Lue keskustelun säännöt.
Ilmiöoppiminen ja uusi opetussuunnitelma ovat Saa.tanasta
15.08.2019 |
Kukaan oppilas ei tule oppimaan huoneessa, missä pulpettien sijasta on sohvia ja palleja ja luokassa on kaikenlaisia virikkeitä. Siitä seuraa levottomuutta ja meteliä. Ja jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan? Opettajan opetus nyt vain on keskeinen asia opetuksessa, kaikkea ei ole parempi oppia joidenkin ryhmätöiden tai digilaitteiden avulla. Olen varma siitä, että ilmiöoppiminen on saat.anan tuote, ja Suomen Pisa-tulokset lähtevät hurjaan alamäkeen piakkoin. Ai niin, nehän ovatkin jo lähteneet.
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pulpetti kuule vaikuta oppimiseen kuin korkeintaan heikentävästi. Ihmisen aivot tutkitusti toimivat paremmin silloin kun ihminen liikkuu.
Välitunnilla liikutaan ja vapaa-aikana.
Parempi ettei opi siihen jatkuvaan istumiseen koulussa. Toimistotöissäkin pyritään siitä pois, moni duunaa sähköpöydän edessä seisten tai tasapainotuoliin nojaillen. Kokouksia pidetään kävellen, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan?
No minä opin lukemalla kirjoista ihan itse. Opettajaa tarvitsin vain jos joku asia oli jäänyt epäselväksi.
Yleensä tunnilla vain pitkästyin, se opettajan puhe häiritsi omia ajatuksiani, eikä siellä lukeakaan saanut.
Uskotko kuuluvasi marginaaliryhmään oppimiskykyinesi, vai että kykysi oppia lukemalla kirjoista itse on ihan yleistä?
Opettajajohtoinen opetushan ei estänyt sinuakaan lukemasta kirjoista ihan itse. Ei mitään opetusta voi kehittää vain yhtä tiettyä oppimistapaa tukemaan, vaan se täytyy suunnitella niin, että mahdollisimman moni siitä hyötyy. Mitään kaikenkattavaa tapaa ei tietystikkään ole ja sitä varten tarvittaisiin erityisluokat takaisin.
Tosin en tiedä onko se siltikään lapsen etu, että hänen annettaisiin vain uppotuau niihin kirjoihin, pitäisikö kuitenkin kannustaa edes jonkinlaiseen kanssakäymiseen muidenkin ihmisten kanssa, koska sellaista tulee varmasti kohtaamaan työelämässäkin, oli se työ sitten mitä tahansa?
En tiedä onko kykyni yleinen vai ei.
Kyllä opettajajohtoinen opetus esti oppimista. Meni monta tuntia päivästä koulussa ihan hukkaan. Koulussa oli loputtoman pitkästyttävää. Valitettavasti luulin, että koulussa on pakko käydä, ja niin taisivat vanhempanikin luulla.
Toivoisin, että opetusmenetelmiä voisi paremmin eriyttää kullekin oppilaalle sopivaksi.
Harvapa paljon taitaa koulussa oppimastaan myöhemmin mitään muistaa. Lähinnä se on paikka, jossa lapsia säilytetään sen aikaa kun vanhemmat käyvät töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
No käytännössä hän näin tapahtuu. Oppilaat tekevät itse laatimiensa opiskelusuunnitelmien mukaan mikä nyt sattuu huvittamaan sen verran kuin sattuu kiinnostamaan. Oppilailla on hyvin erilaiset kyvyt oppimiseen. Nykyisessä opettaja vetoisessa opetuksessakin osa saa pelottavan heikot eväät. Yleensä ihminen menee yli sieltä missä on aita matalin. Jos ei kotoa tueta oppimista niin aika heikoilla ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
Miksi ne sitten on hylätty? Perusasioita ei enää saa opettaa ulkolukuna, kalvosulkeisilla tai muulla opettajajohtoisella menetelmällä, vaan oppimisen pitää tapahtua ilmiöiden perusteella ja itseohjautuvasti. Vielä en ole nähnyt toimivaa ilmiöoppimisen käytännön sovellusta, jossa perusteet tulevat yhtä hyvin opittua kuin aiemmin opettajajohtoisesti.
Ohis. Maailmassa on enää hyvin vähän asioita, joiden hallitseminen ulkoa olisi välttämätöntä. No kertotaulua opettelee ainakin minun ipanani edelleen, mutta kun kaikki tieto on älykännykän päässä, voidaan keskittyä sen tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen.
