Lue keskustelun säännöt.
Asuntoa ei kannata ostaa yli 15 km kaupungista
05.08.2019 |
Asuntojen arvo romahtaa / on jo romahtanut kasvukeskusten ulkopuolella. Syntyvyyden lasku, kaupungistuminen, ko. alueen heikko työllisyys, palvelujen katoaminen yms tyhjentävät maaseutupaikkakuntia. Tämä heijastuu asuntojen haluttavuuteen ja hintoihin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei kannata ostaa asuntoa yli 10-15km etäisyydellä kaupunkikeskustasta. Varsinkin jos ajattelet sen myymistä 10 vuoden kuluessa. Sitä ei enää osta kukaan. Pankit ovat jo arvioineet Suomen asuntokannasta puolet täysin arvottomiksi. Nykyisten asukkaiden kuoltua / muutettua pois muuttotappio paikkakunnilta, kukaan ei osta niitä mäntypuisia puolipaneloituja älväreitä. Vaikka saisi halvalla, niin todellinen arvo on nolla. Koska asunnon arvo muodostuu sen käytöstä, ei seinistä. Ja seinillä ei ole arvoa, jos ne sijaitsee kuolevalla paikkakunnalla.
Kun ostat asuntoa, mieti jo valmiiksi sen myyntiä. Saatko myytyä, onko ostajia jatkossakin?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, aloittaja puhuu asiaa. Ja vaikka kuinka ajattelisi ostavansa loppuelämän kodin, niin ihanko oikeasti haluaa maksaa 200 000€ jostain, jonka arvo on lopulta nollassa? Ja vielä valtavat ylläpitokustannukset jotka juoksee jatkuvasti?
Me pohditaan miehen kanssa muuttoa maalle, mutta meille on itsestäänselvää että se talo vuokrataan. Meillä on kaksi asuntoa kasvukeskuksessa, toisessa asumme itse ja toinen on vuokrattuna. Molempien arvo on noussut ostohetkestä, ja tulee todennäköisesti tasaisesti nousemaan, arvon lasku ainakin on epätodennäköistä.
Kyllä ne eläkepäivät sujuu huolettomammin kun ei tarvitse maksaa kiinteistöveroja ja lämmityskustannuksia talosta, jossa itse ei enää pysty asumaan, mutta josta ei pääse eroon. Moni unelma muuttuu painajaiseksi siinä kohtaa.
Puhut valtavista ylläpitokustannuksista, mutta sitten kuitenkin päädyt itse vuokraamaan? Luuletko, että joku vuokraa teille sen asunnon alle ylläpitokustannuksin?
Mikä ettei, jos realistinen vaihtoehto on pelkät ylläpitokustannukset ilman euronkaan vuokratuottoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalon rakennuttaminen on niin kallista, että juuri koskaan ei saa omiaan pois myydessä, ei edes Helsingissä tai Espoossa.
Myyjät näyttävät kuitit, kuinka paljon talon rakentaminen maksoi, sitten he lisäävät siihen nousuprosentin, joka on otettu kerrostalohuoneistojen hinnoista. Toivoton yhtälö. Realismi tulee mukaan, kun katsotaan omakotitalojen myyntitilastoja ja ostajakandidaatit puuttuvat lukuisista näytöistä huolimatta. Fakta on, että juuri kukaan ei saa edes sitä hintaa, mitä rakentaminen+tontti ovat maksaneet. Ei edes Westendissä.
Puolet Suomen asunnoista voidaan purkaa tai polttaa palokuntien harjoituksena. Kukaan ei niitä tarvitse. Ovat vain väärissä paikoissa, joissa ei ole ihmisille töitä. Tilalle rakennetaan kasvukeskuksiin lisää asuntoja. Näin se menee. Jokainen saa valita hevosensa, mutta vain osa on voittaja-ainesta.
Vierailija kirjoitti:
Puolet Suomen asunnoista voidaan purkaa tai polttaa palokuntien harjoituksena. Kukaan ei niitä tarvitse. Ovat vain väärissä paikoissa, joissa ei ole ihmisille töitä. Tilalle rakennetaan kasvukeskuksiin lisää asuntoja. Näin se menee. Jokainen saa valita hevosensa, mutta vain osa on voittaja-ainesta.
