Lue keskustelun säännöt.
Oletko sitä mieltä että Suomessa työtön on aina viime kädessä itse jollain tapaa syyllinen työttömyyteensä?
08.08.2019 |
Näin se näyttää työssä käyvien ihmisten puheissa aina lopulta kääntyvän, vaikka ei niin suoraan sanottaisikaan.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät tietenkään ole syyllisiä työttömyyteensä.
Tiedän kuitenkin tuttavapiiristäni muutaman, jotka keplottelevat työttömyysavustusten kanssa, eivätkä haluakaan työtä, ainakaan kokopäivätyötä. Silti kaikki tuet täytyisi saada, ja kaikenlaista ilmaiseksi. Tulot pitäisi olla samat kuin keskituloisella palkansaajalla. Katkeria ovat, kun joutuvat "orjatyöhön".
On kyllä omituista, kun minä en tunne yhtään tällaista. Olen kuullut heistä vaan näissä työttömienhaukkumisketjuissa... On se kumma...
Juu, on se kumma, kun tämä on suhteellisen yleistäkin.
Höpöhöpö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, joka näin ajattelee, ei ole tainnut nähdä tilastoja. Avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä ja niistäkin ison osan täyttävät työpaikan vaihtajat.
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti. Niitä töitä, joilla mun vanhempani aloittivat, ei ole enää. Siellä täällä suljetaan tehtaita ja on YT-neuvotteluja.
Osa työttömistä on myös siinä kunnossa, ettei heitä kukaan palkkaa tai ovat sen verran iäkkäitä, etteivät saa töitä. Ja jos nuorena käy huono tuuri, eikä saa niitä ensimmäisiä työpaikkoja, niin ei saa sitten seuraaviakaan.
Suurin osa työttömistä työllistyy alle 6 kuukaudessa. Avoimet työpaikat ei näy tilastoissa, työttömien määrä näkyy. Tämä esittämäsi fakta on siis mutua eikä kumoa sitä, etteikö tavalla tai toisella syytä olisi siitä työttömässä. Miksi niin moni muu samassa tilanteessa oleva saa töitä?
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti ja samalla tulee uusia tilalle. Vanhempiesi työpaikkoja ei enää ole tarjolla, mutta oliko heidän työuransa alussa personal trainereita, mikrotukihenkilöitä tai kulunvalvontavastaavia?
Huono kunto on omaa syytä, korkea ikäkin (jos haluaa saada samapalkkaisen pomonpaikan kuin mistä jäi työttömäksi) eikä ensimmäisen työpaikan saaminen ole tuuripeliä.
Keksi ihmeessä lisää syitä ja mieti sitä, miksi joku muuttaa 400 km päähän töihin, mutta toinen ei voi jättää koiraansa 4 tunniksi yksin, kun se on tottunut käymään päivälenkillä.
Kyllä, puolet työttömäksi jääneistä työllistyy 3kk sisään, ja lopuistakin puolet 6kk sisään, ja siitä jäävistä lopuistakin suurin osa vuoden sisällä työttömäksi jäämisestä. Vain pieni osa on sellaisia joilla siihen menee niin kauan että lasketaan pitkäaikaistyöttömiksi.
Ja avoimia työpaikkoja seurataan kyllä tilastoissa, koitapa ihan googlettaa.
Se on tuurin kauppaa kuka työttömistä saa töitä ja kuka ei. Jokaista työtä hakee vähintään 14 ihmistä, ja kun on vain yksi työpaikka niin aina jää ilman työtä varmasti useampikin yhtä hyvä hakija.
Kaikista ihmisistä ei ole kaikkiin töihin, niin se vaan menee. Tiettyihin töihin pitää olla tietynlainen luonne, koulutus, kunto ja mikä tärkeintä, mielenkiinto alaa kohtaan. Hyvä työntekijä on kiinnostunut omasta alastaan. Sammutetuin valoin liikkuvalla työntekijällä ei tee yhtään mitään tämän päivän työelämässä.
