Lue keskustelun säännöt.
Miksi on olemassa sisäkissoja muttei sisäkoiria?
13.08.2019 |
Otsikko on vähän raflaava, pahoittelen sitä. En kaipaa paskamyrskyä. Toisen ketjun kommentin innoittamana päätin nyt vihdoin kysyä tätä mieltäni kauan askarruttanutta asiaa. En kaipaa tätä keskustelua täyteen "meidän Misse on ollut onnellinen sisäkissa jo vuosia"-kertomuksia, vaan enemmänkin pohdintaa siitä, miksi on täysin ok pitää kissaa sisätiloissa koko sen elämän ajan.
Isänikin kanssa ollaan monesti asiasta keskusteltu, kumpikaan ei ymmärrä mistä on lähtenyt alunperin liikkeelle ajatus, että kissa ei tarvitse ulkoilua. Tämä ajatushan on siis hyvin tuore, vielä muutama vuosikymmen sitten ei varsinkaan Suomessa käsittääkseni ollut olemassakaan käsitettä sisäkissa.
Kissa tarvitsee liikuntaa ja ulkoilua ihan siinä missä koirakin. Kissahan on koiraa villimpi eläin, sillä se on elänyt ihmisen kanssa kymmeniä tuhansia vuosia vähemmän, joten oikeastaan voisi olettaa että kissa kaipaisi ulkoilua jopa koiraa enemmän. Lisäksi kissan reviirikäyttäytyminen on koiraa voimakkaampaa, ja silti koira on se jonka vain kuuluu päästä nuuskimaan ja merkkailemaan ympäristöään. On paheksuttavaa olla ulkoiluttamatta koiraa, mutta täysin hyväksyttävää olla ulkoiluttamatta kissaa.
Koiran liikunnan voisi mainiosti hoitaa muullakin tavoin kuin ulkoilemalla, esim. juoksumaton avulla. Lisäksi sen voi opetta käymään vessanpöntöllä, ja netistä on tilattavissa pestäviä ruohomattoja joille koira voi hoitaa tarpeensa sisällä.
Osaako joku sanoa, mistä tämä erottelu on lähtöisin ja miksi se on edelleen elinvoimainen? Monet ulkoiluttavat jopa kanejaan ja kilppareitaan mutta kissaa ei vain tarvitse ulkoiluttaa.
Ajatuksia?
Kommentit (157)
Sanoisin silti että parempi kokonaan sisäkissanakin kuin eläinsuojeluyhdistyksen täyteen ahdetuissa pienissä tiloissa :( Näihin päätyvät ovat juuri niitä "vapaana vaistojaan toteuttaneita" kissoja ja niiden poikasia joita kukaan ei kaipaile kotiin. Osa pelastettu villiintyneistä populaatioista, osa ihan kamalassa kunnossa. Ja näitä rescue tapauksia on paljon - vuosi vuodelta enemmän - vaikka kuinka puhuisitte siitä kuinka kissan arvo on maaseudullakin noussut jne. Ihmeellistä ettei se vaan käytännössä näy missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että nykyaikana tämä heijastaa vielä enemmän sellaista kissatrendiä, joka on levinnyt netissä kulovalkean tavoin. Kissoissa ja kissan omistamisessa – sekä kissan OMISTAJISSA – on jotain erityistä, näin ajatellaan. Kissa on tosi helppo ottaa, ja myös siksi niitä on paljon. Yritäpä sanoa näille "kissaihmisille" kissan pitämisen eettisyydestä. Minusta kissan pitäminen lemmikkinä voisi hyvin olla kiellettyä. Kissa ei pysty toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä lemmikkinä, vaikka sitä ulkoilutettaisiin valjaissa. Toiseksi maalaiskissat tappaa paljon pieneläimiä, joten ei sovi Suomen luontoon vapaana kulkevaksikaan.
Muita ohis-argumentteja kissan pitämistä vastaan:
- Jostain syystä kissakodeissa on aina ihan helvetin paskaista ja kuvottava haju – niissäkin, joissa "siivotaan" säännöllisesti. Kissan omistajat ei itse tätä tunnu havaitsevan, vaikka saahan sitä elää miten itse haluaa (paskan ja kusen keskellä)... En ikimaailmassa vuokraisi omistusasuntoani ihmiselle, jolla on kissa lemmikkinä.
- "Kissat on älykkäitä – niitä ei kiinnosta se, mitä ihminen ajattelee". Indeed. P.S. kognitiivista kyvykkyyttä ei kyllä määritellä noin...................