Toisaalta tarvitsemme paljon tp-turisteja ennen kuin tarvitsee alkaa miettimään pilvenpiirtäjien rakentamista. Kaikki suomalaiset kaupungit ovat lättänöitä ja asutus harvaa.
Taas tänään on IS:ssa juttu, jossa talo oli menettänyt puolet ostohinnastaan ja laina oli arvoa suurempi. Pieksämäki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas tänään on IS:ssa juttu, jossa talo oli menettänyt puolet ostohinnastaan ja laina oli arvoa suurempi. Pieksämäki.
Ihanan halpaa. Tosin vain ostaessa, ei myydessä.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006195447.html
Pieksämäki on hyvä esimerkki mitä käy asuntojen hinnoille. Katsokaapa etuovesta Pieksämäen asunnot kalleimmasta halvimpaan. Halpaa on ja koko ajan halvemmaksi käy. Karua menoa omistajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostimme juuri puolison kanssa tontina rakentamista varten, 35km Helsingistä, haja-asutusalue. Peruspalvelut kuitenkin 10km säteellä, koulut lähempänäkin. Kieltämättä aluksi vähän hirvitti, tekeekö fiksut kaupat, mutta halu omaan rauhaan ja erikoinen, iso tontti veivät voiton. Maa saatiin fiksulla hinnalla, joten se tuskin tuottaa meille itsessään tappiota.
Tätä samaa virttä veisattiin jo yli 20 v sitten, kun ostimme talon maalta. No eipä pitänyt paikkaansa, yllättäen. Tyytyväisinä asusteltiin lapsiperheenä luonnon keskellä. Sitten lapset lähtivät opiskelemaan ja mekin päätimme lähteä heidän perässään, koska näin yli 50-v ei enää kaipaa samoja asioita kuin nuorempana. Eli emme tarvitse enää isoa pihaa, jossa voi pelata jalkapalloa, leikittää koiraa, pitää kanoja, pelata sulkapalloa, viljellä perunaa ja mansikkaa, kasvattaa hedelmäpuita. Ja voimme poimia mustikat muualtakin kuin takapihalta. Niinpä pistimme talon myyntiin.
Miten kävi? Talo meni kaupaksi parissa viikossa ja saimme siitä tuplasti sen mitä aikoinaan siitä maksoimme. Toki olimme tehneet remonttia ja laittaneet pihaa. Perhe, joka talomme osti, tuli isosta kaupungista ja heille talomme oli naurettavan halpa. Talon mukana saivat hehtaarin maata ja se oli heille tärkeää, koska halusivat ottaa hevosia ja onneksi meidän tontilla oli myös pieni, vanha navetta. Lapset pääsivät alle 100 oppilaan kyläkouluun ja heidän mielestään oli unelmaa, kun kaikki palvelut olivat VAIN 15-20 minuutin päässä. Entisellä asuinpaikkakunnallaan työmatkoihin meni molemmilla yli 2 tuntia päivässä ja moniin harrastuksiin oli sama matka. Kuulemma entinen elämä oli yhtä autolla suhailua, muuta ei paljon ehtinytkään. Nyt kaikki on kuin naapurissa, niin vähän aikaa kuluu siirtymiin, vaikka kilometrejä on se reilu 15.
Ja kaiken halpuutta he myös ihailevat; ruoka on halvempaa, asuminen, bensa, harrastukset. Ja miten paljon ilmaisia harrastuksia lapsille on tarjolla ja helppo päästä esim. balettiin, musiikkiopistoon jne. Ja kaikki nuokin on edullisia, ratsastus on kuulemma lähes ilmaista verrattuna entisiin ratsastuspaikkoihin. Kaupoista saa lähes kaiken mitä tarvitsee ja loput voi tilata netistä. Tunnissa menee junalla lähimpään isoon kaupunkiin. Hammaslääkäriin ja lääkäriin pääsee helposti, päivähoitopaikkoja on, palvelut pelaa hyvin verrattuna vaikka Helsinkiin.
