Oletko sitä mieltä että Suomessa työtön on aina viime kädessä itse jollain tapaa syyllinen työttömyyteensä?
Näin se näyttää työssä käyvien ihmisten puheissa aina lopulta kääntyvän, vaikka ei niin suoraan sanottaisikaan.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Aina voi muuttaa töiden perässä tai perustaa yrityksen. Toki jos on esim. Päästään vajaa, heikkolahjainen tms. eikä osaa olla oma-aloitteinen niin silloin voi olla hankala työllistyä.
:D Aina voi muuttaa töiden perässä? No ei kuule voi kovin kauas muuttaa jos on pienet lapset ja puolisolla vakituinen työ ja omakotitalo josta velkaa. Suomalaiset on tutkitusti kovia muuttamaan, sekä työn, opiskelun että puolison perässä, siinä ei vika piile.
Ja ainako voi perustaa yrityksen? Ihan oikeasti. Tiedätkö sinä mitä tarvitsee kun perustaa yrityksen? 1. hyvän liikeidean 2. asiakaspohjaa 3. henkistä pääomaa 4. rahaa eli pääomaa. Ihanko luulet että tälläisiä on jokaisella työttömällä perstaskussa? Tai edes työssä olevalla?
Ja ota huomioon. Jokainen työtön on joskus ollut töissä, ja suurin osa jotka nyt on töissä ovat olleet joskus työttömänä ja tulevat olemaan. Jokainen työtön on oma yksilönsä ihan samalla tavalla kun he ovat sitä töissä ollessaankin.
Oma syy. Kouluttaudu, perusta yritys, älä valikoi.
Olen jo kouluttautunut. Olen 43-vuotias pitkäaikaistyötön tohtori. Ihmiset ovat onnellisempia ilman tuottamaani uutta tietoa, joten sellaista on hankalaa kaupitella heille. Olen yrittänyt siivoojaksi ja kassaksi, mutta ei ole otettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aina. On oikeasti työttömiä jotka menisivät töihin jos pääsisivät. Erityisesti ikääntyneet ja pitkän työuran tehneet, heidän on työttömäksi jäätyään vaikea päästä enää minkäänlaiseen työpaikkaan.
Mutta työttömissä on myös suuri lusmuilijoiden joukko, joka ei edes halua töihin ja nousee välittömästi kovaääniseen sotaan kaikenlaisia aktivointitoimia vastaan.
Lusmuilijoita on ollut aina, jopa ennenvanhaan oli työnvälttelijöitä vaikka sanottiin että ei niiden pidä syömänkään jotka ei töitä tee.
Mutta. Nykyään ei ole mitään suurta lusmujoukkoja, vaan se joukko on hyvin pieni verrattuna siihen kuinka paljon on ihmsiä jotka epätoivoisesti haluavat töihin. Miksi huolehtia niistä jotka ei halua töihin, kun ei ole töitä niillekään jotka haluaa?
Ja mitä tulee siihen "aktivointiin" niin sitähän ei oikeasti tarvi kukaan muu kuin nuori joka pelaa yöt ja nukkuu päivät, kaikki muut tarvitsevat vain lähinnä palkanmaksajan, niistä tässä on suurin pula. Työttömät tarvitsevat palkkatöitä. PALKKAtöitä, se aktivoi niitäkin jotka nyt on töissä, niin on ollut ja on aina oleva, ihmiset käy töissä koska siitä saa rahaa eli palkkaa.
Miksi he eivät sitten työskentele omaan laskuun?
Tämä on Suomessa suuri ongelma. On osaamista, ahkeruutta ja taitoja niin paljon, että tuottaisi yritykselle oman palkkansa lisäksi vielä voittoakin osinkoina jaettavaksi, mutta ei kuitenkaan niin paljoa osaamista, ahkeruutta ja taitoja, että pystyisi tienaamaan oman leipänsä.
On toki aloja, joilla yrityksen perustaminen edellyttää merkittäviä aloituskustannuksia. On otettava velkaa, jotta saa toimitilat, varastoihin tavarat tai työkoneet ja materiaalit. Ymmärrän, ettei monilla ole rohkeutta eikä ehkä mahdollisuuksiakaan tähän. Kuitenkin työttömissä on myös niitä, joille työnantaja tarjoaa työvälineiksi vain kännykän, läppärin ja nettiyhteyden. Suurimmalla osalla suuomalaisista nämä ovat jo kotonakin eli tarvitaan vain se, mitä on korvien välissä.
