Miksi on olemassa sisäkissoja muttei sisäkoiria?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka paskottaisi ja kusettaisi koiran sisälle.?Jo se tekee ajatuksen kokoaikaisesta sisäkoirasta mahdottoman. Koira tarvitsee myös liikuntaa ihan toisella tavalla, kuin kissa. Kissalle riittää kiipeilypuu ja se venyttelee jo aktiivisesti itsekin. Itseasiassa kokoaikaista sisäkissaa pitävä on vastuullisempi kissan omistaja, kuin se joka antaa kissan huidella vapaasti luonnontuholaisena.

Miksi sitten kissaa paskotetaan ja kusetetaan sisälle? Miksi koiralle ei voi ostaa hiekkalaatikkoa ja opettaa sitä käymään siinä?

Koiran suurempi liikunnantarve on myös täyttä mutuilua. Kissa on notkea ja vahva saaliseläin, joka luonnossa ollessaan liikkuu paljon. Molemmat siis todellakin tarvitsevat kunnon liikuntaa, venytteleminen raapimispuuta vasten ei kyllä täytä minkään eläimen liikunnantarvetta.

Ap

Eikö sulla siis ole kissoille hiekkalaatikkoa ollenkaan? Tekeekö ne kaikki tarpeensa siis ulos? Kai itsekkin tiedät miksi sulla on kissoille hiekkalaatikko? Tietääkseni se hiekkalaatikko on sisällä niilläkin kissoilla jotka päästetään ovesta oman onnensa nojaan.

Tietenkin on. Kissani ei koskaan tee tarpeitaan ulos. Miten tämä liittyi nyt asiaan?

Ap

On todella surullista, että on kissoja, jotka eivät koskaan pääse ulos. Jotkut kissat saattavat elää koko elämänsä jossain pienessä yksiössä. Siinä ei tule liikuntaa nimeksikään. Kissa ei kuitenkaan viitsi järjestää itselleen liikuntaa loputtomasti ramppaamalla kiipeilypuuta ylös ja alas, kun se ei anna mitään. Oon huomannut, että käytöshäiriöisiä kissoja on näkynyt vain heillä, joiden kissat eivät pääse ulos edes valjaissa. Ja olisihan se ihmisenkin mielestä ahdistavaa elää koko elämä jossain pienessä kopissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kertoo tästä sisäkissakulttuurista paljon, että aloitusta jo ehdittiin porukalla alapeukuttaa. 

Näille sisäkissan pitäjille eläin (kissa) on vain koriste ja omaksi viihdykkeeksi. Sitä on niin kiva katsella ja tuleehan se kehräämään viereen. Itselle tietysti luulotellaan sen hyvinvointia ja kuinka se on "rakas". 

Kissa on vaeltaja ja saalistaja ja sen luonteelle ei todellakaan kuulu katsella lasin takaa varpusia. Mutta sitähän ne raukat joutuu tekemään ja omistaja ihailee vierestä sen suloista katsetta. 

Koiran kumppanuus on ihan eri juttu ja harvassa ne omistajat, jotka eivät vie koiraansa ulos muiden lajitoverien kanssa leikkimään ja harrastamaan. 

Käykäähän "asiantuntijat" katsomassa eläinsuojeluyhdistysten sivuja. Siellä on niitä vapaana kulkeneita "onnellisia" ulkokissoja, kuvien kanssa voitte ihastella. Muuten en lähde näin typerään keskusteluun mukaan. 

P.S. Mun kissa ulkoilee verkotetulla parvekkeella, juoksee ympäri kämppää (67m2), kiipeilee verhoissa jne. Valjaita ei suostu pukemaan päälleen. 

Vierailija kirjoitti:

On todella surullista, että on kissoja, jotka eivät koskaan pääse ulos. Jotkut kissat saattavat elää koko elämänsä jossain pienessä yksiössä. Siinä ei tule liikuntaa nimeksikään. Kissa ei kuitenkaan viitsi järjestää itselleen liikuntaa loputtomasti ramppaamalla kiipeilypuuta ylös ja alas, kun se ei anna mitään. Oon huomannut, että käytöshäiriöisiä kissoja on näkynyt vain heillä, joiden kissat eivät pääse ulos edes valjaissa. Ja olisihan se ihmisenkin mielestä ahdistavaa elää koko elämä jossain pienessä kopissa. 

Tämäpä juuri. On outoa ajatella, että eläin, jonka luontainen reviiri on ihmisen reviiriä laajempi, viihtyisi koko elämänsä yksiössä. Eihän ihminenkään viihdy, kyllä sieltä on uloskin välillä päästävä. 

Olen myös huomannut saman, että ne kissat jotka eivät pääse ulos ovat sekä lihavia että käytöshäiriöisiä, aktivointilelujen ja temppujen määrästä riippumatta. On varmasti olemassa myös ei-käytöshäiriöisiä sisäkissoja, mutta poikkeus lähinnä vahvistaa säännön.

