Lue keskustelun säännöt.
Miksi on olemassa sisäkissoja muttei sisäkoiria?
13.08.2019 |
Otsikko on vähän raflaava, pahoittelen sitä. En kaipaa paskamyrskyä. Toisen ketjun kommentin innoittamana päätin nyt vihdoin kysyä tätä mieltäni kauan askarruttanutta asiaa. En kaipaa tätä keskustelua täyteen "meidän Misse on ollut onnellinen sisäkissa jo vuosia"-kertomuksia, vaan enemmänkin pohdintaa siitä, miksi on täysin ok pitää kissaa sisätiloissa koko sen elämän ajan.
Isänikin kanssa ollaan monesti asiasta keskusteltu, kumpikaan ei ymmärrä mistä on lähtenyt alunperin liikkeelle ajatus, että kissa ei tarvitse ulkoilua. Tämä ajatushan on siis hyvin tuore, vielä muutama vuosikymmen sitten ei varsinkaan Suomessa käsittääkseni ollut olemassakaan käsitettä sisäkissa.
Kissa tarvitsee liikuntaa ja ulkoilua ihan siinä missä koirakin. Kissahan on koiraa villimpi eläin, sillä se on elänyt ihmisen kanssa kymmeniä tuhansia vuosia vähemmän, joten oikeastaan voisi olettaa että kissa kaipaisi ulkoilua jopa koiraa enemmän. Lisäksi kissan reviirikäyttäytyminen on koiraa voimakkaampaa, ja silti koira on se jonka vain kuuluu päästä nuuskimaan ja merkkailemaan ympäristöään. On paheksuttavaa olla ulkoiluttamatta koiraa, mutta täysin hyväksyttävää olla ulkoiluttamatta kissaa.
Koiran liikunnan voisi mainiosti hoitaa muullakin tavoin kuin ulkoilemalla, esim. juoksumaton avulla. Lisäksi sen voi opetta käymään vessanpöntöllä, ja netistä on tilattavissa pestäviä ruohomattoja joille koira voi hoitaa tarpeensa sisällä.
Osaako joku sanoa, mistä tämä erottelu on lähtöisin ja miksi se on edelleen elinvoimainen? Monet ulkoiluttavat jopa kanejaan ja kilppareitaan mutta kissaa ei vain tarvitse ulkoiluttaa.
Ajatuksia?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka paskottaisi ja kusettaisi koiran sisälle.?Jo se tekee ajatuksen kokoaikaisesta sisäkoirasta mahdottoman. Koira tarvitsee myös liikuntaa ihan toisella tavalla, kuin kissa. Kissalle riittää kiipeilypuu ja se venyttelee jo aktiivisesti itsekin. Itseasiassa kokoaikaista sisäkissaa pitävä on vastuullisempi kissan omistaja, kuin se joka antaa kissan huidella vapaasti luonnontuholaisena.
Miksi sitten kissaa paskotetaan ja kusetetaan sisälle? Miksi koiralle ei voi ostaa hiekkalaatikkoa ja opettaa sitä käymään siinä?
Koiran suurempi liikunnantarve on myös täyttä mutuilua. Kissa on notkea ja vahva saaliseläin, joka luonnossa ollessaan liikkuu paljon. Molemmat siis todellakin tarvitsevat kunnon liikuntaa, venytteleminen raapimispuuta vasten ei kyllä täytä minkään eläimen liikunnantarvetta.
Ap
Tästähän on tehty tutkimuksia, että on laitettu kotikissalle tutkapanta ja seurattu missä se liikkuu. Tutkimus oli muistaakseni tehty britanniassa vain ja yhdellä tutkimukseen osallistuvista kissoista oli harvinaisen laaja reviiri, normaali kissa kulkee yön aikana korkeintaan 2km, pysyen aika lähellä kotiaan ja vältellen muita kissoja sekä koirallisia pihoja. Koiran ja kissan liikunnantarve on aivan erilainen, kissa esim. saalistaa väijymällä ja äkkisyöksyllä, kun taas koiran saalistustapa on jahdata eläintä yhteistyössä ihmisen kanssa kilometrejä ja saada eläin ihmisen ammuttavaksi. En vertaa nyt mihinkään suteen, koska kesykoira on ihan omanlaisensa laji tässä asiassa ja voimakkaasti niputtunut yhteistyöhön nimenomaan ihmisen kanssa.