Suomessa yrittäjyyteen suhtaudutaan kuin mörköön ja joissain tapauksissa suhtautuminen on ihan aiheellistakin. Mutta ei aina. Suurin ongelma lienee yrittäjän surkea sosiaaliturva sekä verotus. Tämä on kuitenkin asia, joka voitaisiin muuttaa, jos heput Arkadianmäellä haluaisivat muuttaa sitä. Olisi voitu muuttaa jo aikoja sitten, mutta jostain syystä ei ole haluttu. Vuosilomat on yrittäjällä - jos sellaisia haluaa pitää - tietenkin palkattomia, mutta on hullua kuvitella, että palkansaajanakaan työnantaja maksaisi loma-ajan palkkaa omasta pussistaan. Ei, kyllä se raha lomaasi varten on kerätty jo sun tuottamastasi työpanoksesta ihan vain maksamalla pienempää palkkaa kuin minkä arvoinen oikeasti olet yritykselle. Jos yrittäjän sosiaaliturvaa parannettaisiin, kuinka moni tietotyötä tekevä vielä haluaisi työnantajan, joka "vetäisi välistä" ja jakaisi työsi tulosta vielä sijoittajillekin?
Mä uskon, että tulevaisuudessa joillain aloilla työsuhteet muuttuvat yhä enemmän yritysten ja itsenäisen ammatinharjoittajan/freelancerin välisiksi sopimussuhteiksi. Jotta ihmisillä olisi tähän uskallusta, pitäisi yrittäjien sosiaaliturvaa järkeistää.
Kyllä valtio voisi antaa rahat menolippuun johonkin Aasian maahan. Siellä on täystyöllisyys, työpaikan saa kun menee vaan kolkuttamaan tehtaan portille.
Antaahan rinteen hallitus 2500 kielteisen turva paikkahakemuksen saaneillekin jos suostuvat menemään kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihmisen syy, että ei pärjää kilpailussa. Kehitä itseäsi niin että olen työnantajalle arvokas, sitten kerrot selvästi miksi työnantajan kannattaa palkata sinu. Näin saat aina töitä.
Hohhoijaa.. mitä käy niille muille, jotka eivät pärjää rekryssä ihan yhtä hyvin? Rimaa vaan ylemmäs? Mutta joka tapauksessa vain yksi valitaan. Argumenttisi on ontuva.
Alemmas sitä rimaa on laskettava jos jossain ei pärjää ja sitten kehittää itseään.
Selitäpä tuo työkkärille.
Olen selittänyt ja sitten työllistyin. Nyt vakityö.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
En ole.
Työttömyys on valtion vika joka on tehnyt tuki järjestelmistä niin jäykät ettei minkäänlainen aktiivisuus kannata.
Jos ei tarvitsisi pelätä toimeentulonsa puolesta niin yritteliäisyys kasvaisi ja vajaa kuntoisetkin uskaltaisivat kokeilla töitä ja saattaisivat jopa kuntoutua mutta ei!heti kun jotain yrität niin kela lyö köyhän takaisin ruotuun vitkuttelemalla tukien maksussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihmisen syy, että ei pärjää kilpailussa. Kehitä itseäsi niin että olen työnantajalle arvokas, sitten kerrot selvästi miksi työnantajan kannattaa palkata sinu. Näin saat aina töitä.
Hohhoijaa.. mitä käy niille muille, jotka eivät pärjää rekryssä ihan yhtä hyvin? Rimaa vaan ylemmäs? Mutta joka tapauksessa vain yksi valitaan. Argumenttisi on ontuva.
Alemmas sitä rimaa on laskettava jos jossain ei pärjää ja sitten kehittää itseään.