Ja vielä tuosta liikunnan määrästä, eihän koiraakaan ulkoiluteta ainoastaan liikunnan vuoksi, vaan myös siksi että se saa toteuttaa luontaista käyttäytymistään (nuuskiminen ja merkkailu). Samoin kissan ulkoilutuksella on muitakin funktioita kuin liikunta. Oma kissani on ulkoilun aikana suurimman osan ajasta melko paikallaan, mutta on sisälle tullessaan aivan loppu ja nukkuu monta tuntia. Mikään määrä leikkiä tai temppuja ei korvaa sitä ärsykkeiden tulvaa, joka ulkoillessa saa aivot raksuttamaan ja pistää kotona väsyn päälle.

Ap

Johanna Tukiaisella on sisäkoiria. Ei muuta kun häneltä vinkkejä kysymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka paskottaisi ja kusettaisi koiran sisälle.?Jo se tekee ajatuksen kokoaikaisesta sisäkoirasta mahdottoman. Koira tarvitsee myös liikuntaa ihan toisella tavalla, kuin kissa. Kissalle riittää kiipeilypuu ja se venyttelee jo aktiivisesti itsekin. Itseasiassa kokoaikaista sisäkissaa pitävä on vastuullisempi kissan omistaja, kuin se joka antaa kissan huidella vapaasti luonnontuholaisena.

Miksi sitten kissaa paskotetaan ja kusetetaan sisälle? Miksi koiralle ei voi ostaa hiekkalaatikkoa ja opettaa sitä käymään siinä?

Koiran suurempi liikunnantarve on myös täyttä mutuilua. Kissa on notkea ja vahva saaliseläin, joka luonnossa ollessaan liikkuu paljon. Molemmat siis todellakin tarvitsevat kunnon liikuntaa, venytteleminen raapimispuuta vasten ei kyllä täytä minkään eläimen liikunnantarvetta.

Ap

Tästähän on tehty tutkimuksia, että on laitettu kotikissalle tutkapanta ja seurattu missä se liikkuu. Tutkimus oli muistaakseni tehty britanniassa vain ja yhdellä tutkimukseen osallistuvista kissoista oli harvinaisen laaja reviiri, normaali kissa kulkee yön aikana korkeintaan 2km, pysyen aika lähellä kotiaan ja vältellen muita kissoja sekä koirallisia pihoja. Koiran ja kissan liikunnantarve on aivan erilainen, kissa esim. saalistaa väijymällä ja äkkisyöksyllä, kun taas koiran saalistustapa on jahdata eläintä yhteistyössä ihmisen kanssa kilometrejä ja saada eläin ihmisen ammuttavaksi. En vertaa nyt mihinkään suteen, koska kesykoira on ihan omanlaisensa laji tässä asiassa ja voimakkaasti niputtunut yhteistyöhön nimenomaan ihmisen kanssa.

Mulla on kissoja ja koiria, kissan ulkoilutus on sellaista kököttämistä, uppotylsää touhua oikeastaan, ne saattaa ihan ensitöikseen pysähtyä metrin päähän kotiovesta syömään ruohoa, sitten ne kököttää ja miettii että mihin menis, sitten ne löntystää muutaman askeleen puskan juureen ja haistelee sitä, sitten kökötetään vähän lisää jne. itse hoputan kissojakin eteenpäin, mutta jos miettii vaikka tunnin ulkoilutusta kissan kanssa, niin ei siinä montaa sataametriä liikuta jos kissan ehdoilla mennään, välillä otetaan juoksuspurtti jonnekkin suuntaan ja sitten taas kökötetään.

Kun taas koiran kanssa voi sen 5km lenkkeillä siinä tunnissa ja mennä vaikka 20km lenkin 4 tunnissa, eikä ne siitäkään varsinkaan hihnassa ollessaan mitenkään hirveästi väsy.

Erilaisia eläimiä ei voi ihan verrata toisiinsa, ihan kuten matelijoidenkin kohdalla kauhistellaan sitä terraariota, vaikka ei se käärme luonnossakaan liiku kuin pakosta, muuten se on jossain neliömetrin alueella ja odottaa että saalis juoksee suuhun, säästää energiaa eikä käytä sitä turhaan liikkumiseen, parempi sitä on pitää terraariossa kuin esim. vaikka jotain hiirtä.

Mun käsitys on se, että koska kissojen ulkoilutus on hitaampaa/tylsempää/hankalampaa, ei sitä moni tee. Koira oppii reippaille lenkeille helposti, kissa välttämättä ei ollenkaan. Koira oppii sisäsiistiksi, ulkokissatkin välillä tekee sisälle, toki sekin on enemmän omistajan viitseliäisyydestä kiinni. Ylipäänsä kissanomistajat kokevat, että kissa on helppo ja "sivussamenevä" lemmikki, koira vaatii enemmän. Minusta asia ei ole niin mutta koska kissa on pieni ja sen tuhot yms koetaan normaaliksi kissan käytökseksi, ei näistä asioista juuri puhuta. Kaikki eläimet tarvitsevat liikuntaa ja virikkeitä ja moni saa niitä aiban liian vähän, kosa omistajansa ovat laiskoja ja/tai tietämättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo tästä sisäkissakulttuurista paljon, että aloitusta jo ehdittiin porukalla alapeukuttaa. 