Suomalaiset ovat tutkitusti kansaa joka muuttaa työn, opiskelun ja puolison perässä eri paikkakunnille, siitä ei ole kyse. Nykyään se vaan on hankalaa perheelliselle ihmiselle jolla on pienet lapset ja puolisolla vakituinen työ, ja velkainen omakotitalo jonka myyminen nykypäivänä on erittäin hankalaa ja pitkä prosessi. Kaikilla paikkakunnilla ei ole kaikille töitä joten kyllä siinä pitää tehdä valinta että kumman puolison työn perässä missä asutaan. En usko että kukaan elelee 500 euron tuloilla mieluummin kuin kahden kolmen tonnin jonkun koiran kusettamisen takia, siihen kun voi palkata jonkun. Jos joku sellaisen sanoo syyksi, se syy on oikeasti joku muu jota ei vaan kehtaa sanoa.
Tilastoista selviävät vain te-palveluiden sivuilla ilmoitetut työpaikat, eivät muut.
Työpaikan saaminen ei ole tuurista kiinni, vaikka työttömät sitä aina hokevat. Valitaan paras.
Vierailija kirjoitti:
Työtön on useasti laiska.
Työssä oleva on usein laiska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aina. On oikeasti työttömiä jotka menisivät töihin jos pääsisivät. Erityisesti ikääntyneet ja pitkän työuran tehneet, heidän on työttömäksi jäätyään vaikea päästä enää minkäänlaiseen työpaikkaan.
Mutta työttömissä on myös suuri lusmuilijoiden joukko, joka ei edes halua töihin ja nousee välittömästi kovaääniseen sotaan kaikenlaisia aktivointitoimia vastaan.
Lusmuilijoita on ollut aina, jopa ennenvanhaan oli työnvälttelijöitä vaikka sanottiin että ei niiden pidä syömänkään jotka ei töitä tee.
Mutta. Nykyään ei ole mitään suurta lusmujoukkoja, vaan se joukko on hyvin pieni verrattuna siihen kuinka paljon on ihmsiä jotka epätoivoisesti haluavat töihin. Miksi huolehtia niistä jotka ei halua töihin, kun ei ole töitä niillekään jotka haluaa?
Ja mitä tulee siihen "aktivointiin" niin sitähän ei oikeasti tarvi kukaan muu kuin nuori joka pelaa yöt ja nukkuu päivät, kaikki muut tarvitsevat vain lähinnä palkanmaksajan, niistä tässä on suurin pula. Työttömät tarvitsevat palkkatöitä. PALKKAtöitä, se aktivoi niitäkin jotka nyt on töissä, niin on ollut ja on aina oleva, ihmiset käy töissä koska siitä saa rahaa eli palkkaa.
Miksi he eivät sitten työskentele omaan laskuun?
Omaan laskuun??? Omaan laskuun??? Mihin sinä sen laskun lähetät ja kuka sen maksaa??? Kuinka idiootti ihminen voi olla.... Mä voisin lähettää laskun sulle.
Naulan kantaan! Eiköhän meistä jokainen ole saanut esim. ilmaisen koulutuksen muiden laskuun! Mä voisin lähettää kanssa laskun esim. 9 vuoden ilmaisista kouluruuista tälle tyypille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, joka näin ajattelee, ei ole tainnut nähdä tilastoja. Avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä ja niistäkin ison osan täyttävät työpaikan vaihtajat.
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti. Niitä töitä, joilla mun vanhempani aloittivat, ei ole enää. Siellä täällä suljetaan tehtaita ja on YT-neuvotteluja.
Osa työttömistä on myös siinä kunnossa, ettei heitä kukaan palkkaa tai ovat sen verran iäkkäitä, etteivät saa töitä. Ja jos nuorena käy huono tuuri, eikä saa niitä ensimmäisiä työpaikkoja, niin ei saa sitten seuraaviakaan.
Suurin osa työttömistä työllistyy alle 6 kuukaudessa. Avoimet työpaikat ei näy tilastoissa, työttömien määrä näkyy. Tämä esittämäsi fakta on siis mutua eikä kumoa sitä, etteikö tavalla tai toisella syytä olisi siitä työttömässä. Miksi niin moni muu samassa tilanteessa oleva saa töitä?
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti ja samalla tulee uusia tilalle. Vanhempiesi työpaikkoja ei enää ole tarjolla, mutta oliko heidän työuransa alussa personal trainereita, mikrotukihenkilöitä tai kulunvalvontavastaavia?
Huono kunto on omaa syytä, korkea ikäkin (jos haluaa saada samapalkkaisen pomonpaikan kuin mistä jäi työttömäksi) eikä ensimmäisen työpaikan saaminen ole tuuripeliä.