Kissakotien katkuinen maine johtuu siitä että kissoja ottavat yleensä ihmiset, jotka eivät niitä osaa pitää. Vessaa ei siivota päivttäin, hiekka on huonolaatuista tai sitä on laatikossa niin vähän että kostea kusi muhii muovia vasten. Tähän yhtälöön vielä lisätään kehno ruokavalio, joka saa ulosteen haisemaan järkyttävän pahalta. Oikein pidettynä kissa ei aiheuta kotiin minkäänlaista hajuhaittaa. Omistan itsekin kissoja, enkä vuokraisi itsekään kämppää kissanomistajille. Sen verran on tullut kohdattua katkukoteja ihan fiksunkin oloisilla ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, eikö se nyt ollutkaan hyvä, että joku lenkittää kissansa? Ei kai pienen koiran kanssa mitään kymmenen kilsan lenkkiä tehdäkään. Onhan osa kissoista jopa hyvin koiratyyppisiä luonteeltaan (ui mielellään, noutaa palloa, tulee kutsuttaessa mielellään, nauttii lauman seurasta, leikkii koiran kanssa) ja jos elävät pennusta yhdessä, voivat omaksua toistensa tapoja. Ei kai siinä nyt mitään pahaa ole, vaikka pennusta käveleekin koirakaveri kanssa? Kai se idea oli juuri se, että kissan kanssa pitää vaivautua ehkä vähän enemmän panostamaan siihen hihnaulkoiluun kuin tosiaan se, että laitetaan kerran valjaat ja sitten sanotaan, ettei se tykännyt ulkoilma hihnassa.
Aaargh, vihaan tuota ettei pienen koiran kanssa 10km lenkkiä tehdäkkään, no miksi ihmeessä ei? Hemmetti soikoon se on koira! Jatkuvasti törmää tuohon että ei oteta koiraa jonnekkin metikköön mukaan kun "se on niin pieni ettei se muutenkaan lenkkeile kuin 200m", mitä helvettiä?
Kissa on kissa eikä mikään koira, itse en pidä tuostakaan että kissasta pitää sanoa sen olevan koiramainen, minusta se antaa ihan väärän kuvan kissasta. Edelleen, jos haluaa koiran, niin ottaa sen koiran. Siinä ei ole mitään koiramaista, että kissa noutaa lelua, kissa vain haluaa saalistaa lelua ja se on hauskempaa kun ihminen heittää sen, joten kissa tuo lelun ihmiselle, se on kissamaista käytöstä, moni kissa tuo saaliinkin kotiovelle. Kutsuttaessa luoksetulokin on ihan kissamaista käytöstä eikä mitään koirille ominaista, monetkin eläimet tulevat kutsusta luokse, se on ihan oppimiskysymys, sen voi opettaa vaikka kultakalalle halutessaan (toki vesiympäristö rajoittaa ;)).
Voihan sitä kävellä koiran kanssa, mutta jos kissan ainoa aktiviteetti on koiramainen lenkki, niin kissa ei saa tällöin käyttäytyä lajinomaisesti. Kissa haluaa ihmetellä, syödä ruohoa, katsella maisemia, vaania myyriä jne. eli viettää paljon aikaa myös paikoillaan eikä vaan hiihtää eteenpäin, vaikka se jälkimmäiseenkin joskus sopeutuu. Kyse on siitä, mistä kissa lajityypillisesti nauttii eniten.
Lähtökohtaisesti pitäisi hankkia lemmikkiksi sopivin laji siihen ympäristöön ja elämäntapaan mihin eläin on tulossa, ei niin että kissasta muokataan koira tai koirasta kissa (tätäkin näkee) tai kanista kissa tai marsusta hevonen tms. ja joskus voi olla tilanne, ettei minkään lemmikin ole hyvä olla siinä ympäristössä ja niillä resursseilla mitkä on, vastuullinen ihminen jättää silloin lemmikin ottamatta ja siirtää sen vaikka myöhemmäksi.
Mistä ihmeen koiramaisesta lenkistä sä puhut? Siitä kun omistajat raahaa sitä koiraa hihna kireällä 5-10km? No ei varmasti kissa siihen lähde MUTTA ei se ole todellakaan koirallekaan mitään lajityypillistä käytöstä. Ja ihan samalla tavalla se koira on siihen lenkkeilyyn opetettu kuin mitä kissa pitää opettaa valjaisiin ja hihnassa liikkumiseen.
Niin ja jos miettii sen pienen koiran jalkojen pituutta ja fysiikkaa muutenkin niin voi saada vastauksen siihen, miksei välttämättä sitä pikkukoiraa ole järkevää liikuttaa jotain 10km per päivä, saati sitten mitään revittelyä satunnaisestikaan. 10-30km on suden päivämatka, vapaana kulkien, koko vuorokauteen jaettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten itsekkyyttä tuo, sisäkissat elävät kuin vankilassa koko ikänsä, silkkaa rääkkäystä.
Toisekseen ruokitun kotikissan saalistus on hyvin vähäistä villikissaan nähden. Talojen ikkunoihinkin kuolee moninkertaisesti enemmän lintuja.
Ruokkiminen ai vaikuta kissan saalistamisiin mitenkään. Kyse on erittäin palkitsevasta vaistotoiminnasta, sama ilmilö kuin siinä, että susi tappaa koko aitauksessa olevan lammaslauman sen sijaan että tappaisi vain yhden ja söisi sen.