Näille sisäkissan pitäjille eläin (kissa) on vain koriste ja omaksi viihdykkeeksi. Sitä on niin kiva katsella ja tuleehan se kehräämään viereen. Itselle tietysti luulotellaan sen hyvinvointia ja kuinka se on "rakas". 

Kissa on vaeltaja ja saalistaja ja sen luonteelle ei todellakaan kuulu katsella lasin takaa varpusia. Mutta sitähän ne raukat joutuu tekemään ja omistaja ihailee vierestä sen suloista katsetta. 

Koiran kumppanuus on ihan eri juttu ja harvassa ne omistajat, jotka eivät vie koiraansa ulos muiden lajitoverien kanssa leikkimään ja harrastamaan. 

Käykäähän "asiantuntijat" katsomassa eläinsuojeluyhdistysten sivuja. Siellä on niitä vapaana kulkeneita "onnellisia" ulkokissoja, kuvien kanssa voitte ihastella. Muuten en lähde näin typerään keskusteluun mukaan. 

P.S. Mun kissa ulkoilee verkotetulla parvekkeella, juoksee ympäri kämppää (67m2), kiipeilee verhoissa jne. Valjaita ei suostu pukemaan päälleen. 

Noniin, taas yksi jolta meni aloituksen pointti ohi. En puhu kissan vapaan ulkoilutuksen puolesta, vaan kissan ulkoilutuksen puolesta. Tapahtuu se sitten jollain suljetulla alueella ilman valjaita tai valjaiden kanssa ympäriinsä kulkien. Tai vaikka vapaana, mulle on ihan sama. Mutta pointti oli tosiaan se, että miksi on ok että kissa on koko elämänsä sisällä mutta koiralle sama ei ole ok. Tai oikeastaan muillekaan eläimille.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Se ajatus on lähtenyt siitä, että tähän päivään asti kissaa on pidetty helppona lemmikkinä, joka vain nukkuu ja syö sisällä ja muuten hoitaa itse oman aktivoitinsa.

Noh, koska kissan päästäminen yksinään ulkoilemaan taajama-alueella on vain toisten kiusaamista, kissan asettamista vaaraan ja muutenkin stanan itsekästä touhua, niin kissoja on pitänyt opetella olemaan päästämättä ulos. Valitettavasti tässä murrosvaiheessa ihmiset ei ole edelleenkään sisäistäneet sitä asiaa, että kissa ei olekkaan helppo lemmikki joka vain syö ja nukkuu ja aktivoi itse itsensä.

Sen vuoksi jotku rääkkää kissojaan pitämällä niitä vain sisällä, sen sijaan että ulkoiluttaisi niitä narussa pihalla. Mikään tarhassa olokaan ei mielestäni tätä aktiviteettia korvaa, ulkotarha on kissalle vain muutama lisäneliö lisää asuttavaksi, josta näkee ja haistaa paremmin ympäristönsä, ei muuta.

Eli kissan olisi aika päästä helpon lemmikin maineesta ja muuttua vähän vaatimmaksi lemmikiksi, jonka viihtymisen ja asiallisen pidon eteen pitää nähdä ihan oikeasti vaivaakin ja nostaa perse ylös sohvalta ja viedä katti ulos.

Juuri näin 👍

Vierailija kirjoitti:

Ne sisäisissat joita meillä on ollut ovat kyllä vaikuttaneet kaikin puolin onnellisilta. Ovat aktiivisia ja leikkivät mielellään, kehräävät, nukkuvat maha pystyssä, antavat rapsuttaa miten vaan, seuraavat ihmisten puuhia, "juttelevat", syövät hyvällä ruokahalulla, pitävät turkkinsa puhtaana, eivät pissi nurkkiin, eivät tuhoa paikkoja, eivät ole apaattisia tai rauhattomia. Käytös ainakin kielii siitä ettei eläin ole stressaantunut. Eläinlääkärin mukaan myös lihaskunto hyvä, juoksevat ylös alas portaita, kiipeävät kiipeilypuissa ja katon rajaan rakennetuilla hyllyillä, leikkivät ja painivat keskenään. Vaikuttavat tyytyväisiltä ja ovat pysyneet terveenä, edellinen kisu eli 21-vuotiaaksi. Toki sisäkissojen kanssa pitää touhuta päivittäin, aktivoida leluilla ja opettaa vaikka temppuja, kätkeä nameja jne... Meidän toinen kissa rakastaa noutaa palloa :D Tykkää myös etsiä niitä kun piiloista.

Jos taas jättäisin koiramme sisätiloihin niin luulen että se tulisi hulluksi tai olisi ainakin aika rauhaton/tuhoaisi paikkoja kun ei pääsisi purkamaan energiaa. Kissat ovat kotona paljon koiraa toimeliaampia. Harrastavat liikuntaa ihan itsestään kotonakin.

Luulen että tässä on yksi syy miksi sisäkissat ovat yleisempiä. Niitä on helpompi aktivoida ja tarjota virikkkeitä myös sisällä, kissat kun tykkäävät kiipeillä jne. Koirat stressaantuvat ja alkavat tuhota paikkoja jos eivät pääse ulkoilemaan ja tietysti laumaeläimenä myös lajitoverien seura on tärkeämpää. Monet eivät silti näe juuri vaivaa kissan aktivointiin ja virikkeiden tarjoamiseen ja liikaa näkee niitä ylilihavia, passiivisia kissoja jotka elävätä koko elämänsä kerrostalokuutiossa ilman juuri mitään virikkeitä.