Saman tien varrelta meni muuten muutaman kuukauden sisään kaupaksi kaksi muutakin taloa, toinen 50-luvun talo ja toinen rakennettu 90-luvun lopulla. Että ei se läheskään aina ole niin, että taloa maalta ei saa myytyä, kyllä voi hyvinkin saada. Nykyään 15-20 km ei ole matka eikä mikään, mutta se voi olla ongelma, jos lähin kaupunki on joku parin-kolmen tuhannen asukkaan kuoleva kylä. Sellainen talo voidaan kyllä ostaa kakkoskodiksi, mutta silloin sen on oltava hyvin edullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10-15km Hesan keskustasta, voi höpö höpö.
Ap kyllä kirjoittikin "pk-seudun ulkopuolella ei kannata..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, aloittaja puhuu asiaa. Ja vaikka kuinka ajattelisi ostavansa loppuelämän kodin, niin ihanko oikeasti haluaa maksaa 200 000€ jostain, jonka arvo on lopulta nollassa? Ja vielä valtavat ylläpitokustannukset jotka juoksee jatkuvasti?
Me pohditaan miehen kanssa muuttoa maalle, mutta meille on itsestäänselvää että se talo vuokrataan. Meillä on kaksi asuntoa kasvukeskuksessa, toisessa asumme itse ja toinen on vuokrattuna. Molempien arvo on noussut ostohetkestä, ja tulee todennäköisesti tasaisesti nousemaan, arvon lasku ainakin on epätodennäköistä.
Kyllä ne eläkepäivät sujuu huolettomammin kun ei tarvitse maksaa kiinteistöveroja ja lämmityskustannuksia talosta, jossa itse ei enää pysty asumaan, mutta josta ei pääse eroon. Moni unelma muuttuu painajaiseksi siinä kohtaa.
Puhut valtavista ylläpitokustannuksista, mutta sitten kuitenkin päädyt itse vuokraamaan? Luuletko, että joku vuokraa teille sen asunnon alle ylläpitokustannuksin?
Ei alle ylläpitokustannuksien, mutta varmasti hyvin lähellä niitä. Jos omistaa omakotitalon jota ei saa kunnolliseen hintaan myytyä, niin varmasti on tyytyväinen jos saa siitä aiheutuvat kulut kuitattua vuokratuloilla. Ja asukkaan näkökulmasta se vuokra on kuitenkin alhaisempi kuin se, että omistaisi talon itse. Tässä tapauksessahan lainanlyhennys on sama kuin vuokra, sitä ei saa takaisin kun talo on käytänössä arvoton. Ja omistamisen myötä on vastuussa kaikista kuluista, ja myös pakotettu remontoimaan arvotonta taloa ettei se ihan mätäne pystyyn. Purkaminenkin maksaa parikymmentä tonnia.
Kiinteistön omistaminen kannattaa ainoastaan siinä tapauksessa että sen arvo säilyy vähintäänkin samana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran homma on kiinni paikasta. Kunhan talo on eteläisessä Suomessa meren rannalla, niin 20-30 kilometrin etäisyys kaupungista ei ole ongelma.
Rantarakentaminen vaikeutuu koko ajan viherpiipertäjien takia, joiden mielestä hoitamaton leppäpuska rannalla on hoidettua asuinkiinteistöä parempi. Eli rantatontteja ei tule lisää. Niiden arvo pysyy ja nousee. Koska aina löytyy läheisestä kaupungista varakkaita, jotka voivat ostaa talon kesähuvilakseen. Ja tulevina parinakymmenenä vuonna alkaa olemaan monen mielestä kaupungeissa kestämätön ulkosuomalaisten määrän kasvun myötä.Pellolla keskellä periferiaa voi talo arvonsa menettää, mutta ei meren rannoilla.
Voi hyvänen aika. Kaikki ei ole rasisteja kuten sinä.
Etelä-Suomeen kasautuu työt ja ihmiset ja sen myötä vauraus. Muun Suomen parhaat osat varataan varakkaiden vapaa-ajan käyttöön. Kitukasvuisimmissa kylissä ja kaupungeissa on ankeutta luvassa niille ketkä sinne jäävät. Palvelut häviää, tiet rapistuu, verot nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon kannattavampaa on ostaa muuttotappiopaikkakunnalta 100 000 euron omakotitalo ja jättää se 30 vuoden päästä mätänemään kuin ostaa samankokoinen kerrostaloasunto kaupungista 400 000 euron hinnalla ja 30 vuoden päästä maksaa 150 000 euroa linjasaneerauksesta tai myydä reilulla tappiolla.