Keksi ihmeessä lisää syitä ja mieti sitä, miksi joku muuttaa 400 km päähän töihin, mutta toinen ei voi jättää koiraansa 4 tunniksi yksin, kun se on tottunut käymään päivälenkillä.
Kyllä, puolet työttömäksi jääneistä työllistyy 3kk sisään, ja lopuistakin puolet 6kk sisään, ja siitä jäävistä lopuistakin suurin osa vuoden sisällä työttömäksi jäämisestä. Vain pieni osa on sellaisia joilla siihen menee niin kauan että lasketaan pitkäaikaistyöttömiksi.
Ja avoimia työpaikkoja seurataan kyllä tilastoissa, koitapa ihan googlettaa.
Se on tuurin kauppaa kuka työttömistä saa töitä ja kuka ei. Jokaista työtä hakee vähintään 14 ihmistä, ja kun on vain yksi työpaikka niin aina jää ilman työtä varmasti useampikin yhtä hyvä hakija.
Kaikista ihmisistä ei ole kaikkiin töihin, niin se vaan menee. Tiettyihin töihin pitää olla tietynlainen luonne, koulutus, kunto ja mikä tärkeintä, mielenkiinto alaa kohtaan. Hyvä työntekijä on kiinnostunut omasta alastaan. Sammutetuin valoin liikkuvalla työntekijällä ei tee yhtään mitään tämän päivän työelämässä.
Suomalaiset ovat tutkitusti kansaa joka muuttaa työn, opiskelun ja puolison perässä eri paikkakunnille, siitä ei ole kyse. Nykyään se vaan on hankalaa perheelliselle ihmiselle jolla on pienet lapset ja puolisolla vakituinen työ, ja velkainen omakotitalo jonka myyminen nykypäivänä on erittäin hankalaa ja pitkä prosessi. Kaikilla paikkakunnilla ei ole kaikille töitä joten kyllä siinä pitää tehdä valinta että kumman puolison työn perässä missä asutaan. En usko että kukaan elelee 500 euron tuloilla mieluummin kuin kahden kolmen tonnin jonkun koiran kusettamisen takia, siihen kun voi palkata jonkun. Jos joku sellaisen sanoo syyksi, se syy on oikeasti joku muu jota ei vaan kehtaa sanoa.
Tilastoista selviävät vain te-palveluiden sivuilla ilmoitetut työpaikat, eivät muut.
Työpaikan saaminen ei ole tuurista kiinni, vaikka työttömät sitä aina hokevat. Valitaan paras.
Kyllä siellä mollin sivuilla näkyy tasan samat työpaikat mitä muuallakin. Piilotyöpaikat ei näy, mutta ne onkin sitten oma syy jos ei hakijoita tule.
Ja kyllä se tuurista on kiinni että kuinka monta yhtä hyvää sattuu samaa työpaikkaa hakemaan kuin sinä, kuinka moni työpaikan vaihtajaa jne. ja satutko sinä työnantajan mielestä olemaan paras, vai joku toinen siinä vieressä rivissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään kaikki. Paljon on kuitenkin niitä jotka eivät edes halua töihin! Vähällä jos tulee toimeen niin mikäs siinä on juoda kaljaa ja pelata pleikkaria.
Voi, voi, kuinka puusilmäinen näkemys sulla on työttömien tekemisistään työttöminä ollessaan. Likipitäenkään kaikki työttömistä ihmisistä ei pelaa pleikkaria, eikä juo edes kaljan kaljaa!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aina. On oikeasti työttömiä jotka menisivät töihin jos pääsisivät. Erityisesti ikääntyneet ja pitkän työuran tehneet, heidän on työttömäksi jäätyään vaikea päästä enää minkäänlaiseen työpaikkaan.
Mutta työttömissä on myös suuri lusmuilijoiden joukko, joka ei edes halua töihin ja nousee välittömästi kovaääniseen sotaan kaikenlaisia aktivointitoimia vastaan.
Lusmuilijoita on ollut aina, jopa ennenvanhaan oli työnvälttelijöitä vaikka sanottiin että ei niiden pidä syömänkään jotka ei töitä tee.
Mutta. Nykyään ei ole mitään suurta lusmujoukkoja, vaan se joukko on hyvin pieni verrattuna siihen kuinka paljon on ihmsiä jotka epätoivoisesti haluavat töihin. Miksi huolehtia niistä jotka ei halua töihin, kun ei ole töitä niillekään jotka haluaa?