Lisäksi kissojen ulkoiluttaminen valjaissa on aika erilaista kuin koirien ja monilla ei ehkä ole kärsivällisyyttä siihen, että pysähdellään koko ajan kun kissat tuntuvat tutkivan ympäristöään aika eri tavalla kuin koirat. Saatetaan ajatella, että ei se kissa edes välitä ulkoilmasta kun ei kerran halunnut lähteä "kunnon lenkille".  Olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kenenkään eläimen tulisi elää koko elämäänsä sisätiloissa. Suomessa ehkä nähdään sitten usein ainoana vaihtoehtona tälle kissojen vapaana kulkeminen, joka taas ei ole hyväksi luonnolle. Koiran päästäminen vapaana jonnekin metsään ajatuksella "kyllä se kotiin löytää" taas olisi kenen tahansa mielestä vastuutonta ihan jo koiran hyvinvoinnin takia. Ehkä kissoja pidetään yhä jollain tapaa vähemmän arvokkaina eläiminä? Että kun ulkokissa jää auton alle niin toki se surettaa, mutta kyllähän niitä kissoja sitten taas jostain sikiää... Samoin ei-toivotun kissapesueen tappaminen tai hylkääminen on yhä aika yleistä. Harvoin olen nähnyt ilmoitusta, että koirapentue olisi löytynyt halkolaatikosta/roskiksesta/tms mutta kissoista näitä yhä näkee harmillisen usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka paskottaisi ja kusettaisi koiran sisälle.?Jo se tekee ajatuksen kokoaikaisesta sisäkoirasta mahdottoman. Koira tarvitsee myös liikuntaa ihan toisella tavalla, kuin kissa. Kissalle riittää kiipeilypuu ja se venyttelee jo aktiivisesti itsekin. Itseasiassa kokoaikaista sisäkissaa pitävä on vastuullisempi kissan omistaja, kuin se joka antaa kissan huidella vapaasti luonnontuholaisena.

Miksi sitten kissaa paskotetaan ja kusetetaan sisälle? Miksi koiralle ei voi ostaa hiekkalaatikkoa ja opettaa sitä käymään siinä?

Koiran suurempi liikunnantarve on myös täyttä mutuilua. Kissa on notkea ja vahva saaliseläin, joka luonnossa ollessaan liikkuu paljon. Molemmat siis todellakin tarvitsevat kunnon liikuntaa, venytteleminen raapimispuuta vasten ei kyllä täytä minkään eläimen liikunnantarvetta.

Ap

Tästähän on tehty tutkimuksia, että on laitettu kotikissalle tutkapanta ja seurattu missä se liikkuu. Tutkimus oli muistaakseni tehty britanniassa vain ja yhdellä tutkimukseen osallistuvista kissoista oli harvinaisen laaja reviiri, normaali kissa kulkee yön aikana korkeintaan 2km, pysyen aika lähellä kotiaan ja vältellen muita kissoja sekä koirallisia pihoja. Koiran ja kissan liikunnantarve on aivan erilainen, kissa esim. saalistaa väijymällä ja äkkisyöksyllä, kun taas koiran saalistustapa on jahdata eläintä yhteistyössä ihmisen kanssa kilometrejä ja saada eläin ihmisen ammuttavaksi. En vertaa nyt mihinkään suteen, koska kesykoira on ihan omanlaisensa laji tässä asiassa ja voimakkaasti niputtunut yhteistyöhön nimenomaan ihmisen kanssa.

Mulla on kissoja ja koiria, kissan ulkoilutus on sellaista kököttämistä, uppotylsää touhua oikeastaan, ne saattaa ihan ensitöikseen pysähtyä metrin päähän kotiovesta syömään ruohoa, sitten ne kököttää ja miettii että mihin menis, sitten ne löntystää muutaman askeleen puskan juureen ja haistelee sitä, sitten kökötetään vähän lisää jne. itse hoputan kissojakin eteenpäin, mutta jos miettii vaikka tunnin ulkoilutusta kissan kanssa, niin ei siinä montaa sataametriä liikuta jos kissan ehdoilla mennään, välillä otetaan juoksuspurtti jonnekkin suuntaan ja sitten taas kökötetään.

Kun taas koiran kanssa voi sen 5km lenkkeillä siinä tunnissa ja mennä vaikka 20km lenkin 4 tunnissa, eikä ne siitäkään varsinkaan hihnassa ollessaan mitenkään hirveästi väsy.

Erilaisia eläimiä ei voi ihan verrata toisiinsa, ihan kuten matelijoidenkin kohdalla kauhistellaan sitä terraariota, vaikka ei se käärme luonnossakaan liiku kuin pakosta, muuten se on jossain neliömetrin alueella ja odottaa että saalis juoksee suuhun, säästää energiaa eikä käytä sitä turhaan liikkumiseen, parempi sitä on pitää terraariossa kuin esim. vaikka jotain hiirtä.