Ensimmäisessä tapauksessa siihen 30 vuoteen saattaa mahtua jonkinlaista elämänlaatuakin.
Vierailija kirjoitti:
Tölikässä koko ikä ja en sitä Suomessa mihinkään latoon vaihda. Maisemaksi kelpaa kaupungin katot ja Temppeliaukion kirkko. Lapsuudenkoti, jäi omilta vanhemmilta. Äsken ostin kakkosasunnon Portugalista. Kun eläkepäivät koittaa, niin ei tartte tätä suomalaisten valitusta kuunnella. Ja tölikän kämppä siirtyy taas perheessä omalle tyttärelle.
Mitä järkeä on ollut tuhlata koko ikä siellä "tölikässä" "suomalaisten valitusta kuunnellen"? :D Huomaa kyllä, ettet muualla Suomessa ole käynyt. Ei tuollaisia kaltaisiasi valittajia täällä maalla juurikaan ole.
Olin juuri käymässä Itä-Suomessa. Paljon tuli kierreltyä välillä Kuopio-Joensuu. Kyllä siellä näki, että viimeinen sammuttaa valot, ränsistyneitä taloja oli paljon.
Itse en uskaltaisi ostaa asuntoa Hki-Turku-Tampere- kolmion ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Paljon kannattavampaa on ostaa muuttotappiopaikkakunnalta 100 000 euron omakotitalo ja jättää se 30 vuoden päästä mätänemään kuin ostaa samankokoinen kerrostaloasunto kaupungista 400 000 euron hinnalla ja 30 vuoden päästä maksaa 150 000 euroa linjasaneerauksesta tai myydä reilulla tappiolla.
Ensimmäisessä tapauksessa siihen 30 vuoteen saattaa mahtua jonkinlaista elämänlaatuakin.
Muuttotappiokunnassa missä heikon veropohjan takia veroäyri esim 22.5%, maksat 100000€ vuosituloilla joka vuosi 5000€ ja 30 vuodessa 150000€ pelkkänä ylimääräisenä kunnallisverona verrattuna kuntaan, jossa esim 17.5% veroäyri.
Ja silti täysin toimimattomat palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kannattavampaa on ostaa muuttotappiopaikkakunnalta 100 000 euron omakotitalo ja jättää se 30 vuoden päästä mätänemään kuin ostaa samankokoinen kerrostaloasunto kaupungista 400 000 euron hinnalla ja 30 vuoden päästä maksaa 150 000 euroa linjasaneerauksesta tai myydä reilulla tappiolla.
Ensimmäisessä tapauksessa siihen 30 vuoteen saattaa mahtua jonkinlaista elämänlaatuakin.
Muuttotappiokunnassa missä heikon veropohjan takia veroäyri esim 22.5%, maksat 100000€ vuosituloilla joka vuosi 5000€ ja 30 vuodessa 150000€ pelkkänä ylimääräisenä kunnallisverona verrattuna kuntaan, jossa esim 17.5% veroäyri.
Ja silti täysin toimimattomat palvelut.
Nyt ei ollut tuosta puhe, vaan asunnon arvon pysymisestä. Jos kuitenkin aletaan syynätä rahavirtoja, niin keskustassa ei ole muuta tekemistä kuin kaupalliset palvelut ja ryyppääminen. Autopaikasta pitää maksaa. Taskuvarkaat vievät puhelimia ja käteistä jne. Niihin kuluu paljon enemmän kuin kunnallisveroon.
Maalla on kuitenkin tutkimusten mukaan paljon laadukkaampaa elämistä, kuin ahtaissa home-betonislummeissa, jos vähänkään kiinnostaa asumisen laatu, niin kukaan ei asu suuressa kaupungissa
Tässä se syy miksi kannattaa katsoa missä asuu. Muuttotappio paikkakunnissa saattaa asukkaista olla yli 40% yli 65-vuotiaita. Muu väki työttömiä ja sairaita. Veroäyrit hipoo maksimia kun veronmaksajia ei ole eikä niitä enää synnykään. Etelä ja Länsi-Suomi tulee säilyttämään elinkelpoisuuden ja sinne pakkautuu työt ja varallisuus. Myös asuntovarallisuus.