä hyvin opittua kuin aiemmin opettajajohtoisesti.
Ohis. Maailmassa on enää hyvin vähän asioita, joiden hallitseminen ulkoa olisi välttämätöntä. No kertotaulua opettelee ainakin minun ipanani edelleen, mutta kun kaikki tieto on älykännykän päässä, voidaan keskittyä sen tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen.
Nykyajan matematiikan kirjoissa on muuten ihan huikeasti soveltavia tehtäviä, esim. ohjelmoinnin alkeita.
Ihmiset tyhmenee jos heidän ei tarvitsen käyttää aivojaan. Se on kyllä totta, että keinoaälyn kehittyessä näin tulee väistämättä käymään, koska ihmiset ajattelee juuri kuten sinäkin ajattelet "miksi mun pitäisi, kun robotti tietääm mun puolestani".
Ei, nykykoulussa nimenomaan EI opetella keskittymistä, hiljaa olemista tai normaalia käytöstä. Ainakin omien lasteni koulun rehtori sanoi tämän minulle aivan suoraan. Nykykoulussa ei ole edes tarkoitus, että oppilaat olisivat (opettelisivat olemaan) tunneilla hiljaa, kuuntelemaan opettajaa tai antamaan muille työrauhan. Sen sijaan oppilaiden on opittava työskentelemään melussa ja hälinässä. Nykyään kouluissa jaetaan kuulosuojaimia niille, jotka edes joskus haluaisivat keskittyä johonkin asiaan hiljaisuudessa.