Niin siis kävelevät max. 2 km mutta pysyen tyyliin puolen kilometrin säteellä kotoaan. Yllättävän pieni ne luvut oli, yritän kaivaa esiin sen dokumentin, kun vaan keksisin oikeat hakusanat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo tästä sisäkissakulttuurista paljon, että aloitusta jo ehdittiin porukalla alapeukuttaa. 

Näille sisäkissan pitäjille eläin (kissa) on vain koriste ja omaksi viihdykkeeksi. Sitä on niin kiva katsella ja tuleehan se kehräämään viereen. Itselle tietysti luulotellaan sen hyvinvointia ja kuinka se on "rakas". 

Kissa on vaeltaja ja saalistaja ja sen luonteelle ei todellakaan kuulu katsella lasin takaa varpusia. Mutta sitähän ne raukat joutuu tekemään ja omistaja ihailee vierestä sen suloista katsetta. 

Koiran kumppanuus on ihan eri juttu ja harvassa ne omistajat, jotka eivät vie koiraansa ulos muiden lajitoverien kanssa leikkimään ja harrastamaan. 

Käykäähän "asiantuntijat" katsomassa eläinsuojeluyhdistysten sivuja. Siellä on niitä vapaana kulkeneita "onnellisia" ulkokissoja, kuvien kanssa voitte ihastella. Muuten en lähde näin typerään keskusteluun mukaan. 

P.S. Mun kissa ulkoilee verkotetulla parvekkeella, juoksee ympäri kämppää (67m2), kiipeilee verhoissa jne. Valjaita ei suostu pukemaan päälleen. 

Noniin, taas yksi jolta meni aloituksen pointti ohi. En puhu kissan vapaan ulkoilutuksen puolesta, vaan kissan ulkoilutuksen puolesta. Tapahtuu se sitten jollain suljetulla alueella ilman valjaita tai valjaiden kanssa ympäriinsä kulkien. Tai vaikka vapaana, mulle on ihan sama. Mutta pointti oli tosiaan se, että miksi on ok että kissa on koko elämänsä sisällä mutta koiralle sama ei ole ok. Tai oikeastaan muillekaan eläimille.

Ap

Kissa ja koira on ihan eri eläimiä. Miksi niitä pitää verrata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne sisäisissat joita meillä on ollut ovat kyllä vaikuttaneet kaikin puolin onnellisilta. Ovat aktiivisia ja leikkivät mielellään, kehräävät, nukkuvat maha pystyssä, antavat rapsuttaa miten vaan, seuraavat ihmisten puuhia, "juttelevat", syövät hyvällä ruokahalulla, pitävät turkkinsa puhtaana, eivät pissi nurkkiin, eivät tuhoa paikkoja, eivät ole apaattisia tai rauhattomia. Käytös ainakin kielii siitä ettei eläin ole stressaantunut. Eläinlääkärin mukaan myös lihaskunto hyvä, juoksevat ylös alas portaita, kiipeävät kiipeilypuissa ja katon rajaan rakennetuilla hyllyillä, leikkivät ja painivat keskenään. Vaikuttavat tyytyväisiltä ja ovat pysyneet terveenä, edellinen kisu eli 21-vuotiaaksi. Toki sisäkissojen kanssa pitää touhuta päivittäin, aktivoida leluilla ja opettaa vaikka temppuja, kätkeä nameja jne... Meidän toinen kissa rakastaa noutaa palloa :D Tykkää myös etsiä niitä kun piiloista.

Jos taas jättäisin koiramme sisätiloihin niin luulen että se tulisi hulluksi tai olisi ainakin aika rauhaton/tuhoaisi paikkoja kun ei pääsisi purkamaan energiaa. Kissat ovat kotona paljon koiraa toimeliaampia. Harrastavat liikuntaa ihan itsestään kotonakin.

Luulen että tässä on yksi syy miksi sisäkissat ovat yleisempiä. Niitä on helpompi aktivoida ja tarjota virikkkeitä myös sisällä, kissat kun tykkäävät kiipeillä jne. Koirat stressaantuvat ja alkavat tuhota paikkoja jos eivät pääse ulkoilemaan ja tietysti laumaeläimenä myös lajitoverien seura on tärkeämpää. Monet eivät silti näe juuri vaivaa kissan aktivointiin ja virikkeiden tarjoamiseen ja liikaa näkee niitä ylilihavia, passiivisia kissoja jotka elävätä koko elämänsä kerrostalokuutiossa ilman juuri mitään virikkeitä.