Ja mitä tulee siihen "aktivointiin" niin sitähän ei oikeasti tarvi kukaan muu kuin nuori joka pelaa yöt ja nukkuu päivät, kaikki muut tarvitsevat vain lähinnä palkanmaksajan, niistä tässä on suurin pula. Työttömät tarvitsevat palkkatöitä. PALKKAtöitä, se aktivoi niitäkin jotka nyt on töissä, niin on ollut ja on aina oleva, ihmiset käy töissä koska siitä saa rahaa eli palkkaa.
Mutta kenen niitä töitä pitäisi järjestää? Valtion ja kuntien?
Kyllä, myös valtion ja kuntien, sillä tämä hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu.
Viime vuonna koneet ja robotit teki töistä 28% ja kolmen vuoden päästä jo 42%, johonkin ne ihmiset pitää työntää joiden työt koneet vie.
Tai sitten pitää myöntää se, että ihmisten tekemän työn määrä on koneilla onnistuttu vähentämään niin reilusti että kaikille ei töitä enää ole, palkallisia, ja toimitaan sitten sen mukaan.
Ennenvanhaan kaikille vanhoille, sairaille jne. toistaitoisille oli helppoja töitä aina olemassa että ruokansa ansaitsi, oli paimenessa lehmien kanssa metsässä tai tuvassa keikuttamassa vauvan kehtoa. Enää näin ei ole. Ne joiden työpanosta kukaan ei halua ostaa, pitää palkata julkiselle puolelle tai ottaa käyttöön perustulo ja tyytyä siihen että osa on vaan elätettäviä, ja suurin elättäjä on koneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä valtio voisi antaa rahat menolippuun johonkin Aasian maahan. Siellä on täystyöllisyys, työpaikan saa kun menee vaan kolkuttamaan tehtaan portille.
Antaahan rinteen hallitus 2500 kielteisen turva paikkahakemuksen saaneillekin jos suostuvat menemään kotiin.
Suomesta laitetaan paluulennolle ihmisiä, jotka ovat opiskelleet Suomessa, päässeet työelämään ja oppineet suomen kielen! Syntyvyys vaan laskee ja siitä seuraa kestävyysvaje. Ainut järkevä teko on antaa tällaisten ihmisten jäädä asumaan Suomeen, kun kerran suostuvat vapaaehtoisesti olemaan täällä kylmässä ja rasistisessa maassamme. Muussa tapauksessa työvoimaa pitää erikseen houkutella Suomeen muualta. Jo nyt rekrytään it-alan osaajia kaukoidästä.
Miksi haluat trollata noiden palkandumpaajien puolesta?
t. työtön it-alan osaaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, joka näin ajattelee, ei ole tainnut nähdä tilastoja. Avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä ja niistäkin ison osan täyttävät työpaikan vaihtajat.
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti. Niitä töitä, joilla mun vanhempani aloittivat, ei ole enää. Siellä täällä suljetaan tehtaita ja on YT-neuvotteluja.
Osa työttömistä on myös siinä kunnossa, ettei heitä kukaan palkkaa tai ovat sen verran iäkkäitä, etteivät saa töitä. Ja jos nuorena käy huono tuuri, eikä saa niitä ensimmäisiä työpaikkoja, niin ei saa sitten seuraaviakaan.
Suurin osa työttömistä työllistyy alle 6 kuukaudessa. Avoimet työpaikat ei näy tilastoissa, työttömien määrä näkyy. Tämä esittämäsi fakta on siis mutua eikä kumoa sitä, etteikö tavalla tai toisella syytä olisi siitä työttömässä. Miksi niin moni muu samassa tilanteessa oleva saa töitä?
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti ja samalla tulee uusia tilalle. Vanhempiesi työpaikkoja ei enää ole tarjolla, mutta oliko heidän työuransa alussa personal trainereita, mikrotukihenkilöitä tai kulunvalvontavastaavia?
Huono kunto on omaa syytä, korkea ikäkin (jos haluaa saada samapalkkaisen pomonpaikan kuin mistä jäi työttömäksi) eikä ensimmäisen työpaikan saaminen ole tuuripeliä.
Keksi ihmeessä lisää syitä ja mieti sitä, miksi joku muuttaa 400 km päähän töihin, mutta toinen ei voi jättää koiraansa 4 tunniksi yksin, kun se on tottunut käymään päivälenkillä.