Mulla on kissoja ja koiria, kissan ulkoilutus on sellaista kököttämistä, uppotylsää touhua oikeastaan, ne saattaa ihan ensitöikseen pysähtyä metrin päähän kotiovesta syömään ruohoa, sitten ne kököttää ja miettii että mihin menis, sitten ne löntystää muutaman askeleen puskan juureen ja haistelee sitä, sitten kökötetään vähän lisää jne. itse hoputan kissojakin eteenpäin, mutta jos miettii vaikka tunnin ulkoilutusta kissan kanssa, niin ei siinä montaa sataametriä liikuta jos kissan ehdoilla mennään, välillä otetaan juoksuspurtti jonnekkin suuntaan ja sitten taas kökötetään.
Kun taas koiran kanssa voi sen 5km lenkkeillä siinä tunnissa ja mennä vaikka 20km lenkin 4 tunnissa, eikä ne siitäkään varsinkaan hihnassa ollessaan mitenkään hirveästi väsy.
Erilaisia eläimiä ei voi ihan verrata toisiinsa, ihan kuten matelijoidenkin kohdalla kauhistellaan sitä terraariota, vaikka ei se käärme luonnossakaan liiku kuin pakosta, muuten se on jossain neliömetrin alueella ja odottaa että saalis juoksee suuhun, säästää energiaa eikä käytä sitä turhaan liikkumiseen, parempi sitä on pitää terraariossa kuin esim. vaikka jotain hiirtä.
Niin siis kävelevät max. 2 km mutta pysyen tyyliin puolen kilometrin säteellä kotoaan. Yllättävän pieni ne luvut oli, yritän kaivaa esiin sen dokumentin, kun vaan keksisin oikeat hakusanat.
Sillä alueella oli suuri kissatiheys, mikä rajoittaa jokaisen reviirin kokoa. Kissat kun ei turhaan hakeudu "rajariitoihin". Toisaalta kissan liikunnasta tulee iso osa kiipeilystä, syöksyistä ja hypyistä, ei niinkään pitkäaikaisesta juoksentelusta niin kuin koirilla. Ja tietenkin virikkeet tulee myös hajuista, äänistä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vapaasti ulkoileva voi olla myös valvottu. Tiedän koko ajan missä ulkoileva kissamme on, kiitos gps-pannan. Tosin kyllä siihen on käytännössä näköyhteyskin tai tulee vähintään huutamalla. Ei tuollainen leikattu kissa ulkoile mitenkään laajalla alueella.
Eikä kissa silloin jää ulos jos emme itse ole kotona.
Kissat rakastavat nopeita juoksupyrähdyksiä ja puissakiipeilyä. Vaikea olisi tarjota samaa sisätiloissa.
Kommentoin kärkkäästi aiemmin mutta pääsin ehkä paremmin AP:n pointista perille ja olen pitkälti samaa mieltä. Eli kissoja pidetään liiankin helppoina lemmikkeinä, joista ajatellaan, että nehän pärjäävät ilman liikuntaa, ilman virikkeitä, ilman vaivannnäköä ja vaikka päiviä yksin, kunhan vettä ja ruokaa on. Ja osa kissanomistajista esittää eläinsuojelijaa ja eläinrakasta pitämällä kissan sisällä mutta eivät sitten kuitenkaan järjestä sille mitään aktiviteettia vastineeksi. Eli kissa makaa ja syö päivät pitkät ja ehkä härppäisee jotain sohvaa tai raapimapuuta joskus.
Kissanomistajista iso osa on laiskoja ja itsekkäitä ja päätyvät juuri kissaan, koska eivät viitsi tehdä mitään aktiivista lemmikkinsä kanssa. Ei paljon parempi kuin vapaana kissansa pitävä, vaikka voikin moraalisesti itseään pitää hyvänä lemmikin omistajana.