Huomaan, että et työskentele alallani. Meistä jokainen haastatteluun päässyt kehittää itseään jatkuvasti, vääntää hienot portfoliot, hankkii suosittelijat ja vastaa fiksusti haastattelukysymyksiin. Paikan saajan voisi vaikka arpoa nopalla ja lopputulos olisi aina hyvä. Tässä vaan odotellaan, että arpaonni osuu joskus omalle kohdalle. Siihen asti kehitetään itseä, terästetään portfolioita, vastataan kaikkiin pieniinkin oman alan työtarjouksiin "tottakai" ja väännytään kaikille mahdollisille mutkille.
Vierailija kirjoitti:
En ole.
Työttömyys on valtion vika joka on tehnyt tuki järjestelmistä niin jäykät ettei minkäänlainen aktiivisuus kannata.
Jos ei tarvitsisi pelätä toimeentulonsa puolesta niin yritteliäisyys kasvaisi ja vajaa kuntoisetkin uskaltaisivat kokeilla töitä ja saattaisivat jopa kuntoutua mutta ei!heti kun jotain yrität niin kela lyö köyhän takaisin ruotuun vitkuttelemalla tukien maksussa
Kansalaispalkka!
Teen itse pätkä- ja silpputöitä. Olin yhden kuukauden kokonaan työtön ja voi miten helposti hoitui työttömyyskorvauksen hakeminen! Normaalisti siihen menee aikaa, kun haet esim. soviteltua päivärahaa ja palkka onkin maksettu vaihteeksi väärin tms. Loputonta paperisotaa..
Ei tietenkään kaikki. Paljon on kuitenkin niitä jotka eivät edes halua töihin! Vähällä jos tulee toimeen niin mikäs siinä on juoda kaljaa ja pelata pleikkaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, joka näin ajattelee, ei ole tainnut nähdä tilastoja. Avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä ja niistäkin ison osan täyttävät työpaikan vaihtajat.
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti. Niitä töitä, joilla mun vanhempani aloittivat, ei ole enää. Siellä täällä suljetaan tehtaita ja on YT-neuvotteluja.
Osa työttömistä on myös siinä kunnossa, ettei heitä kukaan palkkaa tai ovat sen verran iäkkäitä, etteivät saa töitä. Ja jos nuorena käy huono tuuri, eikä saa niitä ensimmäisiä työpaikkoja, niin ei saa sitten seuraaviakaan.
Suurin osa työttömistä työllistyy alle 6 kuukaudessa. Avoimet työpaikat ei näy tilastoissa, työttömien määrä näkyy. Tämä esittämäsi fakta on siis mutua eikä kumoa sitä, etteikö tavalla tai toisella syytä olisi siitä työttömässä. Miksi niin moni muu samassa tilanteessa oleva saa töitä?
Työpaikkoja katoaa jatkuvasti ja samalla tulee uusia tilalle. Vanhempiesi työpaikkoja ei enää ole tarjolla, mutta oliko heidän työuransa alussa personal trainereita, mikrotukihenkilöitä tai kulunvalvontavastaavia?
Huono kunto on omaa syytä, korkea ikäkin (jos haluaa saada samapalkkaisen pomonpaikan kuin mistä jäi työttömäksi) eikä ensimmäisen työpaikan saaminen ole tuuripeliä.
Keksi ihmeessä lisää syitä ja mieti sitä, miksi joku muuttaa 400 km päähän töihin, mutta toinen ei voi jättää koiraansa 4 tunniksi yksin, kun se on tottunut käymään päivälenkillä.
Kyllä, puolet työttömäksi jääneistä työllistyy 3kk sisään, ja lopuistakin puolet 6kk sisään, ja siitä jäävistä lopuistakin suurin osa vuoden sisällä työttömäksi jäämisestä. Vain pieni osa on sellaisia joilla siihen menee niin kauan että lasketaan pitkäaikaistyöttömiksi.
Ja avoimia työpaikkoja seurataan kyllä tilastoissa, koitapa ihan googlettaa.
Se on tuurin kauppaa kuka työttömistä saa töitä ja kuka ei. Jokaista työtä hakee vähintään 14 ihmistä, ja kun on vain yksi työpaikka niin aina jää ilman työtä varmasti useampikin yhtä hyvä hakija.