Kyllä, puolet työttömäksi jääneistä työllistyy 3kk sisään, ja lopuistakin puolet 6kk sisään, ja siitä jäävistä lopuistakin suurin osa vuoden sisällä työttömäksi jäämisestä. Vain pieni osa on sellaisia joilla siihen menee niin kauan että lasketaan pitkäaikaistyöttömiksi.
Ja avoimia työpaikkoja seurataan kyllä tilastoissa, koitapa ihan googlettaa.
Se on tuurin kauppaa kuka työttömistä saa töitä ja kuka ei. Jokaista työtä hakee vähintään 14 ihmistä, ja kun on vain yksi työpaikka niin aina jää ilman työtä varmasti useampikin yhtä hyvä hakija.
Kaikista ihmisistä ei ole kaikkiin töihin, niin se vaan menee. Tiettyihin töihin pitää olla tietynlainen luonne, koulutus, kunto ja mikä tärkeintä, mielenkiinto alaa kohtaan. Hyvä työntekijä on kiinnostunut omasta alastaan. Sammutetuin valoin liikkuvalla työntekijällä ei tee yhtään mitään tämän päivän työelämässä.
Suomalaiset ovat tutkitusti kansaa joka muuttaa työn, opiskelun ja puolison perässä eri paikkakunnille, siitä ei ole kyse. Nykyään se vaan on hankalaa perheelliselle ihmiselle jolla on pienet lapset ja puolisolla vakituinen työ, ja velkainen omakotitalo jonka myyminen nykypäivänä on erittäin hankalaa ja pitkä prosessi. Kaikilla paikkakunnilla ei ole kaikille töitä joten kyllä siinä pitää tehdä valinta että kumman puolison työn perässä missä asutaan. En usko että kukaan elelee 500 euron tuloilla mieluummin kuin kahden kolmen tonnin jonkun koiran kusettamisen takia, siihen kun voi palkata jonkun. Jos joku sellaisen sanoo syyksi, se syy on oikeasti joku muu jota ei vaan kehtaa sanoa.
Tilastoista selviävät vain te-palveluiden sivuilla ilmoitetut työpaikat, eivät muut.
Työpaikan saaminen ei ole tuurista kiinni, vaikka työttömät sitä aina hokevat. Valitaan paras.
Milloin milläkin mittarilla paras. Tai voihan rekrytoija myös arpoa tasavahvoista hakijoista voittajan. Mistäs sinä sen tiedät? Yksiselitteisesti parasta ei välttämättä erotu joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä valtio voisi antaa rahat menolippuun johonkin Aasian maahan. Siellä on täystyöllisyys, työpaikan saa kun menee vaan kolkuttamaan tehtaan portille.
Antaahan rinteen hallitus 2500 kielteisen turva paikkahakemuksen saaneillekin jos suostuvat menemään kotiin.
Suomesta laitetaan paluulennolle ihmisiä, jotka ovat opiskelleet Suomessa, päässeet työelämään ja oppineet suomen kielen! Syntyvyys vaan laskee ja siitä seuraa kestävyysvaje. Ainut järkevä teko on antaa tällaisten ihmisten jäädä asumaan Suomeen, kun kerran suostuvat vapaaehtoisesti olemaan täällä kylmässä ja rasistisessa maassamme. Muussa tapauksessa työvoimaa pitää erikseen houkutella Suomeen muualta. Jo nyt rekrytään it-alan osaajia kaukoidästä.
Miksi haluat trollata noiden palkandumpaajien puolesta?
t. työtön it-alan osaaja
Mitä tarkoitat palkan dumppaajilla? Oletko työtön siksi, että sinulla on kova palkkatoive? Kertoisitko mikä koulutus sinulla ja ja mikä on palkkatoiveesi.
En trollaa, todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Niin, ennen työllisti kunta ja valtio, mutta viime vuosikymmenet on vaahdottu että julkinen sektori on paisunut liian isoksi, palvelut pitäisi tippua taivaasta kansalaisille, ne ei saisi maksaa mitään.
Eikä kaikista ole mitään vanhuksia avustamaan, vain osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia että siihen sopivat, ja he usein ovatkin töissä jos fysiikka kestää. Ei ne vanhukset sinne kotiinsa halua mitään hampuusia pyörimään ja laatikoitaan kronaamaan. Tai pienten lasten äitiä tuomaan mukanaan kaikki päiväkodin kulkutaudit vanhukselle.