Lisäksi kissojen ulkoiluttaminen valjaissa on aika erilaista kuin koirien ja monilla ei ehkä ole kärsivällisyyttä siihen, että pysähdellään koko ajan kun kissat tuntuvat tutkivan ympäristöään aika eri tavalla kuin koirat. Saatetaan ajatella, että ei se kissa edes välitä ulkoilmasta kun ei kerran halunnut lähteä "kunnon lenkille".  Olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kenenkään eläimen tulisi elää koko elämäänsä sisätiloissa. Suomessa ehkä nähdään sitten usein ainoana vaihtoehtona tälle kissojen vapaana kulkeminen, joka taas ei ole hyväksi luonnolle. Koiran päästäminen vapaana jonnekin metsään ajatuksella "kyllä se kotiin löytää" taas olisi kenen tahansa mielestä vastuutonta ihan jo koiran hyvinvoinnin takia. Ehkä kissoja pidetään yhä jollain tapaa vähemmän arvokkaina eläiminä? Että kun ulkokissa jää auton alle niin toki se surettaa, mutta kyllähän niitä kissoja sitten taas jostain sikiää... Samoin ei-toivotun kissapesueen tappaminen tai hylkääminen on yhä aika yleistä. Harvoin olen nähnyt ilmoitusta, että koirapentue olisi löytynyt halkolaatikosta/roskiksesta/tms mutta kissoista näitä yhä näkee harmillisen usein.

Boldasin kommentistasi mielestäni kiinnostavimman kohdan. Tosiaan, uskon että tässä on yksi avain siihen, miksi kissojen ulkoilua ei nähdä tärkeänä ja koirien taas nähdään. Monet tuntuvat ajattelevan, että kissan kanssa ei kannata ulkoilla kun ei se kuitenkaan narussa mihinkään kulje. Kun ei sen kanssa voi lenkkeillä niin ei sitten ulkoillakaan.

On hassua olettaa, että kaksi erilaista eläintä käyttäytyisivät samoin. Kissalle on nimenomaan tärkeää päästä tarkkailemaan ympäristöään ja ehkä vaanimaan pikkueläimiä. Se ei tee sen ulkoilusta tipan vertaa vähemmän tärkeää kuin koiran lenkkeilystä. Ja kyllähän koirankin annetaan lenkkien aikana pysähtyä haistelemaan ja merkkailemaan.

Tuli mieleen sekin, että eihän koirakaan mitekään luontaisesti ulkoile lenkkeillen. Jos sitä ei siihen opetettaisi, koiran ulkoilu näyttäisiä varmaan huomattavasti paljon samanlaisemmalta kuin kissan. Eli reviirin tutkimista enimmäkseen. Tämä on kyllä täysin mutuilua, mutta tarkoitan siis että koirahan opetetaan kulkemaan narussa ihmisen tahtiin, ei se mitenkään sen koiran selkärangasta tule.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo tästä sisäkissakulttuurista paljon, että aloitusta jo ehdittiin porukalla alapeukuttaa. 

Näille sisäkissan pitäjille eläin (kissa) on vain koriste ja omaksi viihdykkeeksi. Sitä on niin kiva katsella ja tuleehan se kehräämään viereen. Itselle tietysti luulotellaan sen hyvinvointia ja kuinka se on "rakas". 

Kissa on vaeltaja ja saalistaja ja sen luonteelle ei todellakaan kuulu katsella lasin takaa varpusia. Mutta sitähän ne raukat joutuu tekemään ja omistaja ihailee vierestä sen suloista katsetta. 

Koiran kumppanuus on ihan eri juttu ja harvassa ne omistajat, jotka eivät vie koiraansa ulos muiden lajitoverien kanssa leikkimään ja harrastamaan. 

Käykäähän "asiantuntijat" katsomassa eläinsuojeluyhdistysten sivuja. Siellä on niitä vapaana kulkeneita "onnellisia" ulkokissoja, kuvien kanssa voitte ihastella. Muuten en lähde näin typerään keskusteluun mukaan. 

P.S. Mun kissa ulkoilee verkotetulla parvekkeella, juoksee ympäri kämppää (67m2), kiipeilee verhoissa jne. Valjaita ei suostu pukemaan päälleen. 

Noniin, taas yksi jolta meni aloituksen pointti ohi. En puhu kissan vapaan ulkoilutuksen puolesta, vaan kissan ulkoilutuksen puolesta. Tapahtuu se sitten jollain suljetulla alueella ilman valjaita tai valjaiden kanssa ympäriinsä kulkien. Tai vaikka vapaana, mulle on ihan sama. Mutta pointti oli tosiaan se, että miksi on ok että kissa on koko elämänsä sisällä mutta koiralle sama ei ole ok. Tai oikeastaan muillekaan eläimille.

Ap

Kissa ja koira on ihan eri eläimiä. Miksi niitä pitää verrata?

Juuri siksi, että saisin vastauksen tähän mieltäni askarruttavaan kysymykseen. Eri eläimiähän ne tosiaan ovat, mutta miksi toisen ulkoilutus on itsestäänselvää ja toisen todellakaan ei? Osaatko sinä heittää jonkun teorian tähän?

Ap

Nyt löysin dokumentin, eli uroskissat käy yleensä vain 100m päässä kotoaan ja naaraskissat vain 50 metrin päässä. Dokkarissa oli yksi kissa joka kävi jopa 3km päässä, entinen maatilankissa.

Tästä voi jokainen tuon dokumentin katosa, oikein mielekiintoista: https://www.dailymotion.com/video/x10w49m

Tämä nyt ei sitten liity siihen mitenkään, että paljonko aktiviteettia kissa vaatii, puutuin vain siihen kun joku ihmetteli että miksi koiraa pitäisi lenkittää pidempään kuin kissaan, niin juuri tuon takia, ihan erilainen tapa liikkua.