Vierailija kirjoitti:
Kissaakin enemmän kärsii kani, jolla on sama liikunnan tarve kuin kissalla, mutta suljetaan 0.5m2 häkkiin ilman virikkeitä.
Kissa saa sentään koko asunnon (yleensä) käyttöönsä. Mutta toki kissakin trvitsee enemmän kuin vain nukkumapaikan ja ruokaa.
Itse valitsin lemmikkini sillä perusteella, mille eläimelle pystyn nykyisillä resursseillani järjestämään eniten lajinomaista tekemistä. Lemmikiksi valikoitui hamsteri, joka tykkää juosta, kaivaa, hamstrata, tehdä pesää ja kulkea tunneleissa. Puuhailen sen kanssa päivittäin ja kyllä se näyttäisi aika onnelliselta. Toki eihän mikään lemmikki tiedä paremmasta (tai no, hamsterin kohdalla villihamsterin elämä on hyvin raskasta ja vaarallista. "Paremmin" niillä lemmikkinä menee).
Totta puhut. Tätäkin olen nähnyt. Tässäkin kohtaa voi kysyä, että miksi koiran ulkoilutus on automaatio mutta kanin ei?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vapaasti ulkoileva voi olla myös valvottu. Tiedän koko ajan missä ulkoileva kissamme on, kiitos gps-pannan. Tosin kyllä siihen on käytännössä näköyhteyskin tai tulee vähintään huutamalla. Ei tuollainen leikattu kissa ulkoile mitenkään laajalla alueella.
Eikä kissa silloin jää ulos jos emme itse ole kotona.
Kissat rakastavat nopeita juoksupyrähdyksiä ja puissakiipeilyä. Vaikea olisi tarjota samaa sisätiloissa.
Mulla on täällä irtokissaongelma, vaikka kissa ei kauas kodista lähtisikään, niin ei se paljon lohduta jos naapureita asuu ihan vieressä. Olen juuri sopimassa löytölän kanssa loulun lainaamisesta, koska naapuruston kissat ovat vaaraksi omilleni jotka ulkoilee narussa takapihalla. Sieltäpä sitten hakevat kissansa oli gps pantaa tai ei, ja maksaa sen 50 laskun saadakseen kissansa takaisin, saa nähdä monestikko ovat valmiita maksamaan, ennenkuin menee perille.
Eilen tuo kissa oli kahdesti tuijottamassa omaani, aamulla ja sitten uudelleen illalla, sillä menee joku vakioreitti juuri minun pihani vierestä. Usein kanniskelee lintuja suussaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin kärkkäästi aiemmin mutta pääsin ehkä paremmin AP:n pointista perille ja olen pitkälti samaa mieltä. Eli kissoja pidetään liiankin helppoina lemmikkeinä, joista ajatellaan, että nehän pärjäävät ilman liikuntaa, ilman virikkeitä, ilman vaivannnäköä ja vaikka päiviä yksin, kunhan vettä ja ruokaa on. Ja osa kissanomistajista esittää eläinsuojelijaa ja eläinrakasta pitämällä kissan sisällä mutta eivät sitten kuitenkaan järjestä sille mitään aktiviteettia vastineeksi. Eli kissa makaa ja syö päivät pitkät ja ehkä härppäisee jotain sohvaa tai raapimapuuta joskus.
Kissanomistajista iso osa on laiskoja ja itsekkäitä ja päätyvät juuri kissaan, koska eivät viitsi tehdä mitään aktiivista lemmikkinsä kanssa. Ei paljon parempi kuin vapaana kissansa pitävä, vaikka voikin moraalisesti itseään pitää hyvänä lemmikin omistajana.
Muuten samaa mieltä, mutta on se silti paljon parempi kuin vapaana kissaansa pitäävä (taajamassa), koska pitää sen kissan sentään pois aiheuttamasta harmia muille. Uskomatonta itsekkyyttä päästä pienpeto kulkemaan valvomatta toisten pihoilla ja valvomatta nimenomaan niin ettei ole puuttumassa jos se vaikka hätyyttä jonkun ulkona olevia kaneja.