Ei tietenkään kaikki sovellu kaikkiin töihin!!! Tuo oli vain esimerkki. Miksi ihmisen, joka haluaisi tehdä kotipalvelutyötä (on esim koulutukseltaan vanhustyön lähihoitaja tms) , pitää odottaa, että ensin joku toinen perustaa kotipalveluyrityksen ja vasta sitten palkansaajana voi tehdä kotipalvelun töitä? Tämä oli mun pointtini.
Hyvä esimerkki nykypäivän idioottimaisuudesta on, että työtön voi tienata muistaakseni 300 €/kk menettämättä työttömyyskorvauksiaan. Mutta vain palkansaajana. Jos hän tienaa saman 300 €/kk olematta jonkun toisen palveluksessa, hänestä tuleekin yrittäjä ja hän menettää työttömyyskorvauksensa sekä muun sosiaaliturvansa ja hänen verotuksensa muuttuu. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyyskorvausta, mutta edelleenkin vain, jos on palkansaajana. Miksi itsensä työllistämisen halutaan olevan mahdollisimman hankalaa? Ja nyt en siis puhu työttömistä vaan niistä, jotka näistä asioista päättävät. Päättävät, että itsensä työllistämisen on hyvä olla mahdollisimman hankalaa, mieluiten mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Niin, ennen työllisti kunta ja valtio, mutta viime vuosikymmenet on vaahdottu että julkinen sektori on paisunut liian isoksi, palvelut pitäisi tippua taivaasta kansalaisille, ne ei saisi maksaa mitään.
Eikä kaikista ole mitään vanhuksia avustamaan, vain osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia että siihen sopivat, ja he usein ovatkin töissä jos fysiikka kestää. Ei ne vanhukset sinne kotiinsa halua mitään hampuusia pyörimään ja laatikoitaan kronaamaan. Tai pienten lasten äitiä tuomaan mukanaan kaikki päiväkodin kulkutaudit vanhukselle.
Ei tietenkään kaikki sovellu kaikkiin töihin!!! Tuo oli vain esimerkki. Miksi ihmisen, joka haluaisi tehdä kotipalvelutyötä (on esim koulutukseltaan vanhustyön lähihoitaja tms) , pitää odottaa, että ensin joku toinen perustaa kotipalveluyrityksen ja vasta sitten palkansaajana voi tehdä kotipalvelun töitä? Tämä oli mun pointtini.
Hyvä esimerkki nykypäivän idioottimaisuudesta on, että työtön voi tienata muistaakseni 300 €/kk menettämättä työttömyyskorvauksiaan. Mutta vain palkansaajana. Jos hän tienaa saman 300 €/kk olematta jonkun toisen palveluksessa, hänestä tuleekin yrittäjä ja hän menettää työttömyyskorvauksensa sekä muun sosiaaliturvansa ja hänen verotuksensa muuttuu. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyyskorvausta, mutta edelleenkin vain, jos on palkansaajana. Miksi itsensä työllistämisen halutaan olevan mahdollisimman hankalaa? Ja nyt en siis puhu työttömistä vaan niistä, jotka näistä asioista päättävät. Päättävät, että itsensä työllistämisen on hyvä olla mahdollisimman hankalaa, mieluiten mahdotonta.
Eikö tämä asia ole muuttunut? Eikö nykyään voi olla ns. kevytyrittäjä?
Kyllä ovat syyllisiä! Sossutuet vaan pois loisilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Niin, ennen työllisti kunta ja valtio, mutta viime vuosikymmenet on vaahdottu että julkinen sektori on paisunut liian isoksi, palvelut pitäisi tippua taivaasta kansalaisille, ne ei saisi maksaa mitään.
Eikä kaikista ole mitään vanhuksia avustamaan, vain osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia että siihen sopivat, ja he usein ovatkin töissä jos fysiikka kestää. Ei ne vanhukset sinne kotiinsa halua mitään hampuusia pyörimään ja laatikoitaan kronaamaan. Tai pienten lasten äitiä tuomaan mukanaan kaikki päiväkodin kulkutaudit vanhukselle.
Ei tietenkään kaikki sovellu kaikkiin töihin!!! Tuo oli vain esimerkki. Miksi ihmisen, joka haluaisi tehdä kotipalvelutyötä (on esim koulutukseltaan vanhustyön lähihoitaja tms) , pitää odottaa, että ensin joku toinen perustaa kotipalveluyrityksen ja vasta sitten palkansaajana voi tehdä kotipalvelun töitä? Tämä oli mun pointtini.