Täydellinen saalisketju on kissalle niin palkistevaa, että se kyllä käyttää jokaisen tilaisuuden saalistaa ja tappaa hyväkseen, vaikka kuinka tarjoilisit sille mahan täyteen gourmeeruokaa ennenkuin päästät sen ulos.
Tästä on runsaasti tutkimuksia. Kotikissan saalismäärä on murto-osa villikissan saalismäärästä. Toki kaikilla kissoilla on saalistusvietti mutta on ihan eri asia tarviiko saalistaa hengissäpysymiseksi ja kenties omille pennuilleenkin kuin "huvikseen". Ts. villikissa käyttää liki koko energiansa ravinnonhakuun, kotikissa saalistaa lähinnä vain jos saalis "tulee kohdalle".
Mamman lihapatojen ääressä välillä köllöttelevä, vapaasti ulkoileva kissa ei tosiaan ravinnokseen metsästä juurikaan. Mutta kyllä se niitä pikkueläimiä ta ppaa reilulla tassulla, huvikseen nimittäin. List ii pikkulinnunpoikaset ja oikein leikki höyhentäessään niitä. Jahtaa hiirtä/päästäistä kunnes saa kunnolla kiinni - sitten päästää kitu van jyrsijän irti ja jatkaa leikkiä niin kauan että siimahäntä livahtaa johonkin koloon nääntymään ku oliaaksi. Loukuttaisin mieluummin omassa pihassani jyrsijät tarpeen mukaan sähköloukulla ja ihastelisin elävien pikkulintujen touhuja kuin että siivoilisin raa toja naapurin kotikissan jäljiltä. Tältäkin kesältä 15+ vain ajaa(pääasiassa pikkulintuja) ja paljonko lie jäänyt huomaamatta/ollut muiden naapurien pihoilla...
Ihminen, joka Kid uttaa vaikka pikkulinnun heng iltä, on halveksu ttava sad i sti. Vapaasti ulkoilevan kissan omistaja päästää tietoisesti lemmikkinsä tapp amaan muita eläviä tuskaisella tavalla. Hyvin nopeasti olisi poliisi ovella (ja aiheesta) jos jonkun koira tekisi omistajansa suostumuksella samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sönkötätte? Kissan perusluonteeseen kuuluu nukkua paljon! Esim. kissanpentu nukkuu 20h/vrk. Ei ole itsekkyyttä tai laiskuutta jos sitä ei herätellä kesken unien ulkoilemaan.
Ei nuku niin paljon. Ainakaan minun kissani. Ja miksi ei voi ulkoiluttaa silloin kun se on hereillä?
Jos kissanpentusi ei koskaan leiki eikä syö vaan nukkuu kokoajan, se on sairas ja on vietävä lääkäriin.
Ap
Älä jaksa haastaa riitaa. Lue mistä tahansa kissaoppaasta. Ei tietenkään aikuinen kissa nuku noin paljon. Kirjoitin pentu. Mutta kissa yleisesti nukkuu paljon. Jos sä et anna oman kissasi nukkua rauhassa, se on eläinrääkkäystä. Sulla ei oikein ole hallussa kissojen luontainen käytös. Niin ihmeellisiä juttuja jankutat.
Näin omituinen kommentti ei voi kertoa oikein mistään muusta kuin siitä, ettet ulkoiluta kissaasi ja tunnet piston sydämessäsi. Yhtäkään kommenttiani ei normaali ihminen voi tulkita riidan haastamiseksi.
Kissa tosiaan nukkuu paljon, pentuna vielä enemmän. Mutta jos sinun kissasi, pentuna tai aikuisena, nukkuu vuorokauden ympäri niin, ettet löydä mitään väliä jossa ehtisit sitä hetken ulkoiluttaa, niin se kannattaa viedä lääkäriin.
Olen hyvin perehtynyt kissojen luontaiseen käytökseen, kiitos kysymästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiratkin ovat sisäkoiria aivan samalla tavalla, kuin kissat ovat sisäkissoja: kuinka monta koiraa olet nähnyt juoksevan vapaana ulkona Suomessa? Omistaja vain aukaisee oven ja koira saa lähteä tutkimusmatkalle omin päin? Pakko sanoa, etten minä ainakaan ole nähnyt yhtään sellaista koiraa. Tätähän ulkokissa tekisi.
Kissaakin voi ulkoiluttaa, niin minäkin teen. Omani ei halua minnekään, missä on paljon meteliä ja ihmisiä, joten käymme rauhallisemmissa paikoissa retkillä haistelemassa ja kiipeilemässä. Jotkut kissat tykkäävät ihan käydä lenkeilläkin missä vain, mutta kissa yleensä vie ihmistä, eikä ihminen koiraa - ja eikö tämä oikeastaan ole jopa eläimelle parempi, kuin ihmisen päättämä koiralenkki, etenkin, jos aikaa ei anneta koiralle edes haistella ympäriinsä?