Kaikista ihmisistä ei ole kaikkiin töihin, niin se vaan menee. Tiettyihin töihin pitää olla tietynlainen luonne, koulutus, kunto ja mikä tärkeintä, mielenkiinto alaa kohtaan. Hyvä työntekijä on kiinnostunut omasta alastaan. Sammutetuin valoin liikkuvalla työntekijällä ei tee yhtään mitään tämän päivän työelämässä.
Suomalaiset ovat tutkitusti kansaa joka muuttaa työn, opiskelun ja puolison perässä eri paikkakunnille, siitä ei ole kyse. Nykyään se vaan on hankalaa perheelliselle ihmiselle jolla on pienet lapset ja puolisolla vakituinen työ, ja velkainen omakotitalo jonka myyminen nykypäivänä on erittäin hankalaa ja pitkä prosessi. Kaikilla paikkakunnilla ei ole kaikille töitä joten kyllä siinä pitää tehdä valinta että kumman puolison työn perässä missä asutaan. En usko että kukaan elelee 500 euron tuloilla mieluummin kuin kahden kolmen tonnin jonkun koiran kusettamisen takia, siihen kun voi palkata jonkun. Jos joku sellaisen sanoo syyksi, se syy on oikeasti joku muu jota ei vaan kehtaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään kaikki. Paljon on kuitenkin niitä jotka eivät edes halua töihin! Vähällä jos tulee toimeen niin mikäs siinä on juoda kaljaa ja pelata pleikkaria.
Kyllä niitä on vähän. Suurin osa haluaa matkustella, ostaa uuden kännykän, hommata auton ja asunnon ja jopa lapsia. Ei niillä työkkärin rahoilla tehdä mitään muuta kuin pelataan pleikkaa iskän ja äiskän peräkamarissa.
En ymmärrä mistä tulee aina tuo että "paljon on niitä jotka ei edes halua töihin" mun kokemus on että paljon on niitä joilla ei ole mitään mahdollisuuksia tulla palkatuksi vanhentuneen tai olemattoman koulutuksen takia, sairauksien takia tai vaikka päihdemenneisyyden takia, tai vaan pelkästään iän takia, mutta kaikki vaan väkisin haluaisivat palkkatöihin, siitä haaveillaan eikä kukaan kehtaa sanoa että et sinä raukkaparka koskaan tule pääsemään enää palkkatöihin, kun ei kukaan halua sulle maksaa palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Suomessa oli sotien jälkeen pitkä aikakausi, jolloin suurimmat työllistäjät olivat valtio ja kunnat. Monet yritykset olivat valtion omistuksessa. Lähtökohta oli, että yhteiskunta työllistää kansalaisiaan. Ajat kuitenkin muuttuivat, asenteet eivät.
Nykyisin koulutettu ja ammattitaitoinen Pirjo-Liisa on työttömänä ja odottaa, että Marja-Leena perustaisi yrityksen ja palkkaisi hänet. Jos ja kun Marja-Leena ei perusta yritystä, Pirjo-Liisan työttömyys jatkuu. Kun Riitta-Kerttu sitten perustaa yrityksen ja hakee yhtä työntekijää, hakijoina on valtava määrä pirjoliisoja ja marjaleenoja,
Vuosikymmeniä yhteiskuntamme on rakennettu siten, että palkansaajana - jopa työttömänä ollessa - on turvallisempaa olla kuin yrittäjänä. Yhä suurempi osa kansalaisista haluaa palkansaajiksi ja yhä pienempi osa yrittäjiksi. Varsinkaan sellaisiksi yrittäjiksi, jotka palkkaisivat työntekijöitä. Isotkaan yritykset eivät voi työllistää kaikkia työttömiä, koska isojen yritysten toiminta perustuu usein voiton tuottamiseen yritykseen sijoittaneille eli osakkaille. Isoissa yrityksissä ei siis riitä, että työntekijä tuottaa yritykselle oman palkkansa ja palkan sivukulujen verran vaan pitää tuottaa enemmän kuin vain se. Pienissä yrityksissä yleensä riittäisi, että sekä yrittäjä itse että hänen yrityksensä työntekijäkin saa leivän pöytäänsä. Valitettavasti vaan riittakerttuja on paljon vähemmän kuin pirjoliisoja ja marjaleenoja. Tämä on osittain yhteiskunnan aiheuttama tilanne, mutta myös yksilön itsensä aiheuttama tilanne. Jonkun muun pitäisi luoda työpaikat, itse ei tarvitse. Tämän päivän yrittäjähenkiset nuoret suuntaavat ulkomaille, työllistävät vain itsensä tai perustavat yrityksen jonkun kaverinsa kanssa tai jäävät sittenkin pirjoliisoiksi odottamaan työpaikkaa palkansaajana.