Hyvä esimerkki nykypäivän idioottimaisuudesta on, että työtön voi tienata muistaakseni 300 €/kk menettämättä työttömyyskorvauksiaan. Mutta vain palkansaajana. Jos hän tienaa saman 300 €/kk olematta jonkun toisen palveluksessa, hänestä tuleekin yrittäjä ja hän menettää työttömyyskorvauksensa sekä muun sosiaaliturvansa ja hänen verotuksensa muuttuu. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyyskorvausta, mutta edelleenkin vain, jos on palkansaajana. Miksi itsensä työllistämisen halutaan olevan mahdollisimman hankalaa? Ja nyt en siis puhu työttömistä vaan niistä, jotka näistä asioista päättävät. Päättävät, että itsensä työllistämisen on hyvä olla mahdollisimman hankalaa, mieluiten mahdotonta.
Sitä voi kysyä edelliseltä kokoomuscuckpersujen hallitukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Niin, ennen työllisti kunta ja valtio, mutta viime vuosikymmenet on vaahdottu että julkinen sektori on paisunut liian isoksi, palvelut pitäisi tippua taivaasta kansalaisille, ne ei saisi maksaa mitään.
Eikä kaikista ole mitään vanhuksia avustamaan, vain osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia että siihen sopivat, ja he usein ovatkin töissä jos fysiikka kestää. Ei ne vanhukset sinne kotiinsa halua mitään hampuusia pyörimään ja laatikoitaan kronaamaan. Tai pienten lasten äitiä tuomaan mukanaan kaikki päiväkodin kulkutaudit vanhukselle.
Ei tietenkään kaikki sovellu kaikkiin töihin!!! Tuo oli vain esimerkki. Miksi ihmisen, joka haluaisi tehdä kotipalvelutyötä (on esim koulutukseltaan vanhustyön lähihoitaja tms) , pitää odottaa, että ensin joku toinen perustaa kotipalveluyrityksen ja vasta sitten palkansaajana voi tehdä kotipalvelun töitä? Tämä oli mun pointtini.
Hyvä esimerkki nykypäivän idioottimaisuudesta on, että työtön voi tienata muistaakseni 300 €/kk menettämättä työttömyyskorvauksiaan. Mutta vain palkansaajana. Jos hän tienaa saman 300 €/kk olematta jonkun toisen palveluksessa, hänestä tuleekin yrittäjä ja hän menettää työttömyyskorvauksensa sekä muun sosiaaliturvansa ja hänen verotuksensa muuttuu. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyyskorvausta, mutta edelleenkin vain, jos on palkansaajana. Miksi itsensä työllistämisen halutaan olevan mahdollisimman hankalaa? Ja nyt en siis puhu työttömistä vaan niistä, jotka näistä asioista päättävät. Päättävät, että itsensä työllistämisen on hyvä olla mahdollisimman hankalaa, mieluiten mahdotonta.
Eikö tämä asia ole muuttunut? Eikö nykyään voi olla ns. kevytyrittäjä?
Kevytyrittäjyys ei ole sitä, mitä mä haen. Kevytyrittäjältä laskutuspalvelu perii mm työttömyysvakuutusmaksuja, vaikka kevytyrittäjälle ei muodostukaan työttömyysturvaa. Verotuksessa heitä voidaan kohdella palkansaajina, mutta työ- ja sosiaalilainsäädännössä he ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjyys on sinänsä ihan ok, jos henkilö on muuten palkansaajana ja tekee kevytyrittäjyyttä vain sivutoimisesti. Jos tekee päätoimisesti, kevytyrittäjäkin on vain yrittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Niin, ennen työllisti kunta ja valtio, mutta viime vuosikymmenet on vaahdottu että julkinen sektori on paisunut liian isoksi, palvelut pitäisi tippua taivaasta kansalaisille, ne ei saisi maksaa mitään.
Eikä kaikista ole mitään vanhuksia avustamaan, vain osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia että siihen sopivat, ja he usein ovatkin töissä jos fysiikka kestää. Ei ne vanhukset sinne kotiinsa halua mitään hampuusia pyörimään ja laatikoitaan kronaamaan. Tai pienten lasten äitiä tuomaan mukanaan kaikki päiväkodin kulkutaudit vanhukselle.