Kaikki kissat sitten eivät halua ulos. Pakottamalla siitä elämästä ei tule yhtään sen parempaa tai mielenkiintoisempaa. Onhan niitä koiriakin, jotka mieluummin köllöttelevät sisällä, eikä hihnan ottaminen esille saa aikaan innostusta. Pakotamme kuitenkin koiran, sillä haluamme koirien tekevän tarpeensa ulos, mutta voisihan tarpeet tehdä sisällekin. Tuolla ulkomailla olen joskus nähnyt ihmisten antavan tehdä tarpeet sisälle aivan tarkoituksella pienelle, imevälle matolle pentuajan jälkeenkin.
Niin, tosiaan siis tarkoitin sisäkoiralla koiraa, joka ei ulkoile ikinä. Samaa tarkoitan sisäkissalla. Narussa ja muuten ulkoilevat ovat asia erikseen.
Olen kuullut tuon ennenkin, että kaikki kissat eivät halua ulos. Mistä sen sitten tietää? Kerran on isketty valjaat niskaan, kannettu ulos, kissa on pyrkinyt peloissaan sisälle ja siitä on päätelty että ei siitä ulkoilijaa tule? Ystävälläni oli aikanaan tällainen kissa, hän vakuutteli että kissa ei edes halua ulos. Tämä siksi, koska asui kerrostalossa eikä jaksanut lenkittää narussa.
Kun sitten muutti syrjäseudulle omakotitaloon niin yhtäkkiä kissa ulkoilikin mielellään ja aivan vapaana.
Ap
Minulla on rivitalossa kaksi sisäkissa, joista toinen ulkoilee valjaissa. Toinen ei, sillä sen kerran kun olen sitä ulos yrittänyt viedä, se on ollut silmin nähden stressaantunut, ja pitänyt samanlaista paniikkimaukunaa kuin suihkussa. Tällainen stressaaminen ei ole mitenkään päin ajateltuna positiivista aktivointia eläimelle, vaikka nyt joku av-mamma tästä mielensä pahoittaisi, Muuten se toinenkin kissa kieltäytyy ulkoilemassa, jos lämpöä on alle 15 astetta. Ja kun se narun päässä ulkoilee, se lähinnä on kiinnostunut pyörimään ja pölisemään minun jaloissani, ulkomaailman ihmeet kiinnostavat huomattavasti vähemmän.
Tuo aiemmin kertomasi käsityksesi siitä, että narun päässä ulkoilu olisi jotenkin kissalle ainoa oikea tapa aktivoitua, on omituinen ja jopa kissalle vahingollinen. Kyllä tärkeintä on järjestää sille eläimelle kotiin paljon aktiviteetteja, leluja ja kiipeilymahdollisuuksia, sillä myös se narun päässä ulkoilevat kissasi on kuitenkin valtaosan ajasta sisällä, eikä ulkoilu korvaa todellakaan näitä. Myös iso tarha voi olla hui,asti parempi vaihtoehto kuin joku ajoittainen valjastettu. Toisekseen, en ikinä hankkisi yksinäistä kissaa, jolla ei ole lajitoveriensa seuraa tarjolla, ja joka viettää päivät pitkät yksinään. Se jos mikä on rääkkäystä.
Kissa ei ole laumaeläin, joten se ei kaipaa lajitoverin seuraa. Se saattaa joissain tilanteissa sietää sitä tai jopa pitää siitä, ja hyötyäkin, mutta se ei kaipaa sitä. Yksinäiseen elämään kehittyneen saalistajan pitäminen ilman lajitoveria on rääkkäyksestä kaukana.
Koiran pitäminen yksin esim. työpäivien ajan sen sijaan on jokseenkin kyseenalaista, sillä koira on 100% laumaeläin. Kyllähän se yksinolojaksoihin tottuu, mutta on tutkitusti yksin ollessaan stressaantunut vaikka ei kämppää tuhoaisikaan.
Ap
Mulla oli kissa hukassa, sisäkissa karkasi, uskon että sen takaisinsaaminen kesti siksi, että on niin paljon ulkokissoja, että minunkin karannutta kissaa on luultu vaan sellaiseksi :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissaa voi aktivoida muutenkin. Ottaa kyläpaikkaan mukaan, antaa tutkia kerrostalossa rappukäytävät tms. Tuoda ulkoa kasa lehtiä tutkittavaksi .
Voi tietenkin, ja niin pitääkin. Mutta se tosiaan oli tässä nyt ytimessä että miksi ei tarvitse ulkoiluttaa. Voi koiraakin aktivoida sisällä, monesti helpommin kuin kissaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiratkin ovat sisäkoiria aivan samalla tavalla, kuin kissat ovat sisäkissoja: kuinka monta koiraa olet nähnyt juoksevan vapaana ulkona Suomessa? Omistaja vain aukaisee oven ja koira saa lähteä tutkimusmatkalle omin päin? Pakko sanoa, etten minä ainakaan ole nähnyt yhtään sellaista koiraa. Tätähän ulkokissa tekisi.