Ja siinäpä tuli syy sillekkin, miksi kaneja ei pidetä ulkona, ei täällä ainakaan uskaltaisi kun kissoja kulkee tuhkatiehään, kanit olisi ihan stressissä ja jotku kissat voi yrittää ottaa kaninkin hen giltä. Ei ole muiden lemmikit turvassa itsekkäiden kissanomistajien takia. Muilla pitäisi olla oikeus pitää vaikka kanarialintuja ulkona ilman pelkoa siitä että kissa vahingoittaa niitä verkon läpi, tai ulkoiluttaa vaikka lemmikkirottaa valjaissa, ilman, että jostain syöksyy kissa sen kimppuun.
Ja mikähän tässä kirjoituksessa nyt aiheutti sensuurin, huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin kärkkäästi aiemmin mutta pääsin ehkä paremmin AP:n pointista perille ja olen pitkälti samaa mieltä. Eli kissoja pidetään liiankin helppoina lemmikkeinä, joista ajatellaan, että nehän pärjäävät ilman liikuntaa, ilman virikkeitä, ilman vaivannnäköä ja vaikka päiviä yksin, kunhan vettä ja ruokaa on. Ja osa kissanomistajista esittää eläinsuojelijaa ja eläinrakasta pitämällä kissan sisällä mutta eivät sitten kuitenkaan järjestä sille mitään aktiviteettia vastineeksi. Eli kissa makaa ja syö päivät pitkät ja ehkä härppäisee jotain sohvaa tai raapimapuuta joskus.
Kissanomistajista iso osa on laiskoja ja itsekkäitä ja päätyvät juuri kissaan, koska eivät viitsi tehdä mitään aktiivista lemmikkinsä kanssa. Ei paljon parempi kuin vapaana kissansa pitävä, vaikka voikin moraalisesti itseään pitää hyvänä lemmikin omistajana.
Entäs nämä koiranomistajat, jotka jättää koiran yksin 10-12h päivässä ? Sitten viedään siihen oman talon nurkalle kuselle, max 10 min. Aikamoista laiskuutta ja itsekkyyttä, sanoisin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te sönkötätte? Kissan perusluonteeseen kuuluu nukkua paljon! Esim. kissanpentu nukkuu 20h/vrk. Ei ole itsekkyyttä tai laiskuutta jos sitä ei herätellä kesken unien ulkoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sönkötätte? Kissan perusluonteeseen kuuluu nukkua paljon! Esim. kissanpentu nukkuu 20h/vrk. Ei ole itsekkyyttä tai laiskuutta jos sitä ei herätellä kesken unien ulkoilemaan.
Ei nuku niin paljon. Ainakaan minun kissani. Ja miksi ei voi ulkoiluttaa silloin kun se on hereillä?
Jos kissanpentusi ei koskaan leiki eikä syö vaan nukkuu kokoajan, se on sairas ja on vietävä lääkäriin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ajatus on lähtenyt siitä, että tähän päivään asti kissaa on pidetty helppona lemmikkinä, joka vain nukkuu ja syö sisällä ja muuten hoitaa itse oman aktivoitinsa.
Noh, koska kissan päästäminen yksinään ulkoilemaan taajama-alueella on vain toisten kiusaamista, kissan asettamista vaaraan ja muutenkin stanan itsekästä touhua, niin kissoja on pitänyt opetella olemaan päästämättä ulos. Valitettavasti tässä murrosvaiheessa ihmiset ei ole edelleenkään sisäistäneet sitä asiaa, että kissa ei olekkaan helppo lemmikki joka vain syö ja nukkuu ja aktivoi itse itsensä.
Sen vuoksi jotku rääkkää kissojaan pitämällä niitä vain sisällä, sen sijaan että ulkoiluttaisi niitä narussa pihalla. Mikään tarhassa olokaan ei mielestäni tätä aktiviteettia korvaa, ulkotarha on kissalle vain muutama lisäneliö lisää asuttavaksi, josta näkee ja haistaa paremmin ympäristönsä, ei muuta.