Nykyajan matematiikan kirjoissa on muuten ihan huikeasti soveltavia tehtäviä, esim. ohjelmoinnin alkeita.
Ihmiset tyhmenee jos heidän ei tarvitsen käyttää aivojaan. Se on kyllä totta, että keinoaälyn kehittyessä näin tulee väistämättä käymään, koska ihmiset ajattelee juuri kuten sinäkin ajattelet "miksi mun pitäisi, kun robotti tietääm mun puolestani".
Robotti ei tiedä mitään. Etkä sinäkään tiedä, jos teet robotin työt ja ajattelet tietäväsi.
Esimerkiksi historian tunneilla huonoimpia esseen kirjoittajia ovat yleensä ne, jotka pänttäävät vuosilukuja. Historia on ilmiöitä, syy-seuraussuhteita, aatteita. Kaikki vuosilukujen opetteluun käytetty kapasiteetti on pois noiden ymmärtämisestä. Ja miten ajankuvaa oppii ymmärtämään? Minä opin historiaa lukemalla romaaneja. Joten en voi tuomita nykynuoria, jos he vaikka oppivat pelaamalla.
Ei oppimisen tarvitse eikä kuulu tuottaa tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos opettaja ei enää opeta luokan edessä yhteistä asiaa, miten asioita enää opitaan?
No minä opin lukemalla kirjoista ihan itse. Opettajaa tarvitsin vain jos joku asia oli jäänyt epäselväksi.
Yleensä tunnilla vain pitkästyin, se opettajan puhe häiritsi omia ajatuksiani, eikä siellä lukeakaan saanut.
Uskotko kuuluvasi marginaaliryhmään oppimiskykyinesi, vai että kykysi oppia lukemalla kirjoista itse on ihan yleistä?
Opettajajohtoinen opetushan ei estänyt sinuakaan lukemasta kirjoista ihan itse. Ei mitään opetusta voi kehittää vain yhtä tiettyä oppimistapaa tukemaan, vaan se täytyy suunnitella niin, että mahdollisimman moni siitä hyötyy. Mitään kaikenkattavaa tapaa ei tietystikkään ole ja sitä varten tarvittaisiin erityisluokat takaisin.
Tosin en tiedä onko se siltikään lapsen etu, että hänen annettaisiin vain uppotuau niihin kirjoihin, pitäisikö kuitenkin kannustaa edes jonkinlaiseen kanssakäymiseen muidenkin ihmisten kanssa, koska sellaista tulee varmasti kohtaamaan työelämässäkin, oli se työ sitten mitä tahansa?
En tiedä onko kykyni yleinen vai ei.
Kyllä opettajajohtoinen opetus esti oppimista. Meni monta tuntia päivästä koulussa ihan hukkaan. Koulussa oli loputtoman pitkästyttävää. Valitettavasti luulin, että koulussa on pakko käydä, ja niin taisivat vanhempanikin luulla.
Toivoisin, että opetusmenetelmiä voisi paremmin eriyttää kullekin oppilaalle sopivaksi.
Harvapa paljon taitaa koulussa oppimastaan myöhemmin mitään muistaa. Lähinnä se on paikka, jossa lapsia säilytetään sen aikaa kun vanhemmat käyvät töissä.
Opetusmenetelmien eriyttäminen, henkilökohtainen tuki , pienryhmät yms. Ovat kustannuskysymys. Eikä ole taloudellisesti mahdollista toteuttaa nykyresursseilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Oppilaita yritetään kasvattaa ratkaisemaan ongelmia, luovuuteen jne. Ei niinkään muistamaan jotakin vuosilukuja, kaavoja ym. Entisaikojen koulu perustui mieleenpainamiseen. En väheksy sitäkään, mutta tulevaisuus vaatii myös muita taitoja.
Tarkoitatko siis, että oppilas oppii algoritmeja, vaikkei samaan aikaan hallitse edes kertotaulua? Tuollaiset ideat menevät nopsaan siihen kuuluisaan kuuseen kiipeämiseksi ja katajaan kapsahtamiseksi.
Luovuutta, itseohjautumista, jatkuvaa muutosta, ongelmanratkaisua... pelkkiä trendikkäitä sloganeita. Onko tässä kyseessä opetusala vai mainostoimisto?
Ymmärrätkö sinä, että oppiminen perustuu aikaisemmalle oppimiselle. Se on kuin pyramidi. Et kiipeä sen päälle, jos ei niitä palikoita ole aikaisemmin ladottu muiden päälle. Isot aukkopaikat oppimisessa aiheuttavat sen, että pyramidi kaatuu, ja tavoite jää saavuttamatta. Mitään oikotietä sinne ongelmanratkaisuun ei ole, eikä luovuus korvaa työntekoa.