Kissaakin voi ulkoiluttaa, niin minäkin teen. Omani ei halua minnekään, missä on paljon meteliä ja ihmisiä, joten käymme rauhallisemmissa paikoissa retkillä haistelemassa ja kiipeilemässä. Jotkut kissat tykkäävät ihan käydä lenkeilläkin missä vain, mutta kissa yleensä vie ihmistä, eikä ihminen koiraa - ja eikö tämä oikeastaan ole jopa eläimelle parempi, kuin ihmisen päättämä koiralenkki, etenkin, jos aikaa ei anneta koiralle edes haistella ympäriinsä?
Kaikki kissat sitten eivät halua ulos. Pakottamalla siitä elämästä ei tule yhtään sen parempaa tai mielenkiintoisempaa. Onhan niitä koiriakin, jotka mieluummin köllöttelevät sisällä, eikä hihnan ottaminen esille saa aikaan innostusta. Pakotamme kuitenkin koiran, sillä haluamme koirien tekevän tarpeensa ulos, mutta voisihan tarpeet tehdä sisällekin. Tuolla ulkomailla olen joskus nähnyt ihmisten antavan tehdä tarpeet sisälle aivan tarkoituksella pienelle, imevälle matolle pentuajan jälkeenkin.
Niin, tosiaan siis tarkoitin sisäkoiralla koiraa, joka ei ulkoile ikinä. Samaa tarkoitan sisäkissalla. Narussa ja muuten ulkoilevat ovat asia erikseen.
Olen kuullut tuon ennenkin, että kaikki kissat eivät halua ulos. Mistä sen sitten tietää? Kerran on isketty valjaat niskaan, kannettu ulos, kissa on pyrkinyt peloissaan sisälle ja siitä on päätelty että ei siitä ulkoilijaa tule? Ystävälläni oli aikanaan tällainen kissa, hän vakuutteli että kissa ei edes halua ulos. Tämä siksi, koska asui kerrostalossa eikä jaksanut lenkittää narussa.
Kun sitten muutti syrjäseudulle omakotitaloon niin yhtäkkiä kissa ulkoilikin mielellään ja aivan vapaana.
Ap
Minulla on rivitalossa kaksi sisäkissa, joista toinen ulkoilee valjaissa. Toinen ei, sillä sen kerran kun olen sitä ulos yrittänyt viedä, se on ollut silmin nähden stressaantunut, ja pitänyt samanlaista paniikkimaukunaa kuin suihkussa. Tällainen stressaaminen ei ole mitenkään päin ajateltuna positiivista aktivointia eläimelle, vaikka nyt joku av-mamma tästä mielensä pahoittaisi, Muuten se toinenkin kissa kieltäytyy ulkoilemassa, jos lämpöä on alle 15 astetta. Ja kun se narun päässä ulkoilee, se lähinnä on kiinnostunut pyörimään ja pölisemään minun jaloissani, ulkomaailman ihmeet kiinnostavat huomattavasti vähemmän.
Tuo aiemmin kertomasi käsityksesi siitä, että narun päässä ulkoilu olisi jotenkin kissalle ainoa oikea tapa aktivoitua, on omituinen ja jopa kissalle vahingollinen. Kyllä tärkeintä on järjestää sille eläimelle kotiin paljon aktiviteetteja, leluja ja kiipeilymahdollisuuksia, sillä myös se narun päässä ulkoilevat kissasi on kuitenkin valtaosan ajasta sisällä, eikä ulkoilu korvaa todellakaan näitä. Myös iso tarha voi olla hui,asti parempi vaihtoehto kuin joku ajoittainen valjastettu. Toisekseen, en ikinä hankkisi yksinäistä kissaa, jolla ei ole lajitoveriensa seuraa tarjolla, ja joka viettää päivät pitkät yksinään. Se jos mikä on rääkkäystä.
Kissa ei ole laumaeläin, joten se ei kaipaa lajitoverin seuraa. Se saattaa joissain tilanteissa sietää sitä tai jopa pitää siitä, ja hyötyäkin, mutta se ei kaipaa sitä. Yksinäiseen elämään kehittyneen saalistajan pitäminen ilman lajitoveria on rääkkäyksestä kaukana.
Koiran pitäminen yksin esim. työpäivien ajan sen sijaan on jokseenkin kyseenalaista, sillä koira on 100% laumaeläin. Kyllähän se yksinolojaksoihin tottuu, mutta on tutkitusti yksin ollessaan stressaantunut vaikka ei kämppää tuhoaisikaan.
Ap
Sori ap mutta tässä meillä on näkemysero. Kissakaveri parantaa meidän kissojen elämänlaatua varmasti sata kertaa enemmän kuin joku puolen tunnin päivittäinen ulkoilu narussa. Kissa ei juu ole laumaeläin, mutta se ei myöskään ole yksineläjä. Villit kissat elävät tyypillisesti yhteisöissä ja osaavat myös tehdä yhteistyötä erilaisissa asioissa. Vähän kuin leijonat.