Eli kissan olisi aika päästä helpon lemmikin maineesta ja muuttua vähän vaatimmaksi lemmikiksi, jonka viihtymisen ja asiallisen pidon eteen pitää nähdä ihan oikeasti vaivaakin ja nostaa perse ylös sohvalta ja viedä katti ulos.[/qu
Kissa ei tosiankaan nauti narussa olosta. Kokemusta kissan pidosta on. Voisi sanoa etta se narussa ulkoilutus on kertakaikkiaan kiusantekoa. Huvittavinta on, etta on olemassa ihmisia, jotka eivat tata sisaista ja nae. Koira on tassa suhteessa aivan erilainen otus.
Kissan olemukseen kuuluu se, ettei se seuraa isantaa tai emantaa, van liikkuu reviirillaan miten haluaa. Sen sijaan kissa tervehtii, ja tuntee iloa nadessaan tuttuja. Viihtyykin heidan seurassaan. Mutta ei halua liikkua rajoitettuna.
Kissan pitaminen sisalla etenkin yksin ja iman esimerkiksi toista kissaa kaverina on tosiaankin elaiinraakkaysta. Toinen kissa jossainmaarin nayttaisi korvaavan ulkona liikkumisen menetysta.
Olen taysin vakuuttunut, etta onnellinen kissa paasee liikkumaan ulos ja sisalle. Siita huolimatta, etta elama siten voi olla joskus vaarallistakin.
Olin lapsi ysärillä, jolloin maalla kissat kulkivat vapaasti ulkona. 2000-luvun alussa muutimme pientaloalueelle taajamaan, ja kissalle rakennettiin pihalle aitaus ja ostettiin valjaat. Itse ulkoilutin kissaa 2 kertaa päivässä, se tottui jopa kaverini tiibetinspanieliin ja koira siihen JS ulkoilutimme niitä yhdessäkin. Kissa pääsi aitaukseensa 24/7 takkahuoneen ikkunaan rakennetusta luukusta.
Kerrostaloon en ole kissaa ottanut mutta nyt kun asun oman perheen kanssa rivarissa, jossa on ihan hyvänkokoinen piha, oon kissaa harkinnut mutta vain sillä pointilla, että kissa lenkille ainakin 2 krt päivässä.
Kun on nähnyt lapsuudessa näitä vapaasti liikkuvia ja siitä nauttivia kissoja, niin en kykene hyväksymään ajatusta täysin sisäkissasta. Kauhulla katselen FB-kaverin isoa kissaa, jota se ei ulkoiluta lainkaan. Leikkipuu on ja laservalolla sitä leikittää muttei mitään muuta. Kissa onkin todella ylilihava (ja omistaja on siitä vaan ylpeä, että läski kissa olisi saavutus!) ja kohta sairastuu varmaan. Tämmöisiä kissoja on nykyään paljon, ehkä valtaosa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ajatus on lähtenyt siitä, että tähän päivään asti kissaa on pidetty helppona lemmikkinä, joka vain nukkuu ja syö sisällä ja muuten hoitaa itse oman aktivoitinsa.
Noh, koska kissan päästäminen yksinään ulkoilemaan taajama-alueella on vain toisten kiusaamista, kissan asettamista vaaraan ja muutenkin stanan itsekästä touhua, niin kissoja on pitänyt opetella olemaan päästämättä ulos. Valitettavasti tässä murrosvaiheessa ihmiset ei ole edelleenkään sisäistäneet sitä asiaa, että kissa ei olekkaan helppo lemmikki joka vain syö ja nukkuu ja aktivoi itse itsensä.
Sen vuoksi jotku rääkkää kissojaan pitämällä niitä vain sisällä, sen sijaan että ulkoiluttaisi niitä narussa pihalla. Mikään tarhassa olokaan ei mielestäni tätä aktiviteettia korvaa, ulkotarha on kissalle vain muutama lisäneliö lisää asuttavaksi, josta näkee ja haistaa paremmin ympäristönsä, ei muuta.