Mulla on koira, enkä itsekään ole koskaan ymmärtänyt miksi kissaa ei tarvitsisi viedä ulos. Itseasiassa se on aivan järkyttävää, että kissalta viedään ulkoilun mahdollisuus ja hienous pois. Kaikki ne tuoksut, puhdas ja raikas ilma, puut missä kiipeillä (valjaiden kanssa) yms virikkeiden pois ottaminen tuntuu julmalta. Ihan sama vaikka kissa ''pärjää'' vaan sisällä. Sen ei tarvitse vain ''pärjätä''. Sille voidaan myös ANTAA vaikka se laiskasta omistajasta tuntuisikin vaativalta.

Täällä olen nähnyt muutamia kissanulkoiluttajia ja vaikka koiran kanssa ulkoilen niin olen kehunut jokaista heistä siitä että antavat kissankin käydä pihalla haistelemassa ja viihtymässä.

Koirat on vaan niin höppänöitä, ettei niitä oikein uskalla yksin ulos päästtää. Ne ei pärjää. Ne ovat jotenkin lapsellisempia ja uskovat kaikista vain hyvää. Kissa on viisaati epäileväinen kaikkien motiiveista. Se tarkkailee eikä juokse kaikkia ilosena moikkailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne sisäisissat joita meillä on ollut ovat kyllä vaikuttaneet kaikin puolin onnellisilta. Ovat aktiivisia ja leikkivät mielellään, kehräävät, nukkuvat maha pystyssä, antavat rapsuttaa miten vaan, seuraavat ihmisten puuhia, "juttelevat", syövät hyvällä ruokahalulla, pitävät turkkinsa puhtaana, eivät pissi nurkkiin, eivät tuhoa paikkoja, eivät ole apaattisia tai rauhattomia. Käytös ainakin kielii siitä ettei eläin ole stressaantunut. Eläinlääkärin mukaan myös lihaskunto hyvä, juoksevat ylös alas portaita, kiipeävät kiipeilypuissa ja katon rajaan rakennetuilla hyllyillä, leikkivät ja painivat keskenään. Vaikuttavat tyytyväisiltä ja ovat pysyneet terveenä, edellinen kisu eli 21-vuotiaaksi. Toki sisäkissojen kanssa pitää touhuta päivittäin, aktivoida leluilla ja opettaa vaikka temppuja, kätkeä nameja jne... Meidän toinen kissa rakastaa noutaa palloa :D Tykkää myös etsiä niitä kun piiloista.

Jos taas jättäisin koiramme sisätiloihin niin luulen että se tulisi hulluksi tai olisi ainakin aika rauhaton/tuhoaisi paikkoja kun ei pääsisi purkamaan energiaa. Kissat ovat kotona paljon koiraa toimeliaampia. Harrastavat liikuntaa ihan itsestään kotonakin.

Luulen että tässä on yksi syy miksi sisäkissat ovat yleisempiä. Niitä on helpompi aktivoida ja tarjota virikkkeitä myös sisällä, kissat kun tykkäävät kiipeillä jne. Koirat stressaantuvat ja alkavat tuhota paikkoja jos eivät pääse ulkoilemaan ja tietysti laumaeläimenä myös lajitoverien seura on tärkeämpää. Monet eivät silti näe juuri vaivaa kissan aktivointiin ja virikkeiden tarjoamiseen ja liikaa näkee niitä ylilihavia, passiivisia kissoja jotka elävätä koko elämänsä kerrostalokuutiossa ilman juuri mitään virikkeitä.

Lisäksi kissojen ulkoiluttaminen valjaissa on aika erilaista kuin koirien ja monilla ei ehkä ole kärsivällisyyttä siihen, että pysähdellään koko ajan kun kissat tuntuvat tutkivan ympäristöään aika eri tavalla kuin koirat. Saatetaan ajatella, että ei se kissa edes välitä ulkoilmasta kun ei kerran halunnut lähteä "kunnon lenkille".  Olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kenenkään eläimen tulisi elää koko elämäänsä sisätiloissa. Suomessa ehkä nähdään sitten usein ainoana vaihtoehtona tälle kissojen vapaana kulkeminen, joka taas ei ole hyväksi luonnolle. Koiran päästäminen vapaana jonnekin metsään ajatuksella "kyllä se kotiin löytää" taas olisi kenen tahansa mielestä vastuutonta ihan jo koiran hyvinvoinnin takia. Ehkä kissoja pidetään yhä jollain tapaa vähemmän arvokkaina eläiminä? Että kun ulkokissa jää auton alle niin toki se surettaa, mutta kyllähän niitä kissoja sitten taas jostain sikiää... Samoin ei-toivotun kissapesueen tappaminen tai hylkääminen on yhä aika yleistä. Harvoin olen nähnyt ilmoitusta, että koirapentue olisi löytynyt halkolaatikosta/roskiksesta/tms mutta kissoista näitä yhä näkee harmillisen usein.