Aluksi minulla oli vain yksi kissa, mutta se seurasi minua jatkuvasti ympäriinsä ja vaati huomiota niin, että oikein pahaa teki jättää se yksinään töihin lähtiessä. Kun se sai kaverin, tämä loppui kuin leikaten. Ne aktivoivat toisiaan vielä yli kymmenvuotiainakin, leikkivät, vaanivat, nukkuvat vierekkäin ja pesevät toistensa naamat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän koiraakaan (yleisesti ottaen ja taajama-alueílla) pidetä vapaasti ulkoilemassa, vaan valjaiden avustuksella. Siksi perustelu , että kissaa on vaarallista pitää vapaana ulkona ei ole mielestäni validi. Kyllä sitä kissaakin voi ja pitäisikin viedä valjaiden kanssa ulkona; ihan niinkuin koiraakin - onhan koirakin vaarallista päästää yksin juoksentelemaan ulos ilman valvontaa. Olen ennenkin miettinyt tätä ja kuinka julmaa on pitää eläintä jatkuvasti sisällä.
Tästä kannattaisi lisätä reilusti julkista diskurssia, niin ehkä asenteet lähtisivät muuttumaan. helppohoitoista lemmikkiä ei ole olemassakaan, kaikki lemmikit vaativat sitoutumista ja aktivoimista - se on omistajan vastuulla, eläin on täysin omistajastaan riippuvainen ja tämä vastuu tulisi ottaa erittäin vakavasti.
Mielestäni ihan validia pohdintaa, miksi sisäkissoja saa olla. Minulla on koiria ja pidän myös kissoista, mutta varmaan koskaan en kissaa voisi ottaa ellen sitten muuttaisi kunnolla landelle kauas muusta asutuksesta. Ja syynä juurikin tämä ulkoilu. Tai ulkoilumattomuus.
Sisäkissan pito on mielestäni eläinrääkkäystä. Ulkokissan pito on paitsi kiellettyä myös niin riskialtista, että olisin koko ajan huolesta soikeana, jos kissani ulkoilisi vapaana.
Meillä olisi tälläkin hetkellä tosin isohko koiratarha, jonka voisi kattaa kissalle, mutta tämäkään ei mielestäni olisi sille riittävä kattamaan sen ulkoilutarpeen. Koirillemme on aidattu koko iso alapiha, noin 50x200m ja vapaa kulku sisään ja ulos. Tämän lisäksi pääsevät päivittäin vielä lenkille metsään juoksemaan. Eli haluaisin tarjota kissalle 300m2 talon ja 6mx4m pihatarhan lisäksi myös hihnassa ulkoilua päivittäin, mutta täytyy sanoa, että aikani ei varmaan riittäisi kökötellä paria tuntia päivässä puun alla odottelemassa, että kissa päättää palata maan pinnalle.
Joten olen siis ilman kissaa ja tyydyn hieman paheksumaan niitä, jotka ottavat kissoja vaikka pieniin kerrostalokämpppiin kökkimään tai antavat juosta vapaana keskellä ihmisasutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiratkin ovat sisäkoiria aivan samalla tavalla, kuin kissat ovat sisäkissoja: kuinka monta koiraa olet nähnyt juoksevan vapaana ulkona Suomessa? Omistaja vain aukaisee oven ja koira saa lähteä tutkimusmatkalle omin päin? Pakko sanoa, etten minä ainakaan ole nähnyt yhtään sellaista koiraa. Tätähän ulkokissa tekisi.
Kissaakin voi ulkoiluttaa, niin minäkin teen. Omani ei halua minnekään, missä on paljon meteliä ja ihmisiä, joten käymme rauhallisemmissa paikoissa retkillä haistelemassa ja kiipeilemässä. Jotkut kissat tykkäävät ihan käydä lenkeilläkin missä vain, mutta kissa yleensä vie ihmistä, eikä ihminen koiraa - ja eikö tämä oikeastaan ole jopa eläimelle parempi, kuin ihmisen päättämä koiralenkki, etenkin, jos aikaa ei anneta koiralle edes haistella ympäriinsä?
Kaikki kissat sitten eivät halua ulos. Pakottamalla siitä elämästä ei tule yhtään sen parempaa tai mielenkiintoisempaa. Onhan niitä koiriakin, jotka mieluummin köllöttelevät sisällä, eikä hihnan ottaminen esille saa aikaan innostusta. Pakotamme kuitenkin koiran, sillä haluamme koirien tekevän tarpeensa ulos, mutta voisihan tarpeet tehdä sisällekin. Tuolla ulkomailla olen joskus nähnyt ihmisten antavan tehdä tarpeet sisälle aivan tarkoituksella pienelle, imevälle matolle pentuajan jälkeenkin.