Eli kissan olisi aika päästä helpon lemmikin maineesta ja muuttua vähän vaatimmaksi lemmikiksi, jonka viihtymisen ja asiallisen pidon eteen pitää nähdä ihan oikeasti vaivaakin ja nostaa perse ylös sohvalta ja viedä katti ulos.[/qu
Kissa ei tosiankaan nauti narussa olosta. Kokemusta kissan pidosta on. Voisi sanoa etta se narussa ulkoilutus on kertakaikkiaan kiusantekoa. Huvittavinta on, etta on olemassa ihmisia, jotka eivat tata sisaista ja nae. Koira on tassa suhteessa aivan erilainen otus.
Kissan olemukseen kuuluu se, ettei se seuraa isantaa tai emantaa, van liikkuu reviirillaan miten haluaa. Sen sijaan kissa tervehtii, ja tuntee iloa nadessaan tuttuja. Viihtyykin heidan seurassaan. Mutta ei halua liikkua rajoitettuna.
Kissan pitaminen sisalla etenkin yksin ja iman esimerkiksi toista kissaa kaverina on tosiaankin elaiinraakkaysta. Toinen kissa jossainmaarin nayttaisi korvaavan ulkona liikkumisen menetysta.
Olen taysin vakuuttunut, etta onnellinen kissa paasee liikkumaan ulos ja sisalle. Siita huolimatta, etta elama siten voi olla joskus vaarallistakin.
Ja se tulee kylla sisalle kun nimelta huutaa…...Sekin viela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ajatus on lähtenyt siitä, että tähän päivään asti kissaa on pidetty helppona lemmikkinä, joka vain nukkuu ja syö sisällä ja muuten hoitaa itse oman aktivoitinsa.
Noh, koska kissan päästäminen yksinään ulkoilemaan taajama-alueella on vain toisten kiusaamista, kissan asettamista vaaraan ja muutenkin stanan itsekästä touhua, niin kissoja on pitänyt opetella olemaan päästämättä ulos. Valitettavasti tässä murrosvaiheessa ihmiset ei ole edelleenkään sisäistäneet sitä asiaa, että kissa ei olekkaan helppo lemmikki joka vain syö ja nukkuu ja aktivoi itse itsensä.
Sen vuoksi jotku rääkkää kissojaan pitämällä niitä vain sisällä, sen sijaan että ulkoiluttaisi niitä narussa pihalla. Mikään tarhassa olokaan ei mielestäni tätä aktiviteettia korvaa, ulkotarha on kissalle vain muutama lisäneliö lisää asuttavaksi, josta näkee ja haistaa paremmin ympäristönsä, ei muuta.
Eli kissan olisi aika päästä helpon lemmikin maineesta ja muuttua vähän vaatimmaksi lemmikiksi, jonka viihtymisen ja asiallisen pidon eteen pitää nähdä ihan oikeasti vaivaakin ja nostaa perse ylös sohvalta ja viedä katti ulos.[/qu
Kissa ei tosiankaan nauti narussa olosta. Kokemusta kissan pidosta on. Voisi sanoa etta se narussa ulkoilutus on kertakaikkiaan kiusantekoa. Huvittavinta on, etta on olemassa ihmisia, jotka eivat tata sisaista ja nae. Koira on tassa suhteessa aivan erilainen otus.
Kissan olemukseen kuuluu se, ettei se seuraa isantaa tai emantaa, van liikkuu reviirillaan miten haluaa. Sen sijaan kissa tervehtii, ja tuntee iloa nadessaan tuttuja. Viihtyykin heidan seurassaan. Mutta ei halua liikkua rajoitettuna.
Kissan pitaminen sisalla etenkin yksin ja iman esimerkiksi toista kissaa kaverina on tosiaankin elaiinraakkaysta. Toinen kissa jossainmaarin nayttaisi korvaavan ulkona liikkumisen menetysta.