Totta, mutta suurin osa yrittäjistä elää kädestä suuhun, firmat ei tuota niin paljon rahaa että se takaisi kunnollisen palkan edes yrittäjälle itselleen, saati muille. Ja mitä enennän perustetaan yrityksia eli kilpailu lisääntyy, sitä vaikeampi on yksittäisen yrityksen tuottaa voittoa. Tutkitusti yrittäjien tuntipalkka on usein joku pari euroa, ja monet elääkin pääasiassa työssäkäyvän puolison siivellä.
Aivan, mutta miksi tässä yhteiskunnassa halutaan asioiden olevan näin? Miksi halutaan, että työikäinen, työkykyyinen ja osaava kansalainen on mieluummin työtön kuin ryhtyy yrittäjäksi? Miksi pupuleikkikurssit on yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin se, että joku pupuleikin sijasta kävisikin vaikka auttamassa muutamaa vanhusta kotitöissä? Tuntihintaa kun ei voi hilata niin korkealle, että mahdollisilla asiakkailla ei olisi varaa maksaa siitä, mutta kohtuullisella tuntihinnalla taas ei elä. Mitä järkeä tässä on?
Niin, ennen työllisti kunta ja valtio, mutta viime vuosikymmenet on vaahdottu että julkinen sektori on paisunut liian isoksi, palvelut pitäisi tippua taivaasta kansalaisille, ne ei saisi maksaa mitään.
Eikä kaikista ole mitään vanhuksia avustamaan, vain osa ihmisistä on luonteeltaan sellaisia että siihen sopivat, ja he usein ovatkin töissä jos fysiikka kestää. Ei ne vanhukset sinne kotiinsa halua mitään hampuusia pyörimään ja laatikoitaan kronaamaan. Tai pienten lasten äitiä tuomaan mukanaan kaikki päiväkodin kulkutaudit vanhukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihmisen syy, että ei pärjää kilpailussa. Kehitä itseäsi niin että olen työnantajalle arvokas, sitten kerrot selvästi miksi työnantajan kannattaa palkata sinu. Näin saat aina töitä.
Hohhoijaa.. mitä käy niille muille, jotka eivät pärjää rekryssä ihan yhtä hyvin? Rimaa vaan ylemmäs? Mutta joka tapauksessa vain yksi valitaan. Argumenttisi on ontuva.
Alemmas sitä rimaa on laskettava jos jossain ei pärjää ja sitten kehittää itseään.
Huomaan, että et työskentele alallani. Meistä jokainen haastatteluun päässyt kehittää itseään jatkuvasti, vääntää hienot portfoliot, hankkii suosittelijat ja vastaa fiksusti haastattelukysymyksiin. Paikan saajan voisi vaikka arpoa nopalla ja lopputulos olisi aina hyvä. Tässä vaan odotellaan, että arpaonni osuu joskus omalle kohdalle. Siihen asti kehitetään itseä, terästetään portfolioita, vastataan kaikkiin pieniinkin oman alan työtarjouksiin "tottakai" ja väännytään kaikille mahdollisille mutkille.
Juuri tätä se on!
Ja sitten jotkut mulkkerot tulee sanomaan että miksi et vaan mene töihin?
Ai että kun sieppaa!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yksittäistä ihmistä ajattelee, niin hän on valtaosassa tapauksia syyllinen omaan tilanteeseensa. Omat valinnat ohjaa elämää ja niistä omista valinnoista johtuen, elämä on nyt sellaista kun on.
Sulla on kyllä joku omituinen käsitys syyllisyydestä, mikä ei oikein aukea muille.