Niin, tosiaan siis tarkoitin sisäkoiralla koiraa, joka ei ulkoile ikinä. Samaa tarkoitan sisäkissalla. Narussa ja muuten ulkoilevat ovat asia erikseen.
Olen kuullut tuon ennenkin, että kaikki kissat eivät halua ulos. Mistä sen sitten tietää? Kerran on isketty valjaat niskaan, kannettu ulos, kissa on pyrkinyt peloissaan sisälle ja siitä on päätelty että ei siitä ulkoilijaa tule? Ystävälläni oli aikanaan tällainen kissa, hän vakuutteli että kissa ei edes halua ulos. Tämä siksi, koska asui kerrostalossa eikä jaksanut lenkittää narussa.
Kun sitten muutti syrjäseudulle omakotitaloon niin yhtäkkiä kissa ulkoilikin mielellään ja aivan vapaana.
Ap
Minulla on rivitalossa kaksi sisäkissa, joista toinen ulkoilee valjaissa. Toinen ei, sillä sen kerran kun olen sitä ulos yrittänyt viedä, se on ollut silmin nähden stressaantunut, ja pitänyt samanlaista paniikkimaukunaa kuin suihkussa. Tällainen stressaaminen ei ole mitenkään päin ajateltuna positiivista aktivointia eläimelle, vaikka nyt joku av-mamma tästä mielensä pahoittaisi, Muuten se toinenkin kissa kieltäytyy ulkoilemassa, jos lämpöä on alle 15 astetta. Ja kun se narun päässä ulkoilee, se lähinnä on kiinnostunut pyörimään ja pölisemään minun jaloissani, ulkomaailman ihmeet kiinnostavat huomattavasti vähemmän.
Tuo aiemmin kertomasi käsityksesi siitä, että narun päässä ulkoilu olisi jotenkin kissalle ainoa oikea tapa aktivoitua, on omituinen ja jopa kissalle vahingollinen. Kyllä tärkeintä on järjestää sille eläimelle kotiin paljon aktiviteetteja, leluja ja kiipeilymahdollisuuksia, sillä myös se narun päässä ulkoilevat kissasi on kuitenkin valtaosan ajasta sisällä, eikä ulkoilu korvaa todellakaan näitä. Myös iso tarha voi olla hui,asti parempi vaihtoehto kuin joku ajoittainen valjastettu. Toisekseen, en ikinä hankkisi yksinäistä kissaa, jolla ei ole lajitoveriensa seuraa tarjolla, ja joka viettää päivät pitkät yksinään. Se jos mikä on rääkkäystä.
Kissa ei ole laumaeläin, joten se ei kaipaa lajitoverin seuraa. Se saattaa joissain tilanteissa sietää sitä tai jopa pitää siitä, ja hyötyäkin, mutta se ei kaipaa sitä. Yksinäiseen elämään kehittyneen saalistajan pitäminen ilman lajitoveria on rääkkäyksestä kaukana.
Koiran pitäminen yksin esim. työpäivien ajan sen sijaan on jokseenkin kyseenalaista, sillä koira on 100% laumaeläin. Kyllähän se yksinolojaksoihin tottuu, mutta on tutkitusti yksin ollessaan stressaantunut vaikka ei kämppää tuhoaisikaan.
Ap
Sori ap mutta tässä meillä on näkemysero. Kissakaveri parantaa meidän kissojen elämänlaatua varmasti sata kertaa enemmän kuin joku puolen tunnin päivittäinen ulkoilu narussa. Kissa ei juu ole laumaeläin, mutta se ei myöskään ole yksineläjä. Villit kissat elävät tyypillisesti yhteisöissä ja osaavat myös tehdä yhteistyötä erilaisissa asioissa. Vähän kuin leijonat.
Aluksi minulla oli vain yksi kissa, mutta se seurasi minua jatkuvasti ympäriinsä ja vaati huomiota niin, että oikein pahaa teki jättää se yksinään töihin lähtiessä. Kun se sai kaverin, tämä loppui kuin leikaten. Ne aktivoivat toisiaan vielä yli kymmenvuotiainakin, leikkivät, vaanivat, nukkuvat vierekkäin ja pesevät toistensa naamat. <3
Kyse ei ole näkemyserosta. Kissa ei ole laumaeläin, piste. Joskus villit kissat tosiaan elävät populaatioissa, jotka ihmisen silmiin näyttävät laumoilta. Ne saattavat oppia sietämään toistensa läsnäoloa, mutta syy samassa paikassa elämiseen on hiirien määrä. Missä hiiriä, siellä kissoja.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö samassa taloudessa voisi elää useampi kuin yksi kissa. Monet kissat jopa nauttivat lajitoverin seurasta, ja sehän on selvä että lajitoveri aktivoi tehokkaasti. Oma kissani muutti luokseni sillä se ei tullut toimeen siskonsa kanssa enää aikuisiässä.