Olen taysin vakuuttunut, etta onnellinen kissa paasee liikkumaan ulos ja sisalle. Siita huolimatta, etta elama siten voi olla joskus vaarallistakin.
Onko tähän jotain perustelua että narussa ulkoileminen on kiusantekoa? Ainakin oman taloyhtiöni narussa ulkoilevat kissat (3 kpl omani mukaanluettuna) vaikuttavat tähän järjestelyyn varsin tyytyväisiltä. Liikun 100% kissan ehdoilla ja naru löysänä, se saa tutkia paikkoja, vaania kärpäsiä ja kiipeillä puihin sydämensä kyllyydestä. Välillä seison kymmenenkin minuuttia paikallani, kun kissa tarkkailee läheisten lintujen touhuja pusikossa. Rajoitan kissan kulkua ainoastaan kun se on menossa jonkun pihalle. Ulos pyytäessään menee valmiiksi siihen asentoon jossa valjaat laitetaan päälle.
Varmaa on, että vapaana ulkoillessaan se olisi vieläkin tyytyväisempi, mutta koska se ei ole vaihtoehto niin valjaissa ulkoilu on satavarmasti parempi vaihtoehto kuin 24/7 sisällä pitäminen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä.
Kuka ja miksi?
Ap
Kyllä olen nähnyt kissoja, jotka ulkoilevat hihnassa ihan reippaasti, menevät perheen pikkukoiran kanssa ihan samaa tahtia lenkillä vierekkäin. Eli on myös opetus-/totutuskysymys ja edellyttää omistajalta vaivannäköä ja paneutumista, jopa enemmän kuin vaativana pidetty koiran koulutus, koska kissa ei ole laumaeläin eikä halua luontaisesti miellyttää ja tehdä yhteistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ajatus on lähtenyt siitä, että tähän päivään asti kissaa on pidetty helppona lemmikkinä, joka vain nukkuu ja syö sisällä ja muuten hoitaa itse oman aktivoitinsa.
Noh, koska kissan päästäminen yksinään ulkoilemaan taajama-alueella on vain toisten kiusaamista, kissan asettamista vaaraan ja muutenkin stanan itsekästä touhua, niin kissoja on pitänyt opetella olemaan päästämättä ulos. Valitettavasti tässä murrosvaiheessa ihmiset ei ole edelleenkään sisäistäneet sitä asiaa, että kissa ei olekkaan helppo lemmikki joka vain syö ja nukkuu ja aktivoi itse itsensä.
Sen vuoksi jotku rääkkää kissojaan pitämällä niitä vain sisällä, sen sijaan että ulkoiluttaisi niitä narussa pihalla. Mikään tarhassa olokaan ei mielestäni tätä aktiviteettia korvaa, ulkotarha on kissalle vain muutama lisäneliö lisää asuttavaksi, josta näkee ja haistaa paremmin ympäristönsä, ei muuta.
Eli kissan olisi aika päästä helpon lemmikin maineesta ja muuttua vähän vaatimmaksi lemmikiksi, jonka viihtymisen ja asiallisen pidon eteen pitää nähdä ihan oikeasti vaivaakin ja nostaa perse ylös sohvalta ja viedä katti ulos.[/qu
Kissa ei tosiankaan nauti narussa olosta. Kokemusta kissan pidosta on. Voisi sanoa etta se narussa ulkoilutus on kertakaikkiaan kiusantekoa. Huvittavinta on, etta on olemassa ihmisia, jotka eivat tata sisaista ja nae. Koira on tassa suhteessa aivan erilainen otus.
Kissan olemukseen kuuluu se, ettei se seuraa isantaa tai emantaa, van liikkuu reviirillaan miten haluaa. Sen sijaan kissa tervehtii, ja tuntee iloa nadessaan tuttuja. Viihtyykin heidan seurassaan. Mutta ei halua liikkua rajoitettuna.
Kissan pitaminen sisalla etenkin yksin ja iman esimerkiksi toista kissaa kaverina on tosiaankin elaiinraakkaysta. Toinen kissa jossainmaarin nayttaisi korvaavan ulkona liikkumisen menetysta.