Syylliset tuomitaan oikeuslaitoksissa. Työttymyys ei toistaiseksi ole ollut rikos !!! Ottakaa tämä huomioon kun näitä tekstejä laaditte. Kuka vaan voi joutua nykyisin työttömäksi. Näin sanoi työkkärin täti viime vuonna ja tosihan se on. Työtön on usein olosuhteiden uhri.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihmisen syy, että ei pärjää kilpailussa. Kehitä itseäsi niin että olen työnantajalle arvokas, sitten kerrot selvästi miksi työnantajan kannattaa palkata sinu. Näin saat aina töitä.
Sinä se varsinainen vitsiniekka olet! :D Luuletko että kaikki ne 26 muuta tai 260 muuta jotka hakee samaa työpaikkaa eivät ole itseään kehittäneet ja kerro miksi heidät kannattaa palkata? Varsinkin ne jotka on jo jossain muualla töissä.
Vain joka neljäs joka palkataan on työtön. Mietipä sitä hiljaa ittekses.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyynnistä ei makseta palkkaa. Kokeile itse mennä myymään
partakoneenteriä provikkapalkalla, tai mieti edes sitä kuinka usein a) ylipäätään vastaat tuntemattomiin numeroihin ja sitten b) ostat jotain puhelinmyyjän kauppaamaan tuotetta. Kun olin puhelinmyyjänä, oli palkkani 2 viikolta 10 euroa, kunnes sain kenkää.Aijaa, no minä olen ollut puhelinmyyjänä kolme vuotta ja keskiarvoliksani on 2500e/kk. En tosin myy partakoneenteriä vaan ammattilehtiä.
Aina löytyy se yksi poikkeus sääntöön, yksi tuhannesta joka tienaa jotain puhelinmyynnillä kun sattuu olemaan oikea tuote ja oikeat asiakkaat ja työ on helppoa kuin heinänteko verrattuna niihin jotka "soittelee mukavalla asialla" Samat fraasit oli jo 1996 kun olin myymässä Me Naisia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aina. On oikeasti työttömiä jotka menisivät töihin jos pääsisivät. Erityisesti ikääntyneet ja pitkän työuran tehneet, heidän on työttömäksi jäätyään vaikea päästä enää minkäänlaiseen työpaikkaan.
Mutta työttömissä on myös suuri lusmuilijoiden joukko, joka ei edes halua töihin ja nousee välittömästi kovaääniseen sotaan kaikenlaisia aktivointitoimia vastaan.
Lusmuilijoita on ollut aina, jopa ennenvanhaan oli työnvälttelijöitä vaikka sanottiin että ei niiden pidä syömänkään jotka ei töitä tee.
Mutta. Nykyään ei ole mitään suurta lusmujoukkoja, vaan se joukko on hyvin pieni verrattuna siihen kuinka paljon on ihmsiä jotka epätoivoisesti haluavat töihin. Miksi huolehtia niistä jotka ei halua töihin, kun ei ole töitä niillekään jotka haluaa?
Ja mitä tulee siihen "aktivointiin" niin sitähän ei oikeasti tarvi kukaan muu kuin nuori joka pelaa yöt ja nukkuu päivät, kaikki muut tarvitsevat vain lähinnä palkanmaksajan, niistä tässä on suurin pula. Työttömät tarvitsevat palkkatöitä. PALKKAtöitä, se aktivoi niitäkin jotka nyt on töissä, niin on ollut ja on aina oleva, ihmiset käy töissä koska siitä saa rahaa eli palkkaa.
Miksi he eivät sitten työskentele omaan laskuun?
Omaan laskuun??? Omaan laskuun??? Mihin sinä sen laskun lähetät ja kuka sen maksaa??? Kuinka idiootti ihminen voi olla.... Mä voisin lähettää laskun sulle.
En missään nimessä. Jos verrataan avoinna olevien työpaikkojen määrää työttömien määrään, tilanne selkeytyy jo varsin paljon. Ja joku voi toki väittää että "yli jäävien" kymmenien / -satojentuhansien työttömien pitäisi sitten tuosta noin vaan ryhtyä yrittäjiksi, mutta kuten kaikki tiedämme, yrittäjyys vaatii hurjaa draivia tiettyyn asiaan, taloudellista osaamista jne. ja silti about puolet yrityksistä päätyy konkurssiin parin ekan vuoden aikana. Kaikista ei yksinkertaisesti ole yrittäjiksi (esim. minusta).