Ei tietenkään kaikki sovellu kaikkiin töihin!!! Tuo oli vain esimerkki. Miksi ihmisen, joka haluaisi tehdä kotipalvelutyötä (on esim koulutukseltaan vanhustyön lähihoitaja tms) , pitää odottaa, että ensin joku toinen perustaa kotipalveluyrityksen ja vasta sitten palkansaajana voi tehdä kotipalvelun töitä? Tämä oli mun pointtini.
Hyvä esimerkki nykypäivän idioottimaisuudesta on, että työtön voi tienata muistaakseni 300 €/kk menettämättä työttömyyskorvauksiaan. Mutta vain palkansaajana. Jos hän tienaa saman 300 €/kk olematta jonkun toisen palveluksessa, hänestä tuleekin yrittäjä ja hän menettää työttömyyskorvauksensa sekä muun sosiaaliturvansa ja hänen verotuksensa muuttuu. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua työttömyyskorvausta, mutta edelleenkin vain, jos on palkansaajana. Miksi itsensä työllistämisen halutaan olevan mahdollisimman hankalaa? Ja nyt en siis puhu työttömistä vaan niistä, jotka näistä asioista päättävät. Päättävät, että itsensä työllistämisen on hyvä olla mahdollisimman hankalaa, mieluiten mahdotonta.
Eikö tämä asia ole muuttunut? Eikö nykyään voi olla ns. kevytyrittäjä?
Kevytyrittäjyys ei ole sitä, mitä mä haen. Kevytyrittäjältä laskutuspalvelu perii mm työttömyysvakuutusmaksuja, vaikka kevytyrittäjälle ei muodostukaan työttömyysturvaa. Verotuksessa heitä voidaan kohdella palkansaajina, mutta työ- ja sosiaalilainsäädännössä he ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjyys on sinänsä ihan ok, jos henkilö on muuten palkansaajana ja tekee kevytyrittäjyyttä vain sivutoimisesti. Jos tekee päätoimisesti, kevytyrittäjäkin on vain yrittäjä.
Okei, kiitos lisäinfosta!
[Työpaikan saaminen ei ole tuurista kiinni, vaikka työttömät sitä aina hokevat. Valitaan paras.
Kun samoja paikkoja kanssani hakee 300 muuta kokenutta maisteria, niin alkaa olla hyvin triviaalien makuasioiden puolella, että kuka valitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä valtio voisi antaa rahat menolippuun johonkin Aasian maahan. Siellä on täystyöllisyys, työpaikan saa kun menee vaan kolkuttamaan tehtaan portille.
Antaahan rinteen hallitus 2500 kielteisen turva paikkahakemuksen saaneillekin jos suostuvat menemään kotiin.
Suomesta laitetaan paluulennolle ihmisiä, jotka ovat opiskelleet Suomessa, päässeet työelämään ja oppineet suomen kielen! Syntyvyys vaan laskee ja siitä seuraa kestävyysvaje. Ainut järkevä teko on antaa tällaisten ihmisten jäädä asumaan Suomeen, kun kerran suostuvat vapaaehtoisesti olemaan täällä kylmässä ja rasistisessa maassamme. Muussa tapauksessa työvoimaa pitää erikseen houkutella Suomeen muualta. Jo nyt rekrytään it-alan osaajia kaukoidästä.
Miksi haluat trollata noiden palkandumpaajien puolesta?
t. työtön it-alan osaaja
Mitä tarkoitat palkan dumppaajilla? Oletko työtön siksi, että sinulla on kova palkkatoive? Kertoisitko mikä koulutus sinulla ja ja mikä on palkkatoiveesi.
En trollaa, todellakaan.
Trolli luulee, että rupean kertomaan intiimit asiat tässä kaikille ja BÄM sitten taas räkättää päälle. Dream on, baby!
Työttömän elämä on yhtä piinaa ja siksi meistä moni juo niin paljon viinaa.
Suomesta laitetaan paluulennolle ihmisiä, jotka ovat opiskelleet Suomessa, päässeet työelämään ja oppineet suomen kielen! Syntyvyys vaan laskee ja siitä seuraa kestävyysvaje. Ainut järkevä teko on antaa tällaisten ihmisten jäädä asumaan Suomeen, kun kerran suostuvat vapaaehtoisesti olemaan täällä kylmässä ja rasistisessa maassamme. Muussa tapauksessa työvoimaa pitää erikseen houkutella Suomeen muualta. Jo nyt rekrytään it-alan osaajia kaukoidästä.