Olen taysin vakuuttunut, etta onnellinen kissa paasee liikkumaan ulos ja sisalle. Siita huolimatta, etta elama siten voi olla joskus vaarallistakin.
Ei kai mikään eläin varsinaisesti nauti narussa olemisesta tai aidatulla alueella olemisesta. Hevonen mieluummin juoksisi nummilla vapaana, lehmä mieluummin laiduntaisi jättimäisillä niityillä, koirakin juoksisi paljon mieluummin irti, linnut lentäisi vapaana jne. jne. silti kun ne on otettu lemmiksiksi ja ihmisen haltuun hyvän ruuan ääreen ja turvalliseen elämään, on ne joutuneet luopumaan siitä vapaudesta. Jokaikinen. Paitsi kissa.
Jos kissa kärsii vapaudenriistosta niin paljon, siitä ei sitten ole lemmikiksi ja se olisi luokiteltava villieläimeksi ja haitalliseksi vieraslajiksi vaikka sillä olisikin koti jossa käydä nukkumassa ja se tulisin hävittää Suomen luonnosta kuten minkit ja supikoiratkin tai ainakin rajoittaa niiden kantaa. Kissojen lukumäärä on Suomessa kuitenkin huomattavan paljon suurempi kuin minkkien ja supikoirien määrä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen nähnyt kissoja, jotka ulkoilevat hihnassa ihan reippaasti, menevät perheen pikkukoiran kanssa ihan samaa tahtia lenkillä vierekkäin. Eli on myös opetus-/totutuskysymys ja edellyttää omistajalta vaivannäköä ja paneutumista, jopa enemmän kuin vaativana pidetty koiran koulutus, koska kissa ei ole laumaeläin eikä halua luontaisesti miellyttää ja tehdä yhteistyötä.
No, tuossa nyt taas ei mahdollisesta sitä lajityypillistä käyttäytymistä vaan yritetään sulloa kissa koiran muottiin. Miksi ottaa kissan jos haluaa koiran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen nähnyt kissoja, jotka ulkoilevat hihnassa ihan reippaasti, menevät perheen pikkukoiran kanssa ihan samaa tahtia lenkillä vierekkäin. Eli on myös opetus-/totutuskysymys ja edellyttää omistajalta vaivannäköä ja paneutumista, jopa enemmän kuin vaativana pidetty koiran koulutus, koska kissa ei ole laumaeläin eikä halua luontaisesti miellyttää ja tehdä yhteistyötä.
No, tuossa nyt taas ei mahdollisesta sitä lajityypillistä käyttäytymistä vaan yritetään sulloa kissa koiran muottiin. Miksi ottaa kissan jos haluaa koiran?
Tätä minäkin mietin. Kissa ulkoilee "oikein" vain jos se ulkoilee kuin koira. Miksi näin?
Eihän kania ja kilppariakaan raahata mihinkään hikilenkille, vaan niitä ulkoilutetaan omien ehtojensa mukaisesti.
Ap
Kissaakin enemmän kärsii kani, jolla on sama liikunnan tarve kuin kissalla, mutta suljetaan 0.5m2 häkkiin ilman virikkeitä.
Kissa saa sentään koko asunnon (yleensä) käyttöönsä. Mutta toki kissakin trvitsee enemmän kuin vain nukkumapaikan ja ruokaa.
Itse valitsin lemmikkini sillä perusteella, mille eläimelle pystyn nykyisillä resursseillani järjestämään eniten lajinomaista tekemistä. Lemmikiksi valikoitui hamsteri, joka tykkää juosta, kaivaa, hamstrata, tehdä pesää ja kulkea tunneleissa. Puuhailen sen kanssa päivittäin ja kyllä se näyttäisi aika onnelliselta. Toki eihän mikään lemmikki tiedä paremmasta (tai no, hamsterin kohdalla villihamsterin elämä on hyvin raskasta ja vaarallista. "Paremmin" niillä lemmikkinä menee).