Peruskoulu on perusteiden oppimiseen. Ei sieltä mitään nobel-palkintoja ole tarkoitus tavoitella.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että perusteet pitäisi hylätä!
Miksi ne sitten on hylätty? Perusasioita ei enää saa opettaa ulkolukuna, kalvosulkeisilla tai muulla opettajajohtoisella menetelmällä, vaan oppimisen pitää tapahtua ilmiöiden perusteella ja itseohjautuvasti. Vielä en ole nähnyt toimivaa ilmiöoppimisen käytännön sovellusta, jossa perusteet tulevat yhtä hyvin opittua kuin aiemmin opettajajohtoisesti.
Ohis. Maailmassa on enää hyvin vähän asioita, joiden hallitseminen ulkoa olisi välttämätöntä. No kertotaulua opettelee ainakin minun ipanani edelleen, mutta kun kaikki tieto on älykännykän päässä, voidaan keskittyä sen tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen.
Nykyajan matematiikan kirjoissa on muuten ihan huikeasti soveltavia tehtäviä, esim. ohjelmoinnin alkeita.
Jos sinulla ei ole perustietämystä asioista, sinulla ei ole pätkääkään hyötyä siitä, mitä äkykännykän päässä on tarjolla. Lisäksi kun on täysin tietämätön , ei osaa arvioida onko löytyvä tieto asiallista vai täyttä pskaa. Vaaditaan tietty tiedon taso perusasioista, jotta omatoimista tiedonhakua ja omaksumista voi tapahtua.
Aika mielenkiintoista, että juuri se sukupolvi, joka kävi koulut pylly penkissä vuosilukuja ja saksan vahvoja verbejä ulkoa opetellen, tuppaa uskomaan kaiken mitä joku on nettiin turauttanut.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuka nuo uusimmat opetussuunnitelmat ilmiöineen kaikkineen on laatinut. Epäilen, että kokemus opettamisesta ja lasten kehitystasosta on aika olematon. Harva alakoululainen on niin itsenäinen ja vastuuntuntoinen, että kykenisi laatimaan itselleen toteuttamiskelpoisen viikkosuunnitelman opiskeltavissa aineissa ja noudattamaan suunnitelmaansa. Monen lapsen elämä on koulun ulkopuolella aika turvatonta ja nyt se tuntuu muuttuvan turvattomaksi myös koulussa. Ei ole enää omaa luokkahuonetta, opettajaa ja luokkakavereita. Ja koko ajan tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa: inkluusio ja integraatio. Kun luin jutun Ylen verkkosivuilta, tunsin todellista ahdistusta ja tuskaa noiden lasten puolesta. Ei opeteta mitään, vaan lasten pitää yrittää itse ottaa selvää asioista. Aina ei ole edes kokeita, joiden perusteella todistusarvosanat annettaisiin, vaan arviointi on mielivaltaista. Hiljainen kiltti oppilas jää meluavien jalkoihin eikä ole pystynyt näyttämään kykyjään ja saa sitten lähes ala-arvoisen numeron. Voi lapsiparat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä tiedä yhtään koulua jossa olisi tuollaista, että lapset tekevät itselleen suunnitelmat. Mielumminkin monet koulut junnaavat edelleen erittäin opettajajohtoisesti. Onko tuo Ylen esimerkki kuinka yleistä?
Vierailija kirjoitti:
Nykyään työelämässäkin suositellaan, että työntekijä seisoisi työpisteellään ja tekisi vartin välein pienen kävelylenkin.
Minä teen työni koko ajan seisaaltani, sitä ei edes voi tehdä istualtaan. Kyseessä on ruumiillinen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pulpetissa pönöttäminen ei valmista työelämään.
Ei koulu tehtävä olekaan valmistaa yhtään ketään työelämään. Koulussa on kyse oppilaiden henkisestä kasvusta ja oppimisesta kansalaisiksi. Peruskoulu on yleissivistävä laitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään työelämässäkin suositellaan, että työntekijä seisoisi työpisteellään ja tekisi vartin välein pienen kävelylenkin.
Minä teen työni koko ajan seisaaltani, sitä ei edes voi tehdä istualtaan. Kyseessä on ruumiillinen työ.
Hieno juttu sinulle. Jos työsi ei ole yksipuolisesti kuluttava, asiasi ovat paremmin kuin meillä tietotyöläisillä. Postinkantajan työ on selvästi terveellisempää kuin vaikka ohjelmoijan.