Minusta tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa ja itse olenkin enemmän koiraihiminen vaikka on nyt kissojakin, jotka hoidan kyllä loppuun asti (sitten en kissoja enää ota). Mielestäni kissa on vaativampi lemmikki kuin koira, mutta siis tämä vain minun makuuni, kissoja pitäisi ehdottomasti ulkoiluttaa narussa, mutta se ulkoilutus on varsin tylsää, se on paljon paikallaanseisomista ja ihmettelyä, itse olen enemmän toiminnanihminen enkä kestä sitäkään jos koirakaan junttaa liian pitkäksi aikaa. Kissaa tulisi myös aktivoida sisällä, eikä sekään aina ole helppoa, koska kaikki kissat eivät ole niin leikkisiä, kissakohtaista miten sitä saa aktivoitua, niin ettei se vain passiivisena makaa tekemättä mitään (ei varmasti millekkään nisäkkäälle normaalia toimintaa).

Tuo helppouden vertaaminen koiran ja kissan välillä on siis mielestäni aika turhaa, kummankaan etu ei ole että pidetään jotenkin helppona ja se helppous riippuu muutenkin ihmisestä. Täällä kyllä näkyy koiranomistajia joille se narussa ulkoilutettava kissa olisi ollut parempi vaihtoehto, siihen malliin napottavat koiriensa kanssa pitkiä aikoja paikallaan ja koira ihan ihmeissään, että miksei me liikuta (kun ulkoiluttaja odottaa koiran tekevän aloitteen liikkumiselle, tyyli sopii paremmin kissan ulkoiluttamiseen). Kissa taas nauttisi juuri tuosta, että ulkoiluttajalla on kärsivällisyyttä toimia täysin eläimen ehdoilla ja eläimen johdateltavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usein miettinyt samaa. Tosin tiedän aika monta idioottia entistä pikkukoiran omistajaa, jotka eivät ulkoiluttaneet koiriaan. Sitten ne pissas ja kakkas sisälle, olivat stressaantuneita ja käyttäytyivät, kuin stressaantunut eläin käyttäyy. Ja omistajat vaan kiros, kuinka surkea käytöshäiriöinen rakki niillä on.

Omaa kissaani ulkoilutan kerran päivässä pitkän kierroksen. Paitsi sateella ja pakkasissa, koska silloin ei laita nokkaansa ulos edes parvekkeelle. Ei tulisi mieleenkään päästää sitä yksin ulos vaaroihin tai aiheuttamaan itse tuhoa ympäristöön. Maatiloilla sinänsä ymmärrän navettakissat, mutta en sitä, ettei niitä leikata ja ne lisääntyy holtittomasti. Sit tulee sisäsiittoisia villikissoja, joita lopetellaan tai annetaan eteenpäin. Maalla tuntuu, että kissaa ja sen elämää ei arvosteta ollenkaan juuri tämän asian takia. Omistajien mielestä on ihan ok, että nartut on koko aika tiineenä ja on ihan fine tappaa syntyneet pennut ja koko homma alusta.

Näin maalaisena voin kertoa että nykymaalainen todellakin välittää kissoistaan (rokot, leikkuut) ja kissalaumat on ongelma joillakin mökin mummoilla ja pappoilla.

Mulla on maatila, 4 kissaa. Nukkuvat tuvassa, käyvät pyytämässä. Yleensä navetalla tai ojista. Kaikki leikattu, sirutettu ja rokotettu. Ikää kissoilla 17, 12, 7 ja 4.

Joten sulla ei kyllä ole mitään oikeutta levitellä valheita maalla asuvista.

Enkä todellakaan ole ainoa. Maalla kissa on nostanut todellakin arvoaan kuten koiratkin. 80-luvulla koirat päästettiin irti syksyllä ja olivat täysin vapaasti helmikuun loppuun. Ei lapsia naurattanut kun vastaan tuli 15 koiran killaporukka. Eikä aina aikuisiakaan.

Ps. Tiedänpä erään rivaripariskunnan, joka omisti kissan. Kun perheeseen tuli vauva, kissa laitettiin takapihalle ovesta eikä enää päästetty sisälle. Uutta kotia he eivät viitsineet etsiä. Sielläpä se kissa maukui takapihalla ovella.

Se on hienoa, että teidän ympäristössä asiat hoidetaan oikein. Suurin osa maalla asuvista ei tee näin vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on koira, enkä itsekään ole koskaan ymmärtänyt miksi kissaa ei tarvitsisi viedä ulos. Itseasiassa se on aivan järkyttävää, että kissalta viedään ulkoilun mahdollisuus ja hienous pois. Kaikki ne tuoksut, puhdas ja raikas ilma, puut missä kiipeillä (valjaiden kanssa) yms virikkeiden pois ottaminen tuntuu julmalta. Ihan sama vaikka kissa ''pärjää'' vaan sisällä. Sen ei tarvitse vain ''pärjätä''. Sille voidaan myös ANTAA vaikka se laiskasta omistajasta tuntuisikin vaativalta.

Täällä olen nähnyt muutamia kissanulkoiluttajia ja vaikka koiran kanssa ulkoilen niin olen kehunut jokaista heistä siitä että antavat kissankin käydä pihalla haistelemassa ja viihtymässä.

Juuri niin. Kyllähän koirakin pärjäisi sisällä, mutta silti sitä ulkoilutetaan jotta sen elämä olisi mahdollisimman mukavaa.

Ap