Vastaukseni tosiaan oli siis alunperin kommenttiin, jossa sanottiin että on julmaa pitää vain yhtä kissaa/talous. Ei todellakaan ole; kissa ei seuraa kaipaa vaikka saattaa sitä sietää tai siitä jopa nauttia kun seuraa taloon hankitaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan validia pohdintaa, miksi sisäkissoja saa olla. Minulla on koiria ja pidän myös kissoista, mutta varmaan koskaan en kissaa voisi ottaa ellen sitten muuttaisi kunnolla landelle kauas muusta asutuksesta. Ja syynä juurikin tämä ulkoilu. Tai ulkoilumattomuus.
Sisäkissan pito on mielestäni eläinrääkkäystä. Ulkokissan pito on paitsi kiellettyä myös niin riskialtista, että olisin koko ajan huolesta soikeana, jos kissani ulkoilisi vapaana.
Meillä olisi tälläkin hetkellä tosin isohko koiratarha, jonka voisi kattaa kissalle, mutta tämäkään ei mielestäni olisi sille riittävä kattamaan sen ulkoilutarpeen. Koirillemme on aidattu koko iso alapiha, noin 50x200m ja vapaa kulku sisään ja ulos. Tämän lisäksi pääsevät päivittäin vielä lenkille metsään juoksemaan. Eli haluaisin tarjota kissalle 300m2 talon ja 6mx4m pihatarhan lisäksi myös hihnassa ulkoilua päivittäin, mutta täytyy sanoa, että aikani ei varmaan riittäisi kökötellä paria tuntia päivässä puun alla odottelemassa, että kissa päättää palata maan pinnalle.
Joten olen siis ilman kissaa ja tyydyn hieman paheksumaan niitä, jotka ottavat kissoja vaikka pieniin kerrostalokämpppiin kökkimään tai antavat juosta vapaana keskellä ihmisasutusta.
Juuri tämän ulkoiluongelman takia harkitsin kissan hankintaa vuosia. Ajattelin, että en yksinkertaisesti voi ottaa kissaa ikinä koska asun kerrostalossa. Lopulta kuume kasvoi niin tolkuttomaksi, että otin kissan ja nyt ulkoilutan sitä valjaissa.
Tunnen kyllä välillä piston sydämessäni koska tiedän hyvin, että lyhyet pihapäivystysreissut eivät ole kissalle riittävää ulkoilua. Onnellisimmillaan se olisi saadessaan saalistaa ja liikkua vapaana. Mutta tämä on huonoista vaihtoehdoista mielestäni paras. Ja kissa vaikuttaa ihan onnelliselta yksilöltä.
Ihanaa nähdä, että on olemassa ihmisiä jotka näitä asioita ihan tosissaan kelailevat, eivätkä vaan suuna päänä ryntää kissakaupoille tajuamatta mitä kaikkea kissan omistaminen vaatii. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöpää aiheuttavat kissat kannattaisi nyt kyllä viimeistään vaihtaa koiriin:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/lemmikin-kanssa-asum…
Mun kissa vaan maukuu ja murisee valjaissa. Vaikka silitän ja annan nameja. Olin kantamassa sitä jälleen valjaissa parvekkeelle. Raapas mua kaulaan. Joten päästin swn sinne ilman mua(mutta remi meni oven välistä) siellä mauku oven takana. 10 sekkaa sit päästin sisälle. Ja päätin että en enää yritä. Olkoon sisällä
Ei kissaa tarvi ulkoiluttaa. Koira sen sijaan tarvii haistelu lenkkejä
Luulen että nykyaikana tämä heijastaa vielä enemmän sellaista kissatrendiä, joka on levinnyt netissä kulovalkean tavoin. Kissoissa ja kissan omistamisessa – sekä kissan OMISTAJISSA – on jotain erityistä, näin ajatellaan. Kissa on tosi helppo ottaa, ja myös siksi niitä on paljon. Yritäpä sanoa näille "kissaihmisille" kissan pitämisen eettisyydestä. Minusta kissan pitäminen lemmikkinä voisi hyvin olla kiellettyä. Kissa ei pysty toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä lemmikkinä, vaikka sitä ulkoilutettaisiin valjaissa. Toiseksi maalaiskissat tappaa paljon pieneläimiä, joten ei sovi Suomen luontoon vapaana kulkevaksikaan.
Muita ohis-argumentteja kissan pitämistä vastaan:
- Jostain syystä kissakodeissa on aina ihan helvetin paskaista ja kuvottava haju – niissäkin, joissa "siivotaan" säännöllisesti. Kissan omistajat ei itse tätä tunnu havaitsevan, vaikka saahan sitä elää miten itse haluaa (paskan ja kusen keskellä)... En ikimaailmassa vuokraisi omistusasuntoani ihmiselle, jolla on kissa lemmikkinä.
- "Kissat on älykkäitä – niitä ei kiinnosta se, mitä ihminen ajattelee". Indeed. P.S. kognitiivista kyvykkyyttä ei kyllä määritellä noin...................