Meillä on töissä ohjattua taukojumppaa pari kertaa viikossa ja kannustetaan seisomaan koneen ääressä tai käyttämään jumppapalloa. Mutta silti kävely olisi parempi vaihtoehto. Ja siis kirjoitan työkseni, sitä on vaikea tehdä liikkeessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen koululaitosta kehutaan maailmalla. No tottakai tuloksia tulee kun suomalaiset on ujoja lampaita ja tekee mitä käsketään. 95% kaikista alan kouluista on ajanhukkaa. MITEN MENEE KOLME VUOTTA ETTÄ OPPII HITSAAMAAN TAI PYYHKIMÄÄN MUMMOJEN PYLLYJÄ JA ISKEMÄÄN NIILLE VÄHÄN HERSKAA SUONEEN??? AIVOVAMMAT! PTHUI!
Ylel oli eilen joku juttu, missä 6-luokkalaisen osaaminen oli tippunut todella rajusti, kun opetusmenetelmäksi oli tullut "itseohjautuvuus". Tyttö sanoi, että häntä ei kukaan opettanut luokassa tuona lukuvuotena. Vaihtoi koulua ja keskiarvo nousi heti, kun opettaja opetti taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta kyllähän luovaan ajatteluunkin voi opetella. Olen vain lastenhoitaja päiväkodissa, itse ajattelen luovuuden opettamisen niin, että annetaan tilaa lapsen omillekkin ajatuksille, en välttämättä suoraan kerro miten asia tehdään, vaan esitän kysymyksiä, joihin lapsi voi itse miettiä vastausta. Kuitenkin niin, että tarvittaessa ohjaan lasta oikeaan suuntaan, vaikka sitten itse vastaamalla kysymykseeni jos lapsi ei sillä kertaa vastausta keksi.
En tiedä miten se koulussa menee, mutta kuulostaa oudolta, jos lapselle vaan lyödään vaikka kenkä nauhoineen nokan eteen ja sanotaan, että sun pitää nyt keksiä miten rusetti tehdään. Taitaa tuolla tyylillä lapsi kohdata enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia.
Jos ryhmä on vaikkapa vain 60 oppilasta ja tällä on pari opea ja avustaja ,niin miten hyvin ajattelisit näiden pystyvän johdattelemaan ja ohjaamaan kutakin lasta. Huomioiden sen että ryhmä sisältää myös useampia erityislapsia ja huomattavasti tukea tarvitsevia lapsia.
Tästä päästäänkin itse ongelman ytimeen, nimittäin siihen että nykyinen opetussuunnitelma toimiakseen hyvin vaatisi suurempia resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, kuka nuo uusimmat opetussuunnitelmat ilmiöineen kaikkineen on laatinut. Epäilen, että kokemus opettamisesta ja lasten kehitystasosta on aika olematon. Harva alakoululainen on niin itsenäinen ja vastuuntuntoinen, että kykenisi laatimaan itselleen toteuttamiskelpoisen viikkosuunnitelman opiskeltavissa aineissa ja noudattamaan suunnitelmaansa. Monen lapsen elämä on koulun ulkopuolella aika turvatonta ja nyt se tuntuu muuttuvan turvattomaksi myös koulussa. Ei ole enää omaa luokkahuonetta, opettajaa ja luokkakavereita. Ja koko ajan tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa: inkluusio ja integraatio. Kun luin jutun Ylen verkkosivuilta, tunsin todellista ahdistusta ja tuskaa noiden lasten puolesta. Ei opeteta mitään, vaan lasten pitää yrittää itse ottaa selvää asioista. Aina ei ole edes kokeita, joiden perusteella todistusarvosanat annettaisiin, vaan arviointi on mielivaltaista. Hiljainen kiltti oppilas jää meluavien jalkoihin eikä ole pystynyt näyttämään kykyjään ja saa sitten lähes ala-arvoisen numeron. Voi lapsiparat!
Minä en tiedä miten edes aikuisena lähtisin tuollaista suunnitelmaa kohdallani tekemään. Siis jo nyt pitäisi vaikka uusia peruskoulu, niin millaisen viikkosuunnitelman tekisin, jotta saisin tarpeeksi tietoa kaikesta. Pelottavaa, että lapsille sysätään tuollainen vastuu, jonka opetteluun aikuisenkin pitää käydä lukemassa yliopistossa, vuosikausia ja on jo pohjalla itsellään peruskoulut, lukiot, ehkä ammattikoulukin joillakin.
Lapsen pitäisi kyetä tekemään opettajan työ.
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitosta kehutaan maailmalla. No tottakai tuloksia tulee kun suomalaiset on ujoja lampaita ja tekee mitä käsketään. 95% kaikista alan kouluista on ajanhukkaa. MITEN MENEE KOLME VUOTTA ETTÄ OPPII HITSAAMAAN TAI PYYHKIMÄÄN MUMMOJEN PYLLYJÄ JA ISKEMÄÄN NIILLE VÄHÄN HERSKAA SUONEEN??? AIVOVAMMAT! PTHUI!
Ehkä sun pitäisi käydä vähän lisää kouluja, jos luulet että vanhustenhoito on vain pyllynpyyhintää ja "herskan" iskemistä suoneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään työelämässäkin suositellaan, että työntekijä seisoisi työpisteellään ja tekisi vartin välein pienen kävelylenkin.
Minä teen työni koko ajan seisaaltani, sitä ei edes voi tehdä istualtaan. Kyseessä on ruumiillinen työ.
Hieno juttu sinulle. Jos työsi ei ole yksipuolisesti kuluttava, asiasi ovat paremmin kuin meillä tietotyöläisillä. Postinkantajan työ on selvästi terveellisempää kuin vaikka ohjelmoijan.
Meillä on töissä ohjattua taukojumppaa pari kertaa viikossa ja kannustetaan seisomaan koneen ääressä tai käyttämään jumppapalloa. Mutta silti kävely olisi parempi vaihtoehto. Ja siis kirjoitan työkseni, sitä on vaikea tehdä liikkeessä.
Mitäpä jos lapsilla ei ole vielä niin kehittyneet aivot, että voisivat kävellä ja samaan aikaan keskittyä täydellisesti opetukseen? Ratkaisuna olisi lähinnä hommata juoksumatot oppilaille pulpettien sijaan, siinä sitten kirjoitat muistiinpanoja ja teet tehtäviä samalla kun kävelet. Mikään ulkona kävely ei onnistu, koska siellä on niin paljon häiriötekijöitä lapsille, mikä vie huomiota pois opeteltavasta asiasta.
Voihan ne pulpetit tietenkin olla seisomapulpetteja, ei tarvitse lasten istua. Sitten varmaan alkaisi valitus siitä miten on kidutusta seisottaa lapsia koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Ylel oli eilen joku juttu, missä 6-luokkalaisen osaaminen oli tippunut todella rajusti, kun opetusmenetelmäksi oli tullut "itseohjautuvuus". Tyttö sanoi, että häntä ei kukaan opettanut luokassa tuona lukuvuotena. Vaihtoi koulua ja keskiarvo nousi heti, kun opettaja opetti taas.
Itseohjautuvuus on tavoite, ei varsinaisesti menetelmä. Kannattaa lukea artikkeleitakin kriittisesti, olisipa sitä opetettu koulussa aikaisemminkin. Nykyään onneksi opetetaan!
"Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen." (Wikipedia: Ilmiöpohjainen oppiminen)
Siis opetetaan vaikka metsässä esim., miten maantiedossa yleensä käsitellyt luonnonilmiöt liittyvät biologiassa yleensä käsiteltyihin luonnonilmiöihin jne.? Ihan hyvä tavoite, mutta eivätkö tuossa opetettavat kokonaisuudet ole liian laajoja? Pysyykö opettaja itsekään tehtävänsä tasalla?
Lisäksi osa oppilaista tarvitsee strukturoidun ympäristön pystyäkseen orientoitumaan opetukseen. Kun ympärillä keskustellaan ja tapahtuu yhtä ja toista, huomio kiinnittyy epäolennaiseen todennäköisemmin. Vai onko ajatuksena, että opetettava ilmiö on niin mielenkiintoinen kaikille oppilaille, että tuota ongelmaa ei ole?
Meillä oli yläasteella maa- ja metsätalouden aine järjestetty noin, ja muistan ne tunnit hajanaisina enkä oppinut mitään. Minulle se ei sopinut.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Jos sinulla ei ole perustietämystä asioista, sinulla ei ole pätkääkään hyötyä siitä, mitä äkykännykän päässä on tarjolla. Lisäksi kun on täysin tietämätön , ei osaa arvioida onko löytyvä tieto asiallista vai täyttä pskaa. Vaaditaan tietty tiedon taso perusasioista, jotta omatoimista tiedonhakua ja omaksumista voi